Valtuusto, kokous 11.5.2020

Pöytäkirja on tarkastettu

§ 43 Yritysalue Rykmentinpuisto III, asemakaava ja asemakaavan muutos

TUUDno-2018-636

Aikaisempi käsittely

Kuntakehityslautakunta, 27.3.2019

Valmistelija

Lauri Kopposela, kaavasuunnittelija, lauri.kopposela@tuusula.fi

Perustelut

Tuusulan kunnan kaavoituksessa on laadittu Rykmentinpuiston yritysalueelle asemakaavan ja asemakaavamuutoksen luonnos. Asemakaava ja asemakaavamuutosalue sijoittuu Hyrylän keskustaajaman läheisyyteen Rykmentinpuiston alueen itäosaan Tuusulan Itäväylän varrelle. Alue on rakentamaton entinen varuskunnan harjoitusalue. Kaavoitettavan alueen pinta-ala on noin 81 ha ja korttelialuetta luonnoksessa on noin 33 ha. Rakennusoikeutta asemakaavalla muodostuu noin 132 000 k-m2 ja työpaikkoja muodostuu arviolta noin 1 350 kpl, arvio on suuntaa antava riippuen toimialasta ja toimipaikan koosta sekä tuotantomäärästä.

Asemakaavalla mahdollistetaan teollisuus- ja varastorakennusten rakentaminen. Asemakaavan muutoksella saadaan rakennettua katuyhteys olemassa olevan Hyrylän teollisuusalueen kautta. Tuusulan Itäväylän aluevaraussuunnitelmassa on alueen liittyminen tieverkkoon ratkaistu eritasoliittymällä. Ennen Itäväylän parantamista nelikaistaiseksi tutkitaan tilapäisen liittymävaihtoehdon toteuttamista. Sikokallion lakialue säilytetään rakentamisesta vapaana urheilu- ja  virkistyspalvelujen alueena huomioiden alueella olevat luontoarvot. Rykmentinpuiston viheraluetta / Keravan ja Hyrylän välistä kävelyn ja pyöräilyn laatukäytävää varten on kaavoitettu lähivirkistysaluetta.

Asemakaavan tavoitteena on yritysalueen kaavoittaminen tukemaan Hyrylän kasvua ja huolehtia yritystonttien saatavuudesta. Kaavaratkaisu tukee myös uuden asuntoalueen rakentumista. Liikenneratkaisut auttavat ilmastomuutoksen hillinnässä. Asumisen ja yritysalueen sijoittaminen lähelle toisiaan tukee tavoitetta asumisen ja työpaikkojen sijoittumisesta kävelyetäisyydelle toisistaan. Kaavaratkaisun toteuttaminen vaikuttaa erityisesti Tuusulan yritystonttitarjontaan. Alueelle tulee erikokoisia tontteja mahdollistaen monipuolisen yrittämisen. Asemakaavalla parannetaan yritysten toimintaedellytyksiä ja vahvistetaan kuvaa kunnan yritysmyönteisyydestä.

Alueen toteuttamisesta aiheutuu kustannuksia maakaasulinjan siirrosta, Tuusulan Itäväylän eritasoliittymien ja sillan rakentamisesta sekä katujen ja kunnallistekniikan rakentamisesta. Kustannukset tarkentuvat suunnittelun edetessä. Alueen toteuttamisesta saadaan tuloja tonttien myynnistä.

Tuusulan kunta omistaa pääosin alueen, alueella on muutama yksityisessä omistuksessa oleva kiinteistö. Maanomistajien kanssa laaditaan tarvittaessa maankäyttösopimus. Kaavaratkaisu on tehty kunnan aloitteesta. Asemakaava on tullut vireille osallistumis- ja arviointisuunnitelman kuulutuksen yhteydessä 26.4.2018. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on ollut MRL:n 30 §:n mukaisesti nähtävillä 26.4.-28.5.2018 välisenä aikana. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta saatiin 4 lausuntoa ja yksi mielipide. Mielipiteet ja vastineet on koottu asemakaavaluonnoksen selostukseen.

Ehdotus

Esittelijä

Pia Sjöroos, kaavoituspäällikkö, pia.sjoroos@tuusula.fi

Kuntakehityslautakunta päättää

  • hyväksyä laaditun asemakaavaluonnoksen nähtävilleasettamista varten sekä osallistumis- ja arviointisuunnitelman mielipiteisiin ja lausuntoihin laaditut vastineet
  • asettaa asemakaavan ja asemakaavan muutosluonnoksen MRL 62 § ja MRA 30 §:n mukaisesti nähtäville mielipiteiden ja lausuntojen esittämistä varten.

 

---

Puheenjohtajan avattua asiasta keskustelun Liisa Sorri  esitti Margita Winqvistin kannattamana seuraavan palautusesityksen:

"Muutetaan siten, että 1) kaavaluonnoksesta poistetaan kortteli 5741 ja sen kaakkoispuolella oleva Teollisuuskuja korttelin kohdalla Hyrylän teollisuusalueelle asti ja 2) selvitetään muiden korttelialueiden tehokkuuden nostamista e=0,4 tehokkuudesta tehokkuuteen 0,5.

Perustelu: 1) Kunnanhallituksen linjaus yleiskaavaehdotuksen käsittelyn yhteydessä: Kunnanhallitus edellyttää, että Sikokallion alueen merkintä ja alueen rajaus tutkitaan uudelleen nähtävilläolon jälkeen siten, että alue säilyy retkeily- ja ulkoilualueena (esim. merkinnällä VR) ja alueelta osoitetaan vastaavalla merkinnällä yhteys Urheilukeskukseen. 2) Kaavatalouden parantuminen."

Puheenjohtaja totesi, että koska oli kannatettu palautusesitys, on asian käsittely ratkaistava äänestämällä. Kuntakehityslautakunta hyväksyi puheenjohtajan esityksen, että ne, jotka kannattavat asian käsittelyä tässä kokouksessa äänestävät "jaa" ja ne, jotka kannattavat Sorrin palautusesitystä, äänestävät "ei".

Suoritetussa äänestyksessä

  • jaa-ääniä antoivat Nybäck, Koivunen, Kuusisto, Palomäki, Riola, Sipiläinen, Lundberg, Mäki-Kuhna
  • ei-ääniä antoivat: Anttalainen, Raita, Sorri, Viitanen, Winqvist.

 

Suoritetussa äänestyksessä annettin 8 jaa-ääntä ja 5 ei-ääntä. Puheenjohtaja totesi, että asia käsitellään tässä kokouksessa.

 

Päätös

Ehdotus hyväksyttiin.

