Rakennusvalvontajaosto, kokous 15.8.2024

Perustelut

Taustaa ja asian kulku

Kiinteistöltä *****, osoitteessa ***** Tuusula, on todettu, että vuonna 2008 rakennusluvan saanutta ja 12.3.2009 loppukatselmoitua varastorakennusta on vastoin voimassaolevaa rakennuslupaa ja ilman hyväksyttyä uutta rakennuslupaa laajennettu rakentamalla ns. ulkopuolinen laajennus sekä II kerros yhteensä noin 195 km2.

Rakennusvalvonta on puuttunut asiaan useamman kerran, ensivaiheessa jo 27.5.2014 kehottaen poistamaan luvattoman rakentamisen tai hakemaan sille tarvittavat luvat. ***** haki ensi vaiheen lupia suunnittelutarveratkaisua ja poikkeamispäätöstä, mutta korkeimman hallinto-oikeuden vahvistamana, niille ei ole edellytyksiä nykyisissä oloissa.

Rakennuslautakunta on päätöksellään 13.12.2016 velvoittanut ***** poistamaan luvattomat laajennukset ja asettanut tehosteeksi 4000 euron uhkasakon. Helsingin hallinto-oikeus on jo lainvoimaisella päätöksellään 15.6.2017 pysyttänyt kyseisen velvoite- ja uhkasakkopäätöksen voimassa. Rakennusvalvonta on 8.11.2018 todennut, että asetettua purkamisvelvoitetta ei ole noudatettu. Koska on ilmeistä, että luvaton rakentaminen on nyt poistatettava, on ***** annettu mahdollisuus selityksen antamiseen 15.12.2018 mennessä, mutta hän ei ole selitystä antanut.

Rakennusvalvonnan näkemyksen mukaan asia on nyt, korkeimman hallinto-oikeuden käsiteltyä lupa-asiat ja hallinto-oikeuden käsiteltyä päävelvoitteen ja uhkasakon asettamisen, vietävä rakennusvalvontajaostoon uhkasakon tuomitsemista ja uuden uhkasakon asettamista varten.

Rakennusluvan tarvetta koskeva normisto Maankäyttö- ja rakennuslaissa:

125 §  Rakennuslupa
Rakennuksen rakentamiseen on oltava rakennuslupa.

Rakennuslupa tarvitaan myös sellaiseen korjaus- ja muutostyöhön, joka on verrattavissa rakennuksen rakentamiseen, sekä rakennuksen laajentamiseen tai sen kerrosalaan laskettavan tilan lisäämiseen.

Muuta kuin edellä säädettyä rakennuksen korjaus- ja muutostyötä varten tarvitaan rakennuslupa, jos työllä ilmeisesti voi olla vaikutusta rakennuksen käyttäjien turvallisuuteen tai terveydellisiin oloihin.

Rakennuslupa tarvitaan myös sellaiseen rakennuksen vaippaan tai teknisiin järjestelmiin kohdistuvaan korjaus- ja muutostyöhön, jolla voidaan vaikuttaa merkittävästi rakennuksen energiatehokkuuteen. Rakennuslupaa ei kuitenkaan tarvita, jos kyseessä on rakennus, jonka energiatehokkuutta ei tarvitse 117 g §:n 2 momentin nojalla parantaa.

Rakennuksen tai sen osan käyttötarkoituksen olennaista muuttamista varten tarvitaan rakennuslupa. Luvanvaraisuutta harkittaessa otetaan huomioon käyttötarkoituksen muutoksen vaikutus kaavan toteuttamiseen ja muuhun maankäyttöön sekä rakennukselta vaadittaviin ominaisuuksiin. Lupaa edellyttävänä käyttötarkoituksen muutoksena pidetään muun ohella loma-asunnon käytön muuttamista pysyvään asumiseen. Vähittäiskaupan suuryksikön toteuttamisella on katsottava olevan edellä tarkoitettua vaikutusta maankäyttöön, jollei aluetta ole asemakaavassa erityisesti osoitettu tähän tarkoitukseen.

Määräajan paikallaan pysytettävää rakennusta varten rakennuslupaan voidaan asettaa määräaika.

Rakennusvalvontajaoston ratkaisu:

Koska velvoitepäätöstä poistaa luvaton rakentaminen ei ole noudatettu määräajassa rakennusvalvontajaoston tulee puuttua asiaan hallintopakkokeinoin. Hallintopakkokeinot on jaettu seuraavasti:

1. ***** aiemmin asetettu uhkasakko

• Aiemmin asetettu 4000 euron uhkasakko tuomitaan maksettavaksi.

2. ***** velvoitetaan (päävelvoite)

• *****, kiinteistön ***** omistajana, velvoitetaan purkamaan ja poistamaan kiinteistöltä voimassa olevan rakennusluvan vastaisesti toteutettu varastorakennuksen laajennus ja varastorakennuksen toinen kerros. Luvaton laajennus ja luvaton toinen kerros ilmenee liitteen valokuvista.

3. Päävelvoitteelle asetettava uusi tehoste

• Päävelvoitetta on noudatettava 8000 euron uhkasakon uhalla.

Perustelut

Koska velvoitepäätöstä ei ole noudatettu jaosto joutuu puuttumaan asiaan pakotetoimin.

MRL 182 § mukaan:
"Jos joku ryhtyy toimiin tämän lain tai sen nojalla annettujen säännösten tai määräysten vastaisesti taikka lyö laimin näihin perustuvan velvollisuutensa, kunnan rakennusvalvontaviranomainen sekä asianomainen ministeriö markkinavalvontaviranomaisena voi päätöksellään velvoittaa niskoittelijan määräajassa oikaisemaan sen, mitä on tehty tai lyöty laimin.

