Perustelut
Lausuntopyyntö
Uudenmaan ELY-keskus pyytää kunnan lausuntoa Finest Bay Area Development Oy:n ympäristövaikutusten arviointiohjelmasta ja koko hanketta koskevasta kansainvälistä kuulemismenettelyä varten laaditusta tiivistelmästä.
Lausunto tulee antaa 24.5.2019 mennessä. Tuusulan hallintosäännön mukaan lausunnon antaa kunnanhallitus.
Finest Bay Area Development Oy suunnittelee rautatietunnelin rakentamista Suomen ja Viron välille. Suomen YVA-menettelyssä tarkastellaan rautatietunnelihankkeen ympäristövaikutuksia Suomen puolella Viron talousvyöhykkeen rajaan saakka. YVA-ohjelma on suunnitelma (työohjelma) ympäristövaikutusten arviointimenettelyn järjestämisestä ja siinä tarvittavista selvityksistä. Ohjelmassa esitetään muun muassa perustiedot hankkeesta, sen vaihtoehdoista ja arvio hankkeen aikataulusta. Lisäksi kuvataan hankkeen ympäristön nykytilaa ja esitetään ehdotus ympäristövaikutusten arviointimenetelmiksi sekä suunnitelma osallistumisen järjestämisestä.
Hankkeeseen sovelletaan YK:n Euroopan talouskomission yleissopimusta valtioiden rajat ylittävien ympäristövaikutusten arvioinnista ns. Espoon sopimusta (SopS 67/1997). Sopimuksen perusteella Suomen viranomaisilla, asukkailla ja yhteisöillä on mahdollisuus esittää mielipiteensä myös koko hankkeen Suomeen kohdistuvista ympäristövaikutuksista. Uudenmaan ELY-keskus välittää nämä kannanotot ympäristöministeriölle, joka koordinoi Suomen vastauksen muille valtioille.
Uudenmaan ELY-keskus toimii hankkeessa YVA-lain tarkoittamana yhteysviranomaisena.
Lisätietoja antaa Leena Eerola Uudenmaan ELYkeskuksessa, puh. +358 295 021 380. Kansainvälisestä menettelystä antaa lisätietoja Seija Rantakallio ympäristöministeriössä puh. +358 400 143 937.
Hanketta koskeva kuulutus ja nähtävillä olevat asiakirjat löytyvät osoitteesta www.ymparisto.fi/FinestBayAreaTallinnatunneliYVA
ja ruotsinkieliset sivut www.miljo.fi/FinestBayAreaTallinntunnelMKB
Hankkeen kuvaus
Hankkeen tarkoituksena on rakentaa Suomen ja Viron välille noin 100 kilometriä pitkä merenalainen rautatietunneli. Suomen puolella ympäristövaikutusten arviointimenettelyssä tarkastellaan hankkeen vaikutuksia Uudenmaan alueella, Suomen aluevesillä ja Suomen talousvyöhykkeellä Viron talousvyöhykkeen rajaan saakka. Viron puolelle sijoittuvan reitin osalta Viro toteuttaa ympäristövaikutusten arvioinnin oman kansallisen lainsäädäntönsä mukaisesti. Molemmissa maissa arvioidaan lisäksi rajat ylittävät vaikutukset.
Hankkeen vaihtoehdot
YVA-menettelyssä tarkastellaan Suomen puolella kolmea eri reittivaihtoehtoa (VE1a, VE1b ja VE2) ja Viron puolella neljää reittivaihtoehtoa (VE1a, VE1b, VE1c ja VE2). Tässä YVA-menettelyssä tarkastellaan hankkeen vaikutuksia Suomen puolella Viron talousvyöhykkeen rajaan saakka. Viron puolelle sijoittuvat tunnelilinjauksen, aseman ja huoltoyhteyssaarien sijaintivaihtoehdot arvioidaan Viron YVA-menettelyssä. Lisäksi arvioidaan rajat ylittävät vaikutukset molemmissa maissa.
Vaihtoehdossa VE1a tarkastellaan rautatietunnelin reittiä Helsinki-Vantaa lentoasemalta Otaniemen kautta Hramtsowin matalan alueelle sijoitettavalle keinosaarelle ja siitä Tallinnan suuntaan.
Vaihtoehdossa VE1b tarkastellaan rautatietunnelin reittiä Helsinki-Vantaa lentoasemalta Ilmalan ja Otaniemen kautta Ulkomatalan alueelle sijoitettavalle keinosaarelle ja siitä Tallinnan suuntaan. Vaihtoehdon VE1b osalta huomioidaan mahdollinen liikenteellinen kytkeytyminen Pasilaan. Lisäksi arvioinnissa huomioidaan huoltoyhteys, joka tulisi sijoittumaan Koirasaaren alueelle. Varsinainen ratatunnelilinjaus ei kuitenkaan kulje Koirasaaren kautta, vaan sivuttaa sen muutaman sadan metrin etäisyydeltä.
Vaihtoehtona VE2 tarkastellaan rautatietunnelin reittiä Helsinki-Vantaa lentoasemalta Pasilan ja Helsingin keskustan kautta Tallinnan suuntaan. Vaihtoehtoon VE2 ei kuulu varsinaisen asutun keinosaaren rakentamista. Huoltoyhteys tulisi Uppoluodon alueelle, missä olemassa olevaa luotoa laajennettaisiin tarvittavilta osin.
Finest Bay Area -hankevaihtoehdoissa (vaihtoehdot VE1a ja VE1b) ratatunnelin linjaus kulkee Espoon kautta, kun taas FinEst Link -hankevaihtoehdossa (VE2) linjaus kulkee Helsingin keskustan päärautatieaseman kautta. Espoon sijaintivaihtoehdossa yhteys ratatunnelista tulee Otaniemen metroaseman alta olemassa olevaan liikenneverkkoon. Helsingin rautatieaseman kautta kulkevassa linjausvaihtoehdossa yhteys nousee rullaportailla tai hissillä päärautatieaseman alta. Nousu asemalle on Espoon kautta kulkevassa linjauksessa selvästi lyhyempi kuin Helsingin päärautatieaseman alle sijoittuvassa vaihtoehdossa. Hankevaihtoehdoissa VE1a ja VE1b Otakeilan asema sijaitsee noin 15–20 metriä Länsimetron Keilaniemen aseman alapuolella. FinEst Link -vaihtoehdossa (VE2) Helsingin keskustan asemalla linjaus sijaitsee noin 70 metrin syvyydessä.
Kaikkiin hankevaihtoehtoihin liittyy lisäksi rahtiterminaalin rakentaminen Helsinki-Vantaa lentoaseman pohjoispuolelle ja rautatieyhteys sinne. Rahtiterminaali sijoittuu Tuusulan eteläosaan Metsäkylän alueelle. Alue on tällä hetkellä maa- ja metsätalousaluetta ja kiviaineshuollon toiminta-aluetta (otto ja murskaus). Alue sisältyy osittain lentoaseman melualueelle. YVA-menettely ei koske ratalinjausta rahtiterminaalilta eteenpäin valtakunnan rataverkkoon. Reitti lentoasemalta rahtiterminaaliin on yhtenevä kaikissa vaihtoehdoissa. Erona vaihtoehtojen välillä on se, että hankevaihtoehdoissa VE1a ja VE1b ratatunneli sijaitsee lentoasemalta alkaen aluksi maanalaisena raiteena ja nousee pintaan Tuusulan Myllykylän koillispuolella noin 300 metriä Tuusulanjoesta itään. Hankevaihtoehdossa VE2 linjaus puolestaan sijaitsee lentoasemalta alkaen aluksi maanalaisena raiteena ja nousee maanpäälle Tuusulan Maantiekylässä heti lentoaseman pohjoispuolella.
Rautatietunnelin pituus Helsingin ja Tallinnan välillä on noin 100 kilometriä. Suomessa tarkastellut vaihtoehdot sijoittuvat Helsingin, Espoon ja Vantaan kaupunkien alueille. Näiden lisäksi arvioinnissa tarkastellaan mahdollisen rahtiterminaalin sijoittumista Tuusulan ja Nurmijärven kuntien rajalle. Vaihtoehdot kulkevat Suomen aluevesillä ja Suomen talousvyöhykkeellä sekä Viron talousvyöhykkeellä ja aluevesillä. Tässä YVA-menettelyssä tarkastellaan hankkeen vaikutuksia Suomen puolella Viron talousvyöhykkeen rajaan saakka.
YVA-menettelyssä tarkastellaan lisäksi seuraavia liitännäishankkeita:
- Rahtiterminaali Helsinki-Vantaa lentoaseman pohjoispuolelle ja rautatieyhteys sinne ja arvioidaan rahtiterminaalin aiheuttamat maisemavaikutukset.
