Kuntakehityslautakunta, kokous 16.6.2021

Perustelut

Kuntasuunnittelu / Kaavoitus pyytää kasvatus- ja sivistyslautakunnalta lausuntoa Anttilan Tilakeskuksen asemakaava nro 3524 osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on nähtävillä 24.1–1.3.2019

Asemakaava sijoittuu Hyrylästä Tuusulanjärven länsirantaa seuraten pohjoiseen, Anttilan vanhan tilakeskuksen rakennuskeskittymän ja sen pohjoispuoliselle peltoalueelle. Tavoitteena on sekä kehittää aluetta nykypäivää palvelevaksi, kunnioittaen kuitenkin samalla sen pitkää historiaa ja kulttuurihistoriallisesti arvokasta ympäristöä, että tukea asukaslu-
vun, työpaikkojen, yritysten lukumäärän kasvua. 

Suunnittelun tavoitteet ja alue  

Tavoitteena on kehittää aluetta nykypäivää palvelevaksi, kunnioittaen kuitenkin samalla sen pitkää historiaa ja kulttuurihistoriallisesti arvokasta ympäristöä. Kunnan strategian mukaisesti tavoitteena on myös tukea asukasluvun,
työpaikkojen, yritysten lukumäärän ja maanmyyntitulojen kasvua. Alueeseen kuuluu vanhan tilakeskuksen rakennus-
keskittymä Tuusulanjärveen ulottuen sekä alueen pohjoispuoleinen peltoalue.

Suunnittelualueen sijainti
 
Asemakaava-alue sijoittuu noin kolmen kilometrin päähän Hyrylän keskustasta, Tuusulanjärven länsirannalle, Paijalantien ja Tuusulanjärven väliin. OAS-rajaus huomioi Anttilan tilakeskuksen ja sitä ympäröivät alueet, itse tilakeskus jää alueen keskelle. Alustava asemakaava-alue rajautuu pohjoisessa Sarvikalliontiehen, etelä- ja  länsiraja mukailee asemakaavoitetun alueen rajaa ja poikkeaa hieman myös Paijalantien länsipuolella. Itäraja kulkee Tuusulanjärvessä ja metsärajalla.

Suunnittelun taustatietoa 
 
Tuusulan kunta omistaa koko suunnittelualueen, lukuun ottamatta Tuusulanjärven vesiosakaskunnan sekä Paijalan yhteisen alueen osakaskunnan omistamia alueita Tuusulanjärven rannalla tilakeskuksen edustalla. Tilakeskuksen alueella ja kunnan vuokramaalla sijaitsee yksityisen omistama rakennus. 
 
Kaavoitus on tullut vireille kunnan aloitteesta. Kunta valmistelee tarvittaessa maankäyttösopimukset maanomistajien kanssa. Aluetta ei ole asemakaavoitettu. 
 
Hyrylän laajentumissuunnat osayleiskaavassa (HYLA 2028) suunnittelualueen eteläosaan on merkitty lähivirkistysalue (VL-1) ja sen vierelle rannan puolelle luonnonsuojelualue (SL-2). Myös alueen pohjoisrannalla on SL-2 merkitty luonnonsuojelualue.Tuusulanjärven vesialueet on suunnittelualueen kohdalla merkitty lintuvesien suojelu-
alueeksi (W/sl). Paijalantien länsipuolelle jäävä alue on osa kulttuurihistoriallisesti arvokasta maisemakokonaisuutta (sr/m). Itse Anttilan tilakeskuksen alueella ei kuitenkaan ole osayleiskaavamerkintöjä. 
 
Oikeusvaikutuksettomassa Yleiskaava 2010:ssa Anttilan tilakeskuksen alue on merkitty yksityisten palveluiden ja hallinnon alueeksi (PK). Aluetta rajaa pohjoisessa Kouluttajantie ja etelässä Rantaniityntien ja Hankkijantien risteys. Suunnittelualueen eteläosa, sekä pohjoinen rantakaistale, on merkitty maa- ja metsätalousalueiksi (M).
Pohjoispuolen läntinen osa ja Paijalantien länsipuoli on merkitty maanviljelysalueeksi
(MV).  
 
