Kunnanhallitus, kokous 14.1.2019

Perustelut

Kkl § 41/15.3.2017           
Kaavaprosessin kulku

Rykmentinpuistoa asemakaavoitetaan osa-alueittain. Osa-alueiden laajuudet pyritään miettimään järkeviksi sekä toimintojen sijoittumisen, että maanomistuksen kannalta. Useamman osa-alueen kaavatyö voi olla vireillä samaan aikaan.

Ensimmäisenä asemakaava on valmistunut Puustellinmetsän osa-alueelle. Rykmentinpuiston keskuksen asemakaava ja asemakaavan muutosehdotus on ollut nähtävillä 28.10.–30.11.2016 välisenä aikana. Seuraavana kuntakehityslautakunta käsitteli kokouksessaan 14.12.2016 Monion asemakaavaa. Kirkonmäen asemakaava sijoittuu Monion asemakaavaan eteläpuolelle. Suunnittelualueen pinta-ala on 6,7 hehtaaria.

Kirkonmäen asemakaava ja asemakaavan muutos

Rykmentinpuiston asemakaava ja asemakaavan muutoksen luonnos oli nähtävillä 13.2.-14.4.2014 välisenä aikana ja siitä saatiin 26 lausuntoa ja 13 mielipidettä. Kirkonmäen asemakaava-aluetta koskevaan palautteeseen on laadittu vastineet. Muuta Rykmentinpuistoa koskevaan palautteeseen on laadittu ja laaditaan vastineet palautetta koskevan alueen asemakaavaehdotuksen yhteydessä.

Kirkonmäen asemakaava-aluetta koskevan palautteen pääkohdat olivat:

• aluerakenne on toimiva
• kaava ja havainnekuva antavat hyvät lähtökohdat tavoitteiden mukaisen alueen toteuttamiselle
• pohjavesialueen yksityiskohtaisempi huomioiminen ja hulevesien huomioiminen pohjavesialueella sekä Keravan suunnassa
• pohjavesialueen ja maalämpökaivojen yhteensovittaminen
• energiaverkostojen tarpeellisuus ja uusiutuvan ja innovatiivisen energian tuotantoa hyödynnettävä
• vanhat rakennukset on sovitettu hyvin suhteessa uuteen rakenteeseen, suojelukohteiden yksityiskohtainen huomioiminen jatkosuunnittelussa tärkeää mm. kerroslukujen, julkisivumateriaalien ja massoittelun osalta. Muinaismuistoaluetta ja sen ympäristö koskevista suunnitelmista neuvotellaan museoviranomaisen kanssa
• kytkeytyminen nykyiseen keskustaan kaupallisesti ja kulkuyhteyksinä tärkeää
• julkisten palveluiden tilavarauksien riittävyys paikoituksen näkökulmasta
• rakenteellinen paikoitus on hyvä mutta aiheuttaa kustannushaasteen
• liikenteellisten liittymien toimivuus ja turvallisuus tärkeää
• Tuusulanväylä katualueeksi
• Kaava-aluetta reunustavien isojen teiden, Kulloontien ja Tuusulanväylän reunustoille sijoittuvien asuinrakennusten suunnittelussa tulee kiinnittää erityistä huomiota liikenne­melun torjuntaan.
• kevytliikenneverkoston kytkeytyvyys ja toiminnallisuus eri vaiheissa tärkeä, erityisesti Tuusulanväylän alikulku parannettava
• Alueiden kytkeytyminen viheralueisiin tärkeää. Viher- ja muiden yleistenalueiden suunnittelussa tulisi painottaa luonnon monimuotoi­suuden säilyttämistä ja lisäämistä.
• ehdotettu nimistöä
• tekniset verkostot hyvä huomioida kaavavaiheessa
• ehdotuksia kaavamääräyksiin aiheesta riippuen lisäyksinä ja lievennyksinä

