Kuntakehityslautakunta, kokous 11.12.2019

Pöytäkirja on tarkastettu

§ 148 Rykmentinpuiston yritysalue, Rykmentinportti, asemakaava ja asemakaavan muutosehdotus

TUUDno-2018-636

Aikaisempi käsittely

Valmistelija

Lauri Kopposela, kaavasuunnittelija, lauri.kopposela@tuusula.fi

Perustelut

Tuusulan kunnan kaavoituksessa on laadittu Rykmentinpuiston yritysalueelle asemakaavan ja asemakaavamuutoksen luonnos. Asemakaava ja asemakaavamuutosalue sijoittuu Hyrylän keskustaajaman läheisyyteen Rykmentinpuiston alueen itäosaan Tuusulan Itäväylän varrelle. Alue on rakentamaton entinen varuskunnan harjoitusalue. Kaavoitettavan alueen pinta-ala on noin 81 ha ja korttelialuetta luonnoksessa on noin 33 ha. Rakennusoikeutta asemakaavalla muodostuu noin 132 000 k-m2 ja työpaikkoja muodostuu arviolta noin 1 350 kpl, arvio on suuntaa antava riippuen toimialasta ja toimipaikan koosta sekä tuotantomäärästä.

Asemakaavalla mahdollistetaan teollisuus- ja varastorakennusten rakentaminen. Asemakaavan muutoksella saadaan rakennettua katuyhteys olemassa olevan Hyrylän teollisuusalueen kautta. Tuusulan Itäväylän aluevaraussuunnitelmassa on alueen liittyminen tieverkkoon ratkaistu eritasoliittymällä. Ennen Itäväylän parantamista nelikaistaiseksi tutkitaan tilapäisen liittymävaihtoehdon toteuttamista. Sikokallion lakialue säilytetään rakentamisesta vapaana urheilu- ja  virkistyspalvelujen alueena huomioiden alueella olevat luontoarvot. Rykmentinpuiston viheraluetta / Keravan ja Hyrylän välistä kävelyn ja pyöräilyn laatukäytävää varten on kaavoitettu lähivirkistysaluetta.

Asemakaavan tavoitteena on yritysalueen kaavoittaminen tukemaan Hyrylän kasvua ja huolehtia yritystonttien saatavuudesta. Kaavaratkaisu tukee myös uuden asuntoalueen rakentumista. Liikenneratkaisut auttavat ilmastomuutoksen hillinnässä. Asumisen ja yritysalueen sijoittaminen lähelle toisiaan tukee tavoitetta asumisen ja työpaikkojen sijoittumisesta kävelyetäisyydelle toisistaan. Kaavaratkaisun toteuttaminen vaikuttaa erityisesti Tuusulan yritystonttitarjontaan. Alueelle tulee erikokoisia tontteja mahdollistaen monipuolisen yrittämisen. Asemakaavalla parannetaan yritysten toimintaedellytyksiä ja vahvistetaan kuvaa kunnan yritysmyönteisyydestä.

Alueen toteuttamisesta aiheutuu kustannuksia maakaasulinjan siirrosta, Tuusulan Itäväylän eritasoliittymien ja sillan rakentamisesta sekä katujen ja kunnallistekniikan rakentamisesta. Kustannukset tarkentuvat suunnittelun edetessä. Alueen toteuttamisesta saadaan tuloja tonttien myynnistä.

Tuusulan kunta omistaa pääosin alueen, alueella on muutama yksityisessä omistuksessa oleva kiinteistö. Maanomistajien kanssa laaditaan tarvittaessa maankäyttösopimus. Kaavaratkaisu on tehty kunnan aloitteesta. Asemakaava on tullut vireille osallistumis- ja arviointisuunnitelman kuulutuksen yhteydessä 26.4.2018. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on ollut MRL:n 30 §:n mukaisesti nähtävillä 26.4.-28.5.2018 välisenä aikana. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta saatiin 4 lausuntoa ja yksi mielipide. Mielipiteet ja vastineet on koottu asemakaavaluonnoksen selostukseen.

