Kuntakehityslautakunta, kokous 14.8.2024

§ 75 Länsi-Kolsa, asemakaava ja asemakaavan muutos (nro 3511), luonnoksen nähtäville asettaminen

TUUDno-2023-49

Aikaisempi käsittely

Valmistelija

Annukka Luoderanta, Hyvinvointikoordinaattori, annukka.luoderanta@tuusula.fi

Perustelut

Länsi-Kolsa, asemakaava ja asemakaavan muutos nro 3511, osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Tuusulan kunta on asettanut tämän osallistumis- ja arviointisuunnitelman julkisesti nähtäville MRL 63 § ja MRA 30 §:n mukaisesti ja pyytää siitä tarvittavat lausunnot. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on nähtävillä 2.11. - 11.12.2023. Lausunto pyydetään toimittamaan 11.12.2023 mennessä

Sijainti

​​​​​​Länsi-Kolsan kaava-alue sijaitsee Tuusulan kunnan pohjoisosassa Jokelassa, noin 1,5 km Jokelan juna-asemasta ja 1 km Hyvinkään kaupungin rajasta. Kaava-alue sijoittuu Kolsan pientaloalueen, Jokelan läntisen työpaikka-alueen, Reinintien ja Kolsanmetsän väliselle alueelle.

Kaavan tavoitteet

Asemakaavan tavoitteena on Jokelan pientalokannan laajentaminen. Tuusulan yleiskaavan 2040 (ei lainvoimainen) sekä Tuusulan pormestariohjelman 2021 - 2025 tavoitteiden mukaisesti aluetta suunnitellaan pientalovaltaiseksi. Alue sijaitsee liikenteellisesti sekä sijaintinsa puolesta otollisella alueella, lähellä Jokelan juna-asemaa sekä palveluita. Alueelle sijoitetaan asuinrakentamista alustavien arvioiden mukaan n. 200-400 asukkaalle. Asumisen laajuutta Päijännetunnelin läheisyydessä selvitetään.

Kaavan muutosalue koskee Ollinkujan asemakaavan teknistä muutosta. Asemakaavan muutokset voivat koskea myös ympäröivien asemakaavojen lähivirkistysalueita, puistoalueita- sekä maa- ja metsätalous alueita. Asemakaavan yhtenä tavoitteena on säilyttää alueen ekologiset- sekä virkistysyhteydet.

​​​​​Suunnittelun taustatietoa

Suunnittelualue (50 ha) on kokonaisuudessaan kunnan omistuksessa. Alueelta on vuokrattu yhteensä 6,7 hehtaarin peltoja. Vuokrasopimus on voimassa vuoteen 2025 asti. Alueella pääasiallinen maaperätyyppi on hiekkakangas ja alueen pääasiallinen maaperätyyppi on hiekkamoreeni sekä savi. Vuonna 2009- 2014 alueelta on hakattu talousmetsää noin 16 ha. Alueelle on laadittu 1980-luvulla ulkoilureitti, reitti reunustaa hakkuualuetta. Ulkoilureittiä ympäröi täyskasvuinen puusto. Alueella on soistumia, minkä takia osa ulkoilupolusta on pitkospuita. Alue on ollut vilkkaassa virkistyskäytössä. Vuosina 2020-21 alueelle rakennettiin hiihtolatu, joka kulkee Ridasjärventien työpaikka-alueen länsipäädystä Kolsan koululle. Suunnittelualueen koillisosat ovat peltoa sekä entistä peltoa, johon on kasvatettu talousmetsää.

