Valtuusto, kokous 11.5.2020

Perustelut

Eeva-Liisa Nieminen esitti seuraavan aloitteen:

"Uudet HSL:n linjat Etelä-Tuusulassa, erikoisesti 641 ja 643 Kerava-Hyrylä-Leinelä-Tikkurila välillä tarjoavat hyvät mahdollisuudet liikkumiseen. Hyrylän linja-autoasemalla voi nähdä hienoja isoja sähköbusseja mennen tullen. Kuitenkin niissä kulkee vain muutama matkustaja.

Pohjoisessa kylien liikennettä ajaa 967, joka ajaa pikkubussilla Kellokosken Jokelan väliä siksak-reittiä ja erikoisesti kuljettaa koululaisia. Sen aikataulu on kuitenkin huonosti sovitettu liityntäjunayhteyteen.

Aloitteeni koskee huolta bussien käyttöasteesta. Vaikka erilaista informaatiota aikatauluista ja lippujen käyttötavoista on julkisuudessa esitetty melko paljon, asukkaat eivät joko osaa tai halua käyttää julkista liikennettä.

VR tilanteessa, jossa vaunut kulkivat tyhjinä, alkoi käyttää ketterästi tarjouksia matkalippujen hintoihin. Ilmastomuutoksen torjunnan tavoitteiden kannalta olisi tärkeää, että asukkaat käyttäisivät joukkoliikennettä omien autojen sijaan.

Ehdotan, että käynnistettäisiin nopealla aikataululla seuranta bussien käyttöasteesta sekä tehtäisiin vertaileva laskenta, miten kunnan vahvasti alennuksin tukema tai kokonaan maksuton joukkoliikenne maksaisi.

Jos joukkoliikenne olisi maksuton, se olisi kilpailutekijä uusien asukkaiden saamiseksi ja vanhojen pysymiseksi kunnassa. Tuusula panostaa miljoonilla uusiin asuinalueisiin. Yhtä hyvin se voisi panostaa miljoonan joukkoliikenteeseen.

On vertaansa vailla olevan hienoa, että Hyrylästä pääsee 10-15 minuutin välein Leinelän tai Keravan kautta Helsinkiin tai suoraan Hakaniemeen. Sisäinen liikenne kuitenkin kituu. Pikkubussit ovat hyviä kooltansa, mutta niiden tulisi siirtyä älyteknologiaan. Tällöin käyttäjä voisi puhelimella nähdä auton sijainnin ja tilata kyydin. Jos tähän pystytään Kiinassa, niin miksei meillä edes yritetä?"

Perustelut

Linjojen 641, 643 ja 967 tilanne

HSL-linjojen käyttöä seurataan aktiivisesti kunnan liikenneyksikön ja HSL:n toimesta. Tuusulan ja Keravan alueelle laaditun linjastosuunnitelman mukainen linjasto on otettu käyttöön vuoden 2019 syysliikennekauden alkaessa. Syysliikennekaudelta alkavan seurannan perusteella joukkoliikenteen nousijamäärät ovat yleisesti olleet kuukausittain kasvussa. Nousumäärän kasvu on viikoittaisen seurannan perusteella ollut selvästi havaittavissa myös linjoilla 641 ja 967. Linjalla 643 vastaava kasvu vaikuttaa jo 2019 syyskuukausien jälkeen hieman tasaantuneen.

Linja 641 on Etelä-Tuusulan vahvin joukkoliikennelinja, joka tarjoaa yhteydet Hyrylästä Keravalle ja Kehäradalle. Linja yhdistää Hyrylän, Keravan ja Tikkurilan aluekeskukset. Linjaa liikennöidään arkisin 20 minuutin välein. Iltaisin ja viikonloppuisin vuoroväli on 30 minuuttia.

Linja 643 on Helsingin suunnan työ- ja opiskelumatkoja palveleva linja, jota liikennöidään Hyrylästä Hakaniemeen 20 minuutin välein aamuisin ja iltapäivisin. Päivisin liikennöidään 60 minuutin vuorovälillä. Linja 643 on tahdistettu siten, että linjat 641 ja 643 tarjoavat 10 minuutin vuorovälin Tuusulan alueella Hyrylän eteläpuolella Tuusulanväylän käytävässä ruuhka-aikoina.

Linja 967 liikennöi Jokelan ja Kellokosken välillä. Reitti yhdistää Pohjois-Tuusulan päätaajamat ja mahdollistaa koulu- ja asiointimatkat näiden välillä sekä liityntäyhteydet Jokelan juna-asemalle ja Kellokoskella linjalle 665. Lähtöjä ajetaan arkiaamuisin ja iltapäivisin noin tunnin välein ja ne sovitetaan ensisijaisesti koulumatkayhteystarpeisiin.

Maksuton joukkoliikenne

HSL-järjestelmässä joukkoliikenteen maksuttomuus yleisesti on vähintään taloudellisesti haastava toteutettava. HSL-kuntayhtymä rahoittaa toimintansa lipputuloilla, kuntien maksamilla tariffituilla, valtion avustuksilla ja mahdollisilla muilla tuloilla. Jäsenkunnille kohdistetaan kuntayhtymän eri tehtävistä aiheutuvat kulut palvelujen käytön mukaisessa suhteessa. Lipputulot kohdistetaan kunnittain kuntakohtaisen lipputulokertymän perusteella. Siltä osin kuin tehtävän hoidosta perittävät maksut ja muut tuotot eivät riitä kattamaan kuluja, maksavat jäsenkunnat kuntayhtymälle tariffitukea, jolla katetaan kullekin kunnalle kohdistettujen kulujen ja tuottojen erotus.

Nykyinen toimintamalli yleisesti on se, että tariffituki eli kuntaosuus olisi korkeintaan noin 50% kaikista kustannuksista. Lipputulot ovat merkittävässä roolissa, jotta tämä tavoite täyttyy.

Tuusulan kunnan osalta esimerkiksi vuodelle 2019 laaditun talousarvion mukaan liikenteen operointikustannukset, kuntayhtymän yleiskustannukset ja infrakustannukset olivat yhteensä n. 6,6 milj. euroa. Tuusulan kunnalle jyvittyvät lipputulot olivat n. 3,7 milj. euroa. Ylijäämäkertymästä tehtävän vähennyksen ja valtion tuen jälkeen kunnan maksettavaksi kuntaosuudeksi budjetoitiin n. 2,66 milj. euroa. Vuoden 2019 toteuma Tuusulan maksettavaksi tuleva kuntaosuus on tarkistusten jälkeen noin 2,33 milj. euroa liikennöinnissä ja matkustuksessa tapahtuneiden, ennusteista poikkeavien kustannus- ja tulomuutosten vuoksi.

Mikäli joukkoliikenne olisi maksutonta, se johtaisi lipputulokertymän pienenemiseen tai poistumiseen ja kunnan maksettavaksi jäävän kuntaosuuden kasvuun. Mikäli maksuttomuus olisi vain tietyn HSL-jäsenkunnan alueellaan tai asukkailleen tarjoama etu, on todennäköistä, että ko. kunnan subventoimiksi siirtyvien matkojen seuranta vaatisi teknistä lisäpanostusta, joka myös toisi lisäkustannuksia. Pidemmällä aikavälillä voi olettaa, että myös joukkoliikenteen operointiin kohdistuisi matkojen maksuttomuuden myötä kustannusten nousupainetta. Maksuttomuus lisäisi mahdollisesti nopeastikin matkustusta, jolloin tarjottavaa matkustuskapasiteettia pitäisi kasvattaa. Tarvittava lisäkalusto, lisävuorot ja palvelutason yleinen parantamisen tarve tuottaisivat lisää operointikustannuksia, jotka jäisivät ko. kunnan kuntaosuusmaksulla katettavaksi.

Vaikka joukkoliikenteen maksuttomuus ohjaisi liikenteen vaikutusalueella liikkuvia tn. vähentämään henkilöautoilua, on mahdollista, että maksuton joukkoliikenne jossain määrin yleisesti vähentäisi myös ihmisten terveyden ja ympäristön kannalta mielekästä jalankulkua ja pyöräilyä.

Edullisemmat lipputuotteet

HSL-kuntien vyöhykemallin matkalippujen asiakashinnat päätetään vuosittain HSL:n hallituksessa. Lippuvyöhykkeet eivät noudata periaatteessa jäsenkuntien kuntarajoja. Yksittäiseen kuntaan kohdistuva matkojen tai matkalippujen poikkeava hinnoittelu on näin periaatteessa poissuljettu. Normaalissa tilanteessa kunnat voivat esittää vyöhykehintoihin muutoksia antaessaan lausuntonsa vuotuiseen HSL:n toiminta- ja taloussuunnitelman luonnokseen. Ehdotukset menestyvät, mikäli ne ovat taloudellisesti kestäviä ja kaikki kunnat, joihin hintamuutos vaikuttaa, ovat riittävän samaa mieltä muutoksen mielekkyydestä. Esimerkki tästä on mm. kehyskuntien lausunnot HSL:n toiminta- ja taloussuunnitelmaan vuosille 2019-2021. Lausunnoissa esitettiin kuntien yhteisenä esityksenä CD-vyöhykelipun asiakashinnan laskua, jotta vyöhykelippujen hintaportaat muuttuisivat kohtuullisemmiksi. HSL myös toteutti esitetyn muutoksen.

Tällä hetkellä ei ole laajaa, esimerkiksi kaikkia HSL-alueen C ja D-maksuvyöhykkeille sijoittuvat kunnat kattavaa yhteistä näkemystä tarpeesta ko. vyöhykkeiden matkalippujen asiakashintojen muuttamiseen tai laskemiseen. Perusteltua syytä, tarvetta tai edellytystä selvitykselle asiakashintojen laskemisesta tai maksuttomuuteen siirtymisestä ei ole olemassa.

Bussien paikantaminen

HSL-liikenteen linja-autojen reaaliaikainen sijainti näkyy periaatteessa tällä hetkellä HSL-älylaitesovelluksessa, mikäli kalustossa on paikannuslaitteisto käytössä. Linja-autojen paikkatieto toimitetaan HSL:n toimesta myös avoimena datana käytettäväksi, HSL:n oman sovelluksen lisäksi linja-autojen paikkatieto näytetään mm. Nysse -sovelluksessa sekä aiheen ympärille rakennetuissa palveluissa (esim. https://liikenne.live/HSL-kartta.html). HSL:n oman sovelluksen nykyisen toimintalogiikan mukaan kiinnostava linja pitää olla valittuna ennen kuin sovelluksen kartalla näytetään ko. linjan bussien sijainnit. Logiikka vaihtelee hieman avointa dataa hyödyntävissä muissa palveluissa.