Liisa Sorri ja Margita Winqvist ilmoittivat päätöksestä seuraavan eriävän mielipiteen:

"Esitimme kaavaluonnoksen palauttamista niin, että

  1. siitä poistetaan kortteli 5741 ja sen kaakkoispuolella oleva Teollisuuskuja korttelin kohdalla  Hyrylän teollisuusalueelle asti ja
  2. Selvitetään muiden korttelialueiden tehokkuuden nostaminen e=0,4 tehokkuudesta tehokkuuteen 0,5

Perustelut:

  1. Sikokallion säilyttäminen VL-alueena. Luonnos tuhoaisi osan Sikokalliota. Sikokallion alue on tulevaisuudessa merkittävä virkistysalue sekä Rykmentinpuiston jopa 15 000 asukkaalle ja muille hyryläläisille ja tuusulalaisille.
  2. Kunnanhallitus, käsitellessään Yleiskaava 2040, edellytti, että Sikokallion alueen merkintä ja alueen rajaus tutkitaan uudelleen nähtävillä olon jälkeen siten, että alue säilyy retkeily- ja ulkoilualueena (esim. merkinnällä VR) ja alueelta osoitetaan vastaavalla merkinnällä yhteys Urheilukeskukseen
  3. Kaavatalouden parantaminen. Selvitetään, voidaanko osa maakaasuputkesta jättää siirtämättä ja voidaanko ainakin osa Teollisuuskujasta jättää rakentamatta. Korttelin 5741 rakennusoikeus on esityksessä n 16 000 m2. Jos nostetaan muiden korttelien rakennusoikeus 0,4:stä 0,5:een, saadaan lisää rakennusoikeutta n 29 000 m2. "
     

 

 

Kuntakehityslautakunta, 11.12.2019

Valmistelija

Lauri Kopposela, kaavasuunnittelija, lauri.kopposela@tuusula.fi

Perustelut

Tuusulan kunnan kaavoituksessa on laadittu Rykmentinpuiston yritysalueen asemakaava ja asemakaavan muutosehdotus. Asemakaavan tavoitteena on yritysalueen kaavoittaminen tukemaan Hyrylän kasvua ja huolehtia yritystonttien saatavuudesta.

Asemakaava ja asemakaavan muutos sijoittuu Hyrylän keskustaajaman läheisyyteen Rykmentinpuiston alueen itäosaan Tuusulan itäväylän varrelle. Alue on rakentamaton entinen varuskunnan harjoitusalue. Asemakaavalla mahdollistetaan teollisuus- ja varastorakennusten rakentaminen. Asemakaavan muutoksella saadaan rakennettua katuyhteys olemassa olevan Hyrylän teollisuusalueen kautta. Tuusulan itäväylän aluevaraus suunnitelmassa on alueen liittyminen tieverkkoon ratkaistu eritasoliittymällä. Ennen Itäväylän parantamista nelikaistaiseksi tutkitaan tilapäisen liittymävaihtoehdon toteuttamista. Asemakaava mahdollistaa kaikki välivaiheen liittymäratkaisut, joiden mahdollinen toteuttaminen tutkitaan laajemmin Tuusulan itäväylän aluevaraussuunnitelman tarkastelun yhteydessä.

Tiivistelmä asemakaavaehdotuksesta

Kaavaratkaisun tavoitteena on mahdollistaa teollisuus- ja varastorakennusten rakentaminen. Alueelle tavoitellaan merkittävää teollisuusrakentamista ja työpaikkavaltaisia toimintoja. Alueelle voidaan myös sijoittaa toimintaa tukevia varastorakennuksia ja logistiikan toimintoja. Kaavaratkaisu edesauttaa kunnan strategisten tavoitteiden toteutumista siten, että alueen rakentuminen tukee Hyrylän ja Rykmentinpuiston alueen kasvua. Vahvistamme yritystoiminnan edellytyksiä ja työpaikkojen syntymistä aktiivisella elinkeinopolitiikalla, kaavoituksella ja edistämällä liikennehankkeita. Asemakaavan keskeisenä tavoitteena on tiivistää aluerakennetta Hyrylän keskustan alueella.  Asemakaava monipuolistaa alueen yritystonttitarjontaa sekä lisätä kunnan työpaikkaomavaraisuutta. Asemakaavan muutoksella liitetään uusi yritysalue katuverkkoon Teollisuuskujan kautta ja tehdään liikenneyhteyden tarvitsemia järjestelyjä. Teollisuuskujan nimi on tarkoitus muuttaa siten, että se jatkuu Tuotantotienä Falbackantieltä Rykmentinportinkadulle asti. Sikokallion alue säilytetään rakentamisesta vapaana virkistys- ja ulkoilualueena huomioiden alueella olevat luontoarvot. Rykmentinpuiston viheraluetta / Keravan ja Hyrylän välistä kävelyn ja pyöräilyn laatukäytävää varten on kaavoitettu lähivirkistysaluetta. Liikenneratkaisut tukevat ilmastomuutoksen hillintää. Asumisen ja yritysalueen sijoittaminen lähelle toisiaan tukee tavoitetta, että asuminen ja työpaikat ovat kävelyetäisyyden päässä toisistaan.

Kaavaratkaisun toteuttamisesta aiheutuu kunnalle kustannuksia. Suurimmat kustannukset muodostuvat alueen kunnallistekniikan ja liikenneyhteyksien rakentamisesta. Alueen suunnittelu on käynnissä ja kustannukset tarkentuvat suunnitelmien valmistuessa. Alustavan arvion mukaan vaikutus kuntatalouteen on positiivinen. Tuusulan kunta omistaa alueen pääosin, alueella on muutama yksityisessä omistuksessa oleva kiinteistö. Kaavaratkaisu on tehty kunnan aloitteesta.

Suunnittelualueen pinta-ala on noin 85,37 ha. Rakennusoikeutta muodostuu tehokkuusluvulla e=0,4, kortteleissa 5742 ja 5744 tehokkuus on e=0,5. Rakentamiseen varattujen korttelialueiden pinta-ala on noin 32,88 ha ja rakennusoikeutta asemakaavassa on 148 337 k-m2. Uutta rakennusoikeutta muodostuu 134 711 k-m2. Viheraluetta asemakaavassa on 32,77 ha, suojaviheraluetta 0,89 ha ja liikennealueita 18,18 ha. Asemakaavalla muodostuu työpaikkoja arviolta noin 1 350 kpl, arvio on suuntaa antava riippuen toimialasta ja toimipaikan koosta sekä tuotantomäärästä. Alueen liikennetuotos rakentamisen toteutuessa täysimääräisesti on noin 5 300 ajoneuvoa vuorokaudessa, josta raskasta liikennettä on noin 1 600 ajoneuvoa.

Teollisuus- ja varastorakennusten korttelialue (T-16) ja (T-5)

Teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueelle saa rakentaa teollisuus- ja varastorakennuksia sekä varastokatoksia.

(T-16) Teollisuus ja varastorakennusten korttelialue

Tontin rakennetusta kerrosalasta saa käyttää enintään 500 k-m2 pääkäyttötarkoitukseen liittyviä myymälätiloja varten. Myymälätiloja ei saa rakentaa elintarvikemyyntiä varten.

Tontin rakennusalalle saadaan asemakaavassa sallitun rakennusoikeuden lisäksi rakentaa kevytrakenteisia katoksia ja muita suojarakennelmia, joiden yhteenlaskettu pinta-ala saa olla enintään 20 % tontille osoitetusta rakennusoikeudesta.

Asemakaavassa todetaan (T-5) tontin nykytilanne: (T-5) Teollisuus- ja varastorakennusten korttelialue.

Korttelialueelle sallitusta kerrosalasta saa 40 % toteuttaa toimistotiloina tai toiminnan vaatimina liiketiloina. Korttelialueelle saa rakentaa asuntoja ainoastaan rakennusten hoidon vaatimaa henkilökuntaa varten, kuitenkin enintään yhden asunnon rakennuspaikkaa kohti. Rakennuspaikan rakentamattomat osat, joita ei käytetä kulkuteinä, pysäköimis - yms. alueina on istutettava.