Viranomaisen antamaa kieltoa tai määräystä voidaan tehostaa uhkasakolla tai uhalla, että tekemättä jätetty toimenpide teetetään laiminlyöjän kustannuksella.

Uhkasakkoa ja teettämisuhkaa koskevassa asiassa sovelletaan muutoin, mitä uhkasakkolaissa säädetään."

MRL 125 §:n mukaan:
"Rakennuksen rakentamiseen on oltava rakennuslupa.

Rakennuslupa tarvitaan myös sellaiseen korjaus- ja muutostyöhön, joka on verrattavissa rakennuksen rakentamiseen, sekä rakennuksen laajentamiseen tai sen kerrosalaan laskettavan tilan lisäämiseen.

Muuta kuin edellä säädettyä rakennuksen korjaus- ja muutostyötä varten tarvitaan rakennuslupa, jos työllä ilmeisesti voi olla vaikutusta rakennuksen käyttäjien turvallisuuteen tai terveydellisiin oloihin.

Rakennuslupa tarvitaan myös sellaiseen rakennuksen vaippaan tai teknisiin järjestelmiin kohdistuvaan korjaus- ja muutostyöhön, jolla voidaan vaikuttaa merkittävästi rakennuksen energiatehokkuuteen. Rakennuslupaa ei kuitenkaan tarvita, jos kyseessä on rakennus, jonka energiatehokkuutta ei tarvitse 117 g §:n 2 momentin nojalla parantaa.

Rakennuksen tai sen osan käyttötarkoituksen olennaista muuttamista varten tarvitaan rakennuslupa. Luvanvaraisuutta harkittaessa otetaan huomioon käyttötarkoituksen muutoksen vaikutus kaavan toteuttamiseen ja muuhun maankäyttöön sekä rakennukselta vaadittaviin ominaisuuksiin."

Kysymys rakennusvalvonnan tulkinnan mukaan on luvattomasta rakentamisesta, johon olisi rakennusluvan lisäksi tarvittu ensisijaisina lupina myös suunnittelutarveratkaisu sekä poikkeamispäätös. Rakennusvalvonnan on tullut kiinnittää asiaan huomiota, puuttua siihen ja kehottaa poistattamaan luvaton rakentaminen. Suunnittelutarveratkaisun ja poikkeamispäätöksen tarve on käsitelty korkeimmassa oikeusasteessa. Toimenpiteen suorittamiselle, eli luvattoman rakentamisen poistattamiselle, on annettu runsaasti aikaa. Päävelvoitteen ja uhkasakon asettamista koskeva päätös on käsitelty lainvoimaisesti hallinto-oikeudessa. Koska sitä ei ole noudatettu, tulee asia käsitellä uudestaan hallintopakkoasiana rakennusvalvontajaostossa uhkasakon tuomitsemista varten ja rakennuslautakunnan asettaa uusi velvoite ja tuntuva uhkasakko.

Sovelletut lainkohdat
MRL 125 §,  MRL 182 §, MRL 186 §  mom. Uhkasakkolaki 4 §, 6 §, 7 §, 8 §, 18 §, 19 §, 20 §

Ilmoitusvelvollisuus (MRL 186 §)

MRL186 §:n mukaan:
"Kunnan rakennusvalvontaviranomaisen on rakennustyön keskeyttämistä taikka uhkasakon tai teettämisuhan käyttämistä edellyttävän teon tai laiminlyönnin todettuaan ilmoitettava asiasta poliisille esitutkintaa varten. Ilmoitus saadaan jättää tekemättä, jos tekoa tai laiminlyöntiä on pidettävä vähäisenä, eikä yleisen edun ole katsottava vaativan syytteen nostamista."

Jaosto katsoo, että yleinen etu ei tässä vaiheessa vaadi ilmoituksen tekemisen poliisille.

Omistus- ja käyttöoikeuden siirtymisen vaikutus

Milloin uhkasakko on asetettu kiinteää tai irtainta omaisuutta koskevan päävelvoitteen tehosteeksi, velvoitetun on omaisuuden tai sen käyttöoikeuden luovuttaessaan ilmoitettava luovutuksensaajalle, minkälainen päävelvoite ja uhka sitä koskee. Velvoitetun on lisäksi ilmoitettava uhan asettaneelle viranomaiselle luovutuksensaajan nimi ja osoite. (uhkasakkolaki 18 §)

Jaosto lähettää ilmoituksen Uudenmaan maanmittaustoimistolle yllä mainitusta kiinteistöä koskevista päävelvoitteista ja niiden tehosteeksi asetetusta uhkasakosta merkinnän tekemiseksi kiinnityksistä pidettävään rekisteriin. (uhkasakkolaki 19 §)

Jos kiinteää tai irtainta omaisuutta koskeva päävelvoite ja sen tehosteeksi asetettu uhka ovat luovutushetkellä luovutuksensaajan tiedossa tai merkittynä kiinnityksistä pidettävään rekisteriin, luovutuksensaajan on noudatettava päävelvoitetta sen tehosteeksi asetetulla uhalla. (uhkasakkolaki 20 §)

Rakennusvalvonnan tarkastus- ja valvontatehtävistä sekä muista viranomaistehtävistä suoritettavien maksujen mukaan uhkasakon asettamispäätöksestä peritään taksan mukainen maksu 500 €.

