Rakennusvalvontajaosto, kokous 5.11.2019

Perustelut

Oikaisuvaatimuksen sisältö:

Johtava rakennustarkastaja myönsi 9.10.2019 toimenpideluvan 19-0381-T § 536 (osoite Kalamiehenkuja 3) ilmavesilämpöpumppujärjestelmän ulkoyksikön melu- ja näkösuoja-aitaukselle. Päätökseen jätettiin määräaikaan mennessä oikaisuvaatimus. Muutosta päätökseen haetaan seuraavasti:

• Ensisijaisesti toimenpidelupaa ei tule myöntää.
• Toissijaisesti luvalle tulee asettaa sellaiset ehdot, jotka rajoittavat toimenpideluvan mukaisen toimenpiteen aiheuttamia haittoja naapurikiinteistöille, naapurikiinteistöjen asukkaille ja ympäristölle.

Muutoksenhakua perustellaan seuraavasti:

1. Perusteet
   - Todellisuudessa kysymys on useita ilmavesilämpöpumppujen ulkoyksiköitä käsittävän laitoksen sijoittamisesta tiheästi asutulle alueelle. Laitoksen perustamisen katsotaan vaativan ympäristövaikutusten selvittämisen. Yksittäinen ulkoyksikkö ei ole laitos, mutta useat samaan, ulkoyksiköitä varten rakennettuun rakennelmaan sijoitetut ulkoyksiköt muodostavat laitoksen.
2. Virheellinen asiantuntijalausunto
   - Lausunto ei ole luotettava. Lausunnon tueksi tehty laskelma on virheellinen, koska ulkoyksiköitä on useita kappaleita.
3. Laitteiston (laitoksen) sijoittaminen
   - Naapurikiinteistölle aiheutuvaa meluhaittaa tulisi ensisijaisesti rajoittaa muuttamalla laitteiston sijainti sellaiseksi, että naapurikiinteistöille ei aiheudu meluhaittaa. Hakijalla on kiinteistöllä muita mahdollisuuksia laitteiston sijoittamiseen.

Yhteenvetona oikaisuvaatimuksessa todetaan, että toimenpiteen toteuttamisesta aiheutuisi erityisesti raja-arvot ylittävää ja muutoin liiallista meluhaittaa naapurikiinteistölle ja ympäristölle. Hakijan asiantuntijalausunto perustuu virheellisiin lähtökohtiin. Naapurikiinteistöihin kohdistuvaa melurasitusta ei ole vähennetty laitteiston sijoituspaikkaratkaisulla.

Oikaisuvaatimus on kokonaisuudessaan liitteenä.

Taustaa ja toimenpideluvan käsittely:

Johtava rakennustarkastaja myönsi 9.10.2019 toimenpideluvan 19-0381-T § 536 ilmavesilämpöpumppujärjestelmän ulkoyksikön melu- ja näkösuoja-aitaukselle. Rakentamista ennakoivat työt oli aloitettu ja lupaa haettiin tältä osin jälkikäteen. Hakija oli saanut lupatarvetta kysellessään väärinkäsityksen vuoksi väärää informaatiota lupatarpeesta. Hakija oli näin ollen siinä ymmärryksessä, että rakennusvalvontaviranomaisen lupaa kyseiselle toimenpiteelle ei tarvitse hakea. Rakentaminen tuli ilmi naapurin yhteydenotosta, jonka jälkeen lupaa lähdettiin hakemaan. Toimenpideluvan yhteydessä myönnettiin myös aloittamisoikeus hankkeelle perustusten osalta. Hakija kuitenkin haki vakuutta vastaan töiden suorittamista käyttöönottovaiheeseen saakka. Tämä virheellinen kirjaus korjataan tällä päätöksellä.

Lupa koski siis melu- ja näkösuojarakennelmaa (aitausta), joka rakennetaan rivitaloyhtiön jätekatoksen viereen ilmavesilämpöpumppujärjestelmän ulkoyksikön suojaksi sekä näiden ulkoyksiköiden asentamista. Varsinaiset pumput sijaitsevat A-rakennuksen vanhassa pannuhuoneessa. Luvalla haettiin myös A-rakennukseen julkisivumuutosta, jossa vanhan piipun kylkeen asennetaan uusi poistoilmakanava.

