Valmistelija
Sakari Eskelinen, lakimies, sakari.eskelinen@tuusula.fi
Perustelut
Lausuntopyyntö
Uudenmaan ELY -keskuksen ympäristö- ja luonnonvarat -vastuualue pyytää kunnan lausuntoa Louhintahiekka Oy:n Nurmijärvellä sijaitsevan Nukarin kiviainesten ottoaluetta ja pilaantumattomien maa-ainesten loppusijoitusta koskevan hankkeen ympäristövaikutusten arviointiohjelmasta. Lausunto pyydetään toimittamaan 21.10.2019 mennessä
Hanke
Hankealue sijoittuu Nurmijärven kunnan koillisosaan kantatie 45:n varrelle, Raalan kylään Hämeentien ja Hynnänkorventien väliselle alueelle. Hankkeen tarkoituksena on perustaa kiviaineksen ottoalue, jota käytetään myös pilaantumattomien maa-ainesten loppusijoitukseen. Hankkeeseen sovelletaan YVA-menettelyä, koska suunniteltu otettava kiviaineksen määrä ylittää 200 000 m3 ktr vuodessa ja läjitettävän pilaantumattoman maa-aineksen määrä ylittää 50 000 t vuodessa. Hankealueelle tulee kaksi erillistä kaivualuetta, Linnamäki ja Lumikallio, joiden välille tulee varastokentät ja tukitoiminoja. Hankkeen tarkoitus on tuottaa Louhintahiekka Oy:n rakennustoimintaan tarvittava kiviaines sekä osoittaa paikka rakennustoiminnassa syntyvien pilaantumattomien ylijäämämaiden loppusijoitukselle. Lisäksi hankkeen tarkoituksena on mahdollistaa rakennustoiminnassa syntyvien jätteiden ja materiaalien, kuten purkubetonin ja kantojen, käsittely uudelleenkäyttöä varten. Tavoitteena on vähentää rakennustoiminnassa syntyvän jätteen määrää. YVA-menettelyssä tarkasteltavia hankevaihtoehtoja on kolme, vaihtoehto 0 (VE0), vaihtoehto 1 (VE1) ja vaihtoehto 2 (VE2). Mahdollisten lisätoimintojen mukaisesti vaihtoehdot VE1 ja VE2 on jaettu alavaihtoehtoihin. Vaihtoehdossa VE0 kohteen maankäyttöön ei tule muutoksia. Vaihtoehdossa VE1 maa-ainesta otetaan hieman nykyisen pellon pinnan yläpuolelle eli Linnamäen alueella tasoon +73 m mpy ja Lumikallion alueella tasoon +80 m mpy. Vaihtoehdossa VE1 kiviaineksen ottamista tehdään sellaiselle tasolle, jossa hankealueelle tulevat vedet voidaan ohjata painovoimaisesti ojiin. Vaihtoehdossa VE2 maa-ainesten ottaminen ulotetaan ympäröivän maan pinnan alapuolelle Linnamäen alueella tasoon +60 m mpy ja Lumikallion alueella tasoon +50 m mpy. Vaihtoehdossa VE2 kallion louhinta ulottuu pohjaveden pinnan alapuolelle. Hankkeen lopussa kaivualueet on täytetty pilaantumattomalla maa-aineksella nykyiseen korkotasoon asti ja jälkihoidettu. Hankkeen kesto vaihtoehdon VE1 mukaisesti on noin 10-15 vuotta ja vaihtoehdon VE2 mukaisesti noin 40 vuotta.
Ennakkoneuvottelu
YVA-menettelyä koskeva ennakkoneuvottelu pidettiin 10.5.2019 ELY -keskuksen tiloissa. Paikalla olivat myös Nurmijärven kunnan, Tuusulan kunnan ja Keski-Uudenmaan ympäristökeskuksen edustajat. Tuusulan näkökulmasta tärkeäksi katsottiin erityisesti liikennevaikutusten arvioinnin järjestäminen.
Liikennevaikutusten arviointi
Hankealue sijoittuu kantatien 45 (Hämeentie) läheisyyteen tien länsipuolelle, ja etäisyys Hämeentiehen on yli 300 m. Hankealueen länsipuolella kulkee yhdystie 11480 (Hynnänkorventie). Hankealueen sijainti ja mahdolliset liittymät (A-C) on esitetty yleispiirteisesti kuvassa 17 YVA –ohjelman sivulla 27.
