Perustelut
Perusteluja taksan uudistamiseen:
Rakentamislaki (voimaan 1.1.2025) muuttaa rakentamisen lupajärjestelmää. Rakentamiselle on säädetty yksi lupatyyppi, rakentamislupa. Rakentamislupa koostuu alueidenkäytöllisten edellytysten (sijoittamisen edellytykset) tarkastelusta ja olennaisten teknisten vaatimusten (toteuttamisen edellytykset) tarkastelusta. Lupakynnystä on nostettu, joten pienemmät hankkeet eivät enää edellytä lupaa, eikä näin ollen niistä saada myöskään lupamaksuja. Lupamaksuilla tulee kattaa rakennusvalvonnan viranomaistoimintaan kuuluva neuvonta ja ohjaus (maksutonta), lupakäsittely, rakentamisenaikainen valvonta sekä muu rakennetun ympäristön valvonta.
Kuntaliiton (Rakennusvalvontaviranomaisen tehtävien maksuperusteet ja taksan mallipohja 2012) mukaan kuntien talouden kannalta rakennusvalvonnan menot tulee kattaa kokonaan rakentajilta perittävillä viranomaismaksuilla. Kyse on aiheuttamisperusteisesta maksuperusteesta. Kunnan maksut tulisi myös vuosittain päivittää yleistä kustannuskehitystä vastaaviksi. Kunnat tarvitsevat maksutuloja rakennusvalvontatehtävän toimintaedellytysten turvaamiseksi ja sen asiakaspalvelun sähköisen asioinnin investointeihin.
Tuusulassa ei näitä niin sanottuja indeksikorotuksia ole tehty vuonna 2017 hyväksyttyyn ja voimaantulleeseen rakennusvalvonnan tarkastus- ja valvontatehtävistä sekä muista viranomaistehtävistä suoritettaviin maksuihin (rakennusvalvonnan taksaan). Vuodesta 2017 vuoteen 2023 on indeksikorotus 13-18 % riippuen käytettävästä indeksistä. Lupamaksut ovat kattaneet viime vuosina reilusti rakennusvalvonnan menot. Näin ollen on katsottu, ettei hinnantarkistuksille ole ollut tarvetta. Tämä on kuitenkin aiheuttanut sen, että osittain Tuusulan rakennusvalvontataksan hintataso on joissakin hankkeissa naapurikuntia selvästi alempi.
Saman kuntaliiton ohjeen mukaan maksuja määrittäessä tulee huomioida lakiin tai viranomaismääräykseen perustuvan hinnoittelun kustannuslaskenta. Lakisääteisessä maksussa kokonaiskustannuksiin otetaan mukaan palvelun tai tavaran tuotantokustannukset (mukaan lukien poistot), hallinnon kustannukset ja korko tuotantovälineisiin sitoutuneelle pääomalle. Kustannusvastaavuus lasketaan tavallisesti budjetoitujen menojen perusteella. Lakiin tai viranomaismääräykseen perustuva hinnoitteluperuste on tavallisesti omakustannusarvoa vastaava tai sitä alempi. Omakustannusarvoon lasketaan kaikki tuotteen valmistamisesta, markkinoinnista ja hallinnosta aiheutuvat kustannukset. Valmistusarvoon lasketaan valmistuksen muuttuvat ja kiinteät kustannukset, kuten henkilöstökustannukset, aineet ja tarvikkeet ja palvelujen ostot sekä tuotantovälineiden poistot, korvaus sitoutuneelle pääomalle ja vakuutukset.
Perusperiaatteena on siis toiminnan kulujen kattaminen saaduilla lupamaksuilla. Rakennusvalvonnan toiminnassa nämä menot koostuvat pääsääntöisesti henkilöstökuluista sekä sähköisen palvelun ja lain edellyttämien järjestelmätarpeiden kustannuksista. Taksan mukaisten maksuperusteiden tulisi olla kohtuullisia, vaikka lupa- ja valvontamaksut voidaan mitoittaa niin, että niistä kertyvillä tuloilla katetaan rakennusvalvonnan toiminta. Tämä on ennakkoon hankalaa arvioida, koska neuvonnan ja jälkivalvonnan tarve tulee rakentamislain myötä kasvamaan, eikä uuden lain soveltamisesta ja sen vaikutuksista ole vielä kokemusta.
Muuttunut toimintaympäristö ja sen vaikutus lupamaksuihin:
Vuoden 2017 jälkeen Tuusulan rakennusvalvonnan henkilöstö on kasvanut 7 henkilöstä 9 henkilöön eli noin 30 %. Myös rakennusvalvonnan sähköisen asiointipalvelun käyttömenot ovat kasvaneet alkuvuosista. Mukaan on tullut muun muassa sähköinen pysyväisarkisto rakentamislupa-asiakirjoille ja tietomallipohjaisen lupakäsittelyn edellyttämät ohjelmistotäydennykset. Viimeisin on rakentamislain edellyttämä päivitystarve. Nämä kaikki lakisääteisen palvelun tuottamisen aiheuttamat kulut tulee pystyä kattamaan lupamaksuilla. Näin ollen korotuspaine voimassaolevaan taksaan nähden on melko iso. Yleiskorotuksena esitetään noin 30 % korotusta, mikä sisältää niin indeksikorotus- kuin muiden kulujen korotuspaineen. Useassa taksakohdassa korotus on huomattavasti suurempi ja se perustuu asian hallinnollisten kulujen suuruuteen. Taksan tasossa on huomioitu myös naapurikuntien taksataso. Tuusulan taksatasossa pyritty siihen, ettei se eroa kovin paljon naapurikunnista (Kerava, Järvenpää, Hyvinkää)
Rakentamislupamaksuun katsotaan sisältyvän vuoden 2025 alusta alkaen:
- rakentamishankkeen neuvonta (yleensä 1 ennakkoneuvottelu)
- rakennuslupahakemuksen (RakL 61 §) vastaanotto
- vastaava työnjohtajahakemuksen/-ilmoituksen vastaanotto ja käsittely
- edellä mainittujen hakemusten sekä asiakirjojen alustava tarkastus
- rakennus- ja huoneistorekisteritietojen tarkastus, lausuntojen hankkiminen
- mahdollinen kuntakuvallinen arviointi
- lupahakemusten käsittely (sijoittamisen ja toteuttamisen edellytysten tarkastelu), päätösehdotukset sekä lupamääräysten määrittely ja päätöksenteko sekä rakentamisen viranomaisvalvonta sekä erityissuunnitelmien vastaanotto ja arkistointi
- päätetyn asian tiedottaminen, päätöksen toimitus hakijalle, valitusajan valvominen, arkistointi ja laskutus
- rakennus- ja huoneistorekisteritietojen siirto Digi- ja väestötietovirastolle (DVV:lle), tulevaisuudessa rakennetun ympäristön tietojärjestelmään (Ryhtiin)
- katselmustilausten vastaanotto ja luvassa päätettyjen katselmusten suorittaminen ja valvonta, pöytäkirjojen laadinta sekä katselmuspöytäkirjojen arkistointi
Vuonna 2026 alusta mukaan tulee myös rakennusten tietomallit ja niiden vastaanottaminen, tarkastaminen sekä arkistointi. Näiden kuluja ei tässä taksauudistuksessa ole vielä huomioitu. Myös käsittelytakuun aiheuttamat muutokset taksaan tutkitaan erikseen ennen vuoden 2026 käsittelytakuun voimaantuloa.