Asemakaavan kehittäminen luonnoksesta ehdotukseksi
 
Kirkonmäen alueen suunnittelua on jatkettu ja huomioitu molempien luonnosvaiheen päävaihtoehdoissa esitettyjä ratkaisuja. Mäen päällä, Tykkitien eteläpuolella oleva kortteli on osoitettu enintään kaksikerroksisten asuinrakennusten korttelialueeksi ja pohjoispuoliseen kortteliin on osoitettu kaksi uutta kerrostaloa luonnosvaiheen mukaisesti. Alueen lounaisosan kerrostalokorttelia on jatkettu kaava-alueen reunaan asti, sijoitettu rakennukset kohtisuoraan Tuusulanväylää vasten ja lisätty puistoalue asuinkorttelin itäreunaan viheryhteyden turvaamiseksi. Suunnitteluvaiheessa on myös keskusteltu alueen yksityisen maanomistajan kanssa ja tutkittu lisärakentamisen mahdollisuutta hänen omistamansa upseerikerhon pohjoispuolella. Nyt käsiteltäväksi tulevassa asemakaavaehdotuksessa ei rakentamista ole kuitenkaan osoitettu tälle alueelle. Asemakaavaehdotuksessa on huomioitu mahdollisuuksien mukaan aikaisemmista Rykmentinpuiston asemakaavaehdotuksista saatu palaute.  

Kaavan yleiskuvaus

Kirkonmäen asemakaava-alue tukeutuu Rykmentinpuiston eteläisen pääkadun, Pataljoonantien, välityksellä Tuusulanväylään ja on osa Rykmentinpuiston keskusta ympäröivää keskusta- ja asuinaluetta. Alue sijoittuu keskuksen lounaispuolelle. Nykyisin ravintolarakennuksena toimiva Upseerikerho sijoittuu hyvin saavutettavasti Tuusulanväylän varrelle. Nykyisen Tykkitien linjausta jatketaan idän suuntaan ja se yhdistyy Rykmentinpuiston pohjois-eteläsuuntaiseen kokoojakatuun, Rykmentintiehen. Tykkitielle ei ohjata läpikulkevaa liikennettä.

Kirkonmäen asemakaava-alueelle rakentuu asuntoja noin 200 asukkaalle. Kaava-alueen kokonaistehokkuus on noin 0,25.

Olemassa olevista rakennuksista kuusi suojellaan tällä asemakaavalla.

Asuinrakennusten korttelialueet

Asuinrakennusten korttelialueita on n. 33% kaava-alueesta.

Tehokas asuinrakennusten korttelialue. (A-23)
Alue on osoitettu pääasiassa asuinkerrostalojen, rivitalojen ja muiden kytkettyjen rakennusten korttelialueeksi.
Pääkadun varrelle on osoitettu kerrostalovaltaisis korttelialueita, joille saa toteuttaa rakennuksen maantasokerrokseen kerrosalan lisäksi ympäristöä häiritsemättömiä liike-, toimisto-, työ-, ja palvelutiloja sekä yksityisille että julkisille palveluille, kuten päiväkodeille ja asukastiloille, enintään 10% asemakaavan mukaisen korttelin asuinkerrosalasta.

A-23 -korttelialueita on yhteensä n. 2,2 ha.
Keskustatoimintojen korttelialueet
C -korttelialueita on yhteensä n. 6% kaava-alueesta. C-kortteleiden kaupallisten toimintojen määrä noudattaa kaupallisen selvityksen mitoitusta.

Keskustatoimintojen korttelialue (C-3)
Alueelle ei saa toteuttaa päivittäistavarakauppaa tai asuntoja.

Vanhan Upseerikerhon alue on osoitettu keskustatoimintojen korttelialueeksi

C-3 -korttelialueita on yhteensä n. 0,4 ha.
 
Yleiset alueet 
Viheralueet

Kaava alueen alasta viheralueita on n. 38% ja pinta-ala yhteensä noin 2,6 ha.
Kaava-alueen viheralueet on osoitettu lähivirkistysalueina (VL). Viheralueille on osoitettu yhteystarpeet pyöräilyä ja jalankulkua varten.

Liikennealueet
Asemakaava-alueesta on katualuetta n. 1,5 ha, joka vastaa noin 23% kaava-alueen alasta.
Asemakaava-alueella katusuunnitelmat laaditaan erikseen.
Katuverkko kytkee alueen Tuusulanväylään, Rykmentinpuiston keskukseen ja viereisiin, myöhemmässä vaiheessa asemakaavoitettaviin alueisiin, joista on laadittu Rykmentinpuiston asemakaavaluonnos ja joilla on voimassa oleva osayleiskaava.

Yhdessä kaavaehdotuksen laadinnan kanssa on alueelle tehty rakentamistapaohje. Rakentamistapaohjeet täydentävät asemakaavan ympäristöä ja rakentamista koskevia määräyksiä ja merkintöjä.