Perustelut

Taustaa ja asian kulku

Kiinteistöltä 858-411-14-65, osoitteessa Kratinkalliontie 61  04360 Tuusula, on todettu, että vuonna 2008 rakennusluvan saanutta ja 12.3.2009 loppukatselmoitua varastorakennusta on vastoin voimassaolevaa rakennuslupaa ja ilman hyväksyttyä uutta rakennuslupaa laajennettu rakentamalla ns. ulkopuolinen laajennus sekä II kerros yhteensä noin 195 km2.

Rakennusvalvonta on puuttunut asiaan useamman kerran, ensivaiheessa jo 27.5.2014 kehottaen poistamaan luvattoman rakentamisen tai hakemaan sille tarvittavat luvat. Kiinteistön omistaja haki ensi vaiheen lupia suunnittelutarveratkaisua ja poikkeamispäätöstä, mutta korkeimman oikeusteen vahvistamana, niille ei ole edellytyksiä nykyisissä oloissa.

Rakennusvalvontajaosto käsitteli tätä luvatonta rakentamista hallintopakkoasiana viimeksi 26.3.2019. Tällöin jaosto tuomitsi maksettavaksi aiemmin asetetun 4000 euron uhkasakon, mutta ei asettanut uutta uhkasakkoa tehostamaan luvattoman rakentamisen poistamista.

Jaoston ratkaisu olla asettamatta uutta uhkasakkoa perustui siihen, että kiinteistön omistaja oli toimittanut rakennusvalvontaan hakemuksen tilapäisestä rakennuksesta 25.3.2019. Jaosto katsoi, että uuden uhkasakon asettamisesta on päätettävä vasta kun tilapäistä rakennusta koskeva hakemus on asianmukaisesti käsitelty ja ratkaistu.

Johtava rakennustarkastaja teki kielteisen päätöksen tilapäistä rakennusta koskevasta hakemuksesta 4.9.2019 ja rakennusvalvontajaosto pysytti päätöksen hyläten oikaisuvaatimuksen 5.11.2019. Hallinto-oikeus on antanut päätöksen valituksesta, jättäen valituksen tutkimatta 24.8.2020. 

Koska tilapäistä rakennusta koskeva lupaprosessi on ratkaistu, rakennusvalvonta on jatkanut valvontakatselmuksin, kehotuksin ja selvityspyynnöin puuttumista luvattomaan rakentamiseen. Valvontatarkastaja totesi 12.1.2021 katselmuksellaan, että edellisen kerran 6.11.2018 kirjatut luvaton toinen kerros ja laajennus ovat purkamatta. Tämän johdosta valvontatarkastaja antoi 8.6.2021 kehotuksen, joka postitettiin kiinteistön omistajalle. 

Valvontatarkastaja totesi 13.10.2021, että luvaton rakentaminen oli edelleen paikallaan. Hän lähetti 15.10.2021 päivätyn selityspyynnön saantitodistuksella, joka palautui noutamattomana 4.11.2021. Selityspyyntö liitteenään aiemmin lähetty kehotus kartta- ja valvontakatselmuspöytäkirjaliitteineen toimitettiin haastemiehen kautta perille 20.12.2021. 

Selityspyyntöön ei ole vastattu ja valvontatarkastajan käynnillä 14.1.2022,  on todettu, että luvaton toinen kerros ja luvaton laajennus on purkamatta.

Koska tilapäinen rakennuslupa-asia on lainvoimaisesti ratkaistu ja rakennusvalvontajaosto kokouksessaan 26.3.2019 linjannut, että tämän jälkeen päätetään siitä, että asetetaanko uusi uhkasakko ja määrätäänkö luvaton varastorakennus ja varastorakennuksen laajennusosa purettavaksi, on ilmeistä, että asia on nyt otettava rakennusvalvontajaoston käsiteltäväksi.

Rakennusluvan tarvetta koskeva normisto MRL:n mukaan
125 §  Rakennuslupa
Rakennuksen rakentamiseen on oltava rakennuslupa.
Rakennuslupa tarvitaan myös sellaiseen korjaus- ja muutostyöhön, joka on verrattavissa rakennuksen rakentamiseen, sekä rakennuksen laajentamiseen tai sen kerrosalaan laskettavan tilan lisäämiseen.

Muuta kuin edellä säädettyä rakennuksen korjaus- ja muutostyötä varten tarvitaan rakennuslupa, jos työllä ilmeisesti voi olla vaikutusta rakennuksen käyttäjien turvallisuuteen tai terveydellisiin oloihin.

Rakennuslupa tarvitaan myös sellaiseen rakennuksen vaippaan tai teknisiin järjestelmiin kohdistuvaan korjaus- ja muutostyöhön, jolla voidaan vaikuttaa merkittävästi rakennuksen energiatehokkuuteen. Rakennuslupaa ei kuiten-kaan tarvita, jos kyseessä on rakennus, jonka energiatehokkuutta ei tarvitse 117 g §:n 2 momentin nojalla parantaa.
Rakennuksen tai sen osan käyttötarkoituksen olennaista muuttamista varten tarvitaan rakennuslupa. Luvanvaraisuutta harkittaessa otetaan huomioon käyttötarkoituksen muutoksen vaikutus kaavan toteuttamiseen ja muuhun maankäyttöön sekä rakennukselta vaadittaviin ominaisuuksiin. Lupaa edellyttävänä käyttötarkoituksen muutoksena pidetään muun ohella loma-asunnon käytön muuttamista pysyvään asumiseen. Vähittäiskaupan suuryksikön toteuttamisella on katsottava olevan edellä tarkoitettua vaikutusta maankäyttöön, jollei aluetta ole asemakaavassa erityisesti osoitettu tähän tarkoitukseen.