Alueella ei ole olemassa olevaa kunnan infrastruktuuria. Suunnittelualueen halkaisee pohjois-eteläsuunnassa Päijännetunneli. Päijännetunneli on pääkaupunkiseudun veden hankinnan pääasiallinen lähde. Tunneli sijaitsee keskimäärin noin 50–70 metrin syvyydessä kalliossa. Tunneli on Pääkaupunkiseudun vesi Oy:n omistuksessa. Vuosina 2007-2012 alueelle kaavoitettiin Ridasjärventien työpaikka-alueen laajennusta. Kaava ei toteutunut, sillä Päijännetunnelin vedenlaadun varmistamiseksi suunnitellut rakenteet ja kunnallisteknisten töiden kustannusarvio oli kohonnut niin suureksi, että kaavan hyväksyminen kaavaehdotuksen mukaisena oli epätodennäköistä.

 

Länsi-Kolsa, asemakaava ja asemakaavan muutos nro 3511, hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen lautakunnan lausunto

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen lautakunta pitää Länsi-Kolsan suunnitelman päämääriä kannatettavina. Jokelan kehittäminen sekä riittävän tonttituotannon varmistaminen ovat kunnan elinvoiman kannalta hyviä perusteita kaavamuutokselle. Rakennettavan infrastruktuurin kustannusten tulee kuitenkin olla maltilliset,​ vrt. aiempi alueelle suunniteltu,​ Päijännetunnelin sijainnin vuoksi toteutumaton kaava.

Jokelaa kehitettäessä tulee huolehtia Jokelan kehittyvien, niin kunnan kuin kaupallistenkin, palveluiden edellytyksistä. Alueen suunnittelussa tulee ottaa huomioon, että uudisrakentaminen sopii olemassa olevaan rakennuskantaan. Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen näkökulmasta on tärkeää, että asemakaavan tavoite alueen ekologisten yhteyksien ja virkistysyhteyksien säilyttämisestä toteutuu käytännössä. Asuinympäristön viihtyisyyden ja asukkaiden hyvinvoinnin kannalta on olennaista, että vilkkaassa virkistyskäytössä olevat ulkoilualueet säilytetään ja niitä kehitetään kaavasuunnittelun yhteydessä.

Lähialueen asukkaiden asumisviihtyvyyden ja turvallisuuden kannalta olisi hyvä, että lisääntyvä liikenne uudelle asuinalueelle ohjautuisi Ridasjärventien ja Valluntien kautta, jotta liikenne Kolsantien kautta ei lisääntyisi koulun ja päiväkodin läheisyydessä. Erityisesti tämä tulee huomioida rakennusaikaisten liikennejärjestelyjen aikana.

Alueen suunnittelussa tulee huomioida kaikkien tienkäyttäjien, mutta erityisesti kevyen liikenteen, liikenneturvallisuus. Suunnittelussa ja rakentamisessa, ml. viher- ja virkistysalueet, pysäköinti ja liikennejärjestelyt, on myös otettava huomioon esteettömyysnäkökulmat.

Ehdotus

Esittelijä

Heidi Hagman, kehittämispäällikkö, heidi.hagman@tuusula.fi

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen lautakunta päättää

  • antaa asiaselostuksen mukaisen lausunnon Länsi-Kolsan asemakaavasta ja asemakaavan muutoksesta.

Päätös

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen lautakunta päätti

  • antaa asiaselostuksen mukaisen lausunnon Länsi-Kolsan asemakaavasta ja asemakaavan muutoksesta.

Valmistelija

Annukka Luoderanta, Hyvinvointikoordinaattori, annukka.luoderanta@tuusula.fi

Perustelut

Länsi-Kolsa, asemakaava ja asemakaavan muutos nro 3511, osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Tuusulan kunta on asettanut tämän osallistumis- ja arviointisuunnitelman julkisesti nähtäville MRL 63 § ja MRA 30 §:n mukaisesti ja pyytää siitä tarvittavat lausunnot. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on nähtävillä 2.11. - 11.12.2023. Lausunto pyydetään toimittamaan 11.12.2023 mennessä

Sijainti

​​​​​​Länsi-Kolsan kaava-alue sijaitsee Tuusulan kunnan pohjoisosassa Jokelassa, noin 1,5 km Jokelan juna-asemasta ja 1 km Hyvinkään kaupungin rajasta. Kaava-alue sijoittuu Kolsan pientaloalueen, Jokelan läntisen työpaikka-alueen, Reinintien ja Kolsanmetsän väliselle alueelle.

