Tekninen lautakunta, kokous 20.10.2020

Pöytäkirja on tarkastettu

§ 111 Heinolanaukion katusuunnitelmaehdotuksen hyväksyminen

TUUDno-2020-142

Valmistelija

  • Helena Sundström, projektipäällikkö, helena.sundstrom@tuusula.fi

Perustelut

Asiaselostus

Tuusulan kunnan yhdyskuntatekniikassa on laadittu Heinolanaukion katusuunnitelmaehdotus, piir.no 1998/100-103,25. Katusuunnitelmaehdotus on ollut nähtävillä 10.9.-23.9.2020. Nähtävilläoloaikana ei jätetty muistutuksia. Asiaan liittyen tuli kaksi mielipidettä, jotka koskivat Heinolanaukion nimeä. Nimiasioihin liittyvät päätökset tehdään kaavoituksessa, eikä niitä voida käsitellä katusuunnitelmaehdotuksissa.

 

Lähtökohdat

Katusuunnitelmaehdotus koskee Monion asemakaava-alueelle sijoittuvan Heinolanaukion rakentamista.

Heinolanaukio sijaitsee Kaartilaisenpolulle johtavan Tuusulanväylän alikulun itäpuolella liittyen itäpäässään Pataljoonantiehen. Se on asemakaavassa osoitettu katuaukioiksi. Aukiolle on suunniteltu kevyen liikenteen väylä, joka johtaa Pataljoonantieltä olemassa olevalle Tuusulanväylän alikululle. Kevyen liikenteen yhteys alikulun läheisyydestä Tuusulanväylälle on säilytetty, väylän linjausta on hieman muutettu asemakaavallisista syistä.

Kevyen liikenteen väylien lisäksi Heinolanaukiolle on suunniteltu oleskeluun tarkoitettuja rakenteita sekä kasvillisuutta.

Pataljoonantien katusuunnitelma on hyväksytty aiemmin paaluväleiltä 70-480 (TKL 17.4.2018) ja 30-70 (TKL 20.8.2019).  Pataljoonantien alkupää, paaluväli 0-30, sijoittuu tiealueelle, minkä vuoksi ko. katuosuutta ei ole vielä asetettu nähtäville. Heinolanaukion yleissuunnittelu toteutettiin Pataljoonantien suunnittelun yhteydessä. Aukion rakennussuunnittelua siirrettiin myöhempään, koska suunnittelun lähtötiedoksi haluttiin lisätietoa aukion eteläpuolelle rakentuvasta kerrostalosta.

Liikenne- ja katutekniset ratkaisut

Kevyen liikenteen väylä Pataljoonantieltä alikulkuun toteutetaan Pataljoonantien kevyen liikenteen väylän jatkeena 4,5 metriä leveänä pääosin eroteltuna jalankulku- ja pyöräilyväylänä. Aukiomaisen osuuden kohdalla, lähestyttäessä alikulkutunnelia, väylä muuttuu yhdistetyksi jalankulku- ja pyöräilyväyläksi, jollaisena nykyinen väylä jatkuu Tuusulanväylän länsipuolellakin.

Tuusulanväylälle nouseva 3,5 metriä leveä yhdistetty kevyenliikenteenväylä toteutetaan kokonaisuudessaan asfaltoituna.

Päällysteet ja istutukset

Kevyen liikenteen väylillä pääasiallinen päällyste on asfaltti, aukiomaisella osuudella betonikivi, jossa kevyen liikenteen väylä on erotettu erivärisellä kivellä muusta aukion osasta. Aukion reuna-alueille toteutetaan monipuolisia istutuksia.

Vesihuolto ja kaapelit

Heinolanaukion alueella on olemassa olevaa sadevesiputkistoa. Rakentamisen yhteydessä putkistoa täydennetään. Alueelle ei rakenneta vesijohtoa eikä viemäriä.

Tuusulanväylän suuntaisesti alikulkusillan reunaa myötäillen Heinolanaukion länsireunaa myötäillen kulkee telekaapeleita, jotka ovat väliaikaisesti sijoitettu aukion eteläpuolisen kerrostalotontin rakentumisen vuoksi alikulkusillan rakenteisiin. Kaapeleiden sijoittamiseksi maan alle on myönnetty sijoitussopimus 15.5.2020 (LP-858-2020-00859).

Katukalusteet

Heinolanaukion aukiomaiseen osaan toteutetaan istuskelu- ja oleskelualue. Aukion eteläreunaan toteutetaan katsomomainen penkkirivistö ja pohjoisreunaan yksittäisiä penkkejä. Pohjoisreunan aukiomainen osuus pengerretään olemassa olevaan rinteeseen, johon rakennetaan korkeimmillaan noin 1,5 metrin korkuinen betonikivinen tukimuuri. Muurin yläpuolelle, yli 1,5 metrin korkuiselle osalle, rakennetaan putoamissuojakaide. Tuusulanväylälle johtavan yhdistetyn jalankulku- ja pyörätien toiseen laitaan rakennetaan käsijohde.  Aukion laitaan sijoitetaan roskakori.

Kuivatus

Suunnittelualue kuivatetaan hulevesiviemäriin liitettävin hulevesikaivoin.

Valaistus

Alueelle toteutetaan led-valaistus.

Ehdotus

Esittelijä

  • Petri Juhola, yhdyskuntatekniikan päällikkö, petri.juhola@tuusula.fi

Tekninen lautakunta päättää

  • hyväksyä katusuunnitelmaehdotuksen, piir.no 1998/100-103,25.

Päätös

Tekninen lautakunta päätti

  • hyväksyä katusuunnitelmaehdotuksen, piir.no 1998/100-103,25.

Tiedoksi

kiinteistöjen omistajat ja haltijat, Helena Sundström, Anne Paakkinen, Petri Juhola, Heikki Lonka, Jouni Määttä, Jyrki Sjöblom, Jukka Sahlakari

Muutoksenhaku

VALITUSOSOITUS

Valitusoikeus ja valituksen perusteet
Kunnallisvalituksen saa tehdä se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen) sekä kunnan jäsen.
Valituksen saa tehdä sillä perusteella, että päätös on syntynyt virheellisessä järjestyksessä, päätöksen tehnyt viranomainen on ylittänyt toimivaltansa tai päätös on muuten lainvastainen.
Oikaisuvaatimuksen johdosta annettuun päätökseen saa hakea muutosta kunnallisvalituksin vain se, joka on tehnyt oikaisuvaatimuksen. Jos päätös on oikaisuvaatimuksen johdosta muuttunut, saa päätökseen hakea muutosta kunnallisvalituksin myös se, jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun muutettu päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen) sekä kunnan jäsen.

Valitusviranomainen
Päätökseen haetaan muutosta kunnallisvalituksella Helsingin hallinto-oikeudelta.
Valitusviranomaisen yhteystiedot
Helsingin hallinto-oikeus
Radanrakentajantie 5
00520 Helsinki
Puhelin 029 56 42000
Faksi 029 56 42079
sähköposti helsinki.hao@oikeus.fi

Valitusaika
Valitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Tiedoksisaanti
Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemän päivän kuluttua siitä, kun pöytäkirja on nähtävänä yleisessä tietoverkossa. 

MRL 188 §:n 3 momentin mukaan kaavan tai rakennusjärjestyksen hyväksymistä koskevan päätöksen katsotaan tulleen asianosaisten tietoon samaan aikaan, kun päätöksen katsotaan kuntalain 140 §:n mukaisesti tulleen kunnan jäsenen tietoon.

Muista kuin em. päätöksistä asianosaisen katsotaan saaneen tiedon, jollei muuta näytetä, 7 päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä, 3 päivän kuluttua sähköpostin lähettämisestä, saantitodistuksen osoittamana aikana tai erilliseen tiedoksisaantitodistukseen merkittynä aikana. Tiedoksisaantipäivää tai sitä päivää, jona päätös on asetettu nähtäväksi yleiseen tietoverkkoon, ei lueta määräaikaan.

Valituksen muoto ja sisältö 
Valitus on tehtävä kirjallisesti. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta. Valituksessa, joka on osoitettava valitusviranomaiselle, on ilmoitettava

1) päätös, johon haetaan muutosta (valituksen kohteena oleva päätös);
2) miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi (vaatimukset);
3) vaatimusten perustelut;
4) mihin valitusoikeus perustuu, jos valituksen kohteena oleva päätös ei kohdistu valittajaan.

Valituksessa on lisäksi ilmoitettava valittajan nimi ja yhteystiedot. Jos puhevaltaa käyttää valittajan laillinen edustaja tai asiamies, myös tämän yhteystiedot on ilmoitettava. Yhteystietojen muutoksesta on valituksen vireillä ollessa ilmoitettava viipymättä hallintotuomioistuimelle.

Valituksessa on ilmoitettava myös se postiosoite ja mahdollinen muu osoite, johon oikeudenkäyntiin liittyvät asiakirjat voidaan lähettää (prosessiosoite). Mikäli valittaja on ilmoittanut enemmän kuin yhden prosessiosoitteen, voi hallintotuomioistuin valita, mihin ilmoitetuista osoitteista se toimittaa oikeudenkäyntiin liittyvät asiakirjat.

Oikaisuvaatimuksen tekijä saa valittaessaan oikaisuvaatimuspäätöksestä esittää vaatimuksilleen uusia perusteluja. Hän saa esittää uuden vaatimuksen vain, jos se perustuu olosuhteiden muutokseen tai oikaisuvaatimuksen tekemisen määräajan päättymisen jälkeen valittajan tietoon tulleeseen seikkaan.
Valitukseen on liitettävä:

  • valituksen kohteena oleva päätös valitusosoituksineen;
  • selvitys siitä, milloin valittaja on saanut päätöksen tiedoksi, tai muu selvitys valitusajan alkamisen ajankohdasta;
  • asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle.
     

Valitusasiakirjojen toimittaminen
Valitusasiakirjat on toimitettava valitusviranomaisille ennen valitusajan päättymistä. Jos määräajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa valitusasiakirjat toimittaa valitusviranomaiselle ensimmäisenä sen jälkeisenä arkipäivänä.
Asiakirjat toimitetaan viranomaisen asiointiosoitteeseen lähettäjän omalla vastuulla. Tämä voidaan tehdä myös postitse, sähköisesti tai lähetin välityksellä. Postiin valitusasiakirjat on jätettävä niin ajoissa, että ne ehtivät perille valitusajan viimeisenä päivänä ennen viraston aukioloajan päättymistä.

Lisätietoja
Tuomioistuinmaksulain (1455/2015) 2 §:n nojalla muutoksenhakijalta peritään oikeudenkäyntimaksua, joka on hallinto-oikeudessa 260 euroa. Saman lain 5 §:ssä on määräys niistä asioista, joista ei peritä oikeudenkäyntimaksua. Maksua ei myöskään peritä, jos hallinto-oikeus muuttaa valituksenalaista päätöstä muutoksenhakijan eduksi.