Hankkeeseen on liitetty asiantuntijan laatima meluselvitys, jossa on tarkasteltu meluntorjuntatoimenpiteitä laskennallisesti. Selvityksen mukaan meluntorjunta koostuu kahdesta osasta: laitteeseen asennettavista melusuojista sekä sen läheisyyteen rakennettavasta meluesteestä. Meluesteen tulee selvityksen mukaan olla tiivis, kiinteä aukoton ja maahan asti ulottuva vähintään 2,3 metriä korkea seinämä vähintään kolmella sivulla. Suunnitelma toteuttaa tätä ohjeistusta.

Hankkeeseen on lupavalmistelun yhteydessä pyydetty myös terveysviranomaisen lausunto. Lausunnossa todettiin seuraavaa: "Ympäristöministeriön ohjeessa rakennuksen ääniympäristöstä (2018) esitettyjen vaatimusten lisäksi on huomioitava, ettei ilmavesilämpöpumppujen käytöstä saa aiheutua asumisterveysasetuksessa 545/2015 (12§) määriteltyjen melun toimenpiderajojen ylittävää meluhaittaa lähialueen asuntojen sisätiloihin."

Luvan yhteydessä haettiin vähäisenä poikkeuksena ulkoyksiön suojarakenteen sijoittamista osittain istutettavalle tontin osalle. Hakija perustelee ulkoilmayksiköiden sijoitusta seuraavasti: "ulkoilmayksiköiden sijoitus lähellä teknistä tilaa, riittävä operointitila jätteenkeräilyajoneuvoille sekä muille tontilla käyville raskaille ajoneuvoille, ulkoilmayksiköiden näkö- ja melusuojien rakentaminen siten että ulkoyksiköille jää riittävä huoltotila sekä ilmatila ulkoyksikön sisäänpuhallukselle."

Kaavoitus puolsi hakemusta. Kyse on rakennelman (aitauksesta) rakentamisesta. Melusuoja-aitaus sijoittuu noin metrin istutettavalle tontin osalle. Lähimpään naapurin rajaan on 4,1 metriä. Poikkeamista asemakaavasta voidaan pitää vähäisenä ja se on myönnettävissä MRL 175 §:n perusteella.

Vastineet oikaisuvaatimuksen perusteluihin:

Hakijalle on annettu mahdollisuus antaa vastine jätettyyn oikaisuvaatimukseen. Hakija on todennut, ettei Asunto Oy Kalamestarinranta jätä erillistä vastinetta, vaan hakija pitäytyy aiemmin naapurin kuulemisen yhteydessä annettuihin vastineisiin. Nämä aiemmin annetut vastineet (lyhennettynä) ja rakennustarkastajan vastine perusteluihin ovat seuraavat:

1. Perusteet
   Hakija on kuulemisen yhteydessä antanut vastineen, jossa todetaan mm.:
   - VILP järjestelmän ulkoyksikön tekniikka koostuu kahdesta tarkoitukseen suunniteltujen värinävaimentimen päälle asennettavasta ylöspäin puhaltavasta puhaltimesta. Varsinaiset pumput sijaitsevat A-rakennuksen "pannuhuoneessa".
   - Suojarakennus on yläosastaan avoin, myös puhaltimien tuloilma otetaan avoimen yläosan kautta. Väritys sulautetaan tontilla olevaan muuhun rakennuskantaan.