Hämeentie on hankealueen kohdalla luokiteltu seudullisesti merkittäväksi tiejaksoksi Väyläviraston selvityksessä Helsingin seudun tieverkon luokitus ja palvelutasotavoitteet (Liikennevirasto 58/2018). Selvityksen mukaan tiejaksolla ei ole nykytilanteessa palvelutasopuutteita liikenneturvallisuudessa, häiriöherkkyydessä, matka-ajan ennakoitavuudessa, nopeustasossa tai liikenteen sujuvuudessa. Selvityksessä tehtyjen tarkastelujen mukaan palvelutasopuutteita ei ennusteta olevan myöskään MAL suunnitelmaluonnoksen (8.10.2018) mukaisessa ennustetilanteessa 2030. Liikennemäärät alueen maantieverkolla ovat: Hämeentiellä 7700 ajon/vrk (raskaiden ajoneuvojen osuus noin 10%) ja Hynnänkorventiellä 300 ajon/vrk (raskaiden ajoneuvojen osuus noin 5%). Nopeusrajoitukset alueen maantieverkolla ovat: Hämeentiellä 80 km/h ja Hynnänkorventiellä 60 km/h.
Hankealueen liikennöinti on suunniteltu tapahtumaan joko Hämeentieltä ( YVA-ohjelman sivun 27 kuvassa 17 liittymä A, liittymän paikka tieosoitejärjestelmässä on noin 45/7/5140) tai Hynnäkorventieltä (kuvassa 17 liittymä C, liittymän paikka tieosoitejärjestelmässä on noin 11480/1/4150). Kolmas vaihtoehto on liikennöinti molemmista liittymistä esimerkiksi niin, että alueelle tuleva liikenne käyttää Hynnänkorventien liittymää ja alueelta poistuva liikenne Hämeentien liittymää.
Molemmat alueen maantiet ovat päällystettyjä teitä. Hämeentien päällyste on asfalttibetoni (AB) ja Hynnänkorventien päällyste pehmeä asfalttibetoni (PAB).
Hankealueen läheisyydessä Hämeentiellä on linja-autopysäkit liittymävaihtoehto A:n yhteydessä.
Hankealueen läheisyydessä Hämeentien ja Hynnänkorventien maanteiden yhteyteen ei ole toteutettu jalankulun ja pyöräilyn väyliä, vaan jalankulkijat ja pyöräilijät liikkuvat maantien pientareella. Nurmijärven kevyen liikenteen verkoston ja ulkoilureitistön suunnitelmassa on vuonna 2010 kartoitettu merkittävimpiä Nurmijärven alueen jalankulun ja pyöräilyn reittejä ja yhteystarpeita. Suunnitelmassa ei ole esitetty suunnitellun maa-ainesten ottoalueen läheisyyteen Hämeentielle ja Hynnänkorventielle reittejä tai yhteystarpeita. Uudenmaan ELY-keskuksen kevyen liikenteen tarveselvityksessä vuodelta 2013 ei ole esitetty hankealueen läheisyyteen lähiaikoina toteutettavia hankkeita.
Nurmijärven alueen koululaisten reittien turvallisuutta on arvioitu ELY-keskuksen toimesta KOULULIITU -menetelmällä vuonna 2015. Hämeentie suunnittelualueen läheisyydessä on selvityksessä todettu koululaisille erittäin vaaralliseksi tieosuudeksi, joka on vaarallinen myös yläkouluikäisille lapsille. Hynnänkorventie on arvioitu alimman riskiluokan tieksi, jonka ei pitäisi olla vaarallinen nuorimmillekaan koululaisille (kuva 18 sivulla 28).
Hämeentiellä liittymävaihtoehto A:n läheisyydessä (500 m liittymästä molempiin suuntiin) on viime vuosina (2014-2018) tapahtunut Väyläviraston onnettomuustietojen (poliisin tietoon tulleet onnettomuudet) mukaan yhteensä 13 liikenneonnettomuutta, joista yksi on ollut peräänajo-onnettomuus, yksi suistumisonnettomuus ja muut hirvi- ja peuraonnettomuuksia. Onnettomuuksissa ei ole loukkaantunut tai kuollut ihmisiä. Hynnänkorventiellä liittymävaihtoehto C:n läheisyydessä ei ole tapahtunut viime vuosina poliisin tietoon tulleita liikenneonnettomuuksia.
Sivulla 29 kuvassa 19 on esitetty liikenneonnettomuuksien kasautumat Nurmijärven pohjoisosassa (tarkastelujakso 2013-2017) Destian iLiitu järjestelmästä. Onnettomuuskasaumapiirakkana esitetään kohteet, joissa on tapahtunut viiden vuoden tarkastelujakson aikana 1) vähintään yksi kuolemaan johtanut onnettomuus (punainen) tai 2) vähintään kaksi loukkaantumiseen johtanutta onnettomuutta (sininen) tai 3) yhteensä vähintään viisi onnettomuutta (keltainen). Hankealueen läheisyydessä, noin 700 m liittymävaihtoehto A:sta pohjoisen suuntaan on omaisuusvahinkoihin johtaneiden onnettomuuksien kasautumapiste.