Määräajan paikallaan pysytettävää rakennusta varten rakennuslupaan voidaan asettaa määräaika.
 

Rakennusvalvontajaoston ratkaisu

Koska kehotuksia poistaa luvaton rakentaminen ei ole noudatettu määräajassa eikä monen vuoden jälkeenkään, eikä uhkasakon asettaminen ja tuomitseminenkaan ole tehonnut, rakennusvalvontajaoston tulee puuttua asiaan uusin, tehokkaammin hallintopakkokeinoin.

Kiinteistön omistaja velvoitetaan (päävelvoite)

Henkilö A kiinteistön 858-411-14-65 omistajana velvoitetaan purkamaan ja poistamaan kiinteistöltä voimassa olevan rakennusluvan vastaisesti toteutettu varastorakennuksen laajennus ja varastorakennuksen toinen kerros. Luvaton laajennus ja luvaton toinen kerros ilmenee liitteen valokuvista. 

Päävelvoitteelle asetettava tehoste

Päävelvoitetta on noudatettava 8000 euron uhkasakon uhalla.

Perustelut 

Koska kehotuksia ei ole noudatettu ja aiemmin suoritetut uhkasakkotoimet eivät ole johtaneet tulokseen, jaosto joutuu puuttumaan asiaan uusin pakotetoimin.

MRL 182 § mukaan:
Jos joku ryhtyy toimiin tämän lain tai sen nojalla annettujen säännösten tai määräysten vastaisesti taikka lyö laimin näihin perustuvan velvollisuutensa, kunnan rakennusvalvontaviranomainen sekä asianomainen ministeriö markkinavalvontaviranomaisena voi päätöksellään velvoittaa niskoittelijan määräajassa oikaisemaan sen, mitä on tehty tai lyöty laimin.

Viranomaisen antamaa kieltoa tai määräystä voidaan tehostaa uhkasakolla tai uhalla, että tekemättä jätetty toimenpide teetetään laiminlyöjän kustannuksella.

Uhkasakkoa ja teettämisuhkaa koskevassa asiassa sovelletaan muutoin, mitä uhkasakkolaissa säädetään.

Rakennuksen rakentamiseen on oltava rakennuslupa.

Rakennuslupa tarvitaan myös sellaiseen korjaus- ja muutostyöhön, joka on verrattavissa rakennuksen rakentamiseen, sekä rakennuksen laajentamiseen tai sen kerrosalaan laskettavan tilan lisäämiseen.

Muuta kuin edellä säädettyä rakennuksen korjaus- ja muutostyötä varten tarvitaan rakennuslupa, jos työllä ilmeisesti voi olla vaikutusta rakennuksen käyttäjien turvallisuuteen tai terveydellisiin oloihin.

Rakennuslupa tarvitaan myös sellaiseen rakennuksen vaippaan tai teknisiin järjestelmiin kohdistuvaan korjaus- ja muutostyöhön, jolla voidaan vaikuttaa merkittävästi rakennuksen energiatehokkuuteen. Rakennuslupaa ei kuitenkaan tarvita, jos kyseessä on rakennus, jonka energiatehokkuutta ei tarvitse 117 g §:n 2 momentin nojalla parantaa.

Rakennuksen tai sen osan käyttötarkoituksen olennaista muuttamista varten tarvitaan rakennuslupa. Luvanvaraisuutta harkittaessa otetaan huomioon käyttötarkoituksen muutoksen vaikutus kaavan toteuttamiseen ja muuhun maankäyttöön sekä rakennukselta vaadittaviin ominaisuuksiin.

Kysymys rakennusvalvonnan tulkinnan mukaan on luvattomasta rakentamisesta, johon olisi rakennusluvan lisäksi tarvittu ensisijaisina lupina myös suunnittelutarveratkaisu sekä poikkeamispäätös. Rakennusvalvonnan on tullut kiinnittää asiaan huomiota, puuttua siihen ja kehottaa poistattamaan luvaton rakentaminen. Suunnittelutarveratkaisun ja poikkeamisen päätöksen tarve on käsitelty korkeimmassa oikeusasteessa. Samoin tilapäistä rakennusta koskeva asia on käsitelty hallinto-oikeudessa. Toimenpiteen suorittamiselle, eli luvattoman rakentamisen poistattamiselle, on annettu runsaasti aikaa. Koska sitä ei ole tehty, tulee asia käsitellä hallintopakkoasiana rakennusvalvontajaostossa uhkasakon asettamista varten ja jaoston asettaa tuntuva uhkasakko. Selityspyyntöön ei ole annettu vastinetta, joten velvoitetoimia ja uuden uhkasakon asettamisesta ei voida enää lykätä. Aiemmin asetettu ja maksettavaksi tuomittu 4000 euron uhkasakko ei johtanut tuloksiin, joten uuden uhkasakon on oltava tuntuvasti suurempi. Uutta rakennuslupahakemusta ei ole vireillä. 

Ottaen huomioon luvattoman rakentamisen syrjäisen sijainnin ja sen, ettei ympäristöstä ole tullut haittailmoituksia ja ettei valvontatarkastuksilla ole ilmennyt enää luvattomien rakennusosien käyttöön viittaavia merkkejä, rakennusvalvonnan näkemys on, ettei yleinen etu vaadi asian saattamista poliisille esitutkintaa varten, vaan hallintopakkoasiassa voidaan edetä asettamalla aiempaan nähden kaksinkertainen uhkasakko. 