Asemakaavalla muodostuvat korttelialueet voidaan tarvittaessa jakaa pienemmiksi tonteiksi tarpeen mukaan. Rakentamista varten on varattu suhteellisen suuret korttelialueet, joiden tehokkuuslukuna on e=0,4 – 0,5. Rakennuskorttelien pinta-alat vaihtelevat 7,7 ha – 1 ha välillä mahdollistaen erikokoisten teollisuus- ja varastorakennuksien toteuttamisen. Kahden isoimman korttelialueen rakentamisoikeutta on nostettu e=0,4 -> e=0,5 luonnosvaiheessa esitetystä korttelialueen tehokkaamman toteuttamisen mahdollistamiseksi. Toiminnan tarvitsemat piha ja lastausalueet ovat helposti toteutettavalla tasolla tehokkaammasta rakentamisesta huolimatta. Kaupunkikuvallinen ilme kohenee ja mahdollistetaan hyvän toiminnallisen kokonaisuuden muodostuminen.

Luonnosvaiheen nähtävilläolo

Kuntakehityslautakunta on käsitellyt asemakaavaluonnosta kokouksessaan ja päättänyt asettaa asemakaavaluonnoksen nähtäville mielipiteiden ja lausuntojen antamista varten. Asemakaavaluonnos on ollut nähtävillä 11.4.–14.5.2019.

Luonnoksesta saatiin lausuntoja 8 kpl. Lausuntoja antoivat: Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Elisa Oyj, Hyrylän omakotiyhdistys, Keski-Uudenmaan maakuntamuseo, Fortum Power and Heat, Caruna Oy, Museovirasto, Uudenmaan liitto ilmoitti, ettei se anna lausuntoa asemakaavasta

Mielipiteitä luonnoksesta saatiin 4 kpl. Mielipiteet käsittelivät pääasiassa Sikokalliota virkistysalueena, rakentamisen suhdetta virkistysalueeseen, katulinjausta, yritysalueen laajuutta ja maakaasulinjan siirtoa.

Yhteenveto lausunnoista ja mielipiteistä sekä laaditut vastineet ovat liitteenä

 

Ehdotus

Esittelijä

Pia Sjöroos, kaavoituspäällikkö, pia.sjoroos@tuusula.fi

Kuntakehityslautakunta päättää esittää kunnanhallitukselle, että kunnanhallitus

  • hyväksyy laaditun Rykmentinpuiston yritysalueen asemakaavaehdotuksen ja luonnosvaiheen lausuntoihin ja mielipiteisiin laaditut vastineet
  • asettaa asemakaavaehdotuksen MRA 27 §:n mukaisesti nähtäville muistutusten ja lausuntojen esittämistä varten

---

Puheenjohtajan avattua asiasta keskustelun Liisa Sorri esitti Margita Winqvistin kannattamana palautusesityksen: "Esitän, että Rykmentinportin asemakaavaehdotus  palautetaan uudelleen valmisteluun siten, että turvataan Sikokallion säilyminen mahdollisimman hyvin. Työpaikkatontteja ei pidä suunnitella niin, että ne eivät ole tasaisia. Riskinä on, että ostaja haluaa louhia tontin tasaiseksi, jolloin kallioseinämän korkeudeksi tulee 5-6m. Siirtämällä korttelia 5741 jaTuotantotietä korttelin 571 keskikohdalta n 50 m lähemmäs Itäväylää, saadaan tontteja sen molemmin puolin. Tämä on Sikokallion säilyttämisen kannalta parempi ratkaisu."

Koska oli tehty kannatettu palautusesitys, puheenjohtaja esitti toimitettavaksi asian ratkaisemiseksi nimenhuutoäänestyksen. Äänestysesitykseksi hyväksyttiin esittelijän esitys, jonka mukaan pohjaehdotusta kannattavat äänestävät ”jaa” ja Liisa Sorrin muutosesitystä kannattavat äänestävät "ei".

Suoritetussa äänestyksessä pohjaehdotusta kannattivat jäsenet Johanna Sipiläinen, Tiia Kaukolampi, Ulla Rosenqvist, Mika Mäki-Kuhna, Klaus Koivunen, Päivö Kuusisto ja Vesa Lundberg. Muutosesitystä kannattivat jäsenet Margita Winqvist, Jari Anttalainen, Liisa Sorri ja Jari Raita. Puheenjohtaja totesi palautusesityksen tulleen hylätyksi äänin 7–4.

---

Puheenjohtajan avattua asiasta keskustelun Liisa Sorri esitti Margita Winqvistin kannattamana muutosesityksen: "Esitän, että kaavasta poistetaan kortteli 5741. Näin säästetään Sikokallio olennaisilta osin. Tuusulan Itäväylän varren kortteleiden tehokkuus nostetaan 0.4 ->0.5"

Koska oli tehty kannatettu muutosesitys, puheenjohtaja esitti toimitettavaksi asian ratkaisemiseksi nimenhuutoäänestyksen. Äänestysesitykseksi hyväksyttiin esittelijän esitys, jonka mukaan pohjaehdotusta kannattavat äänestävät ”jaa” ja Liisa Sorrin muutosesitystä kannattavat äänestävät "ei".

Suoritetussa äänestyksessä pohjaehdotusta kannattivat jäsenet Päivö Kuusisto, Johanna Sipiläinen, Ulla Rosenqvist, Vesa Lundberg, Tiia Kaukolampi, Mika Mäki-Kuhna ja Klaus Koivunen. Muutosesitystä kannattivat jäsenet Liisa Sorri, Margita Winqvist, Jari Anttalainen ja Jari Raita. Puheenjohtaja totesi muutosesityksen tulleen hylätyksi äänin 7–4.

 

Päätös

Kuntakehityslautakunta päätti ehdottaa kunnanhallitukselle, että kunnanhallitus päättää

  • hyväksyä laaditun Rykmentinpuiston yritysalueen asemakaavaehdotuksen ja luonnosvaiheen lausuntoihin ja mielipiteisiin laaditut vastineet
  • asettaa asemakaavaehdotuksen MRA 27 §:n mukaisesti nähtäville muistutusten ja lausuntojen esittämistä varten.

Eriävä mielipide

Sorri, Winqvist ja Anttalainen jättivät eriävän mielipiteen:

ERIÄVÄ MIELIPIDE 

Esitimme Rykmentinportin asemakaavaehdotuksen palauttamista uudelleen valmisteluun, koska


1. Sikokallion alueen säilyttäminen mahdollisimman koskemattomana kuntalaisten virkistys- ja 
ulkoilualueena on mielestämme tärkeää.  Alueen olisi voinut suunnitella kaava-alueen 
luoteisreunan osalta luonnollisten maaston korkeusmuotojen mukaisesti, jolloin  
kallioalueen muoto säilyisi huomattavasti paremmin. 


2. Korttelin 5741 tontit on suunniteltu niin, että ne eivät ole tasaisia vaan nousevat Sikokalliolle päin 
mentäessä maaston muodosta johtuen. Riskinä on, että jos ostaja haluaa louhia tontin tasaiseksi,  
kallioseinämän korkeudeksi tulee 5-6 m kaavassa esitetyn 2 metrin sijaan.  


3. Esitimme, että siirtämällä korttelia 5741 ja Tuotantotietä korttelin 5741 keskikohdalta n 50 m 
lähemmäs Itäväylää, suojellaan Sikokalliota ja saadaan kuitenkin tontteja Tuotantotien molemmin 
puolin. 


