Kunnanhallitus, kokous 20.1.2025

§ 10 Kunnanjohto, käyttösuunnitelmien hyväksyminen vuodelle 2025

TUUDno-2024-1108

Aikaisempi käsittely

Valmistelija

Kari Ora, talousjohtaja, kari.ora@tuusula.fi

Perustelut

Talousarvio 2025 ja taloussuunnitelma 2025 - 2029

Tuusulan kunnan talouden perusta on hyvä,​ taseeseen on kertynyt kumulatiivista ylijäämää 63,​3 miljoonaa euroa. Tuusulan kunnan strategian mukaan kasvua ja elinvoimaa edistäviin toimenpiteisiin panostetaan. Kuntalain (410/2015) 110 §:n mukaan valtuuston on vuoden loppuun mennessä hyväksyttävä kunnalle seuraavaksi kalenterivuodeksi talousarvio ottaen huomioon kuntakonsernin talouden vastuut ja velvoitteet. Talousarvion hyväksymisen yhteydessä valtuuston on hyväksyttävä myös taloussuunnitelma kolmeksi tai useammaksi vuodeksi (suunnitelmakausi). Talousarvio on taloussuunnitelman ensimmäinen vuosi. Kunnanhallitus on 24.6.2024 § 243 hyväksynyt talousarviokehyksen vuodelle 2025,​ kehyslaskelmat 2025 sekä talousarvion 2025 laadintaohjeet ja valmisteluaikataulun. Kunnanhallitus on asettanut kokonaiskehyksen ja toimialuekohtaiset kehykset.

Tuusulan kunnan talouden suunnittelun lähtökohtana ovat kuntastrategiassa kunnan toiminnalle asetetut valtuustokauden päämäärät ja tavoitteet, talouden kehitysnäkymät, arvioitu väestön kehitys sekä muut toimintaympäristön olennaiset muutokset. Tuusulan kuntastrategian 2021 - 2025 strategiaperustan mukainen kolmas päämäärä kuuluu ”Tuusula kehittyy kestävästi”. Yhtenä keskeisenä strategiakauden tavoitteena on ”Kasvamme taloudellisesti kestävästi rakenteita ja toimintatapoja uudistaen”.

Talousarviossa ja -suunnitelmassa hyväksytään kunnan toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet. Talousarviovuosi on suunnitelmakauden ensimmäinen vuosi. Talousarvio ja -suunnitelma on laadittava siten, että edellytykset kunnan tehtävien hoitamiseen turvataan. Talousarvioon otetaan toiminnallisten tavoitteiden edellyttämät määrärahat ja tuloarviot sekä osoitetaan, että miten rahoitustarve katetaan.

Verotulojen, valtionosuuksien ja toimintatuottojen lähivuosien kehitys määrittää toiminnan kasvuvaran. Tavoitteena on pitää kunnan vuosikate ja tulorahoitus tasolla, joka mahdollistaa lähivuosien mittavien investointien toteuttamisen sekä hallitun velkaantumisen. Kunnan velkaantumisen arvioidaan olevan kasvussa koko taloussuunnitelmakauden siihen saakka, kunnes mittava palveluverkon ja kunnallistekniikan investointiohjelma saadaan toteutettua. Tämän jälkeen tavoitteena on taittaa velkamäärä laskevalle uralle.

Tuusulan kunnan talous vuonna 2025

Tuusulan talouden vakaa ja ennustettavampi perusta luodaan sillä, että kunnan toimintakatteen kehitys on pystytään pitämään verorahoituksen kasvua maltillisempana. Tähän pääsemiseksi on kasvatettava ja huolehdittava kunnan tulopohjan kasvusta sekä tekemällä rakenteellisia ja toiminnan tuottavuutta parantavia muutoksia. Elinvoiman ja rahoituspohjan vahvistamiseksi Etelä-Tuusulan yritysalueiden kaavoituksen ja myynnin ripeän edistämisen merkitys korostuu. Muita keinoja ovat palveluverkon tiivistämisten mahdollistamien säästöjen toteuttamisen varmistaminen, vajaakäyttöisten kiinteistöjen realisointi sekä kunnan henkilöstön mitoittaminen ennustettujen oppilas- ja lapsimäärien sekä muun palvelutarpeen mukaiselle tasolle.

Vuonna 2025 Tuusulan talous on 1,2 miljoonaa euroa alijäämäinen. Vuoden 2025 talousarvion valmistelun näkökulmasta Suomen talouskasvun ennustetaan olevan -0,2%. Orastavaa muutosta odotetaan vuodelle 2025, BKT:n talouskasvuodotusten ollessa 1,7 %, inflaation taittumisen ja markkinoiden korkotasojen alentumisen johdosta. Tuloveroprosentit tulee määrätä ja ilmoittaa 0,10 %-yksikön tarkkuudella. Kunnanvaltuustolle ehdotetaan määrättäväksi Tuusulan vuoden 2025 tuloveroprosentiksi 7,10 prosenttia.

Lisäksi hallituksen esitys kiinteistöverolain muuttamisesta hyväksyttiin marraskuussa ja laki tuli voimaan 1.1.2024. Maapohja eriytettiin yleisestä kiinteistöverolajista siten, että siihen sovelletaan omaa veroprosentin vaihteluväliä. Rakennusten osalta yleinen veroprosentin vaihteluväli säilyi ennallaan 0,93–2,00 ja maapohjan osalta vaihteluvälin alarajaksi tuli 1,30.

Vuonna 2025 kunnalle ennustetaan kertyvän verotuloja 7,10 kunnallisveroprosentilla sekä nykyisillä kiinteistöveroprosenteilla sekä huomioiden maapohjan yleinen kiinteistövero 1,30 %, yhteensä 113,8 milj. euroa. Verolajikohtaiset arviot perustuvat Kuntaliiton verotulojen ennustekehikkoon 23.9.2024 kuitenkin siten, että ennustetta on täsmennetty seuraavasti:

  • Kunnallisveron arvioinnissa on käytetty Tuusulan uusimman väestösuunnitteen mukaisia väestön kasvuja. Vuoden 2024 lopun asukasluvuksi on arvioitu 42168 ja uoden 2025 asukasluvuksi 42 180, jonka jälkeen väestön kasvu jatkuisi noin prosentin vuodessa.
  • Vuonna 2025 yhteisövero kasvaisi noin 5,2 %.
  • Kiinteistöveron kasvuoletus uudisrakentamiseen perustuen on 3,0% vuonna 2025 ja on samaa tasoa myös jatkovuosia.
     

Tuusulan kunnan vuoden 2025 valtionosuuksien arvioidaan olevan 31,0 miljoonaa euroa, jossa on lisäystä 2,3 miljoonaa euroa talousarvioon 2024 nähden. Vuoden 2025 valtionosuuksien arvio perustuu valtiovarainministeriön syyskuun ennakkotietoon. Vuoden 2026 Tuusulan valtionosuuksiin on arvioitu 1 % vuotuinen kasvu ja vuosille 2027-2029 2 % kasvu.

 Tuusulan vuoden 2025 talouden kehitystä tukee viimeisen kahden vuoden toteutunut vahva muuttovoitto, alhainen työttömyysaste sekä hyvä ansiotulojen kehitys. Väestökasvun painopiste on erittäin vahvasti Hyrylän suuralueella. Asuin- ja työpaikkatonttien kysynnän ja kauppojen ennustetaan säilyvän hyvällä tasolla. Käyttöomaisuuden myyntivoittojen ennakoidaan asettuvan 11,1 miljoonaan euroon (2024 ennuste 10,2 milj. euroa). Maankäyttösopimuskorvausten arvioidaan olevan 3,5 miljoonaa euroa (- 0,5 milj. euroa). Tonttien myynneillä ja veropohjan laajentaminen ovat Tuusulan kunnan tulonmuodostuksessa olennainen merkitys.