Rakennustarkastajan vastine:
Hakemus koski kahden ulkoyksikön sijoittamista piha-alueelle, näiden näkö-ja melusuojarakennelman sekä olevan rivitalon julkisivuun vanhan piipun kylkeen asennettavan uuden poistoilmakanava rakentamista. Hankkeen pääsuunnittelijan antamien tietojen mukaan yhden laitteen mitat ovat 2,878 x 1,210 metriä ja kokonaiskorkeus on jalustan kanssa 2,3 metriä. Näkö- ja melusuoja-aitauksen korkeus on sama. Laitteen toiminnan kannalta ulospuhalluksen tulee olla samassa tasossa kuin ympäröivä rakenne. Olevan rivitalon piipun kylkeen asennetaan ylilämmönpoistopuhaltimen poistoilmakanava. Hankkeelle on edellytetty maankäyttö- ja rakennuslain 126 §:n mukaista toimenpidelupaa, jota on lähdetty hakemaan. Kyse ei ole laitoksesta, joka esimerkiksi tarvitsisi ympäristöluvan. Ympäristövaikutusten arvioimisen osalta sovelletaan maankäyttö- ja rakennuslain 135 §:n edellytyksiä, jonka mukaan hanke ei saa tarpeettomasti haitata naapuria tai vaikeuttaa naapurikiinteistön sopivaa rakentamista. Asiantuntijan laatiman meluselvityksen mukaan naapurustoon ei kohdistu valtioneuvoston ohjearoja ylittävää meluhaittaa.

2. Virheellinen asiantuntijalausunto
   Hakija on kuulemisen yhteydessä antanut vastineen, jossa todetaan mm.:
   - Järjestelmä aiheuttamaa melua voidaan kuvata sanoilla humina tai kohina. Vastaavataajuista melua tuottavat mm. alueen ajoneuvoliikenne sekä satunnaisesti myös lentoliikenne.
   - Ulkoyksikön seinien ja puhaltimen ylös suuntautuvan "vapaan melun" keila on sellainen, että melu suuntautuu lähirakennusten yli.
   - Meluesteiden suunnittelu perustuu laitteiden maksimitehoon. Tarkistusmittaukset melutasosta toteutetaan kohteen lähietäisyydeltä hankkeen valmistettua.
   - Akustikot selvityksen tarkoitus on etsiä keinot, joilla voidaan toteuttaa järjestelmä määräysten mukaisesti.

Rakennustarkastajan vastine:
Hankkeeseen on liitetty Helimäki Akustiikot Oy:n laatima meluselvitys (Selvitys lämpöpumppujen meluntorjunnasta), joka on pohjautunut laskennalliseen tarkasteluun. Selvityksen kohdassa 1 on todettu, että As Oy Kalamiehenranta c/o Realia Isännöinti Oy on tilannut selvityksen tontille sijoitettavien kahden lämpöpumpun meluntorjunnasta kohteeseen As Oy Kalamiehenranta. Lausunnossa tarkastellaan, millä toimenpiteillä laitteiden aiheuttama äänitaso täyttää sille asetetut vaatimukset. Selvityksessä on siis huomioitu kahden laitteen aiheuttamat melutasot ja annettu selvitys siitä, miten tämä on hallittavissa, jotta ympäristölle ei aiheutuisi haittaa. Lupavalmistelijalla ei ole ollut tarpeen kyseenalaistaa selvityksen oikeellisuutta, koska sen on laatinut alan asiantuntijat. Meluselvityksen tekijän mukaan esitetyllä melusuojauksella alitetaan valtioneuvoston asettamat melun ohjearvot.

3. Laitteiston (laitoksen) sijoittaminen
   Hakija on kuulemisen yhteydessä antanut vastineen, jossa todetaan mm.:
   - VILP järjestelmän ulkoyksiköiden sijoitteluun vaikuttavat tontin olosuhteet sekä järjestelmän tekniset ominaisuudet. Ulkoyksikkö ei voi sijaita liian kaukana "pannuhuoneessa" olevista lämpöpumpuista.
   - Rakennusten välisillä alueilla ei ole riittävästi tilaa ulkoyksiköille.
   - Eri sijoitusvaihtoehtoja on tutkittu. Valittu vaihtoehto on ylöspäin suuntautuvan melukeilan suhteen korkeusasemaltaan paras. Järjestelmän tuottama melutaso alittaa säädetyt enimmäisarvot ja suunniteltu sijainti on huolella harkittu. Ulkoyksikön esteettistä haittaa alennetaan viheristutuksin.

