Perustelut
Asia
Vastaus lausuntopyyntöön Helsingin hallinto oikeuden asiassa dnro 6166, 6312, 6338, 6356-6358/2022
Lausunnon antaja
Tuusulan kunta
Valituksen alainen päätös
Tuusulan kunnanvaltuuston päätös 14.11.2022 §133
Asian esittely ja tausta
Tuusulan kunnanvaltuuston päätöksestä on jätetty kuusi valitusta Helsingin hallinto-oikeuteen. Helsingin hallinto-oikeus on pyytänyt asiasta kunnan lausunnon 2.3.2023 mennessä, lausunnon antamiseen on saatu lisäaikaa 23.3.2023 asti. Selvityksen antaa hallintosäännön mukaan kunnanhallitus.
Tässä lausunnossa annetaan vastineet valituskirjelmiin. Lausunto on laadittu toistamatta valituskirjeiden kaikkia perusteluja. Valituskirjeet täydennyksineen ovat liitteenä. Alla on esitetty jokainen valitus ja niihin laaditut Tuusulan kunnanhallituksen antamat lausunnot.
Valituksen kohteena olevan päätöksen perusteena olevat asiakirjat lähetetään Helsingin hallinto-oikeuteen kirjepostina muistitikuilla.
LAUSUNTO
Valtuuston päätös ei ole syntynyt virheellisessä järjestyksessä eikä se ole muutoinkaan lainvastainen. Tuusulan yleiskaava 2040 on laadittu riittävin selvityksin ja vaikutusten arvioinnein. Yleiskaavaa laadittaessa on ollut käytössä kattavat selvitykset ja tiedot.
Tuusulan yleiskaava 2040 täyttää maankäyttö- ja rakennuslain sekä -asetuksen vaatimukset. Kaava on laadittu kaikilta osin perustuslain ja erityislainsäädännön mukaisesti.
Tuusulan kunnanhallitus vaatii, että valitukset hylätään kokonaisuudessaan perusteettomina ja että kunnanvaltuuston tekemää kaavapäätöstä ei kumota. Kunta pitää kaikkia valituksia ja vaatimuksia oikeudenkäyntikulujen korvaamisesta täysin perusteettomina ja sen johdosta vaatii kaikkien valitusten ja oikeudenkulujen korvausvaatimuksen hylkäämistä kaikilta osin.
1. Ensimmäinen valitus, 8 valittajaa
Valittajien vaatimus: Valtuuston päätös kumottava lainvastaisena koskien aiempien rakennuspaikkojen osoittamista tiloille, rakennuspaikkojen osoittamista yhdenvertaisesti tiloille, rakennusmääräysten osoittamista yhdenvertaisesti tiloille sekä koskien kulttuuriarvojen vaalimista. Lisäksi vaaditaan päätöksen täytäntöönpanemisen keskeyttämistä ja kieltämistä.
Tuusulan kunnan lausunto ja perustelut
Tuusulan yleiskaava 2040 kumoaa seuraavat osayleiskaavat tai osayleiskaavojen osat: Sulan osayleiskaavasta (KV 7.12.2015) Tuusulan itäväylän kaakkoispuolella olevat alueet, Ruotsinkylä – Myllykylä II –osayleiskaavasta (KV 31.3.2014) yleiskaavaan osoitetun ET-aluevarauksen alta EO-merkinnän, Rykmentinpuiston osayleiskaavasta (KV 7.5.2012) Tuusulan Itäväylän idänpuoleiset osat, Kellokosken osayleiskaavasta (KV 6.9.2010) taajamasta irrallaan olevat Haarajoen, Halkiantien ja Kittiläntien asuinalueet, Jokelan osayleiskaavan (KV 13.3.2006), Hyrylän laajentumissuunnat –osayleiskaavan (KV 16.10.2000, osin oikeusvaikutteinen), Tuomala –osayleiskaavan (KV 16.10.2000) sekä Maantiekylä –osayleiskaavan (KV 12.6.1995, oikeusvaikutukseton). Luetelluista osayleiskaavoista Tuomalan ja Kellokosken osayleiskaavassa on laskettu kantatilakohtainen laskennallinen mitoitus eli rakennuspaikkojen enimmäismäärä. Kellokosken osayleiskaavasta Tuusulan yleiskaava 2040 kumoaa kuitenkin vain sellaiset merkinnät, jotka on osoitettu asemakaavoitettaviksi asuinalueiksi eli joille ei ole laskettu kantatilakohtaista mitoitusta. Tuomala –osayleiskaavan alueelle saatetaan voimaan selvitysaluemerkintä, joka tarkoittaa vanhan kaavan kumoamista. Alue on tällöin asemakaavan ulkopuolista aluetta, joka on Tuusulan rakennusjärjestyksessä määritelty suunnittelutarvealueeksi, jolloin rakentamisen edellytykset tutkitaan suunnittelutarveratkaisuilla.