Ehdotus

Esittelijä

Pia Sjöroos, kaavoituspäällikkö, pia.sjoroos@tuusula.fi

Kuntakehityslautakunta päättää

  • hyväksyä laaditun asemakaavaluonnoksen nähtävilleasettamista varten sekä osallistumis- ja arviointisuunnitelman mielipiteisiin ja lausuntoihin laaditut vastineet
  • asettaa asemakaavan ja asemakaavan muutosluonnoksen MRL 62 § ja MRA 30 §:n mukaisesti nähtäville mielipiteiden ja lausuntojen esittämistä varten.

 

---

Puheenjohtajan avattua asiasta keskustelun Liisa Sorri  esitti Margita Winqvistin kannattamana seuraavan palautusesityksen:

"Muutetaan siten, että 1) kaavaluonnoksesta poistetaan kortteli 5741 ja sen kaakkoispuolella oleva Teollisuuskuja korttelin kohdalla Hyrylän teollisuusalueelle asti ja 2) selvitetään muiden korttelialueiden tehokkuuden nostamista e=0,4 tehokkuudesta tehokkuuteen 0,5.

Perustelu: 1) Kunnanhallituksen linjaus yleiskaavaehdotuksen käsittelyn yhteydessä: Kunnanhallitus edellyttää, että Sikokallion alueen merkintä ja alueen rajaus tutkitaan uudelleen nähtävilläolon jälkeen siten, että alue säilyy retkeily- ja ulkoilualueena (esim. merkinnällä VR) ja alueelta osoitetaan vastaavalla merkinnällä yhteys Urheilukeskukseen. 2) Kaavatalouden parantuminen."

Puheenjohtaja totesi, että koska oli kannatettu palautusesitys, on asian käsittely ratkaistava äänestämällä. Kuntakehityslautakunta hyväksyi puheenjohtajan esityksen, että ne, jotka kannattavat asian käsittelyä tässä kokouksessa äänestävät "jaa" ja ne, jotka kannattavat Sorrin palautusesitystä, äänestävät "ei".

Suoritetussa äänestyksessä

  • jaa-ääniä antoivat Nybäck, Koivunen, Kuusisto, Palomäki, Riola, Sipiläinen, Lundberg, Mäki-Kuhna
  • ei-ääniä antoivat: Anttalainen, Raita, Sorri, Viitanen, Winqvist.

 

Suoritetussa äänestyksessä annettin 8 jaa-ääntä ja 5 ei-ääntä. Puheenjohtaja totesi, että asia käsitellään tässä kokouksessa.

 

Päätös

Ehdotus hyväksyttiin.

Liisa Sorri ja Margita Winqvist ilmoittivat päätöksestä seuraavan eriävän mielipiteen:

"Esitimme kaavaluonnoksen palauttamista niin, että

  1. siitä poistetaan kortteli 5741 ja sen kaakkoispuolella oleva Teollisuuskuja korttelin kohdalla  Hyrylän teollisuusalueelle asti ja
  2. Selvitetään muiden korttelialueiden tehokkuuden nostaminen e=0,4 tehokkuudesta tehokkuuteen 0,5

Perustelut:

  1. Sikokallion säilyttäminen VL-alueena. Luonnos tuhoaisi osan Sikokalliota. Sikokallion alue on tulevaisuudessa merkittävä virkistysalue sekä Rykmentinpuiston jopa 15 000 asukkaalle ja muille hyryläläisille ja tuusulalaisille.
  2. Kunnanhallitus, käsitellessään Yleiskaava 2040, edellytti, että Sikokallion alueen merkintä ja alueen rajaus tutkitaan uudelleen nähtävillä olon jälkeen siten, että alue säilyy retkeily- ja ulkoilualueena (esim. merkinnällä VR) ja alueelta osoitetaan vastaavalla merkinnällä yhteys Urheilukeskukseen
  3. Kaavatalouden parantaminen. Selvitetään, voidaanko osa maakaasuputkesta jättää siirtämättä ja voidaanko ainakin osa Teollisuuskujasta jättää rakentamatta. Korttelin 5741 rakennusoikeus on esityksessä n 16 000 m2. Jos nostetaan muiden korttelien rakennusoikeus 0,4:stä 0,5:een, saadaan lisää rakennusoikeutta n 29 000 m2. "
     

 

 

Valmistelija

  • Lauri Kopposela, kaavasuunnittelija, lauri.kopposela@tuusula.fi

Perustelut

Tuusulan kunnan kaavoituksessa on laadittu Rykmentinpuiston yritysalueen asemakaava ja asemakaavan muutosehdotus. Asemakaavan tavoitteena on yritysalueen kaavoittaminen tukemaan Hyrylän kasvua ja huolehtia yritystonttien saatavuudesta.