Rakennustarkastajan vastine:
Hakija on esittänyt lupakäsittelyn yhteydessä vastineessaan naapurin huomautukseen, että eri sijoitusvaihtoehtoja on tutkittu. Valittu vaihtoehto on ylöspäin suuntautuvan melukeilan suhteen korkeusasemaltaan paras. Järjestelmän tuottama melutaso alittaa säädetyt enimmäisarvot ja suunniteltu sijainti on huolella harkittu. Ulkoyksikön suojarakennelman esteettistä haittaa alennetaan viheristutuksin. Ympäristöministeriön asetus rakennuksen ääniympäristöstä asettaa ulkotilalle enimmäisäänitasot, jotka hankkeeseen liitettyjen selvitysten mukaan toteutuvat haetulla sijainnilla.

Hakijan lupakäsittelyn yhteydessä antamat vastineet ovat kokonaisuudessaan liitteenä.

Asian ratkaisu ja perustelut:

Hanke on edellyttänyt maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) mukaisen toimenpideluvan, MRL 126 §, 126a §. Maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) 138 §:ssä on määritelty toimenpideluvan edellytykset. Maankäytöllisten ja ympäristöllisten vaikutusten arvioimisen osalta noudatetaan kuitenkin MRL 135 §: edellytyksiä.

Hankkeessa poiketaan vähäisesti asemakaavan mukaisesta rakennusalasta. Rakennelma sijoittuu olevan jätekatoksen läheisyyteen ja väritykseltään suoja-aitaus sulautetaan tontilla olevaan muuhun rakennuskantaan. Katson, että rakennelma soveltuu ympäristöönsä. Aitauksen etäisyys naapurikiinteistön rajasta on 4,1 metriä. Rakennusalan ylitys on noin metrin.  Aitaus (korkeus 2,3 metriä) on rinnastettavissa sen vieressä olevaan jätesuojaan huomioiden koko ja muoto. Vähäinen poikkeaminen ei vaikeuta naapurikiinteistön kaavan mukaista rakentamista.

Arvioitaessa hankkeen mahdollista meluhaittaa naapurille, on tukeuduttu hankkeeseen liitetyn asiantuntijan antamiin reunaehtoihin laitteen aiheuttaman meluhaitan poistamiseksi. Meluselvityksen tekijän mukaan esitetyllä melusuojauksella alitetaan valtioneuvoston asettamat melun ohjearvot. Nämä toteutuvat annettujen selvitysten mukaisesti niin piha-alueella kuin lähialueen asunnoissakin. Näin toteutettuna hanke ei mitä ilmeisimmin haittaa tarpeettomasti naapureita.

Toimenpideluvan yhteydessä on anottu aloittamisoikeutta perustellen hakemusta siten, että lämmitysjärjestelmän uusiminen on välttämätön. Nykyinen järjestelmä on noin 50 vuotta ja lämmityskausi on jo käynnissä. Johtavan rakennustarkastajan päätöksessä on virheellisesti mainittu aloittamisoikeuden osalta, että aloittamisoikeus myönnetään vain perustustöiden osalta. Aloittamisoikeus on anottu kuitenkin käyttöönoton osalta, joten tämä korjataan päätösehdotuksessa seuraavasti: ”Myönnetään maankäyttö- ja rakennuslain 144 §:n mukainen lupa suorittaa työt käyttöönottovaiheeseen saakka.” MRL 144 §:n mukaan aloittamisoikeus voidaan antaa perustellusta syystä osaksi tai kokonaan ennen kuin toimenpidelupa on saanut lainvoiman.

Jotta voidaan varmistua siitä, että laitteiden ympärille rakennettavalla melusuojauksella alitetaan valtioneuvoston asettamat melun ohjearvot ja hanke toteuttaa ympäristöministeriön asetusta rakennuksen ääniympäristöstä, on päätösehdotuksessa lisätty lupaehto johtavan rakennustarkastajan päätökseen melutasojen mittauksesta käyttöönoton yhteydessä.