Lupamaksun periminen:
Rakentamislain hallituksen esityksessä (HE 139/2022 vp) on 79 §:n osalta todettu, että pykälä pohjautuisi MRL 145 §:ään. MRL 145 §:ssä oli kirjattuna lause ” Maksu voidaan määrätä perittäväksi jo ennalta.” Tämä lause on rakentamislain 79 §:stä kuitenkin tiputettu pois. Rakentamislain tällä hetkellä ainoassa kommentaariteoksessa on 79 §:ssä todettu, että lupa- ja valvontamaksua ei voida enää periä ennalta. Näin ollen tätä lauseen puuttumista pykälästä ei voi jättää huomiotta, eikä lupa- ja valvontamaksua voisi näin ollen lain tulkinnan mukaan enää periä ennalta. Tällä on olennainen vaikutus hallinnolliseen lisätyöhön, sillä kokonaismaksu tulisi jakaa useampaan laskutuserään esimerkiksi lupavaiheen laskutus, aloitusvaiheen laskutus, katselmusten laskutus. Asiakkaalle lähetettäisiin näin ollen rakentamisen edetessä useita laskuja, nykyisen yhden laskun sijaan.
Kuntaliitto on keskustellut ympäristöministeriön kanssa tämän olennaisen lauseen poistamisesta ja sen aiheuttamasta hallinnollisen taakan lisääntymisestä. Hallinnollista taakka ei hallitusohjelman mukaisesti voida lisätä, joten maksun periminen rakentamisen viranomaisvalvonnan osalta kerralla lupamaksun yhteydessä on perusteltua. Tähän viittaa myös hallituksen esityksen kirjaus siitä, että RakL 79 § pohjautuisi MRL:n 145 §:ään. Tämä kuitenkin edellyttää, että taksassa on selvästi ilmoitettu, mitä lupamaksu sisältää, eli maksun sisältämät ennakkoon lupamaksussa laskutetut viranomaiskatselmukset tulee olla erikseen mainittu. Ympäristöministeriö on myös todennut, että mikäli taksassa on selvästi kerrottu mitä toimenpiteitä maksu sisältää, voisi maksun periä ennakkoon myös rakentamisen aikana tulevien viranomaistehtävien osalta. Tämä malli vastaa siis MRL:n mukaista mallia.
Palveluhinnaston päivitystarve:
Rakennusvalvonnan, kaavoituksen sekä maankäytön ja paikkatiedon palveluhinnastossa 2023 olevat lupakäsittelymaksut (poikkeamispäätökset, suunnittelutarveratkaisut) siirretään rakennusvalvonnan taksaan. Näin ollen taksauudistuksen yhteydessä myös päivitetään tuo hinnasto.
Taksan uudelleennimeäminen:
Koska taksa tulee sisältämään rakennusvalvonnan viranomaistoiminnan maksujen lisäksi kaavoituksen toimivallassa olevien rakentamislain perusteella ratkaistavat päätökset sekä paikkatiedon suorittamia rakentamislupiin liittyvät mittaustoimet, joten taksan nimi on syytä muuttaa. Taksan nimeksi ehdotetaan ” Rakennusvalvonnan ja eräiden muiden viranomaisten tehtävistä perittävät maksut”. Tämä taksan nimenmuutos on käsitelty kunnanvaltuustossa samanaikaisesti taksaperusteiden kanssa.
Taksarakenne:
Rakentamislain mukaiset taksaperusteet käsitellään kunnanvaltuustossa kuntalain 14 §:n 2 momentin 8 kohdan sekä hallintosäännön 51 §:n mukaisesti.
Taksa noudattaa vanhaa rakennetta eli on neliö- ja aiheuttamisperusteinen. Neliöperusteena on kokonaisala. Rakennuksen taksanmukaiseen kokonaisalaan lasketaan kuuluvaksi kerrosten ja kellarikerrosten pinta-ala ulkoseinien ulkopinnan mukaan sekä katosten pinta-ala laskien pilarilinjojen mukaan. Kokonaisalaan ei kuitenkaan lasketa alle 1,6 metriä matalampia tiloja, parvekkeita eikä alle 50 m2 terasseja. Rakennuksen tai rakennuksen osan korjaus- ja muutosalueiden pinta-ala lasketaan soveltuvin osin kokonaisalan laskemista koskevien periaatteiden mukaan. Tätä määritelmää soveltaen lasketaan myös säiliön, katoksen tai vastaavan kokonaisala.