Lisätiedot: asemakaava-arkkitehti Jouni Määttä p. 040 314 2016, kaavoituspäällikkö Asko Honkanen p. 040 314 2012                      
 
Ehdotus/kp
Kuntakehityslautakunta päättää ehdottaa kunnanhallitukselle, että kunnanhallitus

• hyväksyy laaditun Kirkonmäen asemakaavaehdotuksen ja laaditut vastineet mielipiteistä ja lausunnoista
• asettaa asemakaavaehdotuksen MRA 27 §:n mukaisesti nähtäville muistutusten ja lausuntojen esittämistä varten.

 Päätös     K
Kuntakehityslautakunta päätti

• jättää asian pöydälle.

___________

Kkl § 63/26.4.2017           
Ehdotus/kp

Kuntakehityslautakunta päättää ehdottaa kunnanhallitukselle, että kunnanhallitus

• hyväksyy laaditun Kirkonmäen asemakaavaehdotuksen ja laaditut vastineet mielipiteistä ja lausunnoista
• asettaa asemakaavaehdotuksen MRA 27 §:n mukaisesti nähtäville muistutusten ja lausuntojen esittämistä varten

Päätös
Ehdotus hyväksyttiin

Merkittiin, että kunnanhallituksen edustaja Ilmari Sjöblom poistui kokouksesta asian käsittelyn ja päätöksenteon ajaksi intressijääviyden vuoksi.

_________

Kunnanhallitus 24.9.2018
Kuntakehityslautakunta päätti esittää 26.4.2017 hallitukselle Kirkonmäen kaavaehdotuksen asettamista nähtäville. Lautakunnan kokouksen jälkeen on jatkettu kesken olleita sopimusneuvotteluita, joissa on edistytty siten, että asemakaavan käsittelyä voidaan jatkaa. Lautakunnan käsittelyn jälkeen kaavakarttaan on tehty pieniä muutoksia Tykkitien alkupään ja korttelin 5739 kahden eri pääkäyttötarkoituksen välisen rajauksen osalta. Muilta osin materiaali on lautakunnan päätöksen mukaista.

Perustelut

Kirkonmäen asemakaava ja asemakaavan muutoksen ehdotus oli nähtävillä 11.10. - 12.11.2018. Ehdotuksesta ei jätetty yhtään muistutusta. Saatuihin lausuntoihin on laadittu vastineet. Asemakaavaehdotukseen on tehty tarkistuksia saadun palautteen perusteella. Tarkistukset ovat luonteeltaan teknisluonteisia ja vähäisiä eivätkä ne vaikuta olennaisesti kaavan sisältöön tai haitallisesti sen toteutettavuuteen tai toteutuksen laatuun.

Tarkistusten pääkohdat ovat:

• Tykkitien linjausta levennettiin länsipäästä
• Muuntamon ohjeellisen rakennusalan sijaintia tarkennettiin
• Tarkennettiin rakennusalan rajoja korttelissa 5739
• Piha- ja leikkialueille annettiin määräyksiä koskien melusuojausta
• Energiantuotantoa koskevia määräyksiä tarkennettiin, mm. lisättiin kielto öljysäiliöiden tai maalämpökaivojen sijoittamisesta alueelle.

Kirkonmäen asemakaava laajentaa Hyrylän nykyistä keskustaa ja keskustaa ympäröivää asuinaluetta. Asemakaava yhdistää molemmin puolin Tuusulanväylää sijaitsevat kaupunkimaiset alueet tiiviisti toisiinsa, ja kehittää sekä vahvistaa Hyrylän roolia seudullisessa verkossa. Samalla laajentuvalle keskustalle luodaan toiminnallista ja eri aikakausien rakennuskantaa hyödyntävää imagoa. Rykmentinpuiston aluetta jäsentää eri aikakausien rakennusten monipuolinen toiminnallinen ja tilasarjallinen hyödyntäminen. Vanhat rakennukset toimivat asemakaavallisen suunnitelman keskeisenä jäsentäjänä, ja niiden mittakaava ja nykyinen sekä historiallinen asemointi on lähtökohtana uudisrakentamisen suunnittelulle. Kirkonmäen asemakaava-alueella 1900-luvun alun upseerikerho ja 1950-luvun asuinrakennukset muodostavat vanhan lähtökohdan uudelle rakentamistavalle, joka sovitetaan metsämäiseen viherympäristöön. 