4. Mikäli tämä ei ole mahdollista, esitämme että kaavasta poistetaan kortteli 5741. Vähenevää 
rakennusoikeutta voidaan korvata korottamalla Tuusulan Itäväylän viereisten kortteleiden 
rakennusoikeutta 0.4:stä 0.5:een. 


Koska palautusesitystä ei hyväksytty, esitimme, että kaavasta poistetaan kortteli 5741 ja Tuusulan Itäväylän 
varren kortteleiden tehokkuutta nostetaan 0,5:een.  Näin säästetään Sikokallio olennaisilta osin eivätkä 
kunnan tulot työpaikkatonttien myynnin osalta pienene. 


Katsomme, että vaikka yritystonttien saaminen on kunnan kannalta tärkeää, sitä ei tule tehdä 
luontoarvojen ja kuntalaisten ulkoilupaikkojen kustannuksella. Rykmentinpuiston tulevat asukkaat 
arvostavat varmasti Sikokallion laajaa ulkoilualuetta kotiensa läheisyydessä. Yritystontteja syntyy suuri 
määrä ja pelko valituksista on todennäköisesti pienempi. 

 

Tuusulassa 11.12.2019 
Jari Anttalainen, kuntakehityslautakunnan jäsen, Tuusulan puolesta ry. 
Margita Winqvist, kuntakehityslautakunnan jäsen, Tuusulan puolesta ry. 
Liisa Sorri, kuntakehityslautakunnan varapuheenjohtaja, Tuusulan puolesta ry.  

Äänestystulokset

Äänestys:Pohjaesitys JAA
Liisa Sorrin palautusesitys EI
  • Jaa 7 kpl 64%

    Johanna Sipiläinen, Tiia Kaukolampi, Ulla Rosenqvist, Mika Mäki-Kuhna, Klaus Koivunen, Päivö Kuusisto, Vesa Lundberg

  • Ei 4 kpl 36%

    Margita Winqvist, Jari Anttalainen, Liisa Sorri, Jari Raita

Äänestys:Pohjaesitys JAA
Liisa Sorrin muutosesitys EI
  • Jaa 7 kpl 64%

    Päivö Kuusisto, Johanna Sipiläinen, Ulla Rosenqvist, Vesa Lundberg, Tiia Kaukolampi, Mika Mäki-Kuhna, Klaus Koivunen

  • Ei 4 kpl 36%

    Liisa Sorri, Margita Winqvist, Jari Anttalainen, Jari Raita

Kunnanhallitus, 16.12.2019

Valmistelija

Lauri Kopposela, kaavasuunnittelija, lauri.kopposela@tuusula.fi

Perustelut

Asemakaavakarttaan ja selostukseen on tehty teknisluonteinen korjaus kunnanosan rajaan ja korttelinumerointiin liittyen ja kuntakehityslautakunnan kokouksen 11.12.2019 esittelyn mukaisesti.

Ehdotus

Esittelijä

Arto Lindberg, pormestari, arto.lindberg@tuusula.fi

Kunnanhallitus päättää

  • hyväksyä laaditun Rykmentinpuiston yritysalueen asemakaavaehdotuksen ja luonnosvaiheen lausuntoihin ja mielipiteisiin laaditut vastineet
  • asettaa asemakaavaehdotuksen MRA 27 §:n mukaisesti nähtäville muistutusten ja lausuntojen esittämistä varten.

 

---

Puheenjohtajan avattua asiassa keskustelun Jussi Salonen Tuija Reinikaisen kannattamana esitti, että asemakaavaehdotus palautetaan uudelleen valmisteluun siten, että kaavasta poistetaan kortteli 5741. Näin säästetään Sikokallio olennaisilta osin. Tuusulan Itäväylän varren kortteleiden tehokkuus nostetaan 0.4 ->0.5.

Kunnanhallitus hyväksyi puheenjohtajan äänestysesityksen, että ne, jotka kannattavat asian käsittelyä tässä kokouksessa äänestävät "jaa" ja ne, jotka kannattavat asian palauttamista uudelleen valmisteluun äänestävät "ei". Suoritetussa äänestyksessä annettiin 11 jaa-ääntä: Heikkilä, Heikkinen, Huuhtanen, Lappalainen, Mattila, Mäensivu, Mäki-Kuhna, Riola, Salmi, Peltonen, Lindberg ja 2 ei-ääntä: Reinikainen, Salonen. Puheenjohtaja totesi, että asia käsitellään tässä kokouksessa.

Jussi Salonen Tuija Reinikaisen kannattamana esitti, että kaavasta poistetaan kortteli 5741. Näin säästetään Sikokallio olennaisilta osin. Tuusulan Itäväylän varren kortteleiden tehokkuus nostetaan 0.4 ->0.5.

Kunnanhallitus hyväksyi puheenjohtajan äänestysesityksen, että ne, jotka kannattavat pohjaehdotusta, äänestävät "jaa" ja ne, jotka kannattavat tehtyä muutosesitystä, äänestävät "ei". Suoritetussa äänestyksessä annettiin 9 jaa-ääntä: Heikkinen, Huuhtanen, Lappalainen, Mäensivu, Mäki-Kuhna, Riola, Salmi, Peltonen, Lindberg ja 4 ei-ääntä: Heikkilä, Mattila, Reinikainen, Salonen. Puheenjohtaja totesi pohjaehdotuksen tulleen kunnanhallituksen päätökseksi äänin 9-4.

Päätös

Kunnanhallitus päätti

  • hyväksyä laaditun Rykmentinpuiston yritysalueen asemakaavaehdotuksen ja luonnosvaiheen lausuntoihin ja mielipiteisiin laaditut vastineet
  • asettaa asemakaavaehdotuksen MRA 27 §:n mukaisesti nähtäville muistutusten ja lausuntojen esittämistä varten.

 

Jussi Salonen  ilmoitti päätöksestä eriävän mielipiteen.

Kunnanhallitus, 30.3.2020

Valmistelija

Lauri Kopposela, kaavasuunnittelija, lauri.kopposela@tuusula.fi

Ehdotus

Esittelijä

Arto Lindberg, pormestari, arto.lindberg@tuusula.fi

Kunnanhallitus päättää

  • hyväksyä laaditun asemakaavan ja asemakaavan muutoksen
  • hyväksyä lausuntoihin ja muistutuksiin laaditut vastineet
  • ehdottaa valtuustolle, että

 

VALTUUSTO päättää

  • hyväksyä Rykmentinpuiston yritysalueen (Rykmentin Portti) asemakaavan ja asemakaavan muutoksen.

---

Puheenjohtajan avattua asiassa keskustelun Jussi Salonen Tuija Reinikaisen kannattamana teki seuraavan esityksen asian palauttamisesta uudelleen valmisteluun:

  • muutetaan siten, että 1) kaavaluonnoksesta poistetaan kortteli 5741 ja sen kaakkoispuolella oleva Teollisuuskuja korttelin kohdalla Hyrylän teollisuusalueelle asti ja 2) selvitetään muiden korttelialueiden tehokkuuden nostamista e=0,4 tehokkuudesta tehokkuuteen 0,5. 
  • perustelu: 1) Kunnanhallituksen linjaus yleiskaavaehdotuksen käsittelyn yhteydessä: Kunnanhallitus edellyttää, että Sikokallion alueen merkintä ja alueen rajaus tutkitaan uudelleen nähtävilläolon jälkeen siten, että alue säilyy retkeily- ja ulkoilualueena (esim. merkinnällä VR) ja alueelta osoitetaan vastaavalla merkinnällä yhteys Urheilukeskukseen. 2) Kaavatalouden parantuminen.