Voimaan jäävät osayleiskaavat tai osayleiskaavojen osat ovat: Tuomala II –osayleiskaava (KV 29.5.2017), Sulan osayleiskaavasta (KV 7.12.2015) Tuusulan itäväylän luoteispuoleiset osat, Focus osayleiskaava (KV 16.3.2015), Ruotsinkylä – Myllykylä II –osayleiskaava (KV 31.3.2014), lukuun ottamatta ET-aluevarauksen alta kumottavaa EO-aluetta, Rykmentinpuiston osayleiskaavasta (KV 7.5.2012) Tuusulan itäväylän länsipuoleiset osat, Kellokosken osayleiskaava (KV 6.9.2010), lukuun ottamatta Haarajoen, Halkiantien ja Kittiläntien asuinalueita, Ruskela – Vanhakylä – Ritasjärvi –osayleiskaava (YK 20.10.2000), Nahkela – Siippoo – Rusutjärvi –osayleiskaava (YK 22.6.1998), Ruotsinkylä – Myllykylä –osayleiskaava (YK 4.3.1998) ja Linjamäki – Keravanjokilaakso -osayleiskaava (13.11.1994, oikeusvaikutukseton). Näistä osayleiskaavoista laskennallinen kantatilakohtainen rakennuspaikkojen määrä on laskettu Ruotsinkylä – Myllykylä II –osayleiskaavassa, Kellokosken osayleiskaavassa, Ruskela – Vanhakylä – Ritasjärvi –osayleiskaavassa, Nahkela – Siippoo – Rusutjärvi –osayleiskaavassa, Ruotsinkylä – Myllykylä –osayleiskaavassa sekä Linjamäki – Keravanjokilaakso –osayleiskaavassa.
Valittajat omistavat kiinteistöjä Hyrylän laajentumissuuntien osayleiskaavan, Nahkela – Siippoo - Rusutjärvi - osayleiskaavan ja Ruskela - Vanhakylä - Ritasjärven osayleiskaavan alueilta. Tuusulan yleiskaava 2040 kumoaa Hyrylän laajentumissuuntien osayleiskaavan. Osayleiskaava on saanut lainvoiman vuonna 2000. Osayleiskaavassa ei ole laskettu kantatilakohtaisia rakennuspaikkoja. Osayleiskaava on vaihekaava, joka käsittelee maa- ja metsätalousalueet, virkistysalueet, suojelualueet, erityisalueet ja vesialueet sekä tieverkon. Maa- ja metsätalousalueilla sallitaan vain maa- ja metsätaloutta palveleva rakentaminen, mahdollinen tehokkaampi rakentaminen on ratkaistava asemakaavalla.
