Kuntakehityslautakunta, kokous 24.9.2025

Perustelut

Lepola III asemakaava ja asemakaavan muutos nro 3485, osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Tuusulan kunta on asettanut tämän osallistumis- ja arviointisuunnitelman julkisesti nähtäville MRL 63 § ja MRA 30 §:n mukaisesti ja pyytää siitä tarvittavat lausunnot.
Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on nähtävillä 2.11. - 11.12.2023. Lausunto pyydetään toimittamaan 11.12.2023 mennessä

Sijainti

Suunnittelualue sijaitsee Jokelan taajaman pohjoislaidalla Tuusulan ja Hyvinkään rajalla. Suunnittelualuetta halkoo Ridasjärventie. Ridasjärventien itäpuolella alue rajautuu Lepola II asuinalueeseen, ja Ridasjärventien länsipuolella Vanhatiehen ja sitä ympäröivään pientaloasutukseen, Palojokeen sekä Hyvinkään rajaan.

Kaavan tavoitteet

Asemakaavamuutoksen tarkoituksena on laajentaa Lepolan asuinaluetta Jokelan ja Hyvinkään rajalla. Asemakaavan keskeisinä tavoitteina on tutkia asumisen ja virkistysalueiden yhteensovittamista, turvata Palojoen purolaakso sekä parantaa alueen liikenneturvallisuutta.

Suunnittelun taustatietoa

Kaavatyö on käynnistetty kunnan aloitteesta. Tavoitteena on kaavoittaa Virtalantien jatkoksi uusi kokoojakatuyhteys välille Vanhatie - Ridasjärventie, kaavoittaa uusia pientalotontteja Ridasjärventien kummallekin puolelle, kehittää virkistysalueita sekä turvata Palojoen purolaakson luontoarvojen säilyminen. Uusi asuinalue laajentaa jo olemassa olevaa Lepolan pientaloaluetta.

Suunnittelualue on nykytilassa pääosin rakentamatonta peltoa ja metsää. Alueen pohjoisosissa Harakantaipaleen ja Harakannaurun varrella sijaitsee seitsemän pihapiiriä asuin- ja talousrakennuksineen. Lisäksi Virtalantien ja Vanhatien risteyksen luoteispuolella sijaitsee yksi omakotitalo ja kaava-alueen etelälaidalla yksi omakotitalo. Suunnittelualueen luoteisosassa kulkee Palojoki.

Alueella on voimassa Jokelan osayleiskaava. Osayleiskaavassa suunnittelualue on osoitettu uudeksi erillispientalovaltaiseksi asuinalueeksi. Alue varataan 1-2 asuntoisten erillispientalojen rakentamiseen ja se on tarkoitettu asemakaavoitettavaksi. Yksityiskohtaisessa suunnittelussa alue on suunniteltava ympäristökuvaltaan monimuotoiseksi puutarhakaupunkimaiseksi käyttäen erilaisia talotyyppejä, ei kuitenkaan yli kaksikerroksisia taloja. Asuinrakennuksiin tai niiden yhteyteen saa sijoittaa pienimuotoisia työtiloja, joiden käyttö ei aiheuta haittaa asumiselle. Alueiden uudis- ja täydennysrakentamisessa tulee vaalia alueen ympäristön arvokkaita ominaispiirteitä sekä rakentamisen tapoja, parantaa kaupunkitilan viihtyisyyttä sekä kävely- ja pyöräilyolosuhteita. Alueella tulee olla riittävästi virkistysalueita.

Jokivartta pitkin kulkee viheryhteystarve, joka halkoo suunnittelualuetta lounas-koillinen suuntaisesti. Merkinnällä osoitetaan paikalliset virkistysalueverkostoon kuuluvat viheryhteydet ja -alueet. Merkintä voi tarkoittaa puistoa, viheraluetta tai viheryhteyttä. Suunnittelualueen kaakkoisosaan on osoitettu ohjeellinen ulkoilureitti.

Lepola III asemakaava ja asemakaavan muutos nro 3485, hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen lautakunnan lausunto

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen lautakunnan pitää kannatettavana, että kaavasuunnittelulla edistetään Jokelan kehittymistä monimuotoiseksi puutarhakaupunkimaiseksi asuinympäristöksi. Monimuotoisuuden rinnalla on hyvä, että uudis- ja täydennysrakentamisessa huomioidaan jo rakennetun ympäristön ominaispiirteet ja rakentamisen tavat.