Asemakaava ja asemakaavan muutos sijoittuu Hyrylän keskustaajaman läheisyyteen Rykmentinpuiston alueen itäosaan Tuusulan itäväylän varrelle. Alue on rakentamaton entinen varuskunnan harjoitusalue. Asemakaavalla mahdollistetaan teollisuus- ja varastorakennusten rakentaminen. Asemakaavan muutoksella saadaan rakennettua katuyhteys olemassa olevan Hyrylän teollisuusalueen kautta. Tuusulan itäväylän aluevaraus suunnitelmassa on alueen liittyminen tieverkkoon ratkaistu eritasoliittymällä. Ennen Itäväylän parantamista nelikaistaiseksi tutkitaan tilapäisen liittymävaihtoehdon toteuttamista. Asemakaava mahdollistaa kaikki välivaiheen liittymäratkaisut, joiden mahdollinen toteuttaminen tutkitaan laajemmin Tuusulan itäväylän aluevaraussuunnitelman tarkastelun yhteydessä.

Tiivistelmä asemakaavaehdotuksesta

Kaavaratkaisun tavoitteena on mahdollistaa teollisuus- ja varastorakennusten rakentaminen. Alueelle tavoitellaan merkittävää teollisuusrakentamista ja työpaikkavaltaisia toimintoja. Alueelle voidaan myös sijoittaa toimintaa tukevia varastorakennuksia ja logistiikan toimintoja. Kaavaratkaisu edesauttaa kunnan strategisten tavoitteiden toteutumista siten, että alueen rakentuminen tukee Hyrylän ja Rykmentinpuiston alueen kasvua. Vahvistamme yritystoiminnan edellytyksiä ja työpaikkojen syntymistä aktiivisella elinkeinopolitiikalla, kaavoituksella ja edistämällä liikennehankkeita. Asemakaavan keskeisenä tavoitteena on tiivistää aluerakennetta Hyrylän keskustan alueella.  Asemakaava monipuolistaa alueen yritystonttitarjontaa sekä lisätä kunnan työpaikkaomavaraisuutta. Asemakaavan muutoksella liitetään uusi yritysalue katuverkkoon Teollisuuskujan kautta ja tehdään liikenneyhteyden tarvitsemia järjestelyjä. Teollisuuskujan nimi on tarkoitus muuttaa siten, että se jatkuu Tuotantotienä Falbackantieltä Rykmentinportinkadulle asti. Sikokallion alue säilytetään rakentamisesta vapaana virkistys- ja ulkoilualueena huomioiden alueella olevat luontoarvot. Rykmentinpuiston viheraluetta / Keravan ja Hyrylän välistä kävelyn ja pyöräilyn laatukäytävää varten on kaavoitettu lähivirkistysaluetta. Liikenneratkaisut tukevat ilmastomuutoksen hillintää. Asumisen ja yritysalueen sijoittaminen lähelle toisiaan tukee tavoitetta, että asuminen ja työpaikat ovat kävelyetäisyyden päässä toisistaan.

Kaavaratkaisun toteuttamisesta aiheutuu kunnalle kustannuksia. Suurimmat kustannukset muodostuvat alueen kunnallistekniikan ja liikenneyhteyksien rakentamisesta. Alueen suunnittelu on käynnissä ja kustannukset tarkentuvat suunnitelmien valmistuessa. Alustavan arvion mukaan vaikutus kuntatalouteen on positiivinen. Tuusulan kunta omistaa alueen pääosin, alueella on muutama yksityisessä omistuksessa oleva kiinteistö. Kaavaratkaisu on tehty kunnan aloitteesta.