Määritelty rakentamishankkeen maksu on sitä korkeampi, mitä enemmän viranomaisohjausta tai -valvontaa hanke edellyttää. Mikäli hanke vaatii runsaasti selvittelyjä, lausuntoja ja muita neuvotteluja, kuten usein isoissa hankkeissa on tapana, on perusmaksu (käsittelymaksu) korkeampi neliömaksun pysyessä samana kaikissa saman tyyppisissä hankkeissa. Hankkeissa, joissa ei ole tarvetta sijoittamisen edellytysten tarkasteluun, on maksu määritelty pienemmäksi kuin hankkeisissa, joissa tämä tarkastelu tehdään.
Lopullinen rakentamisluvan maksu muodostuu eri toimenpiteiden maksuista. Rakentamisluvan maksun lisäksi lopulliseen maksuun hankkeesta riippuen voi siis myös kuulua esimerkiksi aloituskokousmaksu, rakennuksen paikan ja korkeusaseman merkitsemismaksu sekä rakennusluvan yhteydessä käsitelty vähäisen poikkeamisen maksu.
Esityksen perustelut:
Rakentamislain voimaantulo 1.1.2025 muuttaa rakentamisen lupajärjestelmää. Voimassa oleva kunnanhallituksen 28.11.2016 § 448 hyväksymä ja 1.1.2017 voimaan tullut taksa pohjautuu maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) sääntelyyn. Uuden taksan perusteet hyväksyy kunnanvaltuusto kuntalain mukaisesti ja uudet perusteet noudattavat aiempia hyväksi ja toimivaksi todettuja yleisiä perusteita. Perusteet on kuitenkin muokattu vastaamaan rakentamislain säännöksiä. MRL:n mukaista taksaa sovelletaan ennen 1.1.2025 vireille jätettyjen hakemuksien päätöksien laskuihin.
Hallintosäännön (voimaan 1.6.2024) 25 §:n kohdan 6 mukaan lautakunnat määräävät palveluista perittävien maksujen perusteista ja suuruudesta valtuuston määrittelemien yleisten perusteiden ja lainsäädännön mukaisesti. Päätösvaltainen näin ollen on kuntakehityslautakunta.
Maksujen tasoissa on huomioitu vuodesta 2017 vuoteen 2023 on indeksikorotukset, henkilöstömäärän kasvu sekä se, että niistä kertyvillä tuloilla katetaan rakennusvalvonnan toiminta kokonaisuudessaan. Yleiskorotuksena on esitetty noin 30 prosenttia, mutta useassa taksakohdassa korotus on huomattavasti suurempi ja se perustuu muun muassa asian hallinnollisten kulujen suuruuteen. Maksujen tasossa on myös huomioitu naapurikuntien suunnittelema maksutaso ja taso noudattelee Keravan ja Järvenpään maksutasoja.
Rakennusvalvonnan, kaavoituksen sekä maankäytön ja paikkatiedon palveluhinnastossa 2023 olevat lupakäsittelymaksut (poikkeamispäätökset, suunnittelutarveratkaisut) siirretään tähän uuteen rakennusvalvonnan taksaan. Näin ollen taksauudistuksen yhteydessä tulee päivittää myös tuo hinnasto. Hinnastossa suunnittelutarveratkaisujen ja poikkeamispäätösten maksua sovelletaan ennen 1.1.2025 vireille jätettyihin hakemuksiin (RakL 194 §). Hinnastoon päivitetään myös hakemuksiin toimitettavien lupapakettien osalta 1.1.2025 voimaan tulevat lupatyypit.