 

Koska oli tehty kannatettu palautusesitys, oli asia ratkaistava äänestämällä. Kunnanhallitus hyväksyi puheenjohtajan esityksen, että ne, jotka kannattavat asian käsittelyä tässä kokouksessa, äänestävät jaa, ja ne, jotka kannattavat asian palauttamista uudelleen valmisteluun, äänestävät ei. Suoritetussa äänestyksessä annettiin 9 jaa-ääntä (Huuhtanen, Lappalainen, Mäensivu, Mäki-Kuhna, Nepponen, Riola, Salmi, Peltonen ja Lindberg) ja 4 ei-ääntä (Heikkinen, Mattila, Reinikainen ja Salonen). Puheenjohtaja totesi, että asia käsitellään tässä kokouksessa.

Tämän jälkeen Jussi Salonen Tuija Reinikaisen kannattamana teki seuraavan muutosesityksen:

  • poistetaan kortteli 5741 ja muutetaan se viheralueeksi.
  • nostetaan korttelien 5743, 5745, 5746, ja 5747 tehokkuus 0,4:stä 0,5:een. Tällä saadaan reilu 5500 k-m2 lisää, vaikka kortteli 5741 on poistettu kaavasta.

 

Koska oli tehty kannatettu muutosesitys, oli asia ratkaistava äänestämällä. Kunnanhallitus hyväksyi puheenjohtajan esityksen, että ne, jotka kannattavat pohjaehdotusta, äänestävät jaa, ja ne, jotka kannattavat Salosen tekemää muutosesitystä, äänestävät ei. Suoritetussa äänestyksessä annettiin 9 jaa-ääntä (Huuhtanen, Lappalainen, Mäensivu, Mäki-Kuhna, Nepponen, Riola, Salmi, Peltonen ja Lindberg) ja 4 ei-ääntä (Heikkinen, Mattila, Reinikainen ja Salonen). Puheenjohtaja totesi, että pohjaehdotus oli tullut kunnanhallituksen päätökseksi äänin 9-4.

Päätös

Kunnanhallitus päättää

  • hyväksyä laaditun asemakaavan ja asemakaavan muutoksen
  • hyväksyä lausuntoihin ja muistutuksiin laaditut vastineet
  • ehdottaa valtuustolle, että

 

VALTUUSTO päättää

  • hyväksyä Rykmentinpuiston yritysalueen (Rykmentin Portti) asemakaavan ja asemakaavan muutoksen.

 

Tuija Reinikainen ilmoitti päätöksestä seuraavan eriävän mielipiteen:
"Kun Rykmentinpuiston alue hankittiin kunnalle, pidettiin tärkeänä, että Sikokallion alue säilyy retkeily- ja virkitysalueena ja olisi tärkeää, että sieltä säilyisi yhteys myös urheilukeskukseen. Pienin kaavamuutoksin se voitaisiin vielä hyvin toteuttaa. Sikokallio on jatkossa merkittävä luontokohde Rykmentinpuiston alueen asukkaille alueen rakentuessa.”

Jussi Salonen ilmoitti päätöksestä seuraavan eriävän mielipiteen: 
"Asemakaava olisi pitänyt valmistella esittämällämme tavalla siten, että

  • asemakaavassa kortteli 5741 olisi muutettu viheralueeksi ja 
  • korttelien 5743, 5745, 5746, ja 5747 tehokkuus olisi nostettu 0,4:stä 0,5:een.

 

Tällä tavalla menettelemällä Sikokallion virkistys-, retkeily- ja ulkoiluarvot merkittävine luontoarvoineen tulevaisuuden 10-12.000 asukkaan Rykmentinpuiston tuntumassa olisivat säilyneet huomattavasti paremmin kuin nyt esitetyllä kaavaratkaisulla. Tuusulan kunnan kannalta tonttitehokkuuden nostaminen olisi parantanut myös kaavataloutta.

Sujuvan ja nopean kaavaprosessin kannalta on tärkeää, että kaavaprosessin alussa huomataan myös käsiteltävässä kaavassa keskeiset erilaisia näkemyksiä herättävät kohdat. Näihin on pystyttävä etsimään ratkaisuja, joissa voidaan löytää yhteinen näkemys ratkaisuksi."

Kuntakehityslautakunta, 25.3.2020

Valmistelija

Lauri Kopposela, kaavasuunnittelija, lauri.kopposela@tuusula.fi

Perustelut

Kunnanhallitus päätti 16.12.2019 hyväksyä asemakaavaehdotuksen sekä luonnosvaiheen lausuntoihin ja mielipiteisiin laaditut vastineet, sekä asettaa asemakaavaehdotuksen MRA 27 §:n mukaisesti nähtäville muistutusten ja lausuntojen esittämistä varten.

Kaavaehdotus on ollut nähtävillä 9.1.2020 – 10.2.2020 aikana. Asemakaavasta saatiin 7 kpl lausuntoja ja 3 kpl muistutuksia. Lausunnot ja muistutukset lisätään asemakaava-aineistoon liitteeksi. Muistutukset ja lausunnot vastineineen on kerätty erilliselle liitteelle.

Uudenmaan ELY-keskus on lausunut asemakaava ehdotuksesta kaupan määräyksen tarkentamisesta, hulevesien käsittelystä ja Tuusulan Itäväylän itäpuolen ajallisesta kytkemisestä tieverkkoon.

Asemakaavaan lisätään T-16 määräykseen: Pääkäyttötarkoitukseen liittyviä myymälätiloja saa rakentaa kerrosalasta enintään 5% kuitenkin enintään 500 k-m2. 

Hulevesimääräystä tarkennetaan: Teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueilta hulevedet on johdettava viivyttäviin ja puhdistaviin rakenteisiin ennen johtamista yleiseen hulevesijärjestelmään.

Lisätään määräys: Kortteleiden 5745, 5746 ja 5747 toteuttaminen edellyttää, että Tuusulan itäväylälle toteutetaan seudulliselle tavaraliikenteen väylälle soveltuva liittymäratkaisu.

Muistutuksista johtuen kaavamääräyksiin lisätään tavoite laadukkaan arkkitehtuurin toteuttamiseksi. Rakennukset on suunniteltava ja toteutettava arkkitehtuuriltaan korkeatasoisiksi ja laadukkaiksi, erityisesti on kiinnitettävä huomiota Tuusulan itäväylän puoleiseen julkisivuun.

Asemakaavaan tehtävät muutokset ovat vähäisiä eivätkä aiheuta asemakaavan uudelleen nähtäville asettamista.

Ehdotus

Esittelijä

Henna Lindström, vs. kaavoituspäällikkö, henna.lindstrom@tuusula.fi

Kuntakehityslautakunta päättää ehdottaa kunnanhallitukselle, että kunnanhallitus

  • hyväksyy laaditun asemakaavan ja asemakaavan muutoksen
  • hyväksyy lausuntoihin ja muistutuksiin laaditut vastineet
  • ehdottaa valtuustolle, että

VALTUUSTO päättää

  • hyväksyä Rykmentinpuiston yritysalueen (Rykmentin Portti) asemakaavan ja asemakaavan muutoksen.

Lisäksi kuntakehityslautakunta päättää

  • hyväksyä ja tarkastaa pöytäkirjan tämän asian osalta kokouksessa.

---

Puheenjohtajan avattua asiasta keskustelun Liisa Sorri  esitti Margita Winqvistin kannattamana seuraavan palautusesityksen:

"- Poistetaan kortteli 5741 ja muutetaan se viheralueeksi. Näin säästetään Sikokallio kokonaisena kuntalaisten virkistysalueeksi ja rajaamaan asutusta ja työpaikka-aluetta.

- Nostetaan korttelien 5743, 5745, 5746, ja 5747 tehokkuus 0,4:stä 0,5:een. Tällä saadaan reilu 5500 k-m2 lisää, vaikka kortteli 5741 on poistettu kaavasta. Näin voidaan rahoittaa    kaasuputken siirtoa ja uusia Itäväylän ja Rykmentinportinkadun risteysjärjestelyjä

- mikäli halutaan myös pienempiä rakennuspaikkoja, selvitetään jonkun isomman korttelin jakamista pienemmiksi tonteiksi katuyhteys lisäämällä."

Puheenjohtaja totesi, että koska oli kannatettu palautusesitys, on asian käsittely ratkaistava äänestämällä. Kuntakehityslautakunta hyväksyi puheenjohtajan esityksen, että ne, jotka kannattavat pohjaesitystä äänestävät "jaa" ja ne, jotka kannattavat Sorrin palautusesitystä, äänestävät "ei". Suoritetussa äänestyksessä jaa-ääniä antoivat jäsenet: Lundberg Vesa, Sipiläinen Johanna, Heino Mika, Virtanen Jukka, Kuusisto Päivö, Vaittinen Antti, Kaukolampi Tiia, Palomäki Ulla, Rosenqvist Ulla ja Mika Mäki-Kuhna.  Ei-ääniä antoivat jäsenet: Anttalainen Jari, Sorri Liisa, ja Winqvist Margita. Suoritetussa äänestyksessä annettin 10 jaa-ääntä ja 3 ei-ääntä. Puheenjohtaja totesi, että asia käsitellään tässä kokouksessa.

Puheenjohtajan jatkettua asiasta keskustelua, Liisa Sorri esitti Margita Winqvistin kannattamana seuraavan muutosesityksen:

"- Poistetaan kortteli 5741 ja muutetaan se viheralueeksi.

- Nostetaan korttelien 5743, 5745, 5746, ja 5747 tehokkuus 0,4:stä 0,5:een. Tällä saadaan reilu 5500 k-m2 lisää, vaikka kortteli 5741 on poistettu kaavasta."

Puheenjohtaja totesi, että koska oli kannatettu muutosesitys, on asian käsittely ratkaistava äänestämällä. Kuntakehityslautakunta hyväksyi puheenjohtajan esityksen, että ne, jotka kannattavat pohjaesitystä äänestävät "jaa" ja ne, jotka kannattavat Sorrin muutosesitystä, äänestävät "ei". Suoritetussa äänestyksessä jaa-ääniä antoivat jäsenet: Lundberg Vesa, Sipiläinen Johanna, Heino Mika, Virtanen Jukka, Kuusisto Päivö, Vaittinen Antti, Kaukolampi Tiia, Palomäki Ulla, Rosenqvist Ulla ja Mika Mäki-Kuhna.  Ei-ääniä antoivat jäsenet: Anttalainen Jari, Sorri Liisa, ja Winqvist Margita. Suoritetussa äänestyksessä annettin 10 jaa-ääntä ja 3 ei-ääntä. Puheenjohtaja totesi muutosesityksen tulleen hylätyksi äänin 10-3.

 

Päätös

Ehdotus hyväksyttiin.

 

Liisa Sorri ja Margita Winqvist jättivät yhteisen eriävän mielipiteen:

"Eriävä mielipide

Mielestämme asia olisi tullut palauttaa uuteen valmisteluun, sillä Sikokallion säilyttämistä kokonaisena kuntalaisten virkistysalueena ja rajaamaan asutusta ja työpaikka-aluetta ei ole otettu huomioon kaavaprosessin aikana. Tästä syystä olemme esittäneet korttelin 5741 poistamista ja muuttamista viheralueeksi.

Esitimme myös  korttelien 5743,5745,5746 ja 5747 tehokkuuden nostamista 0,4:stä 0,5:een, jotta korttelin 5741 poistaminen ei vähennä alueen kokonaiskerrosalaa. Päin vastoin, tällä saadaan reilu 5500 k-m2 lisää, vaikka kortteli 5741 poistetaan kaavasta. Näin voidaan rahoittaa kaasuputken siirtoa ja uusia Itäväylän ja Rykmentinportinkadun risteysjärjestelyjä.

Rykmentinpuiston hyväksytyssä osayleiskaavassa on nyt käsittelyssä olevan kaavan työpaikka-alueiden aluetehokkuus 0,4, joka sisältää myös kadut ja viheralueet. Kortteleiden tehokkuuden nostaminen 0,5:een on siis osayleiskaavan mukaista. Myös vieressä olevan Hyrylän teollisuusalueen tonttitehokkuus on 0,5.

Ymmärrämme myös tarpeen pienemmille rakennuspaikoille. Tämä on mahdollista jakamalla joku isommista kortteleista pienemmiksi tonteiksi lisäämällä katuyhteys.  Kun oli varaa siirtää maakaasuputki jo ennen kaavan vahvistumista, lienee varaa rakentaa myös yksi katuyhteys lisää."

Ehdotus

Valtuusto päättää

  • hyväksyä Rykmentinpuiston yritysalueen (Rykmentin Portti) asemakaavan ja asemakaavan muutoksen.

---

Puheenjohtajan avattua asiasta keskustelun Jussi Salonen teki Margita Winqvistin, Eeva-Liisa Niemisen, Matti Alangon, Anna Yltävän, Markus Meckelborgin, Liisa Palvaksen ja Kati Lepojärven kannattamana seuraavan palautusesityksen:

"Rykmentinpuisto III asemakaava ja asemakaavan muutos palautetaan takaisin valmisteltavaksi siten, että

1. Poistetaan kortteli 5741 ja muutetaan se viheralueeksi
2. Nostetaan korttelien 5743, 5745, 5746 ja 5747 tehokkuus 0,4:stä 0,5:een."

Puheenjohtaja totesi, että koska oli tehty kannatettu palautusesitys, on asia ratkaistava äänestämällä. Valtuusto hyväksyi puheenjohtajan esityksen, että ne, jotka kannattavat asian käsittelyä tässä kokouksessa, äänestävät "jaa" ja ne, jotka kannattavat Salosen tekemää palautusesitystä, äänestävät "ei".

Suoritetussa äänestyksessä

  • jaa-äänen antoivat Pasi Huuhtanen, Päivö Kuusisto, Kim Kiuru, Mika Mäki-Kuhna, Johanna Sipiläinen, Aarno Järvinen, Pekka Heikkinen, Aila Koivunen, Ulla Palomäki, Ulla Rosenqvist, Seppo Noro, Satu Heikkilä, Kari Kinnunen, Janne Mellin, Petra Kela, Jouko Riola, Sanna Kervinen, Jorma Sulander, Vesa Lundberg, Jere Pulska, Tommi Partanen, Jerry Airikka, Karita Mäensivu, Sanna Tuhkunen, Arto Lindberg, Emmi Sirniö, Jani Peltonen, Ruut Sjöblom, Sami Tamminen, Sari Vilén
  • ei-äänen antoivat Jussi Salonen, Matti Alanko, Margita Winqvist, Anna Yltävä, Antti Kaikkonen, Anu Åberg, Kati Lepojärvi, Liisa Palvas, Markus Meckelborg, Elisa Laitila, Ilona Toivanen, Ari Nyman, Eeva-Liisa Nieminen, Kari Friman, Lea Ahonen, Monica Avellan, Raimo Stenvall, Taina Ketvel
  • tyhjän äänen antoivat Arto Nätkynmäki, Ilmari Sjöblom, Laura Åvall.