Hyrylän laajentumissuuntien osayleiskaavan alueella on johdonmukaisesti tehty kielteisiä päätöksiä, mikäli suunnittelutarveratkaisu on koskenut uuden rakennuspaikan muodostamista. Osayleiskaavan alueelle kohdistuu merkittävää rakentamispainetta ja tiiviimmän rakentamisen edellytykset tulee selvittää laatimalla asemakaava. Tämä tarkoittaa katu- ja vesihuoltolinjojen suunnittelua laajempana kokonaisuutena, kuin vain yhden rakennuspaikan osalta. Lisäksi asemakaavalla tutkitaan rakentamisalueet ja rakentamistehokkuudet sekä tehdään tarpeelliset puisto- ja viheraluevaraukset. Korvaavaan rakentamiseen ja olevien rakennuksien laajentamiseen on suostuttu, mikäli asemakaavaa ei ole vielä lähivuosille suunnitteilla ja muut suunnittelutarveratkaisuharkinnalla tutkittavat rakentamisen edellytykset täyttyvät.
Kaikkinensa Hyrylän laajentumissuuntien osayleiskaavan alueella sijaitsevat asemakaavoittamattomat kiinteistöt sijaitsevat asemakaavojen lievealueella. Useissa kohdin Hyrylän laajentumissuuntien osayleiskaavan aluetta on jo asemakaavoitettu ja asemakaava-alue tulee tulevaisuudessa laajenemaan. Maankäyttö- ja rakennuslain 137 §:n 1 momentin mukaan sen lisäksi, mitä rakennusluvan edellytyksistä muutoin säädetään, rakennusluvan myöntäminen lain 16 §:ssä tarkoitetulla suunnittelutarvealueella, jolle ei ole hyväksytty asemakaavaa, edellyttää, että rakentaminen: 1) ei aiheuta haittaa asemakaavoitukselle, yleiskaavoitukselle tai alueiden käytön muulle järjestämiselle. Uusien rakennuspaikkojen muodostaminen yksittäisin suunnittelutarveratkaisuin asemakaavan lievealueelle haittaa tulevaa suunnittelua.
Tuusulan yleiskaava 2040 ei siten tuo muutosta rakennuspaikkojen määrään Hyrylän laajentumissuuntien osayleiskaavan alueella, jonka Tuusulan yleiskaava 2040 korvaa. Voimaanjäävien osayleiskaavojen alueilla laskennallinen kantatilakohtainen mitoitus jää voimaan ja kyseiset rakennuspaikat voi olla mahdollista toteuttaa näiden voimaan jäävien osayleiskaavojen alueilla.
Tuusulan yleiskaava 2040 ei kumoa Nahkela – Siippoo - Rusutjärvi -osayleiskaavaa, eikä Ruskela-Vanhakylä-Ritasjärvi osayleiskaavaa, joissa on laskettu kantatilakohtainen rakennuspaikkojen enimmäismäärä. Useiden oikeuden päätösten mukaan niin sanotulla emätilatarkastelulla ei kuitenkaan ole erityistä oikeudellista merkitystä suunnittelutarveratkaisusta päätettäessä eikä emätilatarkastelu luo sellaisenaan oikeutta myönteiseen suunnittelutarveratkaisuun.
Valittajien mukaan Tuusulan yleiskaavan 2040 alueella on rajoitettu rakentamismahdollisuuksia maa- ja metsätalousalue (M)- sekä maa- ja metsätalousvaltainen alue, viljelysmaisema (MV) - merkintöjen kaavamääräyksillä. Tuusulan yleiskaavan 2040 maa- ja metsätalousalueella (M) korvaava rakentaminen ja laajentaminen on sallittua. Maa- ja metsätalousvaltaisella alueella, viljelysmaisemassa (MV) maa- ja metsätaloutta palveleva rakentaminen on sallittua. Alueella vielä voimassa olevan Hyrylän laajentumissuunnat osayleiskaavan maa- ja metsätalousalueilla ei ole myöskään sallittu hajarakentamista, vaan ainoastaan maa- ja metsätaloutta palveleva rakentaminen. Kuten edellä jo todettiin, ei Hyrylän laajentumissuunnat osayleiskaavan alueella ole myönnetty uusia rakennuspaikkoja vaan mahdollinen tehokkaampi rakentaminen on ratkaistava asemakaavalla. Alueella ei ole laskettu kantatilakohtaisia rakennuspaikkoja, korvaavaan rakentamiseen ja olevien rakennusten laajentamiseen on voitu suostua. Tuusulan yleiskaava 2040 ei muuta tilannetta tältä osin.