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen näkökulmasta on positiivista, että kaavaratkaisuilla edistetään kävelyä ja pyöräilyä sekä yleisesti parannetaan alueen liikenneturvallisuutta. Viheryhteyksien ja -alueiden säilyttäminen sekä virkistysalueiden ja ulkoilureittien kehittäminen lisäävät suunnittelualueen ympäristön viihtyisyyttä ja voivat osaltaan edistää asukkaiden hyvinvointia.

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen lautakunta muistuttaa, että alueen ja ympäristön suunnittelussa ja rakentamisessa tulee huomioida esteettömyys. Jokelaa kehitettäessä tulee huolehtia Jokelan kehittyvien, niin kunnan kuin kaupallistenkin, palveluiden edellytyksistä.

Perustelut

Sivistyksen lautakuntien lausunto:  

Kuntalaisten liikkumisen tavat ovat monipuolistuneet ja virkistysalueiden suunnittelun yksi tärkeä osa on ratkoa käytön ohjauksella turvallisuuteen ja sujuvaan liikkumiseen liittyviä haasteita. Ulkoilureittien tulee soveltua moniin tarkoituksiinsa, yleisesti niiden tulee kulkea katkeamattomasti asuinalueiden välillä ja riittävän kokoiset ulkoilumaastot mahdollistavat rengasmaisten reittien kehittämisen ja rakentamisen. Reitit yhdistävät asuinalueiden lisäksi myös ihmiset.  

Tuusulan kunnassa on toteutettu monipuolisia liikkumista edistäviä luontoliikunnan kohteita. Ne ovat kapeita polkuja, leveämpiä puistoraitteja ja sitten hyvin suuria ihmismääriä palvelevia alueita, joissa on enemmän toimintapaikkoja, jolloin pysäköinnin tarpeet kasvavat.  

Monet kuntakeskuksen asemakaavojen suunnittelualueet sijaitsevat tyypillisesti paikoissa, joissa on jo kuntalaisten haltuun ottamat polut ja ulkoiluun soveltuvat paikat. Näin myös Lepola III suunnittelualueella (Nykiön polkureitit) ja sen lähiympäristössä mm. Iltalenkin alueella. Ulkoilualueita sijaitsee Tuusulassa myös talousmetsissä. Nämä seikat on hyvä tiedostaa ja huomioida, kun tavoitteena on kehittää virkistysalueita myös Jokelassa. Ulkoilupalveluiden yhteensovittaminen ja kokonaissuunnittelu voi tuoda hyviä ratkaisuja. Tarvitaan kunnan omistamia ja virkistyskäyttöön ensisijaisesti osoitettuja maa-alueita.  

Lepola III -asemakaavan suunnittelun tavoitteena on mm. kehittää virkistysalueita Jokelassa.  

Tavoite on kannatettava, Jokelan alueella, erityisesti junaradan itäpuolella ei ole osoitettu kunnan omistuksessa olevia yhtenäisiä maa-alueita ulkoilupalveluiden ja virkistysalueiden kehittämiseen. Kuntalaisilta saadun palautteen perusteella ulkoilureittejä tulisi kehittää ja lähiluontoa säästää nykyistä enemmän. Lisäksi monet kunnan ulkoilualueet ovat poistumassa tulevan kehityksen myötä. Hyvänä esimerkkinä frisbeegolfkentät, joiden tulevaisuus näyttää Tuusulassa heikolta. Virkistysalueiden kehittäminen on vaikeaa ilman kaavassa varmistettuja maa-alueita.   

Lautakunnat esittävät, että suunnittelualueelle, junaradan itäpuolelle saadaan osoitettua yhtenäinen ja kunnan omistuksessa oleva ulkoilualue (kuvassa äänestyksessä toteutettavaksi valitun osbu-hankkeen alustava reitin linjaus osin suunnittelualueella). Jatkosuunnittelun yhtenä tavoitteena tulee myös olla, että Lepolan urheilukeskuksesta saadaan ulkoilureittiyhteys alueelle (Iltalenkin asuinalueen vierestä, ei suunnittelualueella). Asukkaiden lähivirkistysalueet ovat tärkeitä, nyt tulisikin tutkia ulkoilureittien ja –maastojen sijoittamista eri puolille Jokelaa. Soveltuvia paikkoja löytyy mm. Kolsan länsipuolelta, Hevoskylästä ja Lepolasta. Alueet voidaan suunnitella kokonaisuutena eri tarpeita huomioiden ja ne on mahdollista yhdistää toisiinsa ulkoilureitillä, jotka tavoittavat myös Jokelan asuinalueet.  

Kaikki lausunnossa mainitut kehittämistarpeet ja –kohteet eivät koske suunnittelualuetta. Niitä voidaan hyödyntää koko Jokelan alueen suunnittelussa, Virkistysalueiden kehittäminen edellyttää laajempaa kokonaistarkastelua ja etupainotteista toteutusta asukkaita hyväksi. 

Perustelut

Tuusulan kunta/ Kasvu ja ympäristö/Kaavoitus on asettanut Lepola III asemakaavan ja asemakaavan muutoksen nro 3485 osallistumis- ja arviointisuunnitelman julkisesti nähtäville MRL 63 § ja MRA 30 §:n mukaisesti ja pyytää siitä sivistyksen lautakuntien lausunnot. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on nähtävillä 2.11. - 11.12.2023. Lausunto pyydetään toimittamaan 11.12.2023 mennessä ensisijaisesti sähköpostitse osoitteeseen kaavoitus@tuusula.fi. 

Suunnittelualue     

Suunnittelualue sijaitsee Jokelan taajaman pohjoislaidalla Tuusulan ja Hyvinkään rajalla. Suunnittelualuetta halkoo Ridasjärventie. Ridasjärventien itäpuolella alue rajautuu Lepola II asuinalueeseen, ja Ridasjärventien länsipuolella Vanhatiehen ja sitä ympäröivään pientaloasutukseen, Palojokeen sekä Hyvinkään rajaan.   

Aloite ja suunnittelun tavoitteet    

Kaavatyö on käynnistetty kunnan aloitteesta. Asemakaavan keskeisinä tavoitteina on laajentaa Lepolan asuinaluetta Jokelan ja Hyvinkään rajalla ja kaavoittaa Virtalantien jatkoksi uusi kokoojakatuyhteys välille Vanhatie - Ridasjärventie. Lisäksi tavoitteina on tutkia asumisen ja virkistysalueiden yhteensovittamista, kehittää virkistysalueita, parantaa alueen liikenneturvallisuutta, kaavoittaa uusia pientalotontteja Ridasjärventien kummallekin puolelle sekä turvata Palojoen purolaakson luontoarvojen säilyminen. Yksityisten maanomistajien kanssa neuvotellaan heidän maanomistustaan koskevasta kaavaratkaisusta.   

Asuinpientalojen kaavoittaminen vastaa Tuusulan kuntastrategian tavoitteisiin mahdollistamalla osaltaan MAL-sopimuksen tavoitteisiin pääsemisen. Kaava-alueen nykytila ja rajaus mahdollistavat hiilinielujen ja -varastojen säästämisen kuntastrategian mukaisesti. (Valtuustokauden tavoitteista johdetut vuoden 2023 tavoitteet ja toimenpiteet 3.3 ja 11.2. sekä niitä vastaavat toimenpiteet) 

Maanomistus ja sopimukset  

Kunta omistaa suunnittelualueen katualueet, Vanhantien ja Ridasjärventien väliset alueet sekä Höyhensaarentien pohjoispuoleiset alueet. Ridasjärventie on valtion omistama tiealue. Kaava-alueen pohjoisosassa Harakantaivalta ja Harakannaurua ympäröivät kiinteistöt ovat yksityisten maanomistajien omistamia. Alueen yksityisten maanomistajien kanssa on tarkoituksena tehdä Maankäyttö- ja rakennuslain 91 b:n mukainen maankäyttösopimus. 

Osallistumis- ja arviointisuunnitelman rajaus 

Alustavassa aluerajauksessa on huomioitu uuden asuinalueen rakentuminen kunnan omistamille maille Ridasjärventien molemmin puolin, sekä asemakaavoitetun alueen ulottaminen myös yksityisten omistamille maille aina Hyvinkään rajalle saakka. 

Vaikutusten arviointi  

Kaavan valmistelun yhteydessä arvioidaan kaavan toteuttamisen vaikutuksia muun muassa suunnittelu- ja lähialueen asukkaiden elinympäristöön ja elinoloihin, kulttuuriympäristöön, rakennettuun ympäristöön ja liikenteeseen, luonnonympäristöön, virkistykseen ja kaavatalouteen sekä laaditaan tarvittavat selvitykset kaavaratkaisun merkittävien vaikutusten arvioimiseksi. Vaikutusten arviointia suorittavat kaavan valmisteluun osallistuvat kunnan asiantuntijat sekä muut viranomaiset ja osalliset. Osalliset voivat osallistua arviointityöhön ottamalla yhteyttä suunnittelijaan, lausua mielipiteensä tai jättää muistutuksensa nähtävilläolon aikana. 

Suunnittelun taustatietoa  

Suunnittelualue on nykytilassa pääosin rakentamatonta peltoa ja metsää. Alueen pohjoisosissa Harakantaipaleen ja Harakannaurun varrella sijaitsee seitsemän pihapiiriä asuin- ja talousrakennuksineen. Lisäksi Virtalantien ja Vanhatien risteyksen luoteispuolella sijaitsee yksi omakotitalo ja kaava-alueen etelälaidalla yksi omakotitalo. Suunnittelualueen luoteisosassa kulkee Palojoki. 

Suunnittelualue on suurimmilta osin asemakaavoittamatonta. Ridasjärventien tiealue ja Vanhatien sekä Virtalantien katualueet ovat osittain kaavoitettuja ja Höyhensaarentie on kokonaisuudessaan asemakaavan mukainen katualue.  Höyhensaarentien ja Ridasjärventien risteyksen kaakkoispuolelle on asemakaavassa osoitettu suojaviheralue (EV) ja yleinen pysäköintialue (LP), jota ei kuitenkaan ole rakennettu.   

Alueella on voimassa Jokelan osayleiskaava. Osayleiskaavassa suunnittelualue on osoitettu uudeksi erillispientalovaltaiseksi asuinalueeksi (AO). Alue varataan 1-2 asuntoisten erillispientalojen rakentamiseen ja on tarkoitettu asemakaavoitettavaksi. Yksityiskohtaisessa suunnittelussa alue on suunniteltava ympäristökuvaltaan monimuotoiseksi puutarhakaupunkimaiseksi käyttäen erilaisia talotyyppejä, ei kuitenkaan yli kaksikerroksisia taloja. Asuinrakennuksiin tai niiden yhteyteen saa sijoittaa pienimuotoisia työtiloja, joiden käyttö ei aiheuta haittaa asumiselle. Tonttitehokkuudeksi suositellaan e = 0.2 - 0.25 ja tonttikooksi keskimäärin 1 000 m2. Ridasjärventien molemmille puolille on osoitettu suojaviheralue (EV). Palojokea ympäröivät alueet on osoitettu lähivirkistysalueiksi (VL), joka varataan päivittäiseen virkistykseen, ulkoiluun ja luonnon kokemiseen.   

Höyhensaarentien pohjoispuolisilla alueilla on voimassa Ruskela-Vanhakylä-Ritasjärvi osayleiskaava (lainvoima 2000), jossa alue on osoitettu maa- ja metsätalousalueeksi (MT-1).   

Valtuusto hyväksyi Tuusulan yleiskaavan 2040 kokouksessaan 14.11.2022 § 133. Kaava ei ole vielä lainvoimainen. Yleiskaavassa suunnittelualue on osoitettu ensimmäisen vaiheen omakotivaltaiseksi asumisen laajentumisalueeksi (AO-1). Alue varataan pääosin erillispientalojen rakentamiseen. Alueelle saa sijoittaa myös asumiselle tarpeellisia lähipalveluita ja virkistysalueita sekä ympäristöön soveltuvia työtiloja. Alueiden uudis- ja täydennysrakentamisessa tulee vaalia alueen ympäristön arvokkaita ominaispiirteitä sekä rakentamisen tapoja, parantaa kaupunkitilan viihtyisyyttä sekä kävely- ja pyöräilyolosuhteita. Alueella tulee olla riittävästi virkistysalueita.   

Jokivartta pitkin kulkee viheryhteystarve, joka halkoo suunnittelualuetta lounas-koillinen suuntaisesti. Merkinnällä osoitetaan paikalliset virkistysalueverkostoon kuuluvat viheryhteydet ja -alueet. Merkintä voi tarkoittaa puistoa, viheraluetta tai viheryhteyttä. Suunnittelualueen kaakkoisosaan on osoitettu ohjeellinen ulkoilureitti.   

Uusimaa 2050 kaavakokonaisuudessa (saanut lainvoiman 13.3.2023) suunnittelualue sijoittuu Jokelan taajaman taajamatoimintojen kehittämisvyöhykkeen välittömään läheisyyteen.   