- YVA-menettelyn ulkopuolelle rajataan seuraavat toiminnot:
- Ratalinjaus rahtiterminaalilta eteenpäin valtakunnan rataverkkoon
- Keinosaarille mahdollisesti tulevaisuudessa sijoittuva rakennuskanta ja elinkeinoelämä
- Hankkeen tulevaisuudessa mahdollistama yhdyskuntarakenteen sekä infrastruktuurin kehitys asemien ympäristössä, kuten uusien kiinteistöjen, toimintojen sekä liikenneyhteyksien rakentuminen
Nollavaihtoehto Suomessa
(VE0+) Hankevaihtoehtojen lisäksi YVA-menettelyssä tarkastellaan nollavaihtoehtoa eli hankkeen toteuttamatta jättämistä. Nollavaihtoehdon arvioinnissa huomioidaan kuitenkin mm. ympäröivän liikennejärjestelmän kehittäminen ja mahdolliset kysynnän kasvun edellyttämät parantamistoimenpiteet, minkä vuoksi käytetään ilmausta VE0+. VE0+ vaihtoehto perustuu pääosin FinEst Link -hankkeen yhteydessä tehtyihin skenaarioihin ja liikenne-ennusteisiin (FinEst Link 2018), mutta tässä YVA-menettelyssä VE0+ ei ole aivan identtinen FinEst Link hankkeessa arvioidun kanssa.
Selvitysten perusteella nykyistä lauttaliikenteen kapasiteettiä voidaan kasvattaa, mikäli kysyntä kasvaa. On kuitenkin otettava huomioon, että kapasiteetin kasvua rajoittaa olemassa oleva lauttakannan rajallinen koko sekä liikenteen ruuhkautuminen satamien lähialueilla. Lauttamatkan nopeutta on mahdollista lyhentää tulevaisuudessa modernisoimalla kalustoa. VE0+ vaihtoehto tässä YVA-menettelyssä perustuu nykyisiin satamiin Länsisatamaan, Eteläsatamaan ja Katajanokan satamaan sekä Vuosaaren satamaan. Lauttojen kävijämääräennusteena käytetään VE0+ vaihtoehdossa 14,1 miljoonaa matkustajaa per vuosi (edestakainen matka) ja rahtiliikenteen ennusteena Liikenneviraston valtakunnallista meriliikenne-ennustetta, joka julkaistaan loppuvuodesta 2018. Nykyisen lauttakapasiteetin on arvioitu vastaavan edellä mainitun kävijämääräskenaarion tarpeita. Kapasiteettiä voidaan kasvattaa kasvattamalla kalustokokoa tai lisäämällä vuoroja. Rahtiliikenteen osalta on arvioitu, että ennustettu liikenteen kasvu ei edellytä merkittäviä uusinvestointeja (FinEst Link 2018).
Tunnelin rakentaminen on YVA-ohjelmassa arvioitu kestävän kaiken kaikkiaan karkeasti arvioiden 5–9 vuotta. Tunnelin rakentamisen kokonaiskesto riippuu keskeisesti mm. tunneliporauksen vuorokausietenemästä ja tunnelin varustelu- ja poraustöiden limittämismahdollisuudesta. Tunnelia tullaan rakentamaan samanaikaisesti useasta eri lähtöpisteestä.
YVA-ohjelmavaiheen jälkeen hanke etenee YVA-selostusvaiheeseen. Suomessa tavoitteena on saada YVA-menettely päätökseen vuoden 2019 aikana.
Kunnanhallituksen lausunto
Tuusulan kunta suhtautuu positiivisesti hankkeen vaikutusten selvittämiseen. Tuusulan kunta kuitenkin vaatii, että Tuusulan kunnan tulee olla osallisena hankkeen suunnittelussa niiltä osin, kun sen maankäytölliset ratkaisut koskevat tai vaikuttavat Tuusulan maankäyttöön. Tämä on ehdoton edellytys, jotta hankkeen toteuttamiskelpoisuus voidaan varmistaa.
Tuusulan kunnassa on vireillä koko kunnan kattavan yleiskaavan laatiminen. Kaava keskittyy ennen kaikkea taajamien maankäytön ohjaamiseen. Taajamien ulkopuolelle ei esitetä kattavasti aluevarauksia, mutta esimerkiksi luonnon kannalta arvokkaat alueet, kulttuurimaisema ja uusimmat lentomelukäyrät on osoitettu koko kunnan laajuudelta. YVA-ohjelman mukaan hankevaihtoehdoissa VE1a ja VE1b Tallinna-tunneli nousee maanpintaan Focus-osayleiskaava-alueen pohjoispuolella, noin 300 metriä Tuusulanjoesta itään, vaihtoehdossa VE2 raide nousee maanpäälle Tuusulan Maantiekylässä heti lentoaseman pohjoispuolella. Alueelle on Tuusulan yleiskaava 2040 –ehdotuksessa esitetty työpaikka-alueen laajenemissuunta. Merkintä osaltaan mahdollistaa Tallinna-tunnelin suuaukon sijoittumisen alueelle. Arvokkaista luontokohteista Myllykylän itäpuolelle sijoittuvat Sikaniemen ja Huhtarinpuron varren lehtoalue, Allikkolähde ja Töysselinmäen pähkinäpensaslehto. Tien länsipuolelle sijoittuu arvokas Vähäsuonkallio. Ruotsinkylässä sijaitseva Tuusulanjokilaakson kulttuurimaisema on maakunnallisesti arvokas.
YVA-ohjelman mukaan tavaraterminaali sijoittuu maa-ainestenottoalueelle / maa- ja metsätalousalueelle. Yleiskaavaehdotuksessa on esitetty maa-ainestenottoalueet, mutta alueelle jää voimaan Ruotsinkylä-Myllykylä II -osayleiskaava, jossa alue on niin ikään maa-ainestenottoaluetta. Ottoalueiden pohjois-lounaispuolella on maa-ja metsätalousaluetta. Alueella on myös suhteellisen vähän asutusta ja se sijoittuu lentomelualueelle.
Lentoaseman pohjoispuolisen Focus-alueen asemakaavoitus on vireillä. Tuusulan kunta katsoo, ettei ratahanke saa aiheuttaa haittaa tai viivytystä alueen toteuttamiselle. Lisäksi kunta toteaa, että Focus-alueen kautta kulkevan Kehä IV:n (mt 152) aluevaraussuunnittelu on käynnissä välillä Tuusulanväylä–Hämeenlinnanväylä. Tien suunnittelu voi edellyttää YVA-menettelyä. Focus-alueen kohdalla radan suunnittelussa tulee huomioida, ettei sillä aiheuteta vahinkoa alueen molemmin puolin oleville pohjavesialueille (Ruotsinkylä ja Mätäkivi), eikä alueen länsipuolella olevalle Päijännetunnelille.
Ratalinjaus päättyy YVA-ohjelmassa rahtiterminaalille, eikä sen liittymisedellytyksiä valtakunnan rataverkkoon ole tarkemmin selvitetty. Jatkoyhteys on kuitenkin ehdottoman tarpeellinen hankkeen toteuttamisen kannalta ja radan linjauksella on myös vaikutusta rahtiterminaalinen sijaintiin. Radan jatkoyhteyksien toteuttamiskelpoisuutta tulisi tarkastella mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. Rahtiliikenteen ratakäytävää tulee tarkastella riittävän leveänä, jotta sen toteutuksessa voidaan varautua tulevaisuuden mahdollisiin tehostamistarpeisiin.
Rahtiterminaalin sijoittumiskohtaa ja tilavarausta puntaroitaessa tulee ottaa huomioon myös alueen tukitoimintojen edellyttämät tilatarpeet, alueen mahdolliset laajenemisvarat sekä alueen tarvitsemien liikenneyhteyksien järjestäminen. Rahtiterminaali tulee toteutuessa oletettavasti vetämään puoleensa runsaasti muuta yritystoimintaa. Mikäli alue kytkeytyy luontevasti tulevaan Kehä IV:ään (mt 152), on alue myös logistiikan näkökulmasta kiintoisa. Alue on siis hyvin potentiaalinen ja mahdollisesti valtava tulevaisuuden yrityskeskittymä ja tavaraliikenteen logistiikan keskus Helsingin seudulla.
Ratahankkeen riippuvuussuhteet ja kytkeytyminen muihin isoihin infra-hankkeisiin on hyvä tuoda jatkossa selkeästi esille, jotta hankkeen kokonaiskuva välittyy selkeästi lukijalle. Näitä ovat esimerkiksi Kehä IV ja rahtiliikenteen radan jatke. Tuusulan kunta haluaa kiinnittää huomiota karttaesityksiin. Koska YVA-ohjelmassa ei esitetä yksityiskohtaisesti karttoja tunnelin suuaukon tai rahtiterminaalin sijainnista, on vaikea arvioida hankkeen suhdetta vireillä olevaan kunnan yleiskaavaan, voimassa oleviin osayleiskaavoihin ja olemassa olevaan maankäyttöön. Tunnelin suuaukko ja radan pintaosuudet vaikuttavat sijoittuvan maankäytöllisesti haasteellisiin kohtiin ja ne tulee ehdottomasti suunnitella tiiviissä yhteistyössä Tuusulan kunnan kanssa. Lisäksi Tuusulan kunta toteaa, että isoja hankkeita kuvailtaessa on hyvä käyttää luotettavia lähdeaineistoja ja varmistaa niiden ajantasaisuus hankkeiden valmistelijoilta.