Valituksessa mainittuja MT-1, MT-3, MV-1 ja MV-2 -kaavamääräyksiä on käytetty 1990-luvulla vahvistetuissa osayleiskaavoissa, joissa on mukana myös laskennallinen kantatilakohtainen rakennuspaikkamitoitus. Sen vuoksi näissä kaavamääräyksissä on tuotu esiin mitoituksen mahdollistama rakentaminen.
Vuonna 2000 voimaan tullutta maankäyttö- ja rakennuslakia varten ympäristöministeriö on laatinut opassarjan, jonka yksi osa koskee kaavamääräyksiä ja -merkintöjä. Tuusulan yleiskaavan 2040 kaavamääräykset noudattavat kyseisiä ympäristöministeriön ohjeita. Vanhojen osayleiskaavojen voidaan nähdä osittain vanhentuneen mm. muuttuneen lainsäädännön vuoksi. Osayleiskaavat on laadittu rakennuslain aikaan. On tavanomaista, että uudemmissa kaavoissa käytetään uudenlaisia kaavamääräyksiä.
Nyt hyväksytty Tuusulan yleiskaava 2040 on yleispiirteisempi kuin Nahkela – Siippoo - Rusutjärvi -osayleiskaava. Yleiskaavan rinnalla on päivitetty koko kuntaa koskeva ”Kulttuuriympäristö ja rakennuskanta” –selvitys. Koska selvityksessä on tunnistettu valtava määrä kohteita, ei kaikkia ole voitu lisätä 1:20 000 mittakaavassa laadittuun yleiskaavakarttaan. Tämän vuoksi yleiskaavan yleisissä määräyksissä määrätään, että “Kulttuuriympäristö- ja rakennuskantaselvityksen kohteet ja niiden arvot on huomioitava alueiden yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa ja lupaharkinnassa.” Selvityksessä on maininta Rusutjärventiestä ja osayleiskaavan sr-t -merkinnästä. Kaikkinensa Rusutjärven maisema-alue on luokassa 2: “Merkittävät aluekokonaisuudet. Alueella on vanhaa, pääasiassa 2-luokan rakennuskantaa, jonka joukossa voi olla muutama uusi rakennus. Uudisrakennukset sopivat mittakaavaltaan ja rakennustavaltaan vähintään kohtalaisen hyvin ympäristöönsä. Suojelusuositus: Kokonaisuuden keskeisiä ominaispiirteitä tulee vaalia osakohteiden luokitusta noudattaen. Myös tiet ja pihojen rakenteet tulisi huomioida. Sopeutuva uudisrakentaminen on mahdollista.” Tie sisältyy myös maakunnallisesti merkittäviin kulttuuriympäristöihin (Missä maat on mainiommat 2016). Näiden merkintöjen on katsottu turvaavan myös Rusutjärventien arvot.
Tuusulan kunnan näkemyksen mukaan yleiskaava ja sen valmisteluprosessi ei ole ristiriidassa Perustuslain 6 §:n, 15 §:n ja 22 §:n vaatimusten kanssa. Yleiskaava ei ole lainvastainen tälläkään perusteella. Yleiskaava ja sen valmisteluprosessi täyttävät maankäyttö- ja rakennuslain ja -asetuksen vaatimukset.
2. Toinen valitus
Valittajan vaatimus: Tuusulan kunnanvaltuuston päätös 14.11.2022 § 133 Tuusulan yleiskaava 2040 on lainvastaisena kumottava kiinteistön nro xxx-xxx-x-xxx Tuusulanjärven, Riihilahdentien ja Kirkkotien välissä 1,5 ha osalta.
Tuusulan kunnan on korvattava tämän valituksen tehneen henkilön oikeudenkäyntikulut täysimääräisesti. Oikeudenkäyntikulujen korvaukselle vaaditaan vuotuista viivästyskorkoa korkolain (633/1982) 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaan siitä lähtien, kun kuukausi on kulunut päivästä, jona päätös on ollut oikeudenkäynnin osapuolten saatavissa.
Muutoksenhakijalta tulee pyytää selitys kunnan valituksen johdosta antamaan lausuntoon.
Tuusulan kunnan lausunto ja perustelut
Valituksen kohteena oleva palsta Kirkkotien ja Tuusulanjärven välissä on “Kirkonseutu ja kunnantalonseutu” -asemakaavassa (vahvistettu 23.5.1980) osoitettu P-merkinnällä puistoksi (Riihilahden puisto). Käyttötarkoitus on ratkaistu asemakaavalla. Yleiskaavatyössä ei ole nähty tarpeen muuttaa asemakaavaratkaisua. Valtuuston hyväksymässä Tuusulanjärven rantojen virkistyskäytön yleissuunnitelmassa (13.12.2021 § 163) alue on tunnistettu viheralueena. Valtuusto on hyväksynyt suunnitelman kaavoituksen, viherpalveluiden ja vapaa- aikapalveluiden jatkosuunnittelun valmisteluaineistoksi.
Valituksen kohteena oleva palsta on yksi Tuusulanjärvellä olevista rakentamattomista ja puistoiksi asemakaavoitetuista rannan osista. Myös kunnan omistamia maita Tuusulanjärven rannalla on asemakaavoitettu puistoksi: Valkaman puisto, Kaukjärvenranta, Kotunpuisto, Fjällbon puisto sekä Albert Stenvallin puisto, jotka ovat virkistysaluemerkinnällä myös yleiskaavassa. Seurakunta omistaa Erkki Hannulan puiston, joka on yleiskaavassa virkistysalueena ja asemakaavassa puistona. Kunnan maalle sijoittuu myös ns. Aattolan kiinteistö, jolle on laadittu tuore asemakaava (voimaan 22.1.2022). Asemakaavassa suurin osa kiinteistöstä on puistoa, vaikka se yleiskaavassa näkyy asuinalueena. Vain suojeltu olemassa oleva asuinrakennus sijoittuu asemakaavan AO-alueelle. Kunta ei ole osoittanut kyseisiä omistamiaan puistoja asuinrakentamiselle Tuusulan yleiskaavassa 2040.
Tuusulan yleiskaavaa laadittaessa on otettu huomioon yleiskaavan sisältövaatimukset (MRL 39 §) kuten maiseman ja luonnonarvojen vaaliminen sekä virkistykseen soveltuvien alueiden riittävyys. Ranta-alueita ei tule osoittaa kaikelta osin rakentamiseen. Maakuntakaava ohjaa yleiskaavan laadintaa. Uusimaa-kaava 2050:n taajamatoimintojen kehittämisvyöhykkeen määräyksen mukaan vyöhykkeen rakentamattomat rannat on yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa varattava yleiseen virkistykseen, jollei erityinen tarve edellytä alueen osoittamista muuhun käyttöön.
Alue on luontoarvoiltaan myös merkittävä Kirkkotien lehtorinne (Enviro Oy 2015), jonka puusto on varttunutta ja vanhaa kuusikkoa, jossa on runsaasti lahopuuta ja tuoreita tuulenkaatoja. Pienpuustona on lähinnä pihlajaa. Metsäkuvio on tuoretta lehtoa. Kuvion pohjoisreunan notkelmassa on rytöinen, kaatuneiden puiden vuoksi hankalakulkuinen lehtokorpi, jonka tihkupinnoilla kasvaa mm. leskenlehteä, ojakellukkaa, metsäkortetta, lehtokortetta, ojaleinikkiä, jättipalsamia ja mesiangervoa. Metsäalue täyttää METSO-ohjelman luokan I kriteerit. Näiden syiden vuoksi merkintää ei ole ollut perusteltua muuttaa yleiskaavaan.
Tuusulan kunnan näkemyksen mukaan yleiskaava ja sen valmisteluprosessi ei ole ristiriidassa Perustuslain 6 §:n, maankäyttö- ja rakennuslain eikä -asetuksen vaatimusten kanssa. Kunta pitää vaatimuksia oikeudenkäyntikulujen korvaamisesta täysin perusteettomina ja sen johdosta vaatii myös oikeudenkulujen korvausvaatimuksen hylkäämistä kaikilta osin.
3. Kolmas valitus ja valituksen täydennykset
Valittajan vaatimus: Tuusulan kunnanvaltuuston päätös 14.11.2022 § 133 Tuusulan yleiskaava 2040 on lainvastaisena kokonaisuudessaan kumottava.
Tuusulan kunnan on korvattava tämän valituksen tehneen henkilön oikeudenkäyntikulut täysimääräisesti. Oikeudenkäyntikulujen korvaukselle vaaditaan vuotuista viivästyskorkoa korkolain (633/1982) 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaan siitä lähtien, kun kuukausi on kulunut päivästä, jona päätös on ollut oikeudenkäynnin osapuolten saatavissa.
Muutoksenhakijalta tulee pyytää selitys kunnan valituksen johdosta antamaan lausuntoon.
Tuusulan kunnan lausunto ja perustelut:
Lausuntoa on jäsennelty aihealueittain, jotka eivät kuitenkaan noudata valituksessa ja valituksen täydennyksissä olevaa otsikointia.
Viranomaisneuvottelu, muutokset yleiskaavaehdotuksen II nähtävillä olon jälkeen, tarve asettaa kaava uudelleen nähtäville
Kunta laati esityksen, kuinka lausunnolla ollutta Tuusulan yleiskaava 2040 –ehdotus II:sta muutetaan saatujen lausuntojen ja muistutusten perusteella kaavan hyväksymisvaiheeseen. Alustava powerpoint-esitys jaettiin viranomaisneuvotteluun osallistuville. Viranomaisneuvottelussa 17.5.2022 kunta esitteli tehtävät muutokset ja ne käytiin läpi lausunnonantajien kanssa keskustellen. Neuvottelussa sovittiin, että vastineet lähetetään neuvotteluun osallistuneille ennen kuin kaava etenee hyväksymiskäsittelyyn. Vastineet ja alustava hyväksymisvaiheen kaavakartta sekä viranomaisneuvottelun muistio lähetettiin kommenteille kaikille viranomaisneuvotteluun osallistuneille. Neuvotteluun osallistuneilla oli mahdollisuus esittää muutoksia asiakirjoihin neuvottelun jälkeen ennen kaavan etenemistä kohti hyväksymiskäsittelyä.
Ehdotusvaiheen viranomaisneuvottelua ennen ja sen jälkeen käytiin lukuisia työneuvotteluja ja –palavereja, joista ei tehty muistioita: Metsäkeskuksen kanssa 25.1.2022, ELY-keskuksen kanssa 17.3.2022, Puolustusvoimien kanssa 31.3.2022, yhteispalaverit ELY-keskuksen ja Uudenmaan liiton kanssa 1.4.2022 sekä 7.4.2022. Lisäksi pidettiin palaveri Keski-Uudenmaan ympäristökeskuksen kanssa 6.5.2022. Lausunnoissa esiin tulleet asiat oli keskusteltu ja hyväksymisvaiheeseen etenevä kaavaratkaisu neuvoteltu edellä mainittujen tahojen kanssa jo ennen viranomaisneuvottelua. Kaupan kysymykset olivat avoimina vielä viranomaisneuvotteluvaiheessa. Kaupan kysymyksistä vaihdettiin sähköposteja Uudenmaan ELY-keskuksen ja Uudenmaan liiton kanssa viranomaisneuvottelun jälkeen ennen kuin kaava vietiin hyväksymiskäsittelyyn, lisäksi pidettiin kokous 14.6.2022. ELY-keskuksen kanssa pidettiin toinen kauppaa koskