Perustelut
Taustaa ja asian kulku
Kiinteistöltä 858-411-14-65, osoitteessa Kratinkalliontie 61 04360 Tuusula, on todettu, että vuonna 2008 rakennusluvan saanutta ja 12.3.2009 loppukatselmoitua varastorakennusta on vastoin voimassaolevaa rakennuslupaa ja ilman hyväksyttyä uutta rakennuslupaa laajennettu rakentamalla ns. ulkopuolinen laajennus sekä II kerros yhteensä noin 195 km2.
Rakennusvalvonta on puuttunut asiaan useamman kerran, ensivaiheessa jo 27.5.2014 kehottaen poistamaan luvattoman rakentamisen tai hakemaan sille tarvittavat luvat. Kiinteistön omistaja haki ensi vaiheen lupia suunnittelutarveratkaisua ja poikkeamispäätöstä, mutta korkeimman oikeusteen vahvistamana, niille ei ole edellytyksiä nykyisissä oloissa.
Rakennusvalvontajaosto käsitteli tätä luvatonta rakentamista hallintopakkoasiana viimeksi 26.3.2019. Tällöin jaosto tuomitsi maksettavaksi aiemmin asetetun 4000 euron uhkasakon, mutta ei asettanut uutta uhkasakkoa tehostamaan luvattoman rakentamisen poistamista.
Jaoston ratkaisu olla asettamatta uutta uhkasakkoa perustui siihen, että kiinteistön omistaja oli toimittanut rakennusvalvontaan hakemuksen tilapäisestä rakennuksesta 25.3.2019. Jaosto katsoi, että uuden uhkasakon asettamisesta on päätettävä vasta kun tilapäistä rakennusta koskeva hakemus on asianmukaisesti käsitelty ja ratkaistu.
Johtava rakennustarkastaja teki kielteisen päätöksen tilapäistä rakennusta koskevasta hakemuksesta 4.9.2019 ja rakennusvalvontajaosto pysytti päätöksen hyläten oikaisuvaatimuksen 5.11.2019. Hallinto-oikeus on antanut päätöksen valituksesta, jättäen valituksen tutkimatta 24.8.2020.
Koska tilapäistä rakennusta koskeva lupaprosessi on ratkaistu, rakennusvalvonta on jatkanut valvontakatselmuksin, kehotuksin ja selvityspyynnöin puuttumista luvattomaan rakentamiseen. Valvontatarkastaja totesi 12.1.2021 katselmuksellaan, että edellisen kerran 6.11.2018 kirjatut luvaton toinen kerros ja laajennus ovat purkamatta. Tämän johdosta valvontatarkastaja antoi 8.6.2021 kehotuksen, joka postitettiin kiinteistön omistajalle.
Valvontatarkastaja totesi 13.10.2021, että luvaton rakentaminen oli edelleen paikallaan. Hän lähetti 15.10.2021 päivätyn selityspyynnön saantitodistuksella, joka palautui noutamattomana 4.11.2021. Selityspyyntö liitteenään aiemmin lähetty kehotus kartta- ja valvontakatselmuspöytäkirjaliitteineen toimitettiin haastemiehen kautta perille 20.12.2021.
Selityspyyntöön ei ole vastattu ja valvontatarkastajan käynnillä 14.1.2022, on todettu, että luvaton toinen kerros ja luvaton laajennus on purkamatta.
Koska tilapäinen rakennuslupa-asia on lainvoimaisesti ratkaistu ja rakennusvalvontajaosto kokouksessaan 26.3.2019 linjannut, että tämän jälkeen päätetään siitä, että asetetaanko uusi uhkasakko ja määrätäänkö luvaton varastorakennus ja varastorakennuksen laajennusosa purettavaksi, on ilmeistä, että asia on nyt otettava rakennusvalvontajaoston käsiteltäväksi.
Rakennusluvan tarvetta koskeva normisto MRL:n mukaan
125 § Rakennuslupa
Rakennuksen rakentamiseen on oltava rakennuslupa.
Rakennuslupa tarvitaan myös sellaiseen korjaus- ja muutostyöhön, joka on verrattavissa rakennuksen rakentamiseen, sekä rakennuksen laajentamiseen tai sen kerrosalaan laskettavan tilan lisäämiseen.
Muuta kuin edellä säädettyä rakennuksen korjaus- ja muutostyötä varten tarvitaan rakennuslupa, jos työllä ilmeisesti voi olla vaikutusta rakennuksen käyttäjien turvallisuuteen tai terveydellisiin oloihin.
Rakennuslupa tarvitaan myös sellaiseen rakennuksen vaippaan tai teknisiin järjestelmiin kohdistuvaan korjaus- ja muutostyöhön, jolla voidaan vaikuttaa merkittävästi rakennuksen energiatehokkuuteen. Rakennuslupaa ei kuiten-kaan tarvita, jos kyseessä on rakennus, jonka energiatehokkuutta ei tarvitse 117 g §:n 2 momentin nojalla parantaa.
Rakennuksen tai sen osan käyttötarkoituksen olennaista muuttamista varten tarvitaan rakennuslupa. Luvanvaraisuutta harkittaessa otetaan huomioon käyttötarkoituksen muutoksen vaikutus kaavan toteuttamiseen ja muuhun maankäyttöön sekä rakennukselta vaadittaviin ominaisuuksiin. Lupaa edellyttävänä käyttötarkoituksen muutoksena pidetään muun ohella loma-asunnon käytön muuttamista pysyvään asumiseen. Vähittäiskaupan suuryksikön toteuttamisella on katsottava olevan edellä tarkoitettua vaikutusta maankäyttöön, jollei aluetta ole asemakaavassa erityisesti osoitettu tähän tarkoitukseen.
Määräajan paikallaan pysytettävää rakennusta varten rakennuslupaan voidaan asettaa määräaika.
Rakennusvalvontajaoston ratkaisu
Koska kehotuksia poistaa luvaton rakentaminen ei ole noudatettu määräajassa eikä monen vuoden jälkeenkään, eikä uhkasakon asettaminen ja tuomitseminenkaan ole tehonnut, rakennusvalvontajaoston tulee puuttua asiaan uusin, tehokkaammin hallintopakkokeinoin.
Kiinteistön omistaja velvoitetaan (päävelvoite)
Henkilö A kiinteistön 858-411-14-65 omistajana velvoitetaan purkamaan ja poistamaan kiinteistöltä voimassa olevan rakennusluvan vastaisesti toteutettu varastorakennuksen laajennus ja varastorakennuksen toinen kerros. Luvaton laajennus ja luvaton toinen kerros ilmenee liitteen valokuvista.
Päävelvoitteelle asetettava tehoste
Päävelvoitetta on noudatettava 8000 euron uhkasakon uhalla.
Perustelut
Koska kehotuksia ei ole noudatettu ja aiemmin suoritetut uhkasakkotoimet eivät ole johtaneet tulokseen, jaosto joutuu puuttumaan asiaan uusin pakotetoimin.
MRL 182 § mukaan:
Jos joku ryhtyy toimiin tämän lain tai sen nojalla annettujen säännösten tai määräysten vastaisesti taikka lyö laimin näihin perustuvan velvollisuutensa, kunnan rakennusvalvontaviranomainen sekä asianomainen ministeriö markkinavalvontaviranomaisena voi päätöksellään velvoittaa niskoittelijan määräajassa oikaisemaan sen, mitä on tehty tai lyöty laimin.
Viranomaisen antamaa kieltoa tai määräystä voidaan tehostaa uhkasakolla tai uhalla, että tekemättä jätetty toimenpide teetetään laiminlyöjän kustannuksella.
Uhkasakkoa ja teettämisuhkaa koskevassa asiassa sovelletaan muutoin, mitä uhkasakkolaissa säädetään.
Rakennuksen rakentamiseen on oltava rakennuslupa.
Rakennuslupa tarvitaan myös sellaiseen korjaus- ja muutostyöhön, joka on verrattavissa rakennuksen rakentamiseen, sekä rakennuksen laajentamiseen tai sen kerrosalaan laskettavan tilan lisäämiseen.
Muuta kuin edellä säädettyä rakennuksen korjaus- ja muutostyötä varten tarvitaan rakennuslupa, jos työllä ilmeisesti voi olla vaikutusta rakennuksen käyttäjien turvallisuuteen tai terveydellisiin oloihin.
Rakennuslupa tarvitaan myös sellaiseen rakennuksen vaippaan tai teknisiin järjestelmiin kohdistuvaan korjaus- ja muutostyöhön, jolla voidaan vaikuttaa merkittävästi rakennuksen energiatehokkuuteen. Rakennuslupaa ei kuitenkaan tarvita, jos kyseessä on rakennus, jonka energiatehokkuutta ei tarvitse 117 g §:n 2 momentin nojalla parantaa.
Rakennuksen tai sen osan käyttötarkoituksen olennaista muuttamista varten tarvitaan rakennuslupa. Luvanvaraisuutta harkittaessa otetaan huomioon käyttötarkoituksen muutoksen vaikutus kaavan toteuttamiseen ja muuhun maankäyttöön sekä rakennukselta vaadittaviin ominaisuuksiin.
Kysymys rakennusvalvonnan tulkinnan mukaan on luvattomasta rakentamisesta, johon olisi rakennusluvan lisäksi tarvittu ensisijaisina lupina myös suunnittelutarveratkaisu sekä poikkeamispäätös. Rakennusvalvonnan on tullut kiinnittää asiaan huomiota, puuttua siihen ja kehottaa poistattamaan luvaton rakentaminen. Suunnittelutarveratkaisun ja poikkeamisen päätöksen tarve on käsitelty korkeimmassa oikeusasteessa. Samoin tilapäistä rakennusta koskeva asia on käsitelty hallinto-oikeudessa. Toimenpiteen suorittamiselle, eli luvattoman rakentamisen poistattamiselle, on annettu runsaasti aikaa. Koska sitä ei ole tehty, tulee asia käsitellä hallintopakkoasiana rakennusvalvontajaostossa uhkasakon asettamista varten ja jaoston asettaa tuntuva uhkasakko. Selityspyyntöön ei ole annettu vastinetta, joten velvoitetoimia ja uuden uhkasakon asettamisesta ei voida enää lykätä. Aiemmin asetettu ja maksettavaksi tuomittu 4000 euron uhkasakko ei johtanut tuloksiin, joten uuden uhkasakon on oltava tuntuvasti suurempi. Uutta rakennuslupahakemusta ei ole vireillä.
Ottaen huomioon luvattoman rakentamisen syrjäisen sijainnin ja sen, ettei ympäristöstä ole tullut haittailmoituksia ja ettei valvontatarkastuksilla ole ilmennyt enää luvattomien rakennusosien käyttöön viittaavia merkkejä, rakennusvalvonnan näkemys on, ettei yleinen etu vaadi asian saattamista poliisille esitutkintaa varten, vaan hallintopakkoasiassa voidaan edetä asettamalla aiempaan nähden kaksinkertainen uhkasakko.
Sovelletut lainkohdat
MRL 125 §, MRL 182 §, MRL 186 § mom. Uhkasakkolaki 4 §, 6 §, 7 §, 8 §, 18 §, 19 §, 20 §
Ilmoitusvelvollisuus (MRL 186 §)
MRL186 §:n mukaan: Kunnan rakennusvalvontaviranomaisen on rakennustyön keskeyttämistä taikka uhkasakon tai teettämisuhan käyttämistä edellyttävän teon tai laiminlyönnin todettuaan ilmoitettava asiasta poliisille esitutkintaa varten. Ilmoitus saadaan jättää tekemättä, jos tekoa tai laiminlyöntiä on pidettävä vähäisenä, eikä yleisen edun ole katsottava vaativan syytteen nostamista.
Rakennusvalvonta katsoo, että yleinen etu ei tässä vaiheessa vaadi ilmoituksen tekemisen poliisille.
Omistus- ja käyttöoikeuden siirtymisen vaikutus
Milloin uhkasakko on asetettu kiinteää tai irtainta omaisuutta koskevan päävelvoitteen tehosteeksi, velvoitetun on omaisuuden tai sen käyttöoikeuden luovuttaessaan ilmoitettava luovutuksensaajalle, minkälainen päävelvoite ja uhka sitä koskee. Velvoitetun on lisäksi ilmoitettava uhan asettaneelle viranomaiselle luovutuksensaajan nimi ja osoite. (uhkasakkolaki 18 §)
Rakennusvalvontajaosto lähettää ilmoituksen Uudenmaan maanmittaustoimistolle yllä mainitusta kiinteistöä koskevista päävelvoitteista ja niiden tehosteeksi asetetusta uhkasakosta merkinnän tekemiseksi kiinnityksistä pidettävään rekisteriin. (uhkasakkolaki 19 §)
Jos kiinteää tai irtainta omaisuutta koskeva päävelvoite ja sen tehosteeksi asetettu uhka ovat luovutushetkellä luovutuksensaajan tiedossa tai merkittynä kiinnityksistä pidettävään rekisteriin, luovutuksensaajan on noudatettava päävelvoitetta sen tehosteeksi asetetulla uhalla. (uhkasakkolaki 20 §)
Rakennusvalvonnan tarkastus- ja valvontatehtävistä sekä muista viranomaistehtävistä suoritettavien maksujen mukaan uhkasakon asettamispäätöksestä peritään taksan mukainen maksu 500 €.