Tuusulan kunnan uudessa yleiskaavassa (valmisteilla) suunnittelualueen keskus eli varsinainen Anttilan tilakeskuksen alue on merkitty palvelun ja hallinnon alueeksi (P), johon voi sijoittaa asumista. Rannan eteläosa on merkitty Natura-alueeksi (SL1(2)) ja koko ranta-alue, mukaan lukien luonnonsuojelualueen länsireuna, on merkitty virkistysalueeksi (V). Ympärysalueet etelässä, pohjoisessa ja Paijalantien länsipuolella ovat maisemapeltoa (MA). Alueella sijaitsee yksi muinaismuistokohde (sm-45). 
 
Uudenmaan maakuntakaavassa (saanut lainvoiman 31.5.2016) suunnittelualueen eteläosa sijoittuu taajamatoimintojen alueelle ja sen rannalle on merkitty luonnonsuojelualue. Pohjoisosa on merkitty virkistysalueeksi. Koko suunnittelualue on maakunnallisesti arvokasta kulttuuriympäristöä.
 
Anttilan tilakeskuksen alustava eteläinen rajaus koskettaa Anttilanrannan asemakaava-alueen lähivirkistysalueita. Vuonna 2017 vahvistunut Anttilanrannan kaava-alue muodostaa Hyrylän palveluihin tukeutuvaa omakotialuetta Tuusulanjärven länsirannalla.

Rakennettu ympäristö
 
Vuosina 1942–1992 alueella toimi Hankkijan koetila, joka teki alueella mm. kasvinjalostuskokeita. Tilakeskuksen alueella sijaitsee vanha navettakokonaisuus, joka on rakennettu hollantilaissyntyisen van der Palsin aikana. Navettarakennus on alueen selkeä identiteettitekijä ja sen voi nähdä ohittaessa alueen Paijalantietä pitkin. Keskellä aluetta, mäen päällä, sijaitsee vanha Rannankoukun tilan päärakennus ja tämän vieressä 1910-luvulla rakennettu asuinrakennus. Alueella on aiemmin sijainnut myös Anttilan kartano, josta ovat nykyisin jäljellä vain kivinen ulkoterassi ja –portaikko. 
 
Hankkijan entinen kasvihuone on nykyisin paikallisen yrittäjän kasvihuonekäytössä. Anttilan kartanon paikalle on myöhemmin rakennettu uusi rakennus, jossa toimii nykyään toimintakeskus Kettunen. Alueen pohjoisemmalla laidalla toimii myös yksityinen päiväkoti Venlantupa. 

Kasvatus- ja sivistyslautakunnan lausunto:

Kyseisellä alueella sijaitsee Tuusulan Pajakoulu, jossa opiskelee erityisen tuen oppilaita. Näille opetusryhmille etsitään tiloja rakennusten purkamisen myötä ja tilat voidaan suunnitella uusien yhtenäiskoulujen yhteyteen tai etsiä erillisiä tiloja muualta kunnasta, koska tiloista täytyy siirtyä pois ennen uusien koulujen valmistumista. Alueella sijaitsee Paijalan koulu, jonka oppilasennuste näyttää pienenevää oppilasmäärää ja Anttilan alueen alakouluikäiset lapset mahtuvat tulevaisuudessa Paijalan kouluun.  

Alueella sijaitsevan päiväkodin (Venlan Tupa) toiminnot tulee turvata. Lähialueella ei ole muita varhaiskasvatuspalveluita. Paijalan yhteydessä toimii esiopetus ja seuraavan päiväkodin sijaitsevat Nummenharjussa, nummenharjun pk sekä päiväkoti Huiske Halkivahan alueella.
 