Sovelletut lainkohdat

MRL 125 §,  MRL 182 §, MRL 186 §  mom. Uhkasakkolaki 4 §, 6 §, 7 §, 8 §, 18 §, 19 §, 20 §

Ilmoitusvelvollisuus (MRL 186 §)

MRL186 §:n mukaan: Kunnan rakennusvalvontaviranomaisen on rakennustyön keskeyttämistä taikka uhkasakon tai teettämisuhan käyttämistä edellyttävän teon tai laiminlyönnin todettuaan ilmoitettava asiasta poliisille esitutkintaa varten. Ilmoitus saadaan jättää tekemättä, jos tekoa tai laiminlyöntiä on pidettävä vähäisenä, eikä yleisen edun ole katsottava vaativan syytteen nostamista.

Rakennusvalvonta katsoo, että yleinen etu ei tässä vaiheessa vaadi ilmoituksen tekemisen poliisille. 

Omistus- ja käyttöoikeuden siirtymisen vaikutus

Milloin uhkasakko on asetettu kiinteää tai irtainta omaisuutta koskevan päävelvoitteen tehosteeksi, velvoitetun on omaisuuden tai sen käyttöoikeuden luovuttaessaan ilmoitettava luovutuksensaajalle, minkälainen päävelvoite ja uhka sitä koskee. Velvoitetun on lisäksi ilmoitettava uhan asettaneelle viranomaiselle luovutuksensaajan nimi ja osoite. (uhkasakkolaki 18 §)

Rakennusvalvontajaosto lähettää ilmoituksen Uudenmaan maanmittaustoimistolle yllä mainitusta kiinteistöä koskevista päävelvoitteista ja niiden tehosteeksi asetetusta uhkasakosta merkinnän tekemiseksi kiinnityksistä pidettävään rekisteriin. (uhkasakkolaki 19 §)

Jos kiinteää tai irtainta omaisuutta koskeva päävelvoite ja sen tehosteeksi asetettu uhka ovat luovutushetkellä luovutuksensaajan tiedossa tai merkittynä kiinnityksistä pidettävään rekisteriin, luovutuksensaajan on noudatettava päävelvoitetta sen tehosteeksi asetetulla uhalla. (uhkasakkolaki 20 §)
 
Rakennusvalvonnan tarkastus- ja valvontatehtävistä sekä muista viranomaistehtävistä suoritettavien maksujen mukaan uhkasakon asettamispäätöksestä peritään taksan mukainen maksu 500 €.

Perustelut

Asia

Tuusulan rakennusvalvontajaosto päätti kokouksessaan 17.2.2022 § 4 velvoittaa Mika Heinon kiinteistön 858-411-14-65 omistajana purkamaan ja poistamaan luvattomat rakennukset 60 vrk kuluessa päätöksen lainvoimaiseksi tulosta ja asetti 8000 euron uhkasakon velvoitteen tehosteeksi.

Lausuntopyyntö

Mika Heino on valittanut päätöksestä ja Helsingin hallinto-oikeus pyytää asiasta rakennusvalvontajaoston lausuntoa jatketun määräajan puitteissa 29.8.2022 mennessä ja samalla toimittamaan hallinto-oikeudelle kaikki valituksen kohteena olevan päätöksen perusteena olevat asiakirjat.

Valitus

Valituksen tarkka sisältö ilmenee esityslistan liitteenä oleva valituskirjelmästä.

Valituksessa vaaditaan rakennusvalvontajaoston päätöksen kumoamista koskien rakennuksen purkuvelvoitetta ja asetettua uhkasakkoa.

Valituksen mukaan purkamiselle ei ole tarvetta ja kiinteistön omistajan aiempi hakemus tilapäisestä rakennusluvasta olisi hylätty hakijaan liittyvin perustein ja syrjivästi, kun taas vastaavan kaltaisia hankkeita olisi kunnassa muualla hyväksytty. Valittaja arvostelee rakennusvalvontajaon päätöstä ja perusteluja hylätä tilapäisen rakennuksen lupahakemus. Valittaja pitää ratkaisua punitatiivisenä, eli rankaisun luonteisena ja että rakennusvalvontaviranomainen olisi käyttänyt harkintavaltaa väärin ja rikkonut yhdenvertaisuusperiaatetta.

Valittaja kertoo jättävänsä kesällä 2022 varastorakennuksen laajennuksen purkuun liittyvän rakennusluvan.   Hänen mukaansa valituksen kohteena olevassa päätöksessä 17.2.2022 ei ole lainkaan määräaikaa ja että uutta uhkasakkoa ei voida asettaa ennen kuin vanhan sakon tuomitseminen on käsitelty. Valittajan mukaan uuden uhkasakon asettamisesta ei ole kunnolla kuultu ennen sen määräämistä.

Lausunto

Rakennusvalvontajaosto toteaa, että valituksessa käsitellään huomattavassa määrin valittajan aikaisemmin hakemaa tilapäistä rakennuslupaa rakennuksen niille laajennuksille, jotka valituksen kohteena olevassa päätöksessä on velvoitettu purkamaan ja poistamaan 8000 euron uhkasakon tehosteella. Tilapäisen rakennuksen lupa-asia on kuitenkin jo lainvoimaisesti ratkaistu hallinto-oikeuden jätettyä päätöksellään 24.8.2020 nro 20/0687/1 tutkimatta Mika Heinon myöhässä jätetyn valituksen. Rakennusvalvontajaosto oli hylännyt tilapäisen rakennuksen lupa-asiaa koskevan oikaisuvaatimuksen 5.11.2019 § 39. Koska tilapäistä rakennusta koskevaa lupaa-asiaa ei ole vireillä, rakennusvalvontajaosto ei ota enää kantaa siihen asiaan lausuttaessa nyt rakennuksen purkamista koskevassa uhkasakkoasiassa.

Viitaten valituksessa esitettyyn väitteeseen aiemman uhkasakkoasian käsittelemisestä ennen uuden asettamista, rakennusvalvontajaosto toteaa, että aiempi 4000 euron uhkasakko on tuomittu maksettavaksi rakennusvalvontajaoston kokouksessa 26.3.2019  § 14 ja päätös on lainvoimainen.

Rakennusvalvontajaosto toteaa edelleen, että kokouksessa 26.3.2019 § 14 päätettiin myös, että vasta tilapäisen rakennuslupahakemuksen ratkaisemisen jälkeen päätetään asetetaanko uusi uhkasakko ja määrätäänkö luvaton varastorakennus ja varastorakennuksen laajennusosa purettavaksi. Näin ollen on kulunut lähes 3 vuotta, kunnes uusi 8000 euron uhkasakko ja luvattoman varastorakennuksen ja sen laajennuksen purkamisvelvoite asetettiin. Rakennusvalvontajaosto kiistää valittajan syrjimisväitteen ja toteaa, että vastaavaa kohdetta kunnasta on vaikea löytää, joten yhdenvertaisuutta ei voida katsoa vaarannetun.

Rakennusvalvonnan valvontatarkastaja oli ennen 17.2.2022 § 4 velvoitepäätöstä antanut 8.6.2021 kehotuksen luvattomien laajennusten poistamiseksi ja samalla todennut, että laiminlyönti johtaa asian saattamiseksi rakennusvalvontajaoston käsiteltäväksi mahdollisen uhkasakon asettamiseksi. Edelleen valvontatarkastaja lähetti 15.10.2021 selvityspyynnön kehotuksen laiminlyönnin johdosta maininnalla mahdollisen uhkasakon asettamisesta. Valvontatarkastaja havaitsi 14.1.2022, että luvaton toinen kerros ja luvaton laajennus olivat edelleen purkamatta. Rakennusvalvontajaosto katsoo, että valittajan täytyy olla tietoinen mahdollisuudesta joutua uuden uhkasakkopäätöksen kohteeksi.

Mitä tulee itse perusteisiin asettaa purkuvelvoite ja sen tehosteeksi aikaisempaan nähden kaksinkertainen uhkasakko, rakennusvalvontajaosto toteaa kysymyksessä kiistatta olevan luvaton rakentaminen.  Tähän luvattomaan rakentamiseen olisi rakennusluvan lisäksi tarvittu ensisijaisina lupina myös suunnittelutarveratkaisu sekä poikkeamispäätös. Suunnittelutarveratkaisun ja poikkeamispäätöksen tarve on käsitelty Korkeimmassa hallinto-oikeudessa. Koska tarvittavia lupia ei ole saatu, rakennusvalvonnan ja rakennusvalvontajaoston on tullut puuttua asiaan. Koska aikaisempi uhkasakkoprosessi ei ole tuottanut tulosta, on tullut tarpeelliseksi asettaa suurempi uhkasakko päävelvoitteen tehosteeksi. 

Rakennusvalvontajaosto toteaa, että asian aikaisemmat vaiheet ilmenevät hyvin 17.2.2022 § 4 päätöksen selostuksesta.

Rakennusvalvontajaosto pitää valitusta kaikilta osin perusteettomana ja vaatii valituksen hylkäämistä.

Perustelut

Taustaa

Kiinteistölle 858-411*****(jäljempänä kiinteistö A) on Tuusulan rakennusvalvontajaosto päätöksellään 17.2.2022 § 4 päättänyt velvoittaa kiinteistön omistajan purkamaan ja poistamaan kiinteistöltä luvattomat rakennukset eli varastorakennuksen laajennusosan ja toisen kerroksen. Velvoitetta tuli noudattaa 60 vrk kuluessa päätöksen lainvoimaiseksi tulosta. Päävelvoitteen tehosteeksi on asetettu 8000 euron kiinteä uhkasakko.

Helsingin hallinto-oikeus on päätöksellään 12.05.2023 nro 2834/2023 (liite) hylännyt rakennusvalvontajaoston päätöksestä tehdyn ***** (jäljempänä henkilö A) valituksen.

Helsingin hallinto-oikeuden kirjaamon mukaan päätös on annettu tiedoksi saantitodistuksella 29.5.2023. Korkeimman hallinto-oikeuden kirjaamon viestin 28.9.2023 mukaan hallinto-oikeuden päätöksestä ei ole haettu valituslupaa ja valitettu, joten hallinto-oikeuden päätös on lainvoimainen.

Rakennusvalvonnan valvontatarkastajan paikallakäynnin perusteella 2.10.2023 (liite) on todettavissa, että luvattomat toinen kerros ja laajennus ovat edelleen purkamatta ja merkkejä purkamistyöhön ryhtymisestä ei ollut havaittavissa. Purkamislupahakemusta ei ole laitettu vireille.

Kiinteistön A omistajalle on annettu mahdollisuus tulla kuulluksi ennen uhkasakon tuomitsemispäätöstä. Selitys tuli antaa 30 vrk selityspyynnön vastaanottamisesta. Selityspyyntö on annettu henkilölle A tiedoksi haastetiedoksiantona 8.11.2023. Kiinteistön omistaja ei ole antanut selitystä määräaikaan 8.12.2023 mennessä.