Suunnittelualueen pinta-ala on noin 85,37 ha. Rakennusoikeutta muodostuu tehokkuusluvulla e=0,4, kortteleissa 5742 ja 5744 tehokkuus on e=0,5. Rakentamiseen varattujen korttelialueiden pinta-ala on noin 32,88 ha ja rakennusoikeutta asemakaavassa on 148 337 k-m2. Uutta rakennusoikeutta muodostuu 134 711 k-m2. Viheraluetta asemakaavassa on 32,77 ha, suojaviheraluetta 0,89 ha ja liikennealueita 18,18 ha. Asemakaavalla muodostuu työpaikkoja arviolta noin 1 350 kpl, arvio on suuntaa antava riippuen toimialasta ja toimipaikan koosta sekä tuotantomäärästä. Alueen liikennetuotos rakentamisen toteutuessa täysimääräisesti on noin 5 300 ajoneuvoa vuorokaudessa, josta raskasta liikennettä on noin 1 600 ajoneuvoa.

Teollisuus- ja varastorakennusten korttelialue (T-16) ja (T-5)

Teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueelle saa rakentaa teollisuus- ja varastorakennuksia sekä varastokatoksia.

(T-16) Teollisuus ja varastorakennusten korttelialue

Tontin rakennetusta kerrosalasta saa käyttää enintään 500 k-m2 pääkäyttötarkoitukseen liittyviä myymälätiloja varten. Myymälätiloja ei saa rakentaa elintarvikemyyntiä varten.

Tontin rakennusalalle saadaan asemakaavassa sallitun rakennusoikeuden lisäksi rakentaa kevytrakenteisia katoksia ja muita suojarakennelmia, joiden yhteenlaskettu pinta-ala saa olla enintään 20 % tontille osoitetusta rakennusoikeudesta.

Asemakaavassa todetaan (T-5) tontin nykytilanne: (T-5) Teollisuus- ja varastorakennusten korttelialue.

Korttelialueelle sallitusta kerrosalasta saa 40 % toteuttaa toimistotiloina tai toiminnan vaatimina liiketiloina. Korttelialueelle saa rakentaa asuntoja ainoastaan rakennusten hoidon vaatimaa henkilökuntaa varten, kuitenkin enintään yhden asunnon rakennuspaikkaa kohti. Rakennuspaikan rakentamattomat osat, joita ei käytetä kulkuteinä, pysäköimis - yms. alueina on istutettava.

Asemakaavalla muodostuvat korttelialueet voidaan tarvittaessa jakaa pienemmiksi tonteiksi tarpeen mukaan. Rakentamista varten on varattu suhteellisen suuret korttelialueet, joiden tehokkuuslukuna on e=0,4 – 0,5. Rakennuskorttelien pinta-alat vaihtelevat 7,7 ha – 1 ha välillä mahdollistaen erikokoisten teollisuus- ja varastorakennuksien toteuttamisen. Kahden isoimman korttelialueen rakentamisoikeutta on nostettu e=0,4 -> e=0,5 luonnosvaiheessa esitetystä korttelialueen tehokkaamman toteuttamisen mahdollistamiseksi. Toiminnan tarvitsemat piha ja lastausalueet ovat helposti toteutettavalla tasolla tehokkaammasta rakentamisesta huolimatta. Kaupunkikuvallinen ilme kohenee ja mahdollistetaan hyvän toiminnallisen kokonaisuuden muodostuminen.

Luonnosvaiheen nähtävilläolo

Kuntakehityslautakunta on käsitellyt asemakaavaluonnosta kokouksessaan ja päättänyt asettaa asemakaavaluonnoksen nähtäville mielipiteiden ja lausuntojen antamista varten. Asemakaavaluonnos on ollut nähtävillä 11.4.–14.5.2019.

Luonnoksesta saatiin lausuntoja 8 kpl. Lausuntoja antoivat: Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Elisa Oyj, Hyrylän omakotiyhdistys, Keski-Uudenmaan maakuntamuseo, Fortum Power and Heat, Caruna Oy, Museovirasto, Uudenmaan liitto ilmoitti, ettei se anna lausuntoa asemakaavasta

Mielipiteitä luonnoksesta saatiin 4 kpl. Mielipiteet käsittelivät pääasiassa Sikokalliota virkistysalueena, rakentamisen suhdetta virkistysalueeseen, katulinjausta, yritysalueen laajuutta ja maakaasulinjan siirtoa.

Yhteenveto lausunnoista ja mielipiteistä sekä laaditut vastineet ovat liitteenä

 

Ehdotus

Esittelijä

  • Pia Sjöroos, kaavoituspäällikkö, pia.sjoroos@tuusula.fi

Kuntakehityslautakunta päättää esittää kunnanhallitukselle, että kunnanhallitus

  • hyväksyy laaditun Rykmentinpuiston yritysalueen asemakaavaehdotuksen ja luonnosvaiheen lausuntoihin ja mielipiteisiin laaditut vastineet
  • asettaa asemakaavaehdotuksen MRA 27 §:n mukaisesti nähtäville muistutusten ja lausuntojen esittämistä varten

---

Puheenjohtajan avattua asiasta keskustelun Liisa Sorri esitti Margita Winqvistin kannattamana palautusesityksen: "Esitän, että Rykmentinportin asemakaavaehdotus  palautetaan uudelleen valmisteluun siten, että turvataan Sikokallion säilyminen mahdollisimman hyvin. Työpaikkatontteja ei pidä suunnitella niin, että ne eivät ole tasaisia. Riskinä on, että ostaja haluaa louhia tontin tasaiseksi, jolloin kallioseinämän korkeudeksi tulee 5-6m. Siirtämällä korttelia 5741 jaTuotantotietä korttelin 571 keskikohdalta n 50 m lähemmäs Itäväylää, saadaan tontteja sen molemmin puolin. Tämä on Sikokallion säilyttämisen kannalta parempi ratkaisu."

Koska oli tehty kannatettu palautusesitys, puheenjohtaja esitti toimitettavaksi asian ratkaisemiseksi nimenhuutoäänestyksen. Äänestysesitykseksi hyväksyttiin esittelijän esitys, jonka mukaan pohjaehdotusta kannattavat äänestävät ”jaa” ja Liisa Sorrin muutosesitystä kannattavat äänestävät "ei".

Suoritetussa äänestyksessä pohjaehdotusta kannattivat jäsenet Johanna Sipiläinen, Tiia Kaukolampi, Ulla Rosenqvist, Mika Mäki-Kuhna, Klaus Koivunen, Päivö Kuusisto ja Vesa Lundberg. Muutosesitystä kannattivat jäsenet Margita Winqvist, Jari Anttalainen, Liisa Sorri ja Jari Raita. Puheenjohtaja totesi palautusesityksen tulleen hylätyksi äänin 7–4.

---

Puheenjohtajan avattua asiasta keskustelun Liisa Sorri esitti Margita Winqvistin kannattamana muutosesityksen: "Esitän, että kaavasta poistetaan kortteli 5741. Näin säästetään Sikokallio olennaisilta osin. Tuusulan Itäväylän varren kortteleiden tehokkuus nostetaan 0.4 ->0.5"

Koska oli tehty kannatettu muutosesitys, puheenjohtaja esitti toimitettavaksi asian ratkaisemiseksi nimenhuutoäänestyksen. Äänestysesitykseksi hyväksyttiin esittelijän esitys, jonka mukaan pohjaehdotusta kannattavat äänestävät ”jaa” ja Liisa Sorrin muutosesitystä kannattavat äänestävät "ei".

Suoritetussa äänestyksessä pohjaehdotusta kannattivat jäsenet Päivö Kuusisto, Johanna Sipiläinen, Ulla Rosenqvist, Vesa Lundberg, Tiia Kaukolampi, Mika Mäki-Kuhna ja Klaus Koivunen. Muutosesitystä kannattivat jäsenet Liisa Sorri, Margita Winqvist, Jari Anttalainen ja Jari Raita. Puheenjohtaja totesi muutosesityksen tulleen hylätyksi äänin 7–4.

 

Päätös

Kuntakehityslautakunta päätti ehdottaa kunnanhallitukselle, että kunnanhallitus päättää

  • hyväksyä laaditun Rykmentinpuiston yritysalueen asemakaavaehdotuksen ja luonnosvaiheen lausuntoihin ja mielipiteisiin laaditut vastineet
  • asettaa asemakaavaehdotuksen MRA 27 §:n mukaisesti nähtäville muistutusten ja lausuntojen esittämistä varten.

Eriävä mielipide

  • Sorri, Winqvist ja Anttalainen jättivät eriävän mielipiteen:

    ERIÄVÄ MIELIPIDE 

    Esitimme Rykmentinportin asemakaavaehdotuksen palauttamista uudelleen valmisteluun, koska


    1. Sikokallion alueen säilyttäminen mahdollisimman koskemattomana kuntalaisten virkistys- ja 
    ulkoilualueena on mielestämme tärkeää.  Alueen olisi voinut suunnitella kaava-alueen 
    luoteisreunan osalta luonnollisten maaston korkeusmuotojen mukaisesti, jolloin  
    kallioalueen muoto säilyisi huomattavasti paremmin. 


    2. Korttelin 5741 tontit on suunniteltu niin, että ne eivät ole tasaisia vaan nousevat Sikokalliolle päin 
    mentäessä maaston muodosta johtuen. Riskinä on, että jos ostaja haluaa louhia tontin tasaiseksi,  
    kallioseinämän korkeudeksi tulee 5-6 m kaavassa esitetyn 2 metrin sijaan.  


    3. Esitimme, että siirtämällä korttelia 5741 ja Tuotantotietä korttelin 5741 keskikohdalta n 50 m 
    lähemmäs Itäväylää, suojellaan Sikokalliota ja saadaan kuitenkin tontteja Tuotantotien molemmin 
    puolin. 


    4. Mikäli tämä ei ole mahdollista, esitämme että kaavasta poistetaan kortteli 5741. Vähenevää 
    rakennusoikeutta voidaan korvata korottamalla Tuusulan Itäväylän viereisten kortteleiden 
    rakennusoikeutta 0.4:stä 0.5:een. 


    Koska palautusesitystä ei hyväksytty, esitimme, että kaavasta poistetaan kortteli 5741 ja Tuusulan Itäväylän 
    varren kortteleiden tehokkuutta nostetaan 0,5:een.  Näin säästetään Sikokallio olennaisilta osin eivätkä 
    kunnan tulot työpaikkatonttien myynnin osalta pienene. 


    Katsomme, että vaikka yritystonttien saaminen on kunnan kannalta tärkeää, sitä ei tule tehdä 
    luontoarvojen ja kuntalaisten ulkoilupaikkojen kustannuksella. Rykmentinpuiston tulevat asukkaat 
    arvostavat varmasti Sikokallion laajaa ulkoilualuetta kotiensa läheisyydessä. Yritystontteja syntyy suuri 
    määrä ja pelko valituksista on todennäköisesti pienempi. 

     

    Tuusulassa 11.12.2019 
    Jari Anttalainen, kuntakehityslautakunnan jäsen, Tuusulan puolesta ry. 
    Margita Winqvist, kuntakehityslautakunnan jäsen, Tuusulan puolesta ry. 
    Liisa Sorri, kuntakehityslautakunnan varapuheenjohtaja, Tuusulan puolesta ry.  

Äänestystulokset

  • Jaa 7 kpl 64%

    Johanna Sipiläinen, Tiia Kaukolampi, Ulla Rosenqvist, Mika Mäki-Kuhna, Klaus Koivunen, Päivö Kuusisto, Vesa Lundberg

  • Ei 4 kpl 36%

    Margita Winqvist, Jari Anttalainen, Liisa Sorri, Jari Raita

  • Jaa 7 kpl 64%

    Päivö Kuusisto, Johanna Sipiläinen, Ulla Rosenqvist, Vesa Lundberg, Tiia Kaukolampi, Mika Mäki-Kuhna, Klaus Koivunen

  • Ei 4 kpl 36%

    Liisa Sorri, Margita Winqvist, Jari Anttalainen, Jari Raita


Muutoksenhaku

Päätöksestä ei saa tehdä kuntalain 136 §:n mukaan oikaisuvaatimusta eikä kunnallisvalitusta, koska päätös koskee vain valmistelua tai täytäntöönpanoa.