 
 

Perustelut

Kuntasuunnittelu / Kaavoitus pyytää kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunnalta lausuntoa Anttilan Tilakeskuksen asemakaava nro 3524 osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on nähtävillä 24.1–1.3.2019

Suunnittelun tavoitteet ja alue  

Asemakaava sijoittuu Hyrylästä Tuusulanjärven länsirantaa seuraten pohjoiseen, Anttilan vanhan tilakeskuksen rakennuskeskittymän ja sen pohjoispuoliselle peltoalueelle. Tavoitteena on kehittää aluetta nykypäivää palvelevaksi, kunnioittaen kuitenkin samalla sen pitkää historiaa ja kulttuurihistoriallisesti arvokasta ympäristöä. Kunnan strategian mukaisesti tavoitteena on myös tukea asukasluvun, työpaikkojen, yritysten lukumäärän ja maanmyyntitulojen kasvua. Alueeseen kuuluu vanhan tilakeskuksen rakennuskeskittymä Tuusulanjärveen ulottuen sekä alueen pohjoispuoleinen peltoalue.

Suunnittelualueen sijainti
 
Asemakaava-alue sijoittuu noin kolmen kilometrin päähän Hyrylän keskustasta, Tuusulanjärven länsirannalle, Paijalantien ja Tuusulanjärven väliin. OAS-rajaus huomioi Anttilan tilakeskuksen ja sitä ympäröivät alueet, itse tilakeskus jää alueen keskelle. Alustava asemakaava-alue rajautuu pohjoisessa Sarvikalliontiehen, etelä- ja  länsiraja mukailee asemakaavoitetun alueen rajaa ja poikkeaa hieman myös Paijalantien länsipuolella. Itäraja kulkee Tuusulanjärvessä ja metsärajalla.

Suunnittelun taustatietoa 
 
Tuusulan kunta omistaa koko suunnittelualueen, lukuun ottamatta Tuusulanjärven vesiosakaskunnan sekä Paijalan yhteisen alueen osakaskunnan omistamia alueita Tuusulanjärven rannalla tilakeskuksen edustalla. Tilakeskuksen alueella ja kunnan vuokramaalla sijaitsee yksityisen omistama rakennus. Kaavoitus on tullut vireille kunnan aloitteesta. Kunta valmistelee tarvittaessa maankäyttösopimukset maanomistajien kanssa. Aluetta ei ole asemakaavoitettu. 
 
Hyrylän laajentumissuunnat osayleiskaavassa (HYLA 2028) suunnittelualueen eteläosaan on merkitty lähivirkistysalue (VL-1) ja sen vierelle rannan puolelle luonnonsuojelualue (SL-2). Myös alueen pohjoisrannalla on SL-2 merkitty luonnonsuojelualue.Tuusulanjärven vesialueet on suunnittelualueen kohdalla merkitty lintuvesien suojelualueeksi (W/sl). Paijalantien länsipuolelle jäävä alue on osa kulttuurihistoriallisesti arvokasta maisemakokonaisuutta (sr/m). Itse Anttilan tilakeskuksen alueella ei kuitenkaan ole osayleiskaavamerkintöjä. 
 
Oikeusvaikutuksettomassa Yleiskaava 2010:ssa Anttilan tilakeskuksen alue on merkitty yksityisten palveluiden ja hallinnon alueeksi (PK). Aluetta rajaa pohjoisessa Kouluttajantie ja etelässä Rantaniityntien ja Hankkijantien risteys. Suunnittelualueen eteläosa, sekä pohjoinen rantakaistale, on merkitty maa- ja metsätalousalueiksi (M). Pohjoispuolen läntinen osa ja Paijalantien länsipuoli on merkitty maanviljelysalueeksi
(MV).  
 
Tuusulan kunnan uudessa yleiskaavassa (valmisteilla) suunnittelualueen keskus eli varsinainen Anttilan tilakeskuksen alue on merkitty palvelun ja hallinnon alueeksi (P), johon voi sijoittaa asumista. Rannan eteläosa on merkitty Natura-alueeksi (SL1(2)) ja koko ranta-alue, mukaan lukien luonnonsuojelualueen länsireuna, on merkitty virkistysalueeksi (V). Ympärysalueet etelässä, pohjoisessa ja Paijalantien länsipuolella ovat maisemapeltoa (MA). Alueella sijaitsee yksi muinaismuistokohde (sm-45). 
 
Uudenmaan maakuntakaavassa (saanut lainvoiman 31.5.2016) suunnittelualueen eteläosa sijoittuu taajamatoimintojen alueelle ja sen rannalle on merkitty luonnonsuojelualue. Pohjoisosa on merkitty virkistysalueeksi. Koko suunnittelualue on maakunnallisesti arvokasta kulttuuriympäristöä.
 