Sovellettava lainsäädäntö

MRL 125 §
Rakennuslupa
Rakennuksen rakentamiseen on oltava rakennuslupa.

Rakennuslupa tarvitaan myös sellaiseen korjaus- ja muutostyöhön, joka on verrattavissa rakennuksen rakentamiseen, sekä rakennuksen laajentamiseen tai sen kerrosalaan laskettavan tilan lisäämiseen.

Muuta kuin edellä säädettyä rakennuksen korjaus- ja muutostyötä varten tarvitaan rakennuslupa, jos työllä ilmeisesti voi olla vaikutusta rakennuksen käyttäjien turvallisuuteen tai terveydellisiin oloihin.

Rakennuslupa tarvitaan myös sellaiseen rakennuksen vaippaan tai teknisiin järjestelmiin kohdistuvaan korjaus- ja muutostyöhön, jolla voidaan vaikuttaa merkittävästi rakennuksen energiatehokkuuteen. Rakennuslupaa ei kuitenkaan tarvita, jos kyseessä on rakennus, jonka energiatehokkuutta ei tarvitse 117 g §:n 2 momentin nojalla parantaa. 

Rakennuksen tai sen osan käyttötarkoituksen olennaista muuttamista varten tarvitaan rakennuslupa. Luvanvaraisuutta harkittaessa otetaan huomioon käyttötarkoituksen muutoksen vaikutus kaavan toteuttamiseen ja muuhun maankäyttöön sekä rakennukselta vaadittaviin ominaisuuksiin. Lupaa edellyttävänä käyttötarkoituksen muutoksena pidetään muun ohella loma-asunnon käytön muuttamista pysyvään asumiseen. Vähittäiskaupan suuryksikön toteuttamisella on katsottava olevan edellä tarkoitettua vaikutusta maankäyttöön, jollei aluetta ole asemakaavassa erityisesti osoitettu tähän tarkoitukseen.

Määräajan paikallaan pysytettävää rakennusta varten rakennuslupaan voidaan asettaa määräaika.

MRL 182 §
Uhkasakko ja teettämisuhka
Jos joku ryhtyy toimiin tämän lain tai sen nojalla annettujen säännösten tai määräysten vastaisesti taikka lyö laimin niihin perustuvan velvollisuutensa, kunnan rakennusvalvontaviranomainen, kunnan määräämä monijäseninen toimielin 13 a luvun mukaisissa asioissa tai Turvallisuus- ja kemikaalivirasto markkinavalvontaviranomaisena voi päätöksellään velvoittaa niskoittelijan määräajassa oikaisemaan sen, mitä on tehty tai lyöty laimin. 

Viranomaisen antamaa kieltoa tai määräystä voidaan tehostaa uhkasakolla tai uhalla, että tekemättä jätetty toimenpide teetetään laiminlyöjän kustannuksella.

Uhkasakkoa ja teettämisuhkaa koskevassa asiassa sovelletaan muutoin, mitä uhkasakkolaissa (1113/1990) säädetään.

MRL 186 §
​​Ilmoitus syytteen nostamiseksi
Kunnan rakennusvalvontaviranomaisen on rakennustyön keskeyttämistä taikka uhkasakon tai teettämisuhan käyttämistä edellyttävän teon tai laiminlyönnin todettuaan ilmoitettava asiasta poliisille esitutkintaa varten.

Ilmoitus saadaan jättää tekemättä, jos tekoa tai laiminlyöntiä olosuhteet huomioon ottaen on pidettävä vähäisenä, eikä yleisen edun ole katsottava vaativan syytteen nostamista.

Uhkasakkolaki 10 §
Uhkasakon tuomitseminen
Uhkasakon asettanut viranomainen voi tuomita uhkasakon maksettavaksi, jos päävelvoitetta ei ole noudatettu eikä noudattamatta jättämiseen ole pätevää syytä. Edellytyksenä uhkasakon tuomitsemiselle maksettavaksi on, että uhkasakon asettamista koskeva päätös on lainvoimainen, jollei päätöstä ole säädetty tai määrätty noudatettavaksi muutoksenhausta huolimatta.

Uhkasakon lisäeristä voidaan kerralla tuomita maksettavaksi enintään kolme kertaa peruserän suuruinen summa. Tämän ylittävältä osalta lisäerät raukeavat niiltä uhkasakkojaksoilta, jotka ovat alkaneet ennen kuin päätös uhkasakon tuomitsemisesta tehdään.

Tuomitun uhkasakon täytäntöönpanosta ja muuntorangaistuksesta säädetään erikseen.

Uhkasakkolaki 4 §, Toimivalta
Uhkasakkolaki 6 §, Uhkasakon asettaminen
Uhkasakkolaki 7 §, Uhkasakon kohdistaminen
Uhkasakkolaki 8 §, Uhkasakon suuruus
Uhkasakkolaki 9 §, Juokseva uhkasakko
Uhkasakkolaki 18 §, Ilmoitusvelvollisuus
Uhkasakkolaki 19 §, Rekisteröinti
Uhkasakkolaki 20 §, luovutuskirjan vastuu

Rakennusvalvontajaoston ratkaisu

Koska velvoitepäätöstä poistaa luvaton rakentaminen ei ole noudatettu määräajassa rakennusvalvontajaoston tulee puuttua asiaan hallintopakkokeinoin.

Kiinteistön A omistajalle on asetettu aiemmin 8000 euron uhkasakko tuomitaan maksettavaksi.

Samalla kiinteistön A omistaja velvoitetaan (päävelvoite) purkamaan ja poistamaan kiinteistöltä voimassa olevan rakennusluvan vastaisesti toteutettu varastorakennuksen laajennus ja varastorakennuksen toinen kerros. Luvaton laajennus ja luvaton toinen kerros ilmenee liitteen valokuvista.

Päävelvoitteelle asetettava uusi tehoste​​

Päävelvoitetta tulee noudatettava 8000 euron uhkasakon uhalla. Päävelvoitteen lisäksi asetetaan juokseva 1000 euron uhkasakko jokaiselta alkavalta kuukaudelta, jonka velvoitteen laiminlyönti jatkuu asetetun määräajan jälkeen.

Perustelut ja oikeudellinen arviointi:

Koska velvoitepäätöstä ei ole noudatettu jaosto joutuu puuttumaan asiaan pakotetoimin.

Maankäyttö- ja rakennuslain 182 §:n 1 momentin mukaan, jos joku ryhtyy toimiin tämän lain tai sen nojalla annettujen säännösten tai määräysten vastaisesti taikka lyö laimin niihin perustuvan velvollisuutensa, kunnan rakennusvalvontaviranomainen voi päätöksellään velvoittaa niskoittelijan määräajassa oikaisemaan sen, mitä on tehty tai lyöty laimin. Pykälän 2 momentin mukaan viranomaisen antamaa kieltoa tai määräystä voidaan tehostaa uhkasakolla tai uhalla, että tekemättä jätetty toimenpide teetetään laiminlyöjän kustannuksella. Pykälän 3 momentin mukaan uhkasakkoa ja teettämisuhkaa koskevassa asiassa sovelletaan muutoin, mitä uhkasakkolaissa säädetään. Viranomaisen antamaa kieltoa tai määräystä voidaan tehostaa uhkasakolla tai uhalla, että tekemättä jätetty toimenpide teetetään laiminlyöjän kustannuksella.

Uhkasakkolain 6 §:n 1 momentin mukaan uhkasakko asetetaan määräämällä päävelvoite asianosaisen noudatettavaksi sakon uhalla. Pykälän 2 momentin mukaan uhkasakko asetetaan kiinteänä tai siten, että sen suuruus määräytyy ajan kulumisen mukaan (juokseva uhkasakko). Pykälän 3 momentin mukaan asettamispäätöksestä on käytävä selvästi ilmi, mihin asianosainen on velvoitettu ja milloin, mihin mennessä tai mistä lähtien päävelvoitetta on noudatettava. Määräajan pituutta harkittaessa on otettava huomioon päävelvoitteen laatu ja laajuus, velvoitetun mahdollisuus noudattaa sitä sekä muut asiaan vaikuttavat seikat.

Rakennuksen rakentamiseen on oltava rakennuslupa. Rakennuslupa tarvitaan MRL 125.2 §:n mukaan myös sellaiseen korjaus- ja muutostyöhön, joka on verrattavissa rakennuksen rakentamiseen, sekä rakennuksen laajentamiseen tai sen kerrosalaan laskettavan tilan lisäämiseen. Muuta kuin edellä säädettyä rakennuksen korjaus- ja muutostyötä varten tarvitaan rakennuslupa, jos työllä ilmeisesti voi olla vaikutusta rakennuksen käyttäjien turvallisuuteen tai terveydellisiin oloihin.

Kysymys rakennusvalvonnan tulkinnan mukaan on luvattomasta rakentamisesta, johon olisi rakennusluvan lisäksi tarvittu ensisijaisina lupina myös suunnittelutarveratkaisu sekä poikkeamispäätös. Rakennusvalvonnan on tullut kiinnittää asiaan huomiota, puuttua siihen ja kehottaa poistattamaan luvaton rakentaminen. Suunnittelutarveratkaisun ja poikkeamisen päätöksen tarve on käsitelty korkeimmassa oikeusasteessa. Toimenpiteen suorittamiselle, eli luvattoman rakentamisen poistattamiselle, on annettu runsaasti aikaa.  Päävelvoitteen ja uhkasakon asettamista koskeva päätös on käsitelty lainvoimaisesti hallinto-oikeudessa (Päätös 12.5.2023 2834/2023). Kiinteistön A omistajalle on varattu mahdollisuus tulla kuulluksi ennen uhkasakon tuomitsemispäätöstä. Kiinteistön A omistaja ei ole antanut selitystä annettuun määräaikaan mennessä.

Koska velvoitetta ei ole noudatettu, tulee asia käsitellä uudestaan hallintopakkoasiana rakennusvalvontajaostossa uhkasakon tuomitsemista varten ja rakennusvalvontajaoston tulee asettaa uusi velvoite ja tuntuva uhkasakko. Kiinteistön omistaja on toiminut laittomissa tiloissa jo vuosia, eikä kehotusta purkaa luvaton laajennus ole noudatettu. Ensimmäinen kehotus poistaa luvaton rakentaminen on rakennusvalvonnasta annettu 2014. Ensimmäisen kerran asia on ollut rakennuslautakunnassa käsittelyssä uhkasakkoasiana vuonna 2016. Kiinteistön omistaja on näin ollen osoittanut välipitämättömyyttä, sekä niskoitellut viranomaisen määräystä vastaan. Uhkasakon suuruus tulee olla riittävä, jotta sillä olisi vaikutusta luvattoman tilanteen palauttamiseksi luvan mukaiseen tilaan. Tämän vuoksi kiinteän uhkasakon lisäksi määrätään maksettavaksi juokseva uhkasakko.