 

Suoritetussa äänestyksessä annettiin 30 jaa-ääntä, 18 ei-ääntä ja 3 tyhjää ääntä. Puheenjohtaja totesi, että asia käsitellään tässä kokouksessa.

Keskustelun jatkuessa Jussi Salonen teki Sanna Tuhkusen, Eeva-Liisa Niemisen, Antti Kaikkosen, Matti Alangon, Liisa Palvaksen, Markus Meckelborgin ja Anna Yltävän kannattamana seuraavan muutosesityksen:

"Ehdotan, että Rykmentinpuisto III asemakaava ja asemakaavan muutosehdotusta muutetaan siten, että

1. poistetaan kortteli 5741 ja muutetaan se viheralueeksi
2. nostetaan korttelien 5743, 5745, 5746, ja 5747 tehokkuus 0,4:stä 0,5:een."

Puheenjohtaja totesi, että koska oli tehty kannatettu muutosesitys, on asia ratkaistava äänestämällä. Valtuusto hyväksyi puheenjohtajan esityksen, että ne, jotka kannattavat pohjaehdotuksen hyväksymistä, äänestävät "jaa" ja ne, jotka kannattavat Salosen tekemää muutosesitystä, äänestävät "ei".

Suoritetussa äänestyksessä

  • jaa-äänen antoivat Pasi Huuhtanen, Päivö Kuusisto, Johanna Sipiläinen, Pekka Heikkinen, Aarno Järvinen, Vesa Lundberg, Ulla Rosenqvist, Jouko Riola, Aila Koivunen, Seppo Noro, Petra Kela, Satu Heikkilä, Tommi Partanen, Sanna Kervinen, Ulla Palomäki, Mika Mäki-Kuhna, Janne Mellin, Jerry Airikka, Kim Kiuru, Kari Kinnunen, Jere Pulska, Emmi Sirniö, Arto Lindberg, Jani Peltonen, Jorma Sulander, Karita Mäensivu, Ruut Sjöblom, Sami Tamminen
  • ei äänen antoivat Matti Alanko, Jussi Salonen, Anu Åberg, Margita Winqvist, Sanna Tuhkunen, Liisa Palvas, Taina Ketvel, Anna Yltävä, Markus Meckelborg, Elisa Laitila, Kati Lepojärvi, Ilona Toivanen, Eeva-Liisa Nieminen, Ari Nyman, Kari Friman, Lea Ahonen, Monica Avellan, Raimo Stenvall, Antti Kaikkonen,
  • tyhjän äänen antoivat Arto Nätkynmäki, Ilmari Sjöblom, Laura Åvall, Sari Vilén.

 

Suoritetussa äänestyksessä annettiin 28 jaa-ääntä, 19 ei-ääntä ja 4 tyhjää ääntä. Puheenjohtaja totesi pohjaehdotuksen tulleen valtuuston päätökseksi.

Anu Åberg esitti Matti Alangon kannattamana, että valtuusto hyväksyy seuraavan toimenpide-aloitteen:

  • "Kiinteistöjen maksimikorko määritellään siten, että ne istuvat sopusuhtaisesti maastoon."

 

Puheenjohtaja totesi, että koska oli tehty kannatettu esitys toimenpidealoitteen hyväksymisestä, on asia ratkaistava äänestämällä. Valtuusto hyväksyi puheenjohtajan ehdotuksen, että ne, jotka kannattava päätöksen hyväksymistä ilman toimenpidealoitetta, äänestävät "jaa" ja ne, jotka kannattavat Åbergin esittämän toimenpidealoitteen hyväksymistä, äänestävät  "ei".

Suoritetusssa äänestyksessä

  • jaa-äänen antoivat Pasi Huuhtanen, Päivö Kuusisto, Petra Kela, Kim Kiuru, Aarno Järvinen, Johanna Sipiläinen, Vesa Lundberg, Jouko Riola, Ulla Rosenqvist, Aila Koivunen, Mika Mäki-Kuhna, Ilona Toivanen, Pekka Heikkinen, Seppo Noro, Antti Kaikkonen, Tommi Partanen, Jerry Airikka, Jere Pulska, Ilmari Sjöblom, Satu Heikkilä, Kari Kinnunen, Janne Mellin, Sanna Tuhkunen, Sanna Kervinen, Ulla Palomäki, Karita Mäensivu, Laura Åvall, Emmi Sirniö, Arto Lindberg, Jani Peltonen, Jorma Sulander, Ruut Sjöblom, Sami Tamminen, Sari Vilén
  • ei-äänen antoivat Matti Alanko, Jussi Salonen, Margita Winqvist, Taina Ketvel, Anna Yltävä, Markus Meckelborg, Anu Åberg, Liisa Palvas, Elisa Laitila, Kati Lepojärvi, Ari Nyman, Eeva-Liisa Nieminen, Kari Friman, Lea Ahonen, Monica Avellan, Raimo Stenvall
  • tyhjän äänen antoi Arto Nätkynmäki.

 

Suoritetussa äänestyksessä annettiin 34 jaa-ääntä, 16 ei-ääntä ja 1 tyhjä ääni. Puheenjohtaja totesi valtuuston päättäneen pohjaehdotuksen ilman toimenpidealoitetta.

Päätös

Valtuusto päätti

  • hyväksyä Rykmentinpuiston yritysalueen (Rykmentin Portti) asemakaavan ja asemakaavan muutoksen.

 

Jussi Salonen, Anna Yltävä, Liisa Palvas, Margita Winqvist, Matti Alanko ja Markus Meckelborg ilmoittivat päätöksestä seuraavan eriävän mielipiteen:

"Sikokallio on arvokas luontokohde, virkistys- ja retkeilyalue Hyrylän urheilukeskuksen läheisyydessä, nyt rakenteilla olevan Rykmentinpuiston asuinalueen vieressä. Sen luontoarvojen säilyttäminen on alueen asukkaiden hyvinvoinnin ja kestävän kehityksen tavoitteiden mukaista.

Kaavojen laadinnassa on maankäyttö- ja rakennuslain mukaan esitettävä maankäytöstä vaihtoehtoja, joita voidaan verrata toisiinsa ja joista valitaan paras mahdollinen vaihtoehto. Mikäli vaihtoehtoja ei ole, sekin on perusteltava. Sama vaihtoehtojen vaatimus ja niiden arviointi (”evaus”) on myös muussa kunnallisessa päätöksenteossa.

Rykmentinportin kaavahankkeessa vaihtoehtoja ei ole ollut. Vaihtoehtojen esittäminen on jäänyt luottamushenkilöille, Tuusulan puolesta ry:n luottamushenkilöille.