Hakija on liittänyt hankkeelle hyväksyttäväksi uuden asemapiirroksen, jossa rakennelman sijaintia on hiukan muutettu. Suojarakennelman etäisyys muutetussa suunnitelmassa ei poikkea alkuperäisestä suunnitelmasta, mutta sijoittuminen istutettavalle tontin osalla poikkeaa hiukan myönnetystä. Hakija perustelee muutosta sillä, että jätehuollon ajoneuvolla on näin parempi pääsy jätekatoksen viereen ja uusi asemointi suojaa myös Onkipojankuja 2 kiinteistöä meluvaikutukselta peremmin (avoimempi seinä on oman kiinteistön asuntoihin päin). Muutos myönnettyyn suunnitelmaan on sen verran pieni, että se voidaan hyväksyä rakentamisenaikaisena (RAM) muutoksena.

Liitteet:

• Johtavan rakennustarkastajan lupapäätös 19-0381-T ja siihen liittyvät liitteet 6 kpl
• Lupapäätöksen 19-0381-T yhteydessä hyväksytty asemapiirros
• Lupapäätöksen 19-0381-T yhteydessä hyväksytty pohjapiirros
• Lupapäätöksen 19-0381-T yhteydessä hyväksytyt julkisivut
• RAM-asemapiirros, rakentamisenaikainen muutos sijaintiin

Ehdotus

Esittelijä

Rakennusvalvontajaos päättää

• merkitä tiedoksi oikaisuvaatimuksen liitteineen
• yhtyä johtavan rakennustarkastajan näkemykseen asiassa ja hylätä oikaisuvaatimuksen ensisijaisen vaatimuksen osalta aiheettomana
• yhtyä oikaisuvaatimuksen toissijaiseen vaatimukseen ja täydentää johtavan rakennustarkastajan tekemää päätöstä 19-0381-T § 536 muut ehdot -kohdan osalta siten, että käyttöönoton yhteydessä hakijan tulee mittauttaa todelliset äänitasot ja raportti tästä tulee liittää lupapistepalveluun hankkeelle. Mikäli toteutetulla melusuojauksella ei aliteta valtioneuvoston asettamia melun ohjearvoja, tulee välittömästi ryhtyä toimenpiteisiin ja muutokset tulee hyväksyttää rakennusvalvontaviranomaisella.
• hyväksyä esitetyn muutospiirustuksen rakennelman sijoituksen osalta
• korjata johtavan rakennustarkastajan päätöksen 19-0381-T § 536 yhteydessä tehdyn aloittamisoikeuspäätöksen kirjoitusvirhe siten, että työt voidaan suorittaa jätettyä vakuutta vastaan käyttöönottovaiheeseen.

Päätös

Rakennusvalvontajaos päätti

• merkitä tiedoksi oikaisuvaatimuksen liitteineen
• yhtyä johtavan rakennustarkastajan näkemykseen asiassa ja hylätä oikaisuvaatimuksen ensisijaisen vaatimuksen osalta aiheettomana
• yhtyä oikaisuvaatimuksen toissijaiseen vaatimukseen ja täydentää johtavan rakennustarkastajan tekemää päätöstä 19-0381-T § 536 muut ehdot -kohdan osalta siten, että käyttöönoton yhteydessä hakijan tulee mittauttaa todelliset äänitasot ja raportti tästä tulee liittää lupapistepalveluun hankkeelle. Mikäli toteutetulla melusuojauksella ei aliteta valtioneuvoston asettamia melun ohjearvoja, tulee välittömästi ryhtyä toimenpiteisiin ja muutokset tulee hyväksyttää rakennusvalvontaviranomaisella.
• hyväksyä esitetyn muutospiirustuksen rakennelman sijoituksen osalta
• korjata johtavan rakennustarkastajan päätöksen 19-0381-T § 536 yhteydessä tehdyn aloittamisoikeuspäätöksen kirjoitusvirhe siten, että työt voidaan suorittaa jätettyä vakuutta vastaan käyttöönottovaiheeseen.