Kaavan tavoitteet

Asemakaavan tavoitteena on Jokelan pientalokannan laajentaminen. Tuusulan yleiskaavan 2040 (ei lainvoimainen) sekä Tuusulan pormestariohjelman 2021 - 2025 tavoitteiden mukaisesti aluetta suunnitellaan pientalovaltaiseksi. Alue sijaitsee liikenteellisesti sekä sijaintinsa puolesta otollisella alueella, lähellä Jokelan juna-asemaa sekä palveluita. Alueelle sijoitetaan asuinrakentamista alustavien arvioiden mukaan n. 200-400 asukkaalle. Asumisen laajuutta Päijännetunnelin läheisyydessä selvitetään.

Kaavan muutosalue koskee Ollinkujan asemakaavan teknistä muutosta. Asemakaavan muutokset voivat koskea myös ympäröivien asemakaavojen lähivirkistysalueita, puistoalueita- sekä maa- ja metsätalous alueita. Asemakaavan yhtenä tavoitteena on säilyttää alueen ekologiset- sekä virkistysyhteydet.

​​​​​Suunnittelun taustatietoa

Suunnittelualue (50 ha) on kokonaisuudessaan kunnan omistuksessa. Alueelta on vuokrattu yhteensä 6,7 hehtaarin peltoja. Vuokrasopimus on voimassa vuoteen 2025 asti. Alueella pääasiallinen maaperätyyppi on hiekkakangas ja alueen pääasiallinen maaperätyyppi on hiekkamoreeni sekä savi. Vuonna 2009- 2014 alueelta on hakattu talousmetsää noin 16 ha. Alueelle on laadittu 1980-luvulla ulkoilureitti, reitti reunustaa hakkuualuetta. Ulkoilureittiä ympäröi täyskasvuinen puusto. Alueella on soistumia, minkä takia osa ulkoilupolusta on pitkospuita. Alue on ollut vilkkaassa virkistyskäytössä. Vuosina 2020-21 alueelle rakennettiin hiihtolatu, joka kulkee Ridasjärventien työpaikka-alueen länsipäädystä Kolsan koululle. Suunnittelualueen koillisosat ovat peltoa sekä entistä peltoa, johon on kasvatettu talousmetsää.

Alueella ei ole olemassa olevaa kunnan infrastruktuuria. Suunnittelualueen halkaisee pohjois-eteläsuunnassa Päijännetunneli. Päijännetunneli on pääkaupunkiseudun veden hankinnan pääasiallinen lähde. Tunneli sijaitsee keskimäärin noin 50–70 metrin syvyydessä kalliossa. Tunneli on Pääkaupunkiseudun vesi Oy:n omistuksessa. Vuosina 2007-2012 alueelle kaavoitettiin Ridasjärventien työpaikka-alueen laajennusta. Kaava ei toteutunut, sillä Päijännetunnelin vedenlaadun varmistamiseksi suunnitellut rakenteet ja kunnallisteknisten töiden kustannusarvio oli kohonnut niin suureksi, että kaavan hyväksyminen kaavaehdotuksen mukaisena oli epätodennäköistä.

 

Länsi-Kolsa, asemakaava ja asemakaavan muutos nro 3511, ikäihmisten neuvoston lausunto

Ikäihmisten neuvosto pitää Länsi-Kolsan kaavasuunnitelman päämääriä kannatettavina. Jokelaa kehitettäessä tulee huolehtia Jokelan kehittyvien, niin kunnan kuin kaupallistenkin, palveluiden edellytyksistä, esteettömyydestä ja saavutettavuudesta. Ikäihmisten neuvosto korostaa, että asuinalueita suunniteltaessa julkisen liikenteen yhteyksien parantaminen on erittäin tärkeää kaikkien asukkaiden kannalta.

Ikäihmisten hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen näkökulmasta on tärkeää, että asemakaavan tavoite alueen ekologisten yhteyksien ja virkistysyhteyksien säilyttämisestä toteutuu käytännössä. Asuinympäristön viihtyisyyden ja asukkaiden hyvinvoinnin kannalta on olennaista, että vilkkaassa virkistyskäytössä olevat ulkoilualueet säilytetään ja niitä kehitetään kaavasuunnittelun yhteydessä. Kehittämistyössä tulee huomioida saavutettavuus ja esteettömyys.

Ikäihmisten neuvosto painottaa, että alueen suunnittelussa tulee huomioida kaikkien tienkäyttäjien, ja erityisesti kevyen liikenteen, liikenneturvallisuus. Suunnittelussa ja rakentamisessa, ml. viher- ja virkistysalueet, pysäköinti ja liikennejärjestelyt, on otettava huomioon esteettömyysnäkökulmat. Lähialueen asukkaiden asumisviihtyvyyden ja turvallisuuden kannalta olisi hyvä, että lisääntyvä liikenne uudelle asuinalueelle ohjautuisi Ridasjärventien ja Valluntien kautta, jotta liikenne Kolsantien kautta ei lisääntyisi koulun ja päiväkodin läheisyydessä. Rakennusaikaisissa liikennejärjestelyissä on kiinnitettävä erityistä huomiota selkeisiin ja esteettömiin kulkureitteihin jalankulkijoille.

Ehdotus

Esittelijä

Annukka Luoderanta, Hyvinvointikoordinaattori, annukka.luoderanta@tuusula.fi

Ikäihmisten neuvosto päättää

  • antaa asiaselostuksen mukaisen lausunnon Länsi-Kolsan asemakaavasta ja asemakaavan muutoksesta.

Päätös

Ikäihmisten neuvosto päätti

  • antaa asiaselostuksen mukaisen lausunnon Länsi-Kolsan asemakaavasta ja asemakaavan muutoksesta.

Valmistelija

  • Aamu Kurjenpuu, aamu.kurjenpuu@tuusula.fi

Perustelut

Tiivistelmä

Asemakaava (kaavaratkaisu) sijaitsee Tuusulan kunnan pohjoisosassa Jokelassa, noin 1,5 km Jokelan juna-asemasta ja 1 km Hyvinkään kaupungin rajasta. Kaava-alue sijoittuu Kolsan pientaloalueen, Jokelan läntisen työpaikka-alueen, Reinintien ja Kolsanmetsän väliselle alueelle. Kaavaratkaisu mahdollistaa uusien pientalojen rakentumisen alueelle ympäröiviä luonto- ja virkistysarvoja säästävällä tavalla. Asemakaavamuutoksella tarkistetaan Tiilikujan katualueen osan käyttötarkoitus katualueeksi, eikä sillä ole muuten vaikutusta nykyiseen katualueeseen.  Lisäksi kaavoituksen yhteydessä tarkistetaan lähivirkistysalueiden kaavamerkintöjä.

 Kaavasta on laadittu kaksi kaavaluonnosta.

Asemakaavoitus on käynnistynyt kunnan aloitteesta. Suunnittelualue on kokonaisuudessaan kunnan omistamalla maalla.

 

Tavoite 

Länsi-Kolsan asemakaavan tavoitteena on tarkastella uuden pientalovaltaisen alueen sijoittumista. Kunnan ensisijaisena päämääränä on varmistaa riittävä tonttituotanto sekä virkistysalueiden ja ulkoilureittien saavutettavuus sekä mahdollistaa Jokelan taajaman kehittymisedellytykset. Huomiota kiinnitetään alueen ekologisen yhteyden säilyttämiseen ja alueen virkistysyhteyksien, sekä kevyen liikenteen reittien suunnitteluun.

Kaavaluonnos

Asemakaavasta on laadittu kaksi luonnosvaihtoehtoa. Jatkosuunnittelussa tutkitaan myös luonnosalueiden yhdistämistä, joka mahdollistaa laajemman pientaloalueen toteuttamisen. Tuusulan kunta omistaa kaava-alueen. Kaavoitus on käynnistetty kunnan aloitteesta.

Suunnittelualueen pinta-ala on n. 50 ha.

Alue on tällä hetkellä rakentamaton.

 

Kaavaratkaisusta on laadittu kaksi luonnosvaihtoehtoa.

VE 1:ssä rakennusoikeutta on osoitettu 18 406 k-m2, mikä mahdollistaisi alueelle n. 347 asukasta.

VE 2:ssa rakennusoikeutta on osoitettu 20 000 k-m2, mikä mahdollistaisi alueelle n. 377 asukasta.
 

Kaavaratkaisun toteuttamisesta aiheutuu kunnalle kustannuksia katujen rakentaminen, ei sisällä vesihuoltoa:

VE 1: 2,5 M€

VE 2: 3,2 M €

Kunnan omistamien tonttien arvo on noin:

VE 1: 3,7 M €

VE 2: 4,2 M €

 

Tonttien arvot on arvioitu karkeasti vyöhykehinnaston mukaisesti. Kunnalle kohdistuu tuloja tonttien myymisestä ja/tai vuokraamisesta. Yllämainittujen kustannusten lisäksi kunnalle aiheutuu mahdollisesti kustannuksia hulevesien hallintarakenteesta, sekä puistopoluista, joiden tarve ja kustannusarvio tarkentuvat kaavaehdotukseen.


Luonnosvaihtoehtojen vertailu

VE 1 on vaihtoehdoista taloudellisesti kannattavampi, sillä tonttien myyntituloja kertyy enemmän suhteessa kunnan rakennuttamiin katumetreihin. VE 2 mahdollistaa alueelle suuremman asukasmäärän, mikä vaikuttaa talouteen pitkällä aikavälillä positiivisesti. VE 1 säästää metsää enemmän, joten sen negatiiviset vaikutukset luontoon ovat pienemmät kuin vaihtoehdossa 2. VE 1 sijoittuu suurelta osin pelto-alueelle, minkä maaperä on savea. Savelle rakentaminen vaatii mahdollisesti tukirakenteita, mikä nostattaa rakentamiskustannuksia. VE2 sijoittuu geoteknisesti rakentamiseen paremmin soveltuvalle maaperälle.

VE 2 on hulevesien hallinnan kannalta kannattavampi vaihtoehto. VE 1 sijoittuu valtaojan viereen sekä vain yhdelle valuma-alueelle, suurempien vesimäärien viivyttäminen voi tarkoittaa korkeampia suunnittelu- ja rakennuskustannuksia. Lisäksi vaihtoehdossa 1 tulisi siirtää tai putkittamaa valtaojaa useassa paikassa.

VE2 sijoittuu Päijännetunnelin 200 m suojavyöhykkeelle. Päijännetunnelin molemmin puolin on sovellettava samoja pohjaveden pilaantumisvaaraa ehkäiseviä periaatteita kuin 1-luokan pohjavesialueella, ellei vaarattomuus ole ilmeistä. Alueelle ei tulisi sijoittaa maa- ja kallioperää tai pohjavettä vaarantavaa toimintaa.

Raakavesitunneli voi aiheuttaa lisäkustannuksia, mikäli kaava-alueen kallioperän hydraulisista olosuhteista johtuen tunnelia pitää korjata.

VE 1 yhdistyy Ridasjärventiehen sekä Kolsan tiehen, VE 2 yhdistyy Valluntiehen sekä Kolsantiehen. Ridasjärventie on ELY-keskuksen hallinnoima. VE 2:ssa on enemmän kokoojakatua, sillä välimatka Valluntieltä Kolsantieltä on pidempi, kuin Ridasjärventeiltä Kolsantielle, lisäksi VE 2 keskeltä pohjoiseen kulkee kokoojakatu tulevaisuuden laajentamistarpeiden varalta. VE 1 laajentaminen on mahdollista toteuttaa kokoajakatua jatkamalla pohjoiseen.  

Laaditut selvitykset

·        Kolsan länsipuolen alueen luontoselvitys, Faunatica 2023

·        Länsi-Kolsan hulevesiselvitys, Sitowise 2024

Ehdotus

Esittelijä

  • Anne Olkkola, kaavoituspäällikkö, anne.olkkola@tuusula.fi

Kuntakehityslautakunta päättää

  • hyväksyä laaditun kaavaluonnoksen ja laaditut vastineet valmisteluvaiheessa saatuihin mielipiteisiin ja lausuntoihin
  • asettaa Länsi-Kolsan asemakaavan ja asemakaavamuutoksen luonnoksen MRA 30 §:n mukaisesti nähtäville mielipiteiden esittämistä varten. 

 

Päätös

Kuntakehityslautakunta päätti

  • hyväksyä laaditut kaavaluonnokset, VE1 ja VE2 sekä kokouksessa esitetyn VE3 - ja hyväksyä laaditut vastineet valmisteluvaiheessa saatuihin mielipiteisiin ja lausuntoihin ja päivittää vastineita VE3:n osalta
  • asettaa Länsi-Kolsan asemakaavan ja asemakaavamuutoksen luonnokset VE1, VE2 ja VE3 MRA 30 §:n mukaisesti nähtäville mielipiteiden ja lausuntojen esittämistä varten.

Eriävä mielipide

  • Liisa Sorri ja Margita Winqvist jättivät päätökseen seuraavan eriävän mielipiteen:

    Kuntakehityslautakunta 14.8.2024 § 75

    ERIÄVÄ MIELIPIDE


    ​​​​Kuntakehityslautakunta päätti asettaa nähtäville Länsi-Kolsan kaavaluonnoksen vaihtoehtojen 1 ja 2 lisäksi vaihtoehdon 3, jossa on yhdistetty vaihtoehdot 1 ja 2. Kaavaehdotusta 3 ei ollut lautakunnan esityslistalla muuten kuin tummennettuna alueena molempien vaihtoehtojen luonnoskartoissa. Se esiteltiin vasta kokouksessa, toki esittelijä toi hyvin esiin myös sen vaihtoehdon huonot puolet.

    Vastustimme kaavaluonnoksen VE3 ottamista mukaan, sillä se tuhoaa tarpeettoman paljon metsää ja virkistysaluetta, joka asukkaiden osallistumis- ja arviointisuunnitelmiin antamien mielipiteiden mukaan on heille tärkeä ja asumisviihtyvyyttä lisäävä asia. Hävisimme äänestyksen 11-2. Lautakunta päätti myös päivittää vastineita mielipiteisiin VE3:n osalta. Miten se on mahdollista, sillä VE3 ei ollut mukana OAS materiaalissa?

    Kaavaselostuksessa kerrotaan, että ”ratkaisu mahdollistaa uusien pientalojen rakentumisen alueelle ympäröiviä luonto- ja virkistysarvoja säästävällä tavalla”. ”Huomiota kiinnitetään alueen ekologisen yhteyden säilyttämiseen ja alueen virkistysyhteyksien, sekä kevyen liikenteen reittien suunnitteluun”. Mielipiteiden vastauksessa asukkaille vastataan, että ”Kaavaratkaisu säilyttää alueen luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokkaat alueet ja huomioi alueen ekologiset yhteydet”. ”Tavoitteena on luoda asuinalue luonnon keskuudessa, jossa on runsaasti virkistysmahdollisuuksia. Alue sijoittuu siten, että ekologinen yhteys Takojanmetsään ja sen pohjoispuolelle. Nykyiset kunnan ylläpitämät ulkoilureitit pyritään säilyttämään entisellään, uuden kaavan vaatiman tilan puitteissa, myös uusia virkistysalueita ja reittejä tullaan kehittämään suunnittelun yhteydessä”. Nämä eivät toteudu vaihtoehdossa 3.