Vaihtoehtomme tavoite on ollut säästää kunnan kuluja, tuottaa enemmän tuloja kunnalle, tehostaa maankäyttöä ja säästää tärkeän lähivirkistysalueen Sikokallion itäisen reunan.

Nyt päätetystä ratkaisusta poiketen Sikokallion itäreunaa nakertava kortteli olisi pitänyt poistaa ja muuttaa viheralueeksi. Poistettavan korttelin korvaamiseksi olemme johdonmukaisesti esittäneet alueen muiden kortteleiden tehokkuuden nostamista 0,4:stä 0,5:teen. Näin alueelle tulisi jopa 6.000 k-m2 lisää rakennusoikeutta.

Esityksemme mukaisesti poistettavaa korttelia kunnan ei tarvitsisi esirakentaa eikä louhia. Tästä tuleva säästö ja lisärakennusoikeuden arvo toisi jopa miljoonan euron hyödyn Tuusulan kunnalle. Samalla Sikokallio itäreunoineen säilyisi luonnonmukaisena.

Kaavahankkeissa on tärkeää tehdä yhteistyötä niin lautakunnan kuin asukkaiden ja muiden sidosryhmien kanssa. Yhteistyössä erilaisia näkemyksiä tulee esiin, niistä voi syntyä arvokas yhteinen näkemys, johon osapuolet sitoutuvat. Lopputuloksena on sujuva prosessi ja parempi lopputulos kuin alkuperäinen esitys.

Hyvinvoiva luonto, kaunis ympäristö houkuttaa asukkaita, yrittäjiä ja yritysten työntekijöitä Tuusulaan. Tämä on ollut tavoitteemme myös Rykmentinportin asemakaavoituksessa."

Lea Ahonen ja Eeva-Liisa Nieminen ilmoittivat myös päätöksestä eriävän mielipiteen.

Tiedoksi

Uudenmaan ELY-keskus, väylävirasto, kaavoitus

Liitteet

3544_selostus, khall 30.3.2020, valt 11.5.2020.pdf (pdf, 17589 kt)
3544_kaavakartta, khall 30.3.2020, valt 11.5.2020.pdf (pdf, 3447 kt)
Kuuntele 3544_selostus, khall 30.3.2020, valt 11.5.2020.pdf
Kuuntele 3544_kaavakartta, khall 30.3.2020, valt 11.5.2020.pdf

Muutoksenhaku

VALITUSOSOITUS

Valitusoikeus ja valituksen perusteet
Kunnallisvalituksen saa tehdä se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen) sekä kunnan jäsen.
Valituksen saa tehdä sillä perusteella, että päätös on syntynyt virheellisessä järjestyksessä, päätöksen tehnyt viranomainen on ylittänyt toimivaltansa tai päätös on muuten lainvastainen.
Oikaisuvaatimuksen johdosta annettuun päätökseen saa hakea muutosta kunnallisvalituksin vain se, joka on tehnyt oikaisuvaatimuksen. Jos päätös on oikaisuvaatimuksen johdosta muuttunut, saa päätökseen hakea muutosta kunnallisvalituksin myös se, jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun muutettu päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen) sekä kunnan jäsen.

Valitusviranomainen
Päätökseen haetaan muutosta kunnallisvalituksella Helsingin hallinto-oikeudelta.
Valitusviranomaisen yhteystiedot
Helsingin hallinto-oikeus
Radanrakentajantie 5
00520 Helsinki
Puhelin 029 56 42000
Faksi 029 56 42079
sähköposti helsinki.hao@oikeus.fi

Valitusaika
Valitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Tiedoksisaanti
Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemän päivän kuluttua siitä, kun pöytäkirja on nähtävänä yleisessä tietoverkossa. 

MRL 188 §:n 3 momentin mukaan kaavan tai rakennusjärjestyksen hyväksymistä koskevan päätöksen katsotaan tulleen asianosaisten tietoon samaan aikaan, kun päätöksen katsotaan kuntalain 140 §:n mukaisesti tulleen kunnan jäsenen tietoon.

Muista kuin em. päätöksistä asianosaisen katsotaan saaneen tiedon, jollei muuta näytetä, 7 päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä, 3 päivän kuluttua sähköpostin lähettämisestä, saantitodistuksen osoittamana aikana tai erilliseen tiedoksisaantitodistukseen merkittynä aikana. Tiedoksisaantipäivää tai sitä päivää, jona päätös on asetettu nähtäväksi yleiseen tietoverkkoon, ei lueta määräaikaan.

Valituksen muoto ja sisältö 
Valitus on tehtävä kirjallisesti. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta. Valituksessa, joka on osoitettava valitusviranomaiselle, on ilmoitettava

1) päätös, johon haetaan muutosta (valituksen kohteena oleva päätös);
2) miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi (vaatimukset);
3) vaatimusten perustelut;
4) mihin valitusoikeus perustuu, jos valituksen kohteena oleva päätös ei kohdistu valittajaan.

Valituksessa on lisäksi ilmoitettava valittajan nimi ja yhteystiedot. Jos puhevaltaa käyttää valittajan laillinen edustaja tai asiamies, myös tämän yhteystiedot on ilmoitettava. Yhteystietojen muutoksesta on valituksen vireillä ollessa ilmoitettava viipymättä hallintotuomioistuimelle.

Valituksessa on ilmoitettava myös se postiosoite ja mahdollinen muu osoite, johon oikeudenkäyntiin liittyvät asiakirjat voidaan lähettää (prosessiosoite). Mikäli valittaja on ilmoittanut enemmän kuin yhden prosessiosoitteen, voi hallintotuomioistuin valita, mihin ilmoitetuista osoitteista se toimittaa oikeudenkäyntiin liittyvät asiakirjat.

Oikaisuvaatimuksen tekijä saa valittaessaan oikaisuvaatimuspäätöksestä esittää vaatimuksilleen uusia perusteluja. Hän saa esittää uuden vaatimuksen vain, jos se perustuu olosuhteiden muutokseen tai oikaisuvaatimuksen tekemisen määräajan päättymisen jälkeen valittajan tietoon tulleeseen seikkaan.
Valitukseen on liitettävä:

  • valituksen kohteena oleva päätös valitusosoituksineen;
  • selvitys siitä, milloin valittaja on saanut päätöksen tiedoksi, tai muu selvitys valitusajan alkamisen ajankohdasta;
  • asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle.
     

Valitusasiakirjojen toimittaminen
Valitusasiakirjat on toimitettava valitusviranomaisille ennen valitusajan päättymistä. Jos määräajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa valitusasiakirjat toimittaa valitusviranomaiselle ensimmäisenä sen jälkeisenä arkipäivänä.
Asiakirjat toimitetaan viranomaisen asiointiosoitteeseen lähettäjän omalla vastuulla. Tämä voidaan tehdä myös postitse, sähköisesti tai lähetin välityksellä. Postiin valitusasiakirjat on jätettävä niin ajoissa, että ne ehtivät perille valitusajan viimeisenä päivänä ennen viraston aukioloajan päättymistä.

Lisätietoja
Tuomioistuinmaksulain (1455/2015) 2 §:n nojalla muutoksenhakijalta peritään oikeudenkäyntimaksua, joka on hallinto-oikeudessa 260 euroa. Saman lain 5 §:ssä on määräys niistä asioista, joista ei peritä oikeudenkäyntimaksua. Maksua ei myöskään peritä, jos hallinto-oikeus muuttaa valituksenalaista päätöstä muutoksenhakijan eduksi.