Anttilan tilakeskuksen alustava eteläinen rajaus koskettaa Anttilanrannan asemakaava-alueen lähivirkistysalueita. Vuonna 2017 vahvistunut Anttilanrannan kaava-alue muodostaa Hyrylän palveluihin tukeutuvaa omakotialuetta Tuusulanjärven länsirannalla.

Rakennettu ympäristö
 
Vuosina 1942–1992 alueella toimi Hankkijan koetila, joka teki alueella mm. kasvinjalostuskokeita. Tilakeskuksen alueella sijaitsee vanha navettakokonaisuus, joka on rakennettu hollantilaissyntyisen van der Palsin aikana. Navettarakennus on alueen selkeä identiteettitekijä ja sen voi nähdä ohittaessa alueen Paijalantietä pitkin. Keskellä aluetta, mäen päällä, sijaitsee vanha Rannankoukun tilan päärakennus ja tämän vieressä 1910-luvulla rakennettu asuinrakennus. Alueella on aiemmin sijainnut myös Anttilan kartano, josta ovat nykyisin jäljellä vain kivinen ulkoterassi ja –portaikko. 
 
Hankkijan entinen kasvihuone on nykyisin paikallisen yrittäjän kasvihuonekäytössä. Anttilan kartanon paikalle on myöhemmin rakennettu uusi rakennus, jossa toimii nykyään toimintakeskus Kettunen. Alueen pohjoisemmalla laidalla toimii myös yksityinen päiväkoti Venlantupa. 

Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunnan lausunto:

Anttilan tilakeskus on osa maakunnallisesti arvokasta kulttuuriympäristöä Tuusulanjärven rannalla. Historian aikana alueella ovat ollut erilaisia toimintoja. Aloitetun asemakaavatyön tarkoituksena on löytää alueelle uusi elämä niin, että vanhoja arvokkaita rakennuksia saataisiin säilymään. Alueelle tutkitaan vaihtoehtoisia toimintoja, joissa voisivat sekoittua esimerkiksi asuminen, elinkeino ja virkistystoiminnot. Ajatus on loistava.

Paijalantien länsipuolelle jäävä alue on osa kulttuurihistoriallisesti arvokasta maisemakokonaisuutta ja kansallismaisemaa, josta on yhteys kunnan upeimpiin luontoalueisiin Sarvikalliolle. Tämä tuleekin tässä kaavassa varmistaa ulkoilureittiyhteydellä.

Asemakaava on hyvin laadittu ja siinä on otettu huomioon alueen monet arvot. On erinomaista, että alueen virkistyksen ja palveluiden kehittämismahdollisuuksia tutkitaan ja etsitään myös kansainvälisen suunnittelukilpailun avulla. Alueen tuleva käyttö on suunniteltava tarkoin, sillä vapaita ranta-alueita Tuusulalla ei juurikaan ole ja kuntalaisten toive yhteisistä ranta-alueista/rantapuistosta tulee usein esille.

Anttilan tilakeskuksen asemakaava tulee toteuttaa yhteisön näkökulmasta. Tuusulalaiset kaipaavat isoa yhtenäistä puistoaluetta, joka vastaisi eri-ikäisten ihmisten oleskelun ja viihtymisen tarpeisiin leikkipuistoineen ja picnicalueineen sekä mahdollistaisi erilaisten suurempien yleisötapahtumien järjestämisen. Myös viihtyisää uimarantaa kaivataan. Anttilan tilakeskuksen alueesta on mahdollista tehdä edellä mainitun kaltainen, korkeatasoinen ja monenlaista toimintaa mahdollistava asukaspuisto.

Tuusulan eteläpään monia puistoalueita tulee kehittää pitkällä tähtäimellä osaksi niiden luontaista toimintaympäristöä ottaen huomioon matkailun ja asukkaiden vapaa-ajan tarpeet. Kaikessa järveä koskevassa kehittämisessä on mietittävä kokonaisuutta ja varmistettava samalla luontoarvojen toteutuminen samoin kuin paikallisen kulttuurin arvot.