Rakennusvalvontajaosto, kokous 5.11.2019

Pöytäkirja on tarkastettu

§ 39 Oikaisuvaatimus tilapäiseen rakennuslupaan 19-0318-TIL

TUUDno-2019-1841

Aikaisempi käsittely

Valmistelija

Johanna Aho, johtava rakennustarkastaja, johanna.aho@tuusula.fi

Perustelut

Johtava rakennustarkastaja on tehnyt 4.9.2019 kielteisen lupapäätöksen 19-0318-TIL § 453 (Lupapäätös 19-0318-TIL). Lupapäätös koskee talousrakennuksen laajentamista tilapäisellä laajennuksella kiinteistölle 858-411-0014-0065, rakennuspaikan osoite Kratinkalliontie 61. Hakija on jättänyt päätöksestä oikaisuvaatimuksen, jonka sisältö on yksinkertaisuudessaan seuraava: Päätös on kumottava.

Oikaisuvaatimusta perustellaan seuraavasti:

Nykyinen julkisivu ei muutu, rakennuksessa olevan käyttöullakon alakatto on nostettu metrillä ja rakennuksen pohjoispuolelle on rakennettu 5x15m lisäsiipi toimisto ja metallintyöstö käyttöön. Tiloissa toimii Constlog Oy:n toimisto, 30 hengen luentosali, yrityksen varasto ja huoltotiloja. Tiloissa työskentelee päivittäin kaksi ihmistä eli tilat ovat yritykselleni tarpeeseen.

 

Perustelu 1:

MRL 171 § Poikkeamistoimivalta ja poikkeamisen edellytykset
Kunta voi erityisestä syystä myöntää poikkeuksen tässä laissa säädetyistä tai sen nojalla annetuista rakentamista tai muuta toimenpidettä koskevista säännöksistä, määräyksistä, kielloista ja muista rajoituksista.

  • Voi siis myöntää poikkeuksen, eli ei ole pakko kieltää.

Poikkeamista ei kuitenkaan saa myöntää, jos se

  1. aiheuttaa haittaa kaavoitukselle
  • Miten ko. rakennus haittaa kaavoitusta, koska suurelle osalle rakennusta on ollut lupa? Käsittääkseni kunta ei kaavoita yksityisen maita ja toistaiseksi minulla ei ole aikomustakaan myydä tilaa kunnalle.
  • En ymmärrä miten ko. rakennus haittaa alueen muuta järjestelyä. Yhdyskuntakehityksen kannalta rakennus ei ole haitallinen, koska alueella on jo vastaavaa työpaikka-alue rakentamista. Kuten maakuntakaavan mukaan pitää ollakin.
  • Alueella ei ole rakennuskieltoa, joten kaavaa ei ole lähiaikoina tulossa.
  1. vaikeuttaa luonnonsuojelun tavoitteiden saavuttamista
  • Oleva rakennus ei vaikeuta luonnonsuojelullisia tavoitteita millään tavalla.
  1. vaikeuttaa rakennetun ympäristön suojelemista koskevien tavoitteiden saavuttamista
  • En vain ymmärrä, miten aiemmin määrätty purkupäätös auttaisi rakennetun ympäristön suojelua, ennemmin se on rikkomista. 
  1. johtaa vaikutuksiltaan merkittävään rakentamiseen tai muutoin aiheuttaa merkittäviä haitallisia ympäristö- tai muita vaikutuksia.
  • Mikä on merkittävää rakentamista? Lapsille risumaja on merkittävä rakennus, mutta yrityskäyttöön tehty n.195 m2 laajennus ei mielestäni vielä ole kovin merkittävää rakentamista. Kiinteistössä olevaa tilaa voidaan käyttää alueen asukkaiden kokoontumispaikkana, esim. tiehoitokunnan kokoukset sekä yritykseni toimialaan kuuluvien turvallisuuskorttikoulutuksien pitopaikkana ja ylipäätään Tuusulan kuntaan veroja maksavan yrityksen toimistona ja varasto- sekä tuotanto tilana. 
  • Tilan koko on 18078 m2 ja jos tehokkuusluku olisi 0,05 niin rakennusoikeutta olisi vielä runsaasti jäljellä

Perustelu 2:

MRL 176 § Tilapäinen rakennus

  • Mikä on viranhaltijan mielestä pysyvä rakennus? Lähes kaikki Tuusulan koulut, Kunnantalo, ostoskeskus ja monta muuta rakennusta on saaneet pysyvän luvan, mutta odottavat nyt purkutuomiota, joten vaikka niissä on vahvat perustukset ja vankka runko, niin silti niistä on tulossa vain väliaikaisia rakennuksia. Mielestäni rakennus, mihin haetaan lupaa, ei ole kulttuurihistoriallisesti niin arvokas, ettei sitä voisi purkaa, jos alueelle tulisi joskus kaava ja maa-alueen uusi omistaja haluaisi rakentaa tilan alueelle suuremmalla tehokkuusluvulla kuin mitä kyseiselle alueelle nyt on saanut rakentaa. 
  • Laajennustilat eivät itsessään ole kovin arvokkaat, mutta vastaavien tilojen vuokraaminen maksaa rahaa ja koska yrityksen omistajalla on jo olemassa olevat tilat, on liiketaloudellisesti tyhmää jättää ko. tiloja käyttämättä, niin kauan kuin tilat palvelevat yrityksen toimintaa. Tilat eivät kuitenkaan tule riittämään yritykselle montaa vuotta. Vastaavan kokoinen pressuhalli maksaa todennäköisesti enemmän kuin laajennuksiin on käytetty rahaa.

Perustelu 3:

MRL 43 § Rakentamis- ja toimenpiderajoitukset 1 mom.
Lupaa rakennuksen rakentamiseen ei saa myöntää siten, että vaikeutetaan yleiskaavan toteutumista. Lupa on kuitenkin myönnettävä, jos yleiskaavasta johtuvasta luvan epäämisestä aiheutuisi hakijalle huomattavaa haittaa eikä kunta tai, milloin alue on katsottava varatuksi muun julkisyhteisön tarkoituksiin, tämä lunasta aluetta tai suorita haitasta kohtuullista korvausta (ehdollinen rakentamisrajoitus). Haittaa arvosteltaessa ei oteta huomioon omistussuhteissa yleiskaavan hyväksymisen jälkeen tapahtuneita muutoksia, ellei niitä ole tehty yleiskaavan toteuttamista varten. 

  • Luvan myöntämättä jättäminen aiheuttaa hakijalle huomattavaa haitan luvan hakijan yritystoimintaan. Yritys joutuu hankkimaan uudet tilat muualta. Aiheuttaa kustannuksia logistisia muutoksia. 

Perustelu 4:

MRL 16 § Suunnittelutarvealue
Suunnittelutarvealueella tarkoitetaan aluetta, jonka käyttöön liittyvien tarpeiden tyydyttämiseksi on syytä ryhtyä erityisiin toimenpiteisiin, kuten teiden, vesijohdon tai viemärin rakentamiseen taikka vapaa-alueiden järjestämiseen.

  • Kunnalla ei ole tietääkseni tarkoitusta rakentaa alueelle tietä, viemäriä tai vesijohtoa. Jos näin on, niin olisi toki kohteliasta informoida maanomistajia.

Suunnittelutarvealuetta koskevia säännöksiä sovelletaan myös sellaiseen rakentamiseen, joka ympäristövaikutusten merkittävyyden vuoksi edellyttää tavanomaista lupamenettelyä laajempaa harkintaa.

  • Tähän kohtaan päätöstä ei voi perustella, koska kysymyksessä alakaton nosto olemassa olevan rungon sisällä ei mielestäni aiheuta suuria ympäristövaikutuksia kuten ei myöskään rakennuksen ”elintasosiipi”

Kunta voi oikeusvaikutteisessa yleiskaavassa tai rakennusjärjestyksessä osoittaa suunnittelutarvealueeksi myös alueen, jolla sen sijainnin vuoksi on odotettavissa suunnittelua edellyttävää yhdyskuntakehitystä tai jolla erityisten ympäristöarvojen tai ympäristöhaittojen vuoksi on tarpeen suunnitella maankäyttöä. Yleiskaavan tai rakennusjärjestyksen määräys alueen osoittamisesta suunnittelutarvealueeksi on voimassa enintään 10 vuotta kerrallaan.

  • Edellinen 10 –vuotis kausi on lopuillaan eli aikooko kunta rajoittaa edelleen toiset 10 vuotta alueen kehittymistä.