Henkilöstökulujen osalta palkankorotusten lisäykseksi arvioidaan 2,4 milj. euroa ja henkilöstömäärän kasvun vaikutusten arvioidaan olevan noin 1 milj. euroa. Henkilöstömäärää kasvattaa erityisesti lapsimäärän nopea kasvu varhaiskasvatuksessa. Lapsimäärän kehitys toteutuu jo vuonna 2024 selvästi ennakoitua suurempana, kuin mitä vuoden 2024 talousarvion määrärahavaraus. Kunta-alan virka- ja työehtosopimukset ovat voimassa 1.5.2022-30.4.2025. Sopimuskaudella työvoimakustannukset nousevat keskimäärin vähintään 3,11 % vuonna 2024. Inflaation taittumisella arvioidaan olevan positiivinen vaikutus kustannuskehityksen hillitsemiseen. HSL:n kuntaosuuden arvioidaan pysyvän vuoden 2024 tasolla. Sähkön hintoihin tehtyjen suojausten ja käyttöarvioiden perusteella kustannusten arvioidaan olevan vuonna 2025 samalla tasolla kuin vuonna 2024.

Kunnan ja vesihuollon investoinnit pysyvät korkealla tasolla, kunnan vuoden 2025 investoinnit ovat yhteensä 56,6 miljoonaa euroa, vesihuoltoliikelaitos mukaan lukien 63,7 miljoonaa euroa. Rakennuksiin investoidaan 28,2 miljoonaa euroa, kunnallistekniikkaan (tiet, liikenneväylät, puistot yms.) 15,8 miljoonaa euroa sekä vesi- ja viemäriverkostoon noin 7,1 miljoonaa euroa.

Lainamäärän kasvuksi arvioidaan 40 miljoonaa euroa. Kunnan korollisten velkojen ennakoidaan kohoavan vuoden 2025 loppuun mennessä 302 miljoonaan euroon. Velan määrä olisi noin 7 160 euroa/asukas. Kunnan tulisi päästä taloussuunnitelmakaudella investoinneissa keskimäärin vähintään 30 - 40 %:n tulorahoitukseen; tämä edellyttää kunnalta tulevina vuosina vähintään 25 -30 miljoonan euron vuosikatetta sekä reilusti ylijäämäisen tuloksen saavuttamista. Tavoitteena on taittaa käynnissä olevan mittavan investointiohjelman jälkeen kunnan lainamäärä laskuun. Lainamäärän kasvua hillitään toimenpiteillä kunnan elinvoiman ja verotulopohjan vahvistamiseksi, pitämällä toimintamenojen kasvu maltillisena ja myymällä kunnan ydintoimintoihin kuulumatonta, vajaakäytössä olevaa omaisuutta.

Riskeinä lyhellä aikavälillä nähdään edelleen palkkojen nousun vaikutus sekä geopoliittisista jännitteistä seuraavat hintavaikutukset.

Ehdotus

Esittelijä

Kalle Ikkelä, pormestari, kalle.ikkela@tuusula.fi

Kunnanhallitus päättää

  • merkitä tiedoksi ehdotuksen vuoden 2025 talousarvioksi sekä vuosien 2025 – 2029 taloussuunnitelmaksi
  • käydä lähtekeskustelun vuoden 2025 talousarviosta sekä vuosien 2025 – 2029 taloussuunnitelmasta
  • palauttaa valmisteltavaksi vuoden 2025 talousarvion sekä vuosien 2025 – 2029 taloussuunnitelman investointitason pienentämiseksi

Päätös

Kunnanhallitus päätti

  • merkitä tiedoksi ehdotuksen vuoden 2025 talousarvioksi sekä vuosien 2025 – 2029 taloussuunnitelmaksi
  • käydä lähetekeskustelun vuoden 2025 talousarviosta sekä vuosien 2025 – 2029 taloussuunnitelmasta
  • palauttaa valmisteltavaksi vuoden 2025 talousarvion sekä vuosien 2025 – 2029 taloussuunnitelman investointitason pienentämiseksi

Kokouskäsittely

Käsittelyn aikana pidettiin tauko klo 16.43 -17.00.

Jäsen Laitila poistui kokouksesta sivistyksen vakanssien käsittelyn ajaksi klo 17.11 -17.26. 

Asian käsittelyn jälkeen pidettiin tauko klo 18.22-18.32
Digi- ja kehittämisjohtaja von Behr poistui asian käsittelyn jälkeen klo 18.22.

Valmistelija

Kari Ora, talousjohtaja, kari.ora@tuusula.fi

Perustelut

Perustelut

Talousarvio 2025 ja taloussuunnitelma 2025 - 2029

Tuusulan kunnanhalllitus on käsitellut Pormestarin esitystä vuoden 2025 talousarvioksi ja taloussuunnitelmaa 2025 -2029 kokouksessaan 28.10.2024 § 359. Talousarvio palautettiin investointien osalta uudelleen valmisteluun investointien pienentämiseksi.

Talouden perusta on hyvä, taseeseen on kertynyt kumulatiivista ylijäämää 63,3 miljoonaa euroa. Tuusulan kunnan strategian mukaan kasvua ja elinvoimaa edistäviin toimenpiteisiin panostetaan. Kuntalain (410/2015) 110 §:n mukaan valtuuston on vuoden loppuun mennessä hyväksyttävä kunnalle seuraavaksi kalenterivuodeksi talousarvio ottaen huomioon kuntakonsernin talouden vastuut ja velvoitteet. Talousarvion hyväksymisen yhteydessä valtuuston on hyväksyttävä myös taloussuunnitelma kolmeksi tai useammaksi vuodeksi (suunnitelmakausi). Talousarvio on taloussuunnitelman ensimmäinen vuosi.

​​​​​​Tuusulan kunnan talouden lähtökohtana ovat kuntastrategiassa kunnan toiminnalle asetetut valtuustokauden päämäärät ja tavoitteet, talouden kehitysnäkymät, arvioitu väestön kehitys sekä muut toimintaympäristön olennaiset muutokset. Tuusulan kuntastrategian 2021 - 2025 strategiaperustan mukainen kolmas päämäärä kuuluu ”Tuusula kehittyy kestävästi”. Yhtenä keskeisenä strategiakauden tavoitteena on ”Kasvamme taloudellisesti kestävästi rakenteita ja toimintatapoja uudistaen”.

Talousarviossa ja -suunnitelmassa hyväksytään kunnan toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet. Talousarviovuosi on suunnitelmakauden ensimmäinen vuosi. Talousarvio ja -suunnitelma on laadittava siten, että edellytykset kunnan tehtävien hoitamiseen turvataan. Talousarvioon otetaan toiminnallisten tavoitteiden edellyttämät määrärahat ja tuloarviot sekä osoitetaan, että miten rahoitustarve katetaan.


Tuusulan kunnan talous vuonna 2025

Verotulojen, valtionosuuksien ja toimintatuottojen lähivuosien kehitys määrittää toiminnan kasvuvaran. Tavoitteena on pitää vuosikate ja tulorahoitus tasolla, joka mahdollistaa lähivuosien mittavien investointien toteuttamisen sekä hallitun velkaantumisen. Kunnan velkaantumisen arvioidaan olevan kasvussa koko taloussuunnitelmakauden siihen saakka, kunnes mittava palveluverkon ja kunnallistekniikan investointiohjelma saadaan toteutettua. Tämän jälkeen tavoitteena on taittaa velkamäärä laskevalle uralle.

Kunnanhallituksen palautuksen jälkeen tehtiin muutoksia investointeihin. Investointien osalta esittelytekstissa esitetään talousarvion mukainen euromäärä ensin ja pormestarin aiemmin käsitellyn talousarvioesityksen mukainen euromäärä toisena sulkujen sisällä. 
Kunnan ja vesihuollon investoinnit pysyvät korkealla tasolla, kunnan vuoden 2025 investoinnit ovat yhteensä 62,0 miljoonaa euroa (56,6), vesihuoltoliikelaitos mukaan lukien 62,0 miljoonaa euroa (63,7). Rakennuksiin investoidaan 28,1 miljoonaa euroa (28,2), kunnallistekniikkaan (tiet, liikenneväylät, puistot yms.) 15,0 miljoonaa euroa (15,8) sekä vesi- ja viemäriverkostoon noin (7,1) miljoonaa euroa.

Investointien muutoksia olivat seuraavat:

Uusi varikko
korjaus poistettu -10,0 miljoonaa euroa vuodelta 2027 ja -2,0 miljoonaa euroa vuodelta 2028

siirretty -100,0 tuhatta euroa vuodelta 2025 vuodelle 2027 sekä -400,0 tuhatta euroa vuodelta 2026 vuodelle 2027.

Kadut ja liikenneväylät
Kellokosken alue: Vuodelta 2025 siirretty -650,0 tuhatta euroa vuodelle 2027 ja vuodelta 2026 siirretty 400,0 tuhatta euroa vuodelle 2028.
Tiehöylän hankintaa on siirretty eteenpäin vuodelta 2027 vuodelle 2029, -400,0 tuhatta euroa.

Kirjasto vuosille 2026-2029 yhteensä - 14,0 miljoonaa euroa.

Tontinmyyntitulojen tarkennukset
Myyntitulojen kasvu 13,1 miljoonasta euron tasosta +1,2 miljoonaa euroa 14,3 miljoonaan euroon vuodelle 2025 perustuu Rykmentinpuistosta myytävien asunto-/työpaikkarakentamisen arviointiin. Myös tontinmyyntituloja on tarkasteltu uudelleen suunnitelmavuosien osalta. Muutokset perustuvat työpaikka-alueiden myyntipotentiaalin uudelleenarviontiin, perustana on kerroneliömetrihinta sekä viimeisin tilannekuva muun muassa Focus ja Kehä IV osalta. 

Verotulot ja valtionosuudet
Tuusulan kunnanvaltuusto päätti kokouksessaan 11.11.2024 § 105 vuoden 2025 veroprosentit. Kunnallisveroprosentti on 7,10 %. Kiinteistöveroprosentit ovat:

-rakennusten yleinen kiinteistöveroprosentti 1,15 %
-maapohjan yleinen kiinteistöveroprosentti 1,3 %
-vakituisen asunnon kiinteistöveroprosentti 0,48 %
-muiden asuinrakennusten kiinteistöveroprosentti 1,35 %
-rakentamattoman rakennuspaikan veroprosentti 6,0 %
-yleishyödyllisen yhteisön kiinteistöveroprosentti 0,65 %

Verotuloarvio on yhteensä 113,8 miljoonaa euroa.

Verolajikohtaiset arviot perustuvat Kuntaliiton verotulojen ennustekehikkoon 23.9.2024 kuitenkin siten, että ennustetta on täsmennetty seuraavasti:

  • Kunnallisveron arvioinnissa on käytetty Tuusulan uusimman väestösuunnitteen mukaisia väestön kasvuja. Vuoden 2024 lopun asukasluvuksi on arvioitu 42168 ja vuoden 2025 asukasluvuksi 42 180, jonka jälkeen väestön kasvu jatkuisi noin prosentin vuodessa.
  • Vuonna 2025 yhteisövero kasvaisi noin 5,2 %.
  • Kiinteistöveron kasvuoletus uudisrakentamiseen perustuen on 3,0% vuonna 2025 ja on samaa tasoa myös jatkovuosia.


Valtionosuudet 31,0 miljoonaa euroa ovat samalla tasolla kuin kunnanhallituksen kokouksessaan 28.10.2024 § 359 käsittelemässä pormestarin talousarvioesityksessä.
Keskeisiä talousarvion 2025 tunnuslukuja on koottu seuraavaan taulukkoon. Tunnuslukuihin sisältyy sekä peruskunta että Vesihuoltoliikelaitos.

Tunnusluku                       Pormestarin TA esitys 23.10 kh 28.10.2024 Pormestarin muutettu TA esitys kh 18.11.2024
toimintakate 119,0 miljoonaa euroa 118,0 miljoonaa euroa
verorahoitus 144,8 miljoonaa euroa 144,8 miljoonaa euroa
ylijäämä -1,2 miljoonaa euroa -0,2 miljoonaa euroa
investoinnit 63,7 miljoonaa euroa 62,0 miljoonaa euroa
investointien tulorahoitusosuus 35,2 % 38,0 %
lainamäärä 302,0 miljoonaa euroa 299,6 miljoonaa euroa
laina per asukas 7 160 euroa  7 103 euroa
lainamäärän kasvu TA 2024 nähden 40 miljoonaa euroa 37,6 miljoonaa euroa
vuosikate 22,2 miljoonaa euroa 23,3 miljoonaa euroa
poistot 23,5 miljoonaa euroa 23,5 miljoonaa euroa
vuosikate poistoista 94,3 % 99,2 %
Käyttöomaisuuden myyntivoitot  (käyttöomaisuuden myyntitulot) 11,2 miljoonaa euroa (13,1 miljoonaa euroa) 12,2 miljoonaa euroa (14,3 miljoonaa euroa)


Tuusulan kunnan talous 2025-2029

​​​​​​Tuusulan talouden vakaa ja ennustettavampi perusta luodaan sillä, että kunnan toimintakatteen kehitys on pystytään pitämään verorahoituksen kasvua maltillisempana. Tähän pääsemiseksi on kasvatettava ja huolehdittava kunnan tulopohjan kasvusta sekä tekemällä rakenteellisia ja toiminnan tuottavuutta parantavia muutoksia. Elinvoiman ja rahoituspohjan vahvistamiseksi Etelä-Tuusulan yritysalueiden kaavoituksen ja myynnin ripeän edistämisen merkitys korostuu. Muita keinoja ovat palveluverkon tiivistämisten mahdollistamien säästöjen toteuttamisen varmistaminen, vajaakäyttöisten kiinteistöjen realisointi sekä kunnan henkilöstön mitoittaminen ennustettujen oppilas- ja lapsimäärien sekä muun palvelutarpeen mukaiselle tasolle.

Henkilöstökulujen osalta palkankorotusten lisäykseksi arvioidaan 2,4 milj. euroa ja henkilöstömäärän kasvun vaikutusten arvioidaan olevan noin 1 milj. euroa. Henkilöstömäärää kasvattaa erityisesti lapsimäärän nopea kasvu varhaiskasvatuksessa. Lapsimäärän kehitys toteutuu jo vuonna 2024 selvästi ennakoitua suurempana, kuin mitä vuoden 2024 talousarvion määrärahavaraus. Kunta-alan virka- ja työehtosopimukset ovat voimassa 1.5.2022-30.4.2025. Sopimuskaudella työvoimakustannukset nousevat keskimäärin vähintään 3,11 % vuonna 2024. Inflaation taittumisella arvioidaan olevan positiivinen vaikutus kustannuskehityksen hillitsemiseen. HSL:n kuntaosuuden arvioidaan pysyvän vuoden 2024 tasolla. Sähkön hintoihin tehtyjen suojausten ja käyttöarvioiden perusteella kustannusten arvioidaan olevan vuonna 2025 samalla tasolla kuin vuonna 2024.


Vuoden 2025 tulos on 0,1 miljoonaa euroa alijäämäinen. Tuloskehitys on hienoisesti ylijäämäinen vuodesta 2026 lähtien. Jäljempinä vuosina ylijäämä kasvaa merkittävästi ollen keskimäärin 27,4 miljoonaa euroa vuosina 2026 - 2029, kaavoitusten edistymisen ja tontinmyyntien johdosta. Tämän lisäksi investointien muutokset vaikuttavat lainakehitykseen vaikkakin investointien taso pysyy suhteellisen korkeana. Lainamäärän arvioidaan olevan suunnitelmakauden lopulla vuonna 2029 noin 353,0 miljoonaa euroa (454 miljoonaa euroa).

Taulukossa käyttöomaisuusinvestoinnit ja lainamäärä 2025 - 2029 pormestarin talousarvioesitys kh 28.10.2024 ja kh 18.11,2024 (sisältää peruskunnan ja liikelaitoksen)

  TAE 2025 TS 2026 TS 2027 TS 2028 TS 2029
Pormestarin TA esitys 23.10 kh 28.10.2024          
Käyttöomaisuuden myyyntitulot 1000 € 13 100 17 454 27 916 26 255 26 255
Käyttöomaisuusinvestoinnit 1000 € 63 702 58 430 93 743 78 755 50 755
Lainamäärä 31.12. tilanteessa 1000 € 302 000 336 650 397 150 440 150 454 150
Pormestarin muutettu TA esitys kh 18.11.2024          
Käyttöomaisuuden myyntitulot 1000 €  14 300 16 531 46 890 57 816 47 711
Käyttöomaisuusinvestoinnit 1000 € 61 882 50 660 74 093 73 625 51 175
Lainamäärä 31.12. tilanteessa 1000 € 299 600 326 950 347 950 352 950 352 950



Riskeinä lyhyellä aikavälillä nähdään edelleen palkkojen nousun vaikutus sekä geopoliittisista jännitteistä seuraavat hintavaikutukset.

Järjestöjen lausunnot talousarviosta ovat tämän asian liitteenä (liite 1 ja liite 2).

Ehdotus

Esittelijä

Kalle Ikkelä, pormestari, kalle.ikkela@tuusula.fi

Kunnanhallitus päättää ehdottaa valtuustolle, että

VALTUUSTO päättää

  • hyväksyä vuoden 2025 talousarvion sekä vuosien 2025 – 2029 taloussuunnitelman liitteenä esitetyn mukaisesti.

Päätös

Kunnanhallitus päätti

  • jättää asian pöydälle.

Kokouskäsittely

Käsittelyn aikana valmistelija esitti teknisen korjauksen esittelytekstin lauseeseen:
" Lainamäärän arvioidaan olevan suunnitelmakauden lopulla vuonna 2029 noin 372,3 miljoonaa euroa"
Korjattu lause:
"Lainamäärän arvioidaan olevan suunnitelmakauden lopulla vuonna 2029 noin 353,0 miljoonaa euroa"
Tekninen muutos huomioitu pöytäkirjassa. 

Puheenjohtajan avattua asiassa keskustelun jäsen Yltävä ehdotti asian jättämistä pöydälle. Kunnanhallitus päätti hyväksyä ehdotuksen yksimielisesti. 

Kokouksen aikana pidettiin tauko klo 16.40 -16.55. 

Valmistelija

Kari Ora, talousjohtaja, kari.ora@tuusula.fi

Ehdotus

Esittelijä

Kalle Ikkelä, pormestari, kalle.ikkela@tuusula.fi

Kunnanhallitus päättää ehdottaa valtuustolle,​ että

VALTUUSTO päättää

  • hyväksyä vuoden 2025 talousarvion sekä vuosien 2025 – 2029 taloussuunnitelman liitteenä esitetyn mukaisesti.

Päätös

Kunnanhallitus päättää ehdottaa valtuustolle,​ että

VALTUUSTO päättää

  • hyväksyä vuoden 2025 talousarvion sekä vuosien 2025 – 2029 taloussuunnitelman liitteenä esitetyn mukaisesti.

Kokouskäsittely

Puheenjohtajan avattua asiasta keskustelun, jäsen Lindberg esitti muutosehdotuksen jäsen Mäensivun kannattamana:
Muutosehdotus: Määrärahan lisäys Kellokosken tehdasmuseolle, 9 000 €.

Puheenjohtaja totesi, että koska oli tehty kannatettu muutosehdotus, on asia ratkaistava äänestämällä. Kunnanhallitus hyväksyi puheenjohtajan esityksen, että ne, jotka kannattavat pohjaehdotusta, äänestävät "JAA" ja ne, jotka kannattavat Lindbergin tekemää muutosehdotusta, äänestävät "EI". 

Suoritetussa äänestyksessä annettiin

    • 2 "JAA"-ääntä (Ari Nyman, Laura Åvall)
    • 11 "EI"-ääntä (Outi Huusko, Kalle Ikkelä, Elisa Laitila, Kati Lepojärvi, Arto Lindberg, Karita Mäensivu, Mika Mäki-Kuhna, Lilli Salmi, Johanna Sipiläinen, Mika Timonen, Anna Yltävä)

Suoritetussa äänestyksessä annettiin 2 jaa-ääntä ja 11 ei-ääntä. Puheenjohtaja totesi muutosehdotuksen tulleen kunnanhallituksen päätökseksi.


Puheenjohtajan jatkettua keskustelua, jäsen Yltävä esitti muutosehdotuksen jäsen Laitilan kannattamana:
Muutosehdotus: Määrärahan lisäys puistoruokailulle, 10 000 €.

Puheenjohtaja totesi, että koska oli tehty kannatettu muutosehdotus, on asia ratkaistava äänestämällä. Kunnanhallitus hyväksyi puheenjohtajan esityksen, että ne, jotka kannattavat pohjaehdotusta, äänestävät "JAA" ja ne, jotka kannattavat Yltävän tekemää muutosehdotusta, äänestävät "EI". 

Suoritetussa äänestyksessä annettiin

    • 6 "JAA"-ääntä (Kalle Ikkelä, Ari Nyman, Lilli Salmi, Johanna Sipiläinen, Mika Timonen, Laura Åvall)
    • 7 "EI"-ääntä (Outi Huusko, Elisa Laitila, Kati Lepojärvi, Arto Lindberg, Karita Mäensivu, Mika Mäki-Kuhna, Anna Yltävä)

Suoritetussa äänestyksessä annettiin 6 jaa-ääntä ja 7 ei-ääntä. Puheenjohtaja totesi muutosehdotuksen tulleen kunnanhallituksen päätökseksi.


Puheenjohtajan jatkettua keskustelua, jäsen Yltävä esitti muutosehdotuksen jäsen Laitilan kannattamana:
Muutosehdotus: Määrärahan lisäys oppimateriaaleille, 15 €/oppilas, 55 000 €.
Kunnanhallitus hyväksyi muutosehdotuksen yksimielisesti. 

Puheenjohtajan jatkettua keskustelua, jäsen Laitila esitti muutosehdotuksen jäsen Ikkelän kannattamana:
Muutosehdotus: Määrärahan lisäys kesätyöseteleille, 20 000 €.
Kunnanhallitus hyväksyi muutosehdotuksen yksimielisesti. 


Puheenjohtajan jatkettua keskustelua, jäsen Yltävä esitti muutosehdotuksen jäsen Laitilan kannattamana:
Muutosehdotus: Määrärahan lisäys Natura-alueen hoitoon, 30 000 €.

Puheenjohtaja totesi, että koska oli tehty kannatettu muutosehdotus, on asia ratkaistava äänestämällä. Kunnanhallitus hyväksyi puheenjohtajan esityksen, että ne, jotka kannattavat pohjaehdotusta, äänestävät "JAA" ja ne, jotka kannattavat Yltävän tekemää muutosehdotusta, äänestävät "EI". 

Suoritetussa äänestyksessä annettiin

    • 9 "JAA"-ääntä (Outi Huusko, Kalle Ikkelä, Karita Mäensivu, Mika Mäki-Kuhna, Ari Nyman, Lilli Salmi, Johanna Sipiläinen, Mika Timonen, Laura Åvall)
    • 4 "EI"-ääntä (Elisa Laitila, Kati Lepojärvi, Arto Lindberg, Anna Yltävä)

Suoritetussa äänestyksessä annettiin 9 jaa-ääntä ja 4 ei-ääntä. Puheenjohtaja totesi pohjaehdotuksen tulleen kunnanhallituksen päätökseksi.

 

Puheenjohtajan jatkettua keskustelua, jäsen Yltävä esitti muutosehdotuksen jäsen Laitilan kannattamana:
Muutosehdotus: Määrärahan lisäys ulkoilualueiden hoitoon, 20 000 €.

Puheenjohtaja totesi, että koska oli tehty kannatettu muutosehdotus, on asia ratkaistava äänestämällä. Kunnanhallitus hyväksyi puheenjohtajan esityksen, että ne, jotka kannattavat pohjaehdotusta, äänestävät "JAA" ja ne, jotka kannattavat Yltävän tekemää muutosehdotusta, äänestävät "EI". 

Suoritetussa äänestyksessä annettiin

    • 9 "JAA"-ääntä (Outi Huusko, Kalle Ikkelä, Arto Lindberg, Mika Mäki-Kuhna, Ari Nyman, Lilli Salmi, Johanna Sipiläinen, Mika Timonen, Laura Åvall)
    • 4 "EI"-ääntä (Elisa Laitila, Kati Lepojärvi, Karita Mäensivu, Anna Yltävä)

Suoritetussa äänestyksessä annettiin 9 jaa-ääntä ja 4 ei-ääntä. Puheenjohtaja totesi pohjaehdotuksen tulleen kunnanhallituksen päätökseksi.

Muutokset on huomioitu pöytäkirjan liitteeseen. 

Asian käsittelyn jälkeen pidettiin tauko klo 20.50 - 21.00.

Maahanmuuttokoordinaattori Illikainen poistui kokouksesta asian käsittelyn aikana klo 19.34. 

 

Valmistelija

Kari Ora, talousjohtaja, kari.ora@tuusula.fi

Ehdotus

Valtuusto päättää

  • hyväksyä vuoden 2025 talousarvion sekä vuosien 2025 – 2029 taloussuunnitelman liitteenä esitetyn mukaisesti.

Päätös

Valtuusto päätti

  • hyväksyä vuoden 2025 talousarvion sekä vuosien 2025 – 2029 taloussuunnitelman muutosesitysten mukaisesti.

Kokouskäsittely

Puheenjohtajan avattua asiasta keskustelun, pidettiin seuraavat ryhmäpuheenvuorot:

  • Kokoomuksen valtuustoryhmä, Lilli Salmi
  • Tuusulan puolesta valtuustoryhmä, Jari Anttalainen
  • Perussuomalaisten valtuustoryhmä, Johanna Sipiläinen
  • Sosialidemokraattien valtuustoryhmä, Aarno Järvinen
  • Keskiryhmän valtuustoryhmä, Anu Åberg
  • Vihreiden valtuustoryhmä, Annika Lappalainen
  • Vasemmiston valtuustoryhmä, Pekka Heikkinen
  • Kristillisdemokraattien valtuustoryhmä, Mila Lehtonen
  • Valtuustoryhmä Pasi Huuhtanen, Pasi Huuhtanen.
     

Asian käsittelyn aikana pidettiin tauko klo 18.14 -19:00 ja klo 19.43 -20.00. 
Valtuutettu Hanna Catani poistui kokouksesta toisen tauon aikana klo 19.57. 

Puheenjohtajan jatkettua asiasta keskustelua, pormestari Kalle Ikkelä esitti seuraavat tekniset korjaukset:
"Tekniset korjaukset vuoden 2025 talousarvioon:

  1. Korjataan sivunumerointi lopulliseen versioon
  2. Sivu 41, Poistetaan sivun ensimmäisen lauseen lauseen keskeltä kohta “Hyökkälän koulun osapurku 0,5 milj. euroa,”.
  3. Sivu 125, vuositavoite 3.1, “Kellokosken Joenrannan ja Seppäinpuiston alueiden kunnallistekniikan rakentaminen on aloitettu.” muutetaan muotoon “Kellokosken Joenrannan alueen kunnallistekniikan rakentaminen on aloitettu.
  4. Sivu 137, Toiminnan keskeiset muutokset ja toimenpiteet, “Kellokosken Joenrannan ja Seppäinpuiston alueiden kunnallistekniikan rakentaminen on aloitettu.” muutetaan muotoon “Kellokosken Joenrannan alueen kunnallistekniikan rakentaminen on aloitettu.”


Valtuusto hyväksyi tekniset muutokset yksimielisesti. 

Puheenjohtajan jatkettua asiasta keskustelua, valtuutettu Laura Vaarnas esitti seuraavan muutosesityksen valtuutettu Tuija Reinikaisen kannattamana:

Muutosesitys: Esitän että talous- ja toimintasuunnitelman sivistyksen osioon lisätään teksti ”Tuusulan nimistötoimikunnan yksimielisellä ja valtuuston enemmistön päätöksellä kampus-nimen sijaan käytetään suomenkielisiä selkeitä nimityksiä Tuusulan koulu- ja päiväkotikiinteistöistä, eli kampus-sanan käytöstä luovutaan viimeistään 1.3.2025 alkaen.”

Puheenjohtaja totesi, että koska oli tehty kannatettu muutosesitys, on asia ratkaistava äänestämällä. Valtuusto hyväksyi puheenjohtajan esityksen, että ne, jotka kannattavat pohjaehdotusta, äänestävät "JAA" ja ne, jotka kannattavat Vaarnaksen tekemää muutosesitystä, äänestävät "EI". 

Suoritetussa äänestyksessä annettiin

  • 19 "JAA"ääntä (Outi Huusko, Pasi Huuhtanen, Kalle Ikkelä, Mika Joensuu, Kim Kiuru, Topi Korpinen, Annika Lappalainen, Arto Lindberg, Daniel Levander, Janne Mellin, Karita Mäensivu, Mika Mäki-Kuhna, Ilari Roihuvuo, Lilli Salmi, Emmi Sirniö, Ilmari Sjöblom, Ruut Sjöblom, Anna Yltävä, Laura Åvall)
  • 28 "EI"-ääntä (Monica Avellan, Janne Hermunen, Vesa Hänninen, Jari Immonen,  Aarno Järvinen, Sanna Kervinen, Taina Ketvel, Aila Koivunen, Mirka Kovalainen, Päivö Kuusisto, Mira Lehtinen, Mila Lehtonen, Kati Lepojärvi,  Ari Loponen, Ari Nyman, Tuija Reinikainen, Ulla Rosenqvist, Kirsti Ruislehto, Risto Rämö, Jari Räsänen, Jussi Salonen, Johanna Sipiläinen, Raimo Stenvall,  Mika Timonen, Lauri Untamo, Laura Vaarnas, Margita Winqvist, Anu Åberg)
  • 3 tyhjää (Jari Anttalainen, Elisa Laitila, Liisa Palvas)
     

Suoritetussa äänestyksessä annettiin 19 jaa-ääntä, 28 ei-ääntä ja 3 tyhjää. Puheenjohtaja totesi muutosesityksen tulleen valtuuston päätökseksi.


Puheenjohtajan jatkettua asiasta keskustelua, valtuutettu Janne Hermunen esitti seuraavan muutosesityksen valtuutettu Ari Loposen kannattamana:

Muutosesitys: "Talousarvion kohtaan 2.5.1.2 varhaiskasvatus sekä lisättäväksi taloussuunnitelmaan vuosille 2025 - 2029. Esitämme vaaterahan lisäystä Tuusulan kunnassa työsuhteessa oleville varhaiskasvatuksen, aamu- ja iltapäivätoiminnan ohjaajille sekä esikoulun ohjaajille 100€/vuosi. Varhaiskasvatukseen ja koulun iltapäiväkerhojen ohjaajille esitetyn vaaterahan kustannukset (100€/vuosi) olisivat noin 42 000 euroa vuodessa. Kustannus on laskettu joulukuun 2022 henkilöstötilanteen mukaan, jolloin varhaiskasvatuksessa, sisältäen esiopetuksen, työskenteli 376 työntekijää ja koulun iltapäiväkerhoissa 40 työntekijää."
 

Puheenjohtaja totesi, että koska oli tehty kannatettu muutosesitys, on asia ratkaistava äänestämällä. Valtuusto hyväksyi puheenjohtajan esityksen, että ne, jotka kannattavat pohjaehdotusta, äänestävät "JAA" ja ne, jotka kannattavat Hermusen tekemää muutosesitystä, äänestävät "EI". 

Suoritetussa äänestyksessä annettiin

  • 30 "JAA"ääntä (Jari Anttalainen, Outi Huusko, Pasi Huuhtanen, Kalle Ikkelä, Aarno Järvinen, Sanna Kervinen, Taina Ketvel,  Kim Kiuru, Aila Koivunen, Topi Korpinen, Mirka Kovalainen, Päivo Kuusisto, Arto Lindberg, Mira Lehtinen, Mila Lehtonen, Kati Lepojärvi, Daniel Levander, Janne Mellin, Mika Mäki-Kuhna, Ilari Roihuvuo, Ulla Rosenqvist, Kirsti Ruislehto, Risto Rämö, Lilli Salmi, Emmi Sirniö, Ilmari Sjöblom, Ruut Sjöblom, Lauri Untamo, Anu Åberg, Laura Åvall)
  • 20 "EI"-ääntä (Monica Avellan, Janne Hermunen, Vesa Hänninen, Jari Immonen, Mika Joensuu, Elisa Laitila, Annika Lappalainen, Ari Loponen, Karita Mäensivu, Ari Nyman, Liisa Palvas, Tuija Reinikainen, Jari Räsänen, Jussi Salonen, Johanna Sipiläinen, Raimo Stenvall, Mika Timonen, Laura Vaarnas, Margita Winqvist, Anna Yltävä)
     

Suoritetussa äänestyksessä annettiin 30 jaa-ääntä ja 20 ei-ääntä. Puheenjohtaja totesi pohjaesityksen tulleen valtuuston päätökseksi.

Valtuutetut Janne Hermunen ja Ari Loponen ilmoittivat päätöksestä eriävän mielipiteen.


Puheenjohtajan jatkettua asiasta keskustelua, valtuutettu Kati Lepojärvi esitti seuraavan muutosesityksen valtuutettu Anu Åbergin kannattamana:

Muutosesitys: "Esitän talousarvion kohtaan henkilöstösuunnitelma (s. 167 alk.), että apulaispormestarien puolipäiväisten tehtävien jatkuvuuden edellytyksiä tarkastellaan hallintosäännön päivityksen yhteydessä ennen 1.6.2025, uuden valtuustokauden alkua.
Kunnan laskelmien mukaan laskettuna arviolta vähintään 130 000 euron kustannukset syntyvät apulaispormestarien palkka- ja palkkiokustannuksista vuosittain.

Perustelut:

  • Apulaispormestarien tehtäviä ei ole kahden valtuustokauden aikana saatu vastaamaan pormestariohjelman käyttöönoton yhteydessä suunniteltua: Apulaispormestarien oli tarkoitus toimia toimialajohtajien kanssa kaksoisjohtajamallissa siten, että toimialajohtaja vastaa virkavalmisteluprosessista ja apulaispormestari poliittisesta prosessista - samaan tapaan kuin pormestari ja kansliapäällikkö. Tämä ei ole 7,5 vuoden aikana toteutunut ja apulaispormestarien tehtävät tai tulostavoitteet eivät ole selkeät eivätkä määritellyt.
  • Puolipäiväiseen tehtävään on luottamushenkilöiden erittäin vaikea sitoutua, mikä kaventaa mahdollisten apulaispormestariehdokkaiden määrää.
  • Tuusulan kokoisessa kunnassa apulaispormestarien tehtäville ei ole suurta tarvetta. Lautakuntien puheenjohtajarooli on riittävä ja sitä voidaan kehittää hallintosääntökäsittelyn yhteydessä.
  • Apulaispormestareista luopuminen mahdollistaisi valtuuston ja valtuustoryhmien vaikutusmahdollisuuksien lisäämisen esimerkiksi siten, että valtuuston puheenjohtajisto osallistuu poliittisen johtoryhmän työskentelyyn. Myös valtuustoryhmien puheenjohtajat voisivat osallistua laajennetun poliittisen johtoryhmän työskentelyyn ja siten vahvistaa päätöksentekoprosessin avoimuutta.
  • Kunnalla on painetta henkilöstövähennyksiin. Kunta on käynnistänyt yhteistoimintamenettelyjä mm. nuorisotyöntekijöiden keskuudessa. Valtuusto on aiemmin lisännyt nuorisotyöresursseja. Haluamme välttää vähennykset mm. nuorisotyöstä, vaikka tehtävät eivät olisikaan ns. lakisääteisiä. Meillä luottamushenkilöillä on myös velvollisuus osallistua kunnan säästötalkoisiin.
     

Kirjaamon toimittamat laskelmat:
apulaispormestarien palkkakulut:
1.1-31.12.2023: 69 113,59€
1.1.-30.11.2024: 76 659,56€
Työnantajan sosiaalivakuutus- ja työttömyysmaksut (keskim.): 22,46
Maksetut kokouspalkkiot:
1.1.-31.12.2023: 27 899,35€
1.1.-30.9.2024: 19 578, 45€"

Puheenjohtaja totesi, että koska oli tehty kannatettu muutosesitys, on asia ratkaistava äänestämällä. Valtuusto hyväksyi puheenjohtajan esityksen, että ne, jotka kannattavat pohjaehdotusta, äänestävät "JAA" ja ne, jotka kannattavat Lepojärven tekemää muutosesitystä, äänestävät "EI". 

Suoritetussa äänestyksessä annettiin

  • 29 "JAA"ääntä (Jari Anttalainen, Outi Huusko, Pasi Huuhtanen, Kalle Ikkelä, Jari Immonen, Mika Joensuu, Aarno Järvinen, Kim Kiuru, Aila Koivunen, Topi Korpinen, Päivö Kuusisto, Elisa Laitila, Annika Lappalainen, Daniel Levander, Arto Lindberg, Janne Mellin,Karita Mäensivu, Mika Mäki-Kuhna, Liisa Palvas, Ilari Roihuvuo, Kirsti Ruislehto, Lilli Salmi, Jussi Salonen, Emmi Sirniö, Ilmari Sjöblom, Ruut Sjöblom, Laura Vaarnas, Anna Yltävä, Laura Åvall)
  • 21 "EI"-ääntä (Monica Avellan, Janne Hermunen, Vesa Hänninen, Sanna Kervinen, Taina Ketvel, Mirka Kovalainen, Mira Lehtinen, Mila Lehtonen, Kati Lepojärvi, Ari Loponen, Ari Nyman,Tuija Reinikainen, Ulla Rosenqvist, Risto Rämö, Jari Räsänen, Johanna Sipiläinen, Raimo Stenvall, Mika Timonen, Lauri Untamo, Margita Winqvist, Anu Åberg)
     

Suoritetussa äänestyksessä annettiin 29 jaa-ääntä ja 21 ei-ääntä. Puheenjohtaja totesi pohjaesityksen tulleen valtuuston päätökseksi.

 

Puheenjohtajan jatkettua asiasta keskustelua, valtuutettu Anna Yltävä esitti seuraavan muutosesityksen valtuutettu Margita Winqvistin kannattamana:

Muutosesitys: "Esitän korotusta aineet ja tarvikkeet –kohtaan 20 000 €. Korottaisimme summan 15 € per koululainen ja samassa suhteessa varhaiskasvatukseen. Summa tulee silloin olemaan kunnanhallituksen muutosesitys huomioiden 15 €/koululainen.”

Puheenjohtaja totesi, että koska oli tehty kannatettu muutosesitys, on asia ratkaistava äänestämällä. Valtuusto hyväksyi puheenjohtajan esityksen, että ne, jotka kannattavat pohjaehdotusta, äänestävät "JAA" ja ne, jotka kannattavat Yltävän tekemää muutosesitystä, äänestävät "EI". 

Suoritetussa äänestyksessä annettiin

  • 16 "JAA"ääntä (Pasi Huuhtanen, Kalle Ikkelä, Sanna Kervinen, Topi Korpinen, Mirka Kovalainen, Päivö Kuusisto, Daniel Levander, Ari Nyman, Mika Mäki-Kuhna, Ulla Rosenqvist, Jari Räsänen, Lilli Salmi, Ilmari Sjöblom, Ruut Sjöblom, Lauri Untamo, Laura Åvall)
  • 34 "EI"-ääntä (Jari Anttalainen, Monica Avellan, Janne Hermunen, Outi Huusko, Vesa Hänninen, Jari Immonen, Aarno Järvinen, Mika Joensuu, Taina Ketvel, Kim Kiuru, Aila Koivunen, Elisa Laitila, Annika Lappalainen, Mira Lehtinen, Mila Lehtonen, Kati Lepojärvi, Arto Lindberg, Ari Loponen, Janne Mellin, Karita Mäensivu, Liisa Palvas, Tuija Reinikainen, Ilari Roihuvuo, Kirsti Ruislehto, Risto Rämö, Jussi Salonen, Johanna Sipiläinen, Emmi Sirniö, Raimo Stenvall, Mika Timonen, Laura Vaarnas, Margita Winqvist, Anna Yltävä, Anu Åberg)
     

Suoritetussa äänestyksessä annettiin 16 jaa-ääntä ja 34 ei-ääntä. Puheenjohtaja totesi muutosesityksen tulleen valtuuston päätökseksi.

 

Puheenjohtajan jatkettua asiasta keskustelua, valtuutettu Jussi Salonen esitti seuraavan muutosesityksen valtuutettu Margita Winqvistin kannattamana:

Muutosesitys: "LISÄYSEHDOTUS - KUTSULIIKENTEEN LISÄÄMINEN
Kutsuliikenteen kokeilun arviointi

  • lisäys sivulle 126 kohtaan 13.1 Onnistumisen kriteeriksi
  • ⁠⁠sama teksti kohtaan 2.6.2.1 Yhdyskuntatekniikka sivulle 140 otsikon Toiminnan keskeiset muutokset ja toimenpiteet alle."


Puheenjohtaja totesi, että koska oli tehty kannatettu muutosesitys, on asia ratkaistava äänestämällä. Valtuusto hyväksyi puheenjohtajan esityksen, että ne, jotka kannattavat pohjaehdotusta, äänestävät "JAA" ja ne, jotka kannattavat Salosen tekemää muutosesitystä, äänestävät "EI". 

Suoritetussa äänestyksessä annettiin

  • 29"JAA"ääntä (Janne Hermunen, Outi Huusko, Pasi Huuhtanen, Vesa Hänninen, Kalle Ikkelä, Jari Immonen, Mika Joensuu, Sanna Kervinen, Kim Kiuru, Topi Korpinen, Mirka Kovalainen, Päivö Kuusisto, Annika Lappalainen, Daniel Levander, Arto Lindberg, Ari Loponen, Janne Mellin, Mika Mäki-Kuhna, Ilari Roihuvuo, Jari Räsänen, Lilli Salmi, Johanna Sipiläinen, Emmi Sirniö, ilmari Sjöblom, Ruut Sjöblom, Ulla Rosenqvist, Mika Timonen, Lauri Untamo, Laura Åvall)
  • 21 "EI"-ääntä (Jari Anttalainen, Monica Avellan, Aarno Järvinen, Taina Ketvel, Aila Koivunen, Elisa Laitila, Mira Lehtinen, Mila Lehtonen, Kati Lepojärvi, Karita Mäensivu, Ari Nyman, Liisa Palvas, Tuija Reinikainen, Kirsti Ruislehto, Risto Rämö, Jussi Salonen, Raimo Stenvall, Laura Vaarnas, Margita Winqvist, Anna Yltävä, Anu Åberg)
     

Suoritetussa äänestyksessä annettiin 29 jaa-ääntä ja 21 ei-ääntä. Puheenjohtaja totesi pohjaesityksen/muutosesityksen tulleen valtuuston päätökseksi.


Puheenjohtajan jatkettua asiasta keskustelua, valtuutettu Jari Anttalainen esitti seuraavan muutosesityksen valtuutettu Margita Winqvistin kannattamana:

Muutosesitys: ”Luontoalueiden ja ulkoilureittien kunnossapitoon ( Natura) varatun määrärahan 30 000 € palauttaminen ja ulkoalueiden ylläpidon määrärahan 20 000 € palauttaminen. Näillä on suuri merkitys veto- ja pitovoimaan ja asukkaiden viihtyisyyteen mutta kustannusvaikutus on pieni.”

Puheenjohtaja totesi, että koska oli tehty kannatettu muutosesitys, on asia ratkaistava äänestämällä. Valtuusto hyväksyi puheenjohtajan esityksen, että ne, jotka kannattavat pohjaehdotusta, äänestävät "JAA" ja ne, jotka kannattavat Anttalaisen tekemää muutosesitystä, äänestävät "EI". 

Suoritetussa äänestyksessä annettiin

  • 25"JAA"ääntä (Janne Hermunen, Pasi Huuhtanen, Vesa Hänninen, Kalle Ikkelä, Jari Immonen, Sanna Kervinen, Topi Korpinen,  Arto Lindberg, Daniel Levander, Ari Loponen, Janne Mellin, Karita Mäensivu, Mika Mäki-Kuhna, Ari Nyman, Ulla Rosenqvist, Kirsti Ruislehto, Risto Rämö, Jari Räsänen, Lilli Salmi, Johanna Sipiläinen, Ilmari Sjöblom, Ruut Sjöblom, Mika Timonen, Lauri Untamo, Laura Åvall)
  • 24 "EI"-ääntä (Jari Anttalainen, Monica Avellan, Outi Huusko, Mika Joensuu, Elisa Laitila, Kim Kiuru, Taina Ketvel, Aila Koivunen, Mirka Kovalainen, Päivö Kuusisto, Annika Lappalainen, Mira Lehtinen, Mila Lehtonen, Kati Lepojärvi, Liisa Palvas, Tuija Reinikainen, Ilari Roihuvuo, Jussi Salonen, Emmi Sirniö, Raimo Stenvall, Laura Vaarnas, Margita Winqvist, Anna Yltävä, Anu Åberg)
  • 1 tyhjä (Aarno Järvinen)
     

Suoritetussa äänestyksessä annettiin 25 jaa-ääntä, 24 ei-ääntä ja 1 tyhjä. Puheenjohtaja totesi pohjaesityksen tulleen valtuuston päätökseksi.

 

Puheenjohtajan jatkettua asiasta keskustelua, valtuutettu Jari Anttalainen esitti seuraavan muutosesityksen valtuutettu Margita Winqvistin kannattamana:

Muutosesitys: "LISÄYSEHDOTUS - Kunnallinen pysäköinninvalvonta talousarvio 2025
Teemme lisäysehdotuksen kunnallisen pysäköinninvalvonnan mainitsemiseksi talousarviossa.

Lisäys 1. Lisätään talousarvioehdotukseen sivulle 126 kohtaan 13.1. Onnistumisen kriteeriksi teksti: Pysäköinninvalvonta on toiminnassa Tuusulassa
Lisäys 2. Lisätään talousarvioehdotukseen sivulle 140 otsikon Toiminnan keskeiset muutokset ja toimenpiteet alle lause Pysäköinninvalvonta on toiminnassa Tuusulassa.

PERUSTELU

  1. Tuusulan kunnan talousarviossa on ensimmäisen kerran pysäköinninvalvonta mainittu vuoden 2016 talousarviossa.
  2. Tuusulan kunnanhallitus on kokouksessaan 27.3.2017 §128 käsitellessään Pysäköintipolitiikka-ohjelmaa päättänyt hyväksyä Pysäköintipolitiikkaselvityksen ja käynnistää pysäköinninvalvonnan käyttöönoton valmistelun tavoitteena, että kunnallinen pysäköinninvalvonta on täysimääräisesti toiminnassa vuoden 2018 alussa
  3. Tavoite pysäköinninvalvonnasta on ollut tämän jälkeen jokaisena vuotena mukana talousarviossa, mutta asia ei ole milloinkaan edennyt lopulliseen tavoitteeseen täysimääräinen pysäköinninvalvonta.
  4. Viimeksi Tuusulan valtuusto on kokouksessaan 9.10.2023 §135 Kunnallisen pysäköinninvalvonnan järjestäminen päättänyt: käynnistää Tuusulassa kunnallisen pysäköinninvalvonnan 1.1.2024 alkaen ja esittãà aluehallintovirastolle, että se myöntää Tuusulan kunnalle toistaiseksi voimassaolevan luvan sihen, että kunta alueellaan poliisin ohella huolehtii pysäköintiä ja pysäyttämistä sekä joutokäyntiä koskevien kieltojen ja rajoitusten noudattamisen valvonnasta sekä pysäköintivirhemaksujen ja muiden pysäköinninvalvonnasta annetussa laissa säädettyjen seuraamusten mãäräämisestä esittää Järvenpään ja Keravan kaupungeille sekä Mäntsälän ja Nurmijärven kunnille kunnallisen pysäköinninvalvonnan järjestämistä kuntayhteistyönä siten, ettà valvonta toteutetaan Keski-Uudenmaan ympäristökeskuksen toimesta ja Keski-Uudenmaan ympäristökeskuksen palvelusopimusta päivitetään tältä osin.
  5. Vuonna 2023-2024 pysäköinninvalvontaa on tämän valtuuston päätöksen mukaisesti Keski-Uudenmaan ympäristökeskus selvittänyt ylikunnallisena toimintona. Tämäkään ei ole toteutunut, kun kukaan ympäristökeskuksen alueen kunnista ei ole tähän lähtenyt mukaan, vaan asia on palautunut Tuusulan kunnalle.
  6. Etenkin Hyrylän alueen pysäköintiin liittyvien ongelmien ratkaisemiseksi ja ehkäisemiseksi täysimääräisesti pysäköintivirhemaksuineen toimiva pysäköinninvalvonta on välttämätön.
  • lisäys talousarvioehdotukseen sivulle 126 kohtaan 13.1 Onnistumisen kriteeriksi teksti
  •  ⁠⁠sama teksti kohtaan 2.6.2.1 Yhdyskuntatekniikka sivulle 140 otsikon Toiminnan keskeiset muutokset ja toimenpiteet alle.
    Tuusulan puolesta valtuustoryhmä"


Puheenjohtaja totesi, että koska oli tehty kannatettu muutosesitys, on asia ratkaistava äänestämällä. Valtuusto hyväksyi puheenjohtajan esityksen, että ne, jotka kannattavat pohjaehdotusta, äänestävät "JAA" ja ne, jotka kannattavat Anttalaisen tekemää muutosesitystä, äänestävät "EI". 

Suoritetussa äänestyksessä annettiin

  • 25 "JAA"-ääntä (Monica Avellan, Outi Huusko, Pasi Huuhtanen, Janne Hermunen, Vesa Hänninen, Mika Joensuu, Taina Ketvel, Kim Kiuru, Aila Koivunen, Topi Korpinen, Annika Lappalainen, Mila Lehtonen, Kati Lepojärvi, Ari Loponen, Karita Mäensivu, Mika Mäki-Kuhna, Ari Nyman, Ilari Roihuvuo, Ulla Rosenqvist, Jari Räsänen, Johanna Sipiläinen, Ruut Sjöblom, Mika Timonen, Lauri Untamo, Anu Åberg)
  • 25 "EI"-ääntä (Jari Anttalainen, Kalle Ikkelä, Jari Immonen, Aarno Järvinen, Sanna Kervinen,  Mirka Kovalainen, Päivö Kuusisto, Elisa Laitila, Mira Lehtinen, Daniel Levander, Arto Lindberg, Janne Mellin, Liisa Palvas, Tuija Reinikainen, Kirsti Ruislehto, Risto Rämö, Lilli Salmi, Jussi Salonen, Emmi Sirniö, Ilmari Sjöblom, Raimo Stenvall, Laura Vaarnas, Margita Winqvist, Anna Yltävä, Laura Åvall)
     

Suoritetussa äänestyksessä annettiin 25 jaa-ääntä ja 25 ei-ääntä. Koska äänet menivät tasan, puheenjohtajan ääni ratkaisee. Puheenjohtaja totesi muutosesityksen tulleen valtuuston päätökseksi.

Valmistelija

Kari Ora, talousjohtaja, kari.ora@tuusula.fi

Perustelut

Perustelut

Talousarvio on kunnan tärkein talouden ja toiminnan ohjauksen väline. 
Valtuusto on hyväksynyt kokouksessaan 9.12.2024 § 132 talousarvion vuodelle 2025. Samalla hyväksyttiin myös vuosia 2025–2029 koskeva taloussuunnitelma sekä vuosien 2025–2029 investointisuunnitelma.
Talousarvion täytäntöönpano-ohjeen tarkoituksena on antaa talousarviossa määriteltyjä tavoitteita ja toimenpiteitä täydentäviä konkreettisia ohjeita, joita noudatetaan valtuuston hyväksymän talousarvion täytäntöönpanossa ja seurannassa. Toimialueet vastaavat ohjeen viemisestä käytäntöön.
 

Ehdotus

Esittelijä

Kalle Ikkelä, pormestari, kalle.ikkela@tuusula.fi

Kunnanhallitus päättää

  • hyväksyä liitteenä olevan talousarvion täytäntöönpano-ohjeen vuodelle 2025.

Päätös

Ehdotus hyväksyttiin. 

Valmistelija

  • Heidi Piikki, vs. talouspäällikkö, heidi.piikki@tuusula.fi

Perustelut

Valtuusto on 9.12.2024 §132 hyväksynyt talousarvion tulosalueille vuodelle 2025.

Talousarvion täytäntöönpano-ohjeen mukaan, sen jälkeen kun valtuusto on hyväksynyt talousarvion, kunnanhallitus päättää lautakuntien esityksen pohjalta käyttösuunnitelmasta.  Kunnanjohto on suoraan kunnanhallituksen vastuulla, eikä tältä osin lautakuntakäsittelyä ei suoriteta. Käyttösuunnitelmilla toimielimet asettavat valtuuston määrittelemien tavoitteiden kanssa yhdenmukaiset ja tarkennetut tavoitteet tulosyksiköittäin ja jakavat määrärahat ja tuloarviot tulosyksiköille osamäärärahoiksi ja osatuloarvioiksi. Käyttösuunnitelmissa kerrotaan lisäksi, miten toimitaan, jotta asetetut tavoitteet toteutetaan hyväksyttyjen määrärahojen ja tuloarvioiden puitteissa.

Talousarvio on kunnanjohdon toimialueen osalta yhteensä 

Toimintatuotot       60 047 € 

Toimintakulut    4 348 161 € 

Toimintakate     4 288 114 € 

Liitteenä kunnanjohdon käyttösuunnitelmaehdotukset.

Päätösehdotus

Esittelijä

  • Kalle Ikkelä, pormestari, kalle.ikkela@tuusula.fi

Kunnanhallitus päättää

  • hyväksyä kunnanjohdon palvelualueiden ja palveluyksiköiden käyttösuunnitelmat vuodelle 2025 liitteen mukaisesti.

Tiedoksi

talouden ohjaus