    Vaihtoehtoa 3 perusteltiin sillä, että Jokelaan saadaan kaavoitettua iso määrä omakotitontteja. Kaavoitussuunnitelman kärkihankkeissa on myös Lepola III kaavoitus, jolla myös saadaan lisää omakotitontteja Jokelaan. Tämä alue on pitkälti peltoa, joten miksi hävittää metsää tarpeettoman paljon. Metsät ovat nykytiedon valossa tärkeitä hiilinieluja ja auttavat ilmastomuutoksen torjunnassa. Luonto on tärkeä myös asukkaiden fyysiselle ja henkiselle hyvinvoinnille. 

    Liisa Sorri, Tuusulan puolesta ry
    Margita Winqvist, Tuusulan puolesta ry

Kokouskäsittely

Käsittelyn aikana esittelijä muutti pohjaehdotusta siten,​ että pohjaehdotukseen lisättiin vaihtoehto 3, joka esiteltiin kokouksessa.
Muutettu pohjaehdotus: 

Kuntakehityslautakunta päättää

  • hyväksyä laaditut kaavaluonnokset, VE1 ja VE2 sekä kokouksessa esitetyn VE3 - ja hyväksyä laaditut vastineet valmisteluvaiheessa saatuihin mielipiteisiin ja lausuntoihin ja päivittää vastineita VE3:n osalta
  • asettaa Länsi-Kolsan asemakaavan ja asemakaavamuutoksen luonnokset VE1, VE2 ja VE3 MRA 30 §:n mukaisesti nähtäville mielipiteiden ja lausuntojen esittämistä varten.


​​​​Puheenjohtajan avattua asiasta keskustelun, jäsen Sorri esitti muutosehdotuksen jäsen Winqvistin kannattamana:

Muutosehdotus: "Esitän, että vaihtoehdot 1 ja 2 laitetaan nähtäville."

Puheenjohtaja totesi, että koska oli tehty kannatettu muutosehdotus, on asia ratkaistava äänestämällä. Kuntakehityslautakunta hyväksyi puheenjohtajan esityksen, että ne, jotka kannattavat muutettua pohjaehdotusta, äänestävät "JAA" ja ne, jotka kannattavat Sorrin tekemään muutosehdotusta, äänestävät "EI". 

Suoritetussa äänestyksessä annettiin

  • 11 "JAA"ääntä (Jari Anttalainen, Antti Heikkilä, Sanna Kervinen, Päivö Kuusisto, Arto Lindberg, Mika Mäki-Kuhna, Ringa Prauda-Rydgren, Leena Saukko, Antti Seppälä, Sanna Takala, Mika Timonen)
  • 2 "EI"-ääntä (Liisa Sorri, Margita Winqvist)
     

Suoritetussa äänestyksessä annettiin 11 jaa-ääntä ja 2 ei-ääntä. Puheenjohtaja totesi muutetun pohjaehdotuksen tulleen kuntakehityslautakunnan päätökseksi.

Sorri ja Winqvist jättivät päätökseen eriävän mielipiteen. Toimitetut kirjalliset perustelut eriävään mielipiteeseen on liitetty pöytäkirjaan.

Käsittelyn aikana pidettiin tauko klo 17.45 -17.55. 


Muutoksenhaku

Päätöksestä ei saa tehdä kuntalain 136 §:n mukaan oikaisuvaatimusta eikä kunnallisvalitusta, koska päätös koskee vain valmistelua tai täytäntöönpanoa.