Kirkonmäen alue muodostuu keskustatoimintojen ja asuinkortteleiden osista, joiden keskellä sijaitsee hidaskaduksi suunniteltu tonttikatu, Tykkitie. Katu kytkeytyy lännessä Rykmentinpuiston eteläiseen pääkatuun Pataljoonantiehen ja idässä Rykmentinpuiston keskukseen johtavaan Rykmentintiehen. Tuusulanväylän vieressä rakentamistapa sovitetaan upseerikerhoon. Eteläosan asuinkortteli sijoittuu etelärinteeseen. Idässä uudisrakennukset täydentävät 1950-luvun asuinrakennusten rivistöä. Korttelit ovat metsäisen viheralueen ympäröimiä.

Paikoitusjärjestelyissä on mahdollistettu monipuolisia ja joustavia ratkaisuja. Alueen keskeisestä sijainnista ja pohjavesialueesta johtuen uudesta paikoituksesta merkittävä osa ratkaistaan rakenteellisena.

Alue voidaan toteuttaa vaiheittain niin, että kokonaisuus on toimiva, tasokas ja mahdollisimman valmis jokaisessa vaiheessa. Lähtökohtana on muodostaa miellyttävää ja inhimillisen mittakaavan asuinympäristöä. Asemakaavalla muodostuu kerrosalaa noin 15 700 k-m2, joka sisältää keskustatoimintoja ja asumista. Asuntokerrosala vastaa noin 200 asukasta. Lisäksi muodostuu viheralueita ja katualueita. Kokonaismitoitus tällä kaava-alueella vastaa likimain aluetehokkuutta 0,25.

Asuinrakennusten korttelialueet

Asuinrakennusten korttelialueita on n. 17% kaava-alueesta.

Tehokas asuinrakennusten korttelialue. (A-23)

Alue on osoitettu pääasiassa asuinkerrostalojen, rivitalojen ja muiden kytkettyjen rakennusten korttelialueeksi.

Kokoojakadun varrelle on osoitettu kerrostalovaltaisia korttelialueita, joille saa toteuttaa rakennuksen maantasokerrokseen kerrosalan lisäksi ympäristöä häiritsemättömiä liike-, toimisto-, työ-, ja palvelutiloja sekä yksityisille että julkisille palveluille, kuten päiväkodeille ja asukastiloille, enintään 10% asemakaavan mukaisen korttelin asuinkerrosalasta.

A-23 -korttelialueita on yhteensä n. 2,3 ha.

Keskustatoimintojen korttelialueet

C -korttelialueita on yhteensä n. 5% kaava-alueesta.

Keskustatoimintojen korttelialue (C-3)

Alueelle ei saa toteuttaa päivittäistavarakauppaa tai asuntoja.

Vanhan Upseerikerhon alue on osoitettu keskustatoimintojen korttelialueeksi.

C-3 -korttelialueita on yhteensä n. 0,3 ha.

Yleiset alueet

Viheralueet

Kaava-alueen alasta viheralueita on n. 38% ja pinta-ala yhteensä noin 2,6 ha.

Kaava-alueen viheralueet on osoitettu lähivirkistysalueina (VL). Viheralueille on osoitettu yhteystarpeet pyöräilyä ja jalankulkua varten.

Liikennealueet

Asemakaava-alueesta on katualuetta n. 1,5 ha, joka vastaa noin 23% kaava-alueen alasta.

Asemakaava-alueella katusuunnitelmat laaditaan erikseen.

Katuverkko kytkee alueen Tuusulanväylään, Rykmentinpuiston keskukseen ja viereisiin, myöhemmässä vaiheessa asemakaavoitettaviin alueisiin, joista on laadittu Rykmentinpuiston asemakaavaluonnos ja joilla on voimassa oleva osayleiskaava.

Yhdessä kaavaehdotuksen laadinnan kanssa on alueelle tehty rakentamistapaohje. Rakentamistapaohje täydentää asemakaavan ympäristöä ja rakentamista koskevia määräyksiä ja merkintöjä.

Yhdessä kaavaehdotuksen laadinnan kanssa on alueelle tehty rakentamistapaohje. Rakentamistapaohje täydentää asemakaavan rakentamista ja ympäristöä koskevia määräyksiä ja merkintöjä.

Lisätiedot:        asemakaava-arkkitehti Jouni Määttä p. 040 314 2016