Toiminnan aloitus on suunniteltu vuodelle 2021, jolloin hankealueelle toteutetaan varastoalue ja aloitetaan maa-ainesten ottaminen (ottomäärä alustavasti 100 000 m3ktr). Tämän jälkeen toiminta-ajan loppuun saakka (vuosiin 2030-2060 asti) alueella tapahtuu maa-ainesten ottoa noin 200 000 m3ktr/v, ylijäämämaan vastaanottoa noin 150 000 m3ktr/v. Toiminnanharjoittaja on arvioinut, että suunnitellulla maa-ainesten otto- ja vastaanottomäärillä alueelle tapahtuva liikenne olisi 60 ajoneuvoa/vrk. Vuosittaiset ajoneuvomäärät ovat samaa luokkaa molemmissa vaihtoehdoissa VE1 ja VE2.
Liikennevaikutukset arvioidaan kolmelle liikennöintivaihtoehdolle:
- liikennöinti Hämeentieltä liittymän A kautta
- liikennöinti Hynnänkorventielle liittymän C kautta
- liikennöinti molempien liittymien kautta
Liikennevaikutusten osalta arvioidaan vaikutuksia liikenteen sujuvuuteen, liittymien toimivuuteen, liikenteen turvallisuuteen ja liikennepäästöihin. Lisäksi arvioidaan liikenteen vaikutuksia viihtyvyyteen ja meluun.
Kunnanhallituksen lausunto
Kunnanhallitus katsoo, että vaikka YVA-menettelyn kohteena oleva Louhintahiekka Oy:n Nurmijärven Nukarin kiviainesten ottoaluetta ja pilaantumattomien maa-ainesten loppusijoitusta koskeva hanke ei sijoitu kunnan alueelle, on silti tärkeää arvioida hankkeen vaikutukset kattavasti myös Tuusulan kannalta. Ennakkotarkastelun perusteella etenkin hankkeen liikennevaikutuksia on syytä arvioida Tuusulan näkökulmasta.
Kunnanhallitus toteaa, että YVA -ohjelman sivuilla 27 -29 esitettyä liikenteen lähtötietoja ja sivuilla 30-32 arvioitaviksi esitettyjä liikennevaikutuksia tulee viimeistään arviointiselostuksen yhteydessä eritellä tarkemmin Tuusulan näkökulmasta.
Käytännössä tämä tarkoittaa, että on otettava huomioon Tuusulan yleiskaavaan liittyvät liikenne-ennusteet sekä Keski-Uudenmaan logistiikan poikittaisyhteyden liikenneverkolliset vaikutukset sekä ko. väylän vaikutukset liikenteen suuntautumiseen ja liikennemääriin. Kuten myös Helsingin seudulla laaditut (MAL-työ) liikenne-ennusteet väyläverkon osalta. Kunnanhallitus arvioi, että tällä alueella liikenteen yleisten kasvukertoimien perusteella tehtävät tarkastelut ovat helposti epäluotettavia, jos ei oteta huomioon vaikutusalueen kuntien ja kaupunkien maankäyttösuunnitelmia ja niiden perusteella laadittuja liikenne-ennusteita – jotka usein ennakoivat selvästi voimakkaampaa liikenteen kasvua.
Kunnanhallitus katsoo, että Tuusulan kannalta keskeiset kantatien 45 käytävässä ongelmallisesti kuormittuvat liittymät ovat Hyrylässä (Koskenmäki, Hyrylän eteläinen kiertoliittymä ja Tuusulanväylän käytävän liikennevalo-ohjatut liittymät), joten tarkastelualue tulisi olla sellainen, että nämä liittymät ovat mukana. Tämä edellyttää todennäköisesti seudun liikennemallin soveltamista arvioinnissa ja kivenottoalueen liikenteen suuntautumisen arviointia ja sijoittelua Helsingin seudun liikennemalliin. Mikäli Keski-Uudenmaan poikittainen logistiikkayhteys (Tuusulassa sijoittuu Vanhankylän koulutien käytävään) otetaan tarkastelussa huomioon (kuten tietysti tulevana verkollisena muutoksena pitäisi), myös Vähänummentien käytävän kuormittuneet liittymät Järvenpäässä tulisi olla mukana liikenteellisten vaikutusten arvioinnissa.
Lisäksi kunnanhallitus katsoo, että yleissuunnittelussa oleva Keski-Uudenmaan logistiikan poikittaisyhteys on tärkeä sisällyttää arviointiin. Tällä hetkellä se ei ole ohjelmassa edes mainintana mukana.