Suunnittelualuetta koskevia suunnitelmia, selvityksiä ja päätöksiä:  

• Kulttuurimaisema- ja rakennuskantaselvitys, Tuusulan kunta, 2018  
• Tuusulan Jokelan selvitysalueiden luontoselvitys, Enviro 2016  
• Hyvinkään Palopuron osayleiskaavan luontoselvitysten koontiraportti vuosilta 2009, 2015 ja 2016, Luontotieto Keiron Oy, 2016  
• Palojoen tulvasuojelun yleissuunnitelma, Maveplan 2014  
• Palojoen varren maisemasuunnitelma Jokelan taajamaan, maisema-arkkitehtuurin diplomityö, Katariina Rautio, 2005 

Sivistyksen lautakuntien lausunto:  

Kuntalaisten liikkumisen tavat ovat monipuolistuneet ja virkistysalueiden suunnittelun yksi tärkeä osa on ratkoa käytön ohjauksella turvallisuuteen ja sujuvaan liikkumiseen liittyviä haasteita. Ulkoilureittien tulee soveltua moniin tarkoituksiinsa, yleisesti niiden tulee kulkea katkeamattomasti asuinalueiden välillä ja riittävän kokoiset ulkoilumaastot mahdollistavat rengasmaisten reittien kehittämisen ja rakentamisen. Reitit yhdistävät asuinalueiden lisäksi myös ihmiset.  

Tuusulan kunnassa on toteutettu monipuolisia liikkumista edistäviä luontoliikunnan kohteita. Ne ovat kapeita polkuja, leveämpiä puistoraitteja ja sitten hyvin suuria ihmismääriä palvelevia alueita, joissa on enemmän toimintapaikkoja, jolloin pysäköinnin tarpeet kasvavat.  

Monet kuntakeskuksen asemakaavojen suunnittelualueet sijaitsevat tyypillisesti paikoissa, joissa on jo kuntalaisten haltuun ottamat polut ja ulkoiluun soveltuvat paikat. Näin myös Lepola III suunnittelualueella (Nykiön polkureitit) ja sen lähiympäristössä mm. Iltalenkin alueella. Ulkoilualueita sijaitsee Tuusulassa myös talousmetsissä. Nämä seikat on hyvä tiedostaa ja huomioida, kun tavoitteena on kehittää virkistysalueita myös Jokelassa. Ulkoilupalveluiden yhteensovittaminen ja kokonaissuunnittelu voi tuoda hyviä ratkaisuja. Tarvitaan kunnan omistamia ja virkistyskäyttöön ensisijaisesti osoitettuja maa-alueita.  

Lepola III -asemakaavan suunnittelun tavoitteena on mm. kehittää virkistysalueita Jokelassa.  

Tavoite on kannatettava, Jokelan alueella, erityisesti junaradan itäpuolella ei ole osoitettu kunnan omistuksessa olevia yhtenäisiä maa-alueita ulkoilupalveluiden ja virkistysalueiden kehittämiseen. Kuntalaisilta saadun palautteen perusteella ulkoilureittejä tulisi kehittää ja lähiluontoa säästää nykyistä enemmän. Lisäksi monet kunnan ulkoilualueet ovat poistumassa tulevan kehityksen myötä. Hyvänä esimerkkinä frisbeegolfkentät, joiden tulevaisuus näyttää Tuusulassa heikolta. Virkistysalueiden kehittäminen on vaikeaa ilman kaavassa varmistettuja maa-alueita.   

Lautakunnat esittävät, että suunnittelualueelle, junaradan itäpuolelle saadaan osoitettua yhtenäinen ja kunnan omistuksessa oleva ulkoilualue (kuvassa äänestyksessä toteutettavaksi valitun osbu-hankkeen alustava reitin linjaus osin suunnittelualueella). Jatkosuunnittelun yhtenä tavoitteena tulee myös olla, että Lepolan urheilukeskuksesta saadaan ulkoilureittiyhteys alueelle (Iltalenkin asuinalueen vierestä, ei suunnittelualueella). Asukkaiden lähivirkistysalueet ovat tärkeitä, nyt tulisikin tutkia ulkoilureittien ja –maastojen sijoittamista eri puolille Jokelaa. Soveltuvia paikkoja löytyy mm. Kolsan länsipuolelta, Hevoskylästä ja Lepolasta. Alueet voidaan suunnitella kokonaisuutena eri tarpeita huomioiden ja ne on mahdollista yhdistää toisiinsa ulkoilureitillä, jotka tavoittavat myös Jokelan asuinalueet.  

Kaikki lausunnossa mainitut kehittämistarpeet ja –kohteet eivät koske suunnittelualuetta. Niitä voidaan hyödyntää koko Jokelan alueen suunnittelussa, Virkistysalueiden kehittäminen edellyttää laajempaa kokonaistarkastelua ja etupainotteista toteutusta asukkaita hyväksi. 

Perustelut

Lepola III asemakaava ja asemakaavan muutos nro 3485, osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Tuusulan kunta on asettanut tämän osallistumis- ja arviointisuunnitelman julkisesti nähtäville MRL 63 § ja MRA 30 §:n mukaisesti ja pyytää siitä tarvittavat lausunnot.
Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on nähtävillä 2.11. - 11.12.2023. Lausunto pyydetään toimittamaan 11.12.2023 mennessä

Sijainti

Suunnittelualue sijaitsee Jokelan taajaman pohjoislaidalla Tuusulan ja Hyvinkään rajalla. Suunnittelualuetta halkoo Ridasjärventie. Ridasjärventien itäpuolella alue rajautuu Lepola II asuinalueeseen, ja Ridasjärventien länsipuolella Vanhatiehen ja sitä ympäröivään pientaloasutukseen, Palojokeen sekä Hyvinkään rajaan.

Kaavan tavoitteet

Asemakaavamuutoksen tarkoituksena on laajentaa Lepolan asuinaluetta Jokelan ja Hyvinkään rajalla. Asemakaavan keskeisinä tavoitteina on tutkia asumisen ja virkistysalueiden yhteensovittamista, turvata Palojoen purolaakso sekä parantaa alueen liikenneturvallisuutta.

Suunnittelun taustatietoa

Kaavatyö on käynnistetty kunnan aloitteesta. Tavoitteena on kaavoittaa Virtalantien jatkoksi uusi kokoojakatuyhteys välille Vanhatie - Ridasjärventie, kaavoittaa uusia pientalotontteja Ridasjärventien kummallekin puolelle, kehittää virkistysalueita sekä turvata Palojoen purolaakson luontoarvojen säilyminen. Uusi asuinalue laajentaa jo olemassa olevaa Lepolan pientaloaluetta.

Suunnittelualue on nykytilassa pääosin rakentamatonta peltoa ja metsää. Alueen pohjoisosissa Harakantaipaleen ja Harakannaurun varrella sijaitsee seitsemän pihapiiriä asuin- ja talousrakennuksineen. Lisäksi Virtalantien ja Vanhatien risteyksen luoteispuolella sijaitsee yksi omakotitalo ja kaava-alueen etelälaidalla yksi omakotitalo. Suunnittelualueen luoteisosassa kulkee Palojoki.

Alueella on voimassa Jokelan osayleiskaava. Osayleiskaavassa suunnittelualue on osoitettu uudeksi erillispientalovaltaiseksi asuinalueeksi. Alue varataan 1-2 asuntoisten erillispientalojen rakentamiseen ja se on tarkoitettu asemakaavoitettavaksi. Yksityiskohtaisessa suunnittelussa alue on suunniteltava ympäristökuvaltaan monimuotoiseksi puutarhakaupunkimaiseksi käyttäen erilaisia talotyyppejä, ei kuitenkaan yli kaksikerroksisia taloja. Asuinrakennuksiin tai niiden yhteyteen saa sijoittaa pienimuotoisia työtiloja, joiden käyttö ei aiheuta haittaa asumiselle. Alueiden uudis- ja täydennysrakentamisessa tulee vaalia alueen ympäristön arvokkaita ominaispiirteitä sekä rakentamisen tapoja, parantaa kaupunkitilan viihtyisyyttä sekä kävely- ja pyöräilyolosuhteita. Alueella tulee olla riittävästi virkistysalueita.

Jokivartta pitkin kulkee viheryhteystarve, joka halkoo suunnittelualuetta lounas-koillinen suuntaisesti. Merkinnällä osoitetaan paikalliset virkistysalueverkostoon kuuluvat viheryhteydet ja -alueet. Merkintä voi tarkoittaa puistoa, viheraluetta tai viheryhteyttä. Suunnittelualueen kaakkoisosaan on osoitettu ohjeellinen ulkoilureitti.

Lepola III asemakaava ja asemakaavan muutos nro 3485, ikäihmisten neuvoston lausunto

Ikäihmisten neuvosto pitää kannatettavana, että kaavasuunnittelulla edistetään Jokelan kehittymistä monimuotoiseksi puutarhakaupunkimaiseksi asuinympäristöksi. Monimuotoisuuden rinnalla on hyvä, että uudis- ja täydennysrakentamisessa huomioidaan jo rakennetun ympäristön ominaispiirteet ja rakentamisen tavat.

Ikäihmisten näkökulmasta on hyvä, että kaavaratkaisuilla parannetaan alueen liikenneturvallisuutta ja liikkumismahdollisuuksia. Samalla tulisi varmistaa myös julkisten liikenneyhteyksien toimivuus. Ikäihmisten neuvosto muistuttaa, että alueen ja ympäristön suunnittelussa ja rakentamisessa tulee huomioida esteettömyys. Jokelaa kehitettäessä tulee huolehtia Jokelan kehittyvien, niin kunnan kuin kaupallistenkin, palveluiden saavutettavuudesta.

Perustelut

Alueen nykytila ja kaavatyön tavoitteet

Asemakaava ja asemakaavan muutos koskee Lepolan aluetta, joka sijaitsee Jokelan taajaman pohjoislaidalla Tuusulan ja Hyvinkään rajalla. Nykytilanteessa kaava-alue on pääosin rakentamatonta peltoa ja metsää, jota ei ole aiemmin asemakaavoitettu. Kaava-alueella sijaitsee nykytilassa 8 asuinrakennusta pihapiireineen. Suurin osa olemassa olevista rakennuksista sijaitsee kaava-alueen pohjoisosassa Harakannaurun ja Harakantaipaleen ympäristössä.

Kaavatyön tavoitteena on kaavoittaa Virtalantien jatkoksi uusi katuyhteys välille Vanhatie - Ridasjärventie, kaavoittaa uusia pientalotontteja Ridasjärventien kummallekin puolelle, kehittää virkistysalueita sekä turvata Palojoen purolaakson luontoarvojen säilyminen. Uusi asuinalue laajentaa jo olemassa olevaa Lepolan pientaloaluetta.

Osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa määriteltyjen tavoitteiden lisäksi kaavaluonnoksen laatimisen lähtökohtina ovat olleet osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta vastaanotettu palaute sekä alueelle laadittu tulvaselvitys (Sitowise, 2025) ja luontoselvitys (Enviro, 2016). Erityisesti tulvaselvitys on asettanut rajaehtoja uuden rakentamisen sijoittumiselle. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta vastaanotetussa palautteessa puolestaan korostui toive kaava-alueen itäosien metsien säilyttämisestä virkistyskäytössä.

Asemakaava- ja asemakaavanmuutos vastaavat valtuustokauden 2021–2025 tavoitteisiin monipuolistamalla osaltaan Jokelan tonttitarjontaa, parantamalla lähiympäristön turvallisuutta, kehittämällä monipuolista ja sujuvaa liikkumista sekä vaalimalla viherympäristöä, vesistöjä ja luonnon monimuotoisuutta.

Aiemmat käsittelyvaiheet ja osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta vastaanotettu palaute

Lepola III asemakaavaa on valmisteltu aiemmin pienemmällä aluerajauksella. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on ollut ensimmäisen kerran julkisesti nähtävillä 3.2.-28.2.2011.

Nykyisellä aluerajauksella kaavoitus on tullut vireille vuonna 2023 kunnan aloitteesta.  Osallistumis- ja arviointisuunnitelma oli nähtävillä 2.11. 11.12.2023 ja asukastilaisuus järjestettiin osana Jokelan kuntalaisiltaa 30.11.2023.

Viranomaisten kannanotot osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta sekä valmisteluaineistosta kohdistuivat virkistysalueiden ja ulkoilureittien säilyttämiseen, alueen olemassa olevan rakennuskannan tarkempaan kuvailuun, Palojoenpuron luontoarvojen turvaamiseen, hulevesien hallintaan sekä läntisen lepakkoalueen turvaamiseen. Lisäksi toivottiin uuden rakentamisen sopeuttamista ympäröivän rakennuskannan ominaispiirteisiin.

Kannanotoissa esitetyt asiat on otettu huomioon kaavoitustyössä siten, että alueelle on osoitettu runsaasti lähivirkistysalueita, jotka mahdollistavat sekä luontoarvojen että olemassa olevien reittien säilyttämisen. Muut kannanotot huomioidaan alueen tarkemmassa suunnittelussa kaavan ehdotusvaiheessa.

Kirjallisia mielipiteitä saapui 10 kpl. Mielipiteet osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta sekä valmisteluaineistosta kohdistuivat mm. liikenneyhteyksien kehittämiseen, pysäköintiin, kierrätyspisteisiin, ulkoilureittien parantamiseen, Palojoen tulva-alttiuteen, hulevesien hallinnan suunnitteluun ja riittävän monipuoliseen aluerakenteeseen. Lisäksi yksityiset maanomistajat avasivat tavoitteitaan maanomistuksensa kehittämisen suhteen.

Mielipiteet on otettu huomioon kaavoitustyössä siten, että alueelle on osoitettu runsaasti lähivirkistysalueita, jotka mahdollistavat viimevuosina rakennettujen reittien säilyttämisen sekä uusien virkistysalueiden kehittämisen. Virtalantien ja Ridasjärventien välille on esitetty uusi katuyhteys, jonka suunnittelua tarkennetaan kaavan ehdotusvaiheessa. Kaavan luonnosvaiheessa on laadittu Palojoen tulvaselvitys (Sitowise, 2025), joka on ohjannut kaavaluonnoksen suunnittelua. Muut kannanotot pyritään huomioimaan alueen tarkemmassa suunnittelussa kaavan ehdotusvaiheessa.

Kaavaluonnos mahdollistaa yksityisten maanomistajien kiinteistöjen kehittämisen heidän tavoitteidensa mukaisesti. Tarkemmasta tonttijaosta ja muista kaavateknisistä seikoista keskustellaan yksityisten maanomistajien kanssa kaavaluonnoksen julkisen nähtävilläolon aikana tai sen jälkeen.

Maanomistus

Kunta omistaa suunnittelualueen katualueet, Vanhantien ja Ridasjärventien väliset alueet sekä Höyhensaarentien pohjoispuoleiset alueet. Kaava-alueen pohjoisosassa Harakantaivalta ja Harakannaurua ympäröivät kiinteistöt ovat yksityisten maanomistajien omistamia. Lisäksi Vanhatien länsipuolella sekä kaava-alueen etelälaidalla on muutamia yksityisten maanomistajien omistamia kiinteistöjä. Alueen yksityisten maanomistajien kanssa laaditaan tarvittaessa Alueidenkäyttölain 91 b:n mukainen maankäyttösopimus. Kaavaratkaisusta neuvotellaan yksityisten maanomistajien kanssa ennen kaavaehdotuksen laatimista ja nähtäville asettamista.

Kaavaluonnos

Suunnittelualueen pinta-ala on n. 27,2 ha. Luonnosvaiheessa uutta kerrosalaa on esitetty yhteensä n. 19 000–20 000 k-m2, joka vastaa noin 330–360 asukkaan lisäystä alueella. Nykytilanteessa alueella asuu n. 20 asukasta.

Höyhensaarentien pohjoispuolelle on esitetty asumisen selvitysalue, jota tutkitaan asumiselle ehdotusvaiheen tarkemmassa suunnittelussa. Aluetta ei ole huomioitu luonnosvaiheen laskelmissa.

Kaavaratkaisun toteuttamisesta aiheuttaa kunnalle kustannuksia ilman arvonlisäveroa n. 2 300 000 €, joka muodostuu alueen uusien katujen suunnittelusta ja rakentamisesta. Virtalantien ja Ridasjärventien välisen uuden katuyhteyden kustannukset ovat n. 240 000 €. Kustannuksissa ei ole huomioitu vesihuollon kustannuksia.

Asemakaavamuutos nostaa alueen arvoa. Tuusulan kunta saa tuloja tonttien myymisestä, rakennusoikeuden myynnistä ja/tai vuokraamisesta, sekä yksityisessä omistuksessa olevien tonttien osalta maankäyttökorvauksia. Kunnalle kertyy kaavasta tuloja karkeasti arvioituna n. 3 070 000 €, josta n. 2 900 000 € koostuu kunnan omistamien tonttien arvosta.

Luonnosvaiheen tulo- ja kustannuslaskelmat ovat suuntaa antavia ja niihin liittyy useita epävarmuustekijöitä. Kaavatyön ehdotusvaiheessa tulee kiinnittää erityistä huomiota kaavataloudellisten vaikutusten arviointiin.

Ehdotusvaiheen tarkemmassa suunnittelussa on tärkeää kiinnittää huomiota erityisesti Palojoen luontoarvojen (mukaan lukien soveltuvuus taimenten elinympäristöksi) turvaamiseen, tulvariskien hallintaan, hulevesien hallinnan suunnitteluun ja liikenneyhteyksien suunnitteluun. Liikenteellisesti tärkeitä suunnittelun kohteita ovat esimerkiksi Ridasjärventien varren bussipysäkkien parantaminen ja turvallisen kulun mahdollistaminen pysäkeille kaava-alueen kaikista osista.