Oikaisuvaatimus on kokonaisuudessaan liitteenä (11.9.2019 oikaisuvaatimus viranhaltijapäätökseen, lupatunnus 19-0318-TIL)

 

Esittelijän vastine oikaisuvaatimuksessa esitettyihin perusteluihin:

Hankkeen taustaa:

Hylätty lupahakemus koski olevan 150 kem² kokoisen talousrakennuksen laajentamista varastotiloilla ja varaston yläkerran muuttamista koulutus- ja sosiaalitiloiksi. Tilapäisellä luvalla haetut laajennukset on jo toteutettu ja käyttöönotettu ilman viranomaisen lupaa ja hyväksyntää. Tilapäistä lupaa haettiin viideksi vuodeksi. Hakija perusteli tilapäistä tarvetta seuraavasti: "Tilapäistä lupaa perustellaan omistajan yritystoiminnan laajentumisesta aiheutuneella väliaikaisella tilantarpeella. Väliaikaisen tilantarpeen jälkeen on yritystoiminta tarkoitus myydä tai siirtää kokonaan pois kiinteistöltä, jolloin tilantarve poistuu."

Alueella on oikeusvaikuttein Ruotsinkylä-Myllykylä osayleiskaava, missä merkintänä on MT-3, jolla sallitaan maa- ja metsätaloutta palveleva rakentaminen ja hajarakentaminen. Rakennuspaikan pinta-ala on 1,8078 ha.

Varastorakennukselle (asumista palvelevalle talousrakennukselle) on myönnetty rakennuslupa 15.10.2008. Loppukatselmus on pidetty 12.3.2009. Valvontatarkastaja on todennut 10.9.2014, että tätä rakennusta on laajennettu ilman asianmukaisia lupia (puuttuu tarvittava poikkeamispäätös, suunnittelutarveratkaisu ja rakennuslupa). Tarkastajan tekemän pöytäkirjan mukaan luvaton rakentaminen koskee varaston toiseen kerrokseen tehtyä sauna-, keittiö- ja kokoustiloja sekä parveketta. Lisäksi rakennusta on ilman lupaa laajennettu ensimmäiseen kerrokseen, johon on sijoitettu varasto- ja toimistotiloja. Myöhemmin on selvitetty, että luvatonta laajentamista on tehty ensimmäiseen ja toiseen kerrokseen yhteensä 197 m2.

Ilman lupaa tehdyille laajennuksille on haettu suunnittelutarveratkaisua ja poikkeamispäätöstä kaksi kertaa. Kaavoituspäällikkö on tehnyt viimeisimmän edellä mainitun päätöksen 17.6.2015 kielteisenä. Tästä on valitettu Helsingin hallinto-oikeuteen, mikä on antanut ratkaisunsa 18.5.2016. Valitus on hylätty ja kielteinen ratkaisu pysytetty.

Luvattomaan rakentamiseen on puututtu pakotetoimin. Rakennuslautakunta on 13.12.2016 velvoittanut kiinteistön omistajaa purkamaan ja poistamaan voimassa olevan rakennusluvan vastaisesti toteutettu varastorakennuksen laajennus ja varastorakennuksen toinen kerros. Velvoitteelle on asetettu 4000 € uhkasakko. Päätöksestä on valitettu Helsingin hallinto-oikeuteen. HHO pysytti rakennuslautakunnan päätöksen 15.6.2017. Rakennusvalvontajaos on tuominnut tämän uhkasakon maksettavaksi 26.3.2019.

Vastineet esitettyihin perusteluihin:

Perustelu 1:

MRL 171 § Poikkeamistoimivalta ja poikkeamisen edellytykset

Kyseisen pykälän perusteella kunta voi erityisistä syistä myöntää poikkeamisen. Poikkeamista ei kuitenkaan saa myöntää, jos se aiheuttaa haittaa kaavoitukselle, kaavan toteuttamiselle tai alueiden käytön muulle järjestämiselle. Hanke ei saa myöskään johtaa vaikutuksiltaan merkittävään rakentamiseen. Nämä kohdat on Helsingin hallinto-oikeuden päätöksen mukaisesti tutkittu. Helsingin hallinto-oikeus on hylätessään poikkeamis- ja suunnittelutarveratkaisuista tehdyt valitukset esittänyt perusteenaan mm., että hankkeen toteuttaminen aiheuttaa haittaa kaavoitukselle ja alueiden käytön muulle järjestämiselle.  Edellytyksiä myönteiselle päätökselle ei ole ollut, vaan hankkeen toteuttamiskelpoisuus tulee ratkaista asemakaavassa, jossa voidaan ottaa huomioon muidenkin maanomistajien ja koko alueen maankäytölliset tarpeet. Kaavoitus on todennut tämän saman lupahakemukseen pyydetyssä lausunnossa. Näin ollen poikkeamisen edellytyksiä ei ole ollut.

Perustelu 2:

MRL 176 § Tilapäinen rakennus

Haettu laajennus ei täytä tilapäisen rakennuksen ominaisuuksia, vaikka hakija sitä yrittää perustella. Hakijan perustelut pohjautuvat käyttötarkoitukseen, ei laajennuksen rakentamiseen, jolle ei siis ole jo lupaa. MRL 176 §:n mukaan tilapäisen rakennuksen tulee olla luonteeltaan tilapäinen. Laki viittaa tältä osin rakennuksen rakenteeseen, arvoon ja käyttötarkoitukseen. Kysymys on kokonaisharkinnasta, jossa tarkastellaan kaikkia edellä mainittuja elementtejä yhdessä.  Tilapäisenä rakennuksena ei voitane pitää sellaista rakennusta, joka (perustukset, pinta-ala, lujuus, kestävyys, rakennusmateriaali) on sellainen, että rakennus ei erotu pysyvästä rakennuksesta. Arvoltaan tilapäinen rakennus on useimmiten vähäarvoisempi kuin pysyvä rakennus. Pysyvän rakennuksen osaa ei voida pitää tilapäisenä rakennuksena. Käytännössä tilapäisiin rakennuksiin liittyy useimmiten helppo siirrettävyys paikasta toiseen.

Lainsäädäntö velvoittaa hakijaa esittämään perusteltu sille, miksi rakennus on tarkoitettu pysytettäväksi paikallaan vain korkeintaan viiden vuoden ajan. Hakija perustelee tilapäistä lupaa omistajan yritystoiminnan laajentumisesta aiheutuneella väliaikaisella tilantarpeella. Väliaikaisen tilantarpeen jälkeen on yritystoiminta tarkoitus myydä tai siirtää kokonaan pois kiinteistöltä, jolloin tilantarve poistuu. Hakija ei ole perusteluissa ottanut kantaa laajennuksen poistamiseen, ainoastaan käytön tarpeen poistumiseen.

Hakijan velvollisuus on myös perustella, että rakennus täyttää tilapäisen rakennuksen kaikki tunnusmerkit (rakenne, arvo ja käyttötarkoitus). Hakija ei ole esittänyt tältä osin mitään perusteluja. Haettu tilapäinen rakennus on osa olevaa rakennusta. Rakenteellisesti rakennus on rakennettu pysyvän rakennuksen ominaispiirteitä noudattaen. Myös haetut poikkeamis- ja suunnittelutarveratkaisut osoittavat, että kyseessä ei ole tilapäinen rakennus.

Kaavoittaja esittää lausunnossaan, ettei se puolla hanketta. Kaavoituksen näkemyksen mukaan tilapäinen lupa ei poikkea pysyvästä luvasta. Hankkeelle on haettu useamman kerran pysyvää ratkaisua poikkeamis- ja suunnittelutarveratkaisuilla, joita ei ole myönnetty.

Luvaton rakentaminen on todettu jo 10.9.2014 valvontatarkastajan käynnillä, joten se on ollut jo 5 vuoden paikallaan/olemassa.

Kaavoituksen ja Helsingin hallinto-oikeuden ratkaisuihin viitaten kyseessä on niin laaja rakentaminen, mihin ei saa MRL 171 § 2 momentin mukaan myöntää tilapäistäkään lupaa.

Perustelu 3:

MRL 43 § Rakentamis- ja toimenpiderajoitukset 1 mom.

Tilapäisen rakennuksen myöntämisedellytykset määräytyvät MRL 176 § ja MRL 171 § 2.mom. mukaisesti. MRL 43 § ei liity tilapäisen rakennuksen myöntämisedellytyksiin.

Perustelu 4:

MRL 16 § Suunnittelutarvealue

Tuusulan kunnan rakennusjärjestyksessä on luvussa 5 todettu seuraavaa:
Tuusulan kunnan asemakaavoittamaton alue on maankäyttö- ja rakennuslain 16 §:n tarkoittamaa suunnittelutarvealuetta. Edellä määritellyn alueen ulkopuolelle jää ranta-alueet, joilla suunnittelutarpeesta säädetään maankäyttö- ja rakennuslain 72 §:ssä. Rakennusjärjestyksen määräys alueen osoittamisesta suunnittelutarvealueeksi on voimassa enintään 10 vuotta kerrallaan.

Rakennusjärjestys on astunut voimaan 20.3.2018, joten lain määräämä 10 vuoden määräaika ulottuu vuoteen 2028 saakka. Hakemuksen alainen kiinteistö sijoittuu näin ollen suunnittelutarvealueelle, jolloin vähäistä suurempi rakennuksen laajentaminen edellyttää suunnittelutarveharkintaa. Haettu 197 m² laajennus on olevaan rakennukseen vähäistä suurempi, sillä laajennus nostaa rakennuksen kerrosalan myönnetystä 150 kem² 333 kem²:iin. Kaavoitus ei ole myöntänyt suunnittelutarveratkaisua, vaikka sitä on haettu kahdesti. Toisaalta tilapäinen lupa ratkaistaan MRL 176 §:n mukaisesti.

Esittelijän johtopäätökset:

Johtava rakennustarkastaja toteaa, että tilapäisen rakennusluvan myöntämisen edellytykset eivät täyty. Hanke ei selvästikään ole rakenteeltaan, käyttötarkoitukseltaan eikä arvoltaan sellainen, mikä on tarkoitettu pidettäväksi vain viiden vuoden ajan. Tälle samalle rakentamiselle on haettu pysyvää lupaa (poikkeaminen ja suunnittelutarveratkaisu), mutta sitä ei ole saatu. Tämäkin osittaa, että kyse on pysyvästä rakentamisesta. Kyseessä on siis pysyvä, jo toteutettu, luvaton rakentaminen. Tilapäisellä luvalla ei voida korvata pysyvää rakentamista.

MRL 176 § ja 171 § 2. mom. mukaisista edellytyksistä tilapäisiä rakennuksia koskien tärkeimmät liittyvät yleensä kaavoituksellisiin seikkoihin. Koska kaavoitus ja Helsingin hallinto-oikeus ovat todenneet, että hankkeen toteuttaminen aiheuttaisi haittaa kaavoitukselle ja alueiden käytön muulle järjestämiselle, ei myönteiselle päätökselle ole ollut edellytyksiä myöskään suunnittelutarveharkinnan yhteydessä.

Hakija ei ole tuonut oikaisuvaatimuksessaan esille mitään sellaisia seikkoja, joiden johdosta lupa tulisi myöntää.

Liitteet:

  • Lupapäätös 19-0318-TIL
  • Asemapiirros, lupa 19-0318-TIL
  • Yhdistelmäpiirros, lupa 19-0318-TIL
  • 11.9.2019 oikaisuvaatimus viranhaltijapäätökseen, lupatunnus 19-0318-TIL

Ehdotus

Esittelijä

Johanna Aho, johtava rakennustarkastaja, johanna.aho@tuusula.fi

Rakennusvalvontajaos päättää

  • merkitä tiedoksi oikaisuvaatimuksen liitteineen
  • yhtyä johtavan rakennustarkastajan näkemykseen asiassa ja hylätä oikaisuvaatimuksen

 

---

Puheenjohtajan avattua keskustelun puheenjohtaja Päivö Kuusisto esitti asian pöydälle jättämistä seuraavaan kokoukseen. Jaosto hyväksyi pöydälle jättämisen yksimielisesti.

Päätös

Rakennusvalvontajaosto päätti

  • Puheenjohtaja Päivö Kuusiston esityksestä yksimielisesti jättää asian pöydälle seuraavaan kokoukseen

Valmistelija

  • Johanna Aho, johtava rakennustarkastaja, johanna.aho@tuusula.fi

Ehdotus

Esittelijä

  • Johanna Aho, johtava rakennustarkastaja, johanna.aho@tuusula.fi

Rakennusvalvontajaos päättää

  • merkitä tiedoksi oikaisuvaatimuksen liitteineen
  • yhtyä johtavan rakennustarkastajan näkemykseen asiassa ja hylätä oikaisuvaatimuksen

----

Puheenjohtajan avattua keskustelun puheenjohtaja Päivö Kuusisto esitti seuraavan muutosehdotuksen:

Lisätään päätökseen kohta:

  • todeta, että asiassa voisi ehkä vielä selvittää mahdollisuutta, että soveltuisiko tilapäinen luparatkaisu vain osaan jo luvitettua rakennusta. Mikäli tällaista mahdollisuutta halutaan selvittää, niin hakijan tulee laittaa asia itse vireille, jonka pohjalta asiaa tutkitaan

Muutosehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.

Päätös

Rakennusvalvontajaos päätti 

  • merkitä tiedoksi oikaisuvaatimuksen liitteineen
  • yhtyä johtavan rakennustarkastajan näkemykseen asiassa ja hylätä oikaisuvaatimuksen
  • todeta, että asiassa voisi ehkä vielä selvittää mahdollisuutta, että soveltuisiko tilapäinen luparatkaisu vain osaan jo luvitettua rakennusta. Mikäli tällaista mahdollisuutta halutaan selvittää, niin hakijan tulee laittaa asia itse vireille, jonka pohjalta asiaa tutkitaan.

Tiedoksi

Oikaisuvaatimuksen tekijä, Pormestaristo

Muutoksenhaku

Valitusosoitus

Tähän päätökseen haetaan muutosta hallintovalituksella.

 

Rakennus- ja toimenpidelupa

Valitusoikeus on:

  • viereisen tai vastapäätä olevan alueen omistajalla ja haltijalla,
  • sellaisen kiinteistön omistajalla ja haltijalla, jonka rakentamiseen tai muuhun käyttämiseen päätös voi olennaisesti vaikuttaa,
  • sillä, jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen),
  • kunnalla

Purkamis- ja maisematyölupa

Valitusoikeus on:

  • sillä, jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen),
  • kunnan jäsenellä,
  • kunnalla ja naapurikunnalla, jonka maankäytön suunnitteluun päätös vaikuttaa,
  • myös elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksella on valitusoikeus rakennuksen purkamista koskevasta päätöksestä silloin, kun rakennus on valtakunnallisesti tai maakunnallisesti merkittävä. Jos rakennusluvan mukainen rakentaminen merkitsee purkamislupaa edellyttävän valtakunnallisesti tai maakunnallisesti merkittävän rakennuksen purkamista, valitusoikeus rakennusluvasta on myös elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksella.

Valitusviranomainen

Valitus tehdään Helsingin hallinto-oikeudelle:

Helsingin hallinto-oikeus

Radanrakentajantie 5

00520 Helsinki

faksi: 029 56 42079

sähköposti: helsinki.hao@oikeus.fi

Valitusaika

Päätös on annettu julkipanon jälkeen. Valitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen antamisesta. Päätöksen antamispäivää ei lueta määräaikaan. Jos määräajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa valituksen toimittaa ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.

Valituskirjelmä

Valituskirjelmässä, joka on osoitettava valitusviranomaiselle, on ilmoitettava

  • valittajan nimi, kotikunta, postiosoite ja puhelinnumero
  • päätös, johon haetaan muutosta
  • miltä osin päätöksestä valitetaan ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi
  • perusteet, joilla muutosta vaaditaan.

Valituskirjelmän on valittajan tai valituskirjelmän muun laatijan omakätisesti allekirjoitettava. Jos ainoastaan laatija on allekirjoittanut valituskirjelmän, siinä on mainittava myös laatijan ammatti, kotikunta, postiosoite ja puhelinnumero.

Valituskirjelmään on liitettävä

  • päätös, johon haetaan muutosta valittamalla, alkuperäisenä tai jäljennöksenä
  • todistus siitä, minä päivänä päätös on annettu tiedoksi, tai muu selvitys valitus-ajan alkamisen ajankohdasta
  • asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle.

Asiamiehen, jollei hän ole asianajaja, julkinen oikeusavustaja tai luvan saanut oikeudenkäyntiavustaja, on liitettävä valitukseen valtakirja.

Valituskirjelmän toimittaminen

Valituskirjelmä on toimitettava valitusajan kuluessa valitusviranomaiselle. Valituskirjelmä tulee olla perillä valitusajan viimeisenä päivänä ennen viraston aukiolon päättymistä. Valituskirjelmän lähettäminen postitse tai sähköisesti tapahtuu lähettäjän omalla vastuulla.

Oikeudenkäyntimaksu

Hallinto-oikeudessa valituksen käsittelystä perittävä oikeudenkäyntimaksu on 260 euroa. Mikäli hallinto-oikeus muuttaa valituksenalaista päätöstä muutoksenhakijan eduksi, oikeudenkäyntimaksua ei peritä. Maksua ei myöskään peritä eräissä asiaryhmissä eikä myöskään mikäli asianosainen on muualla laissa vapautettu maksusta. Maksuvelvollinen on vireillepanija ja maksu on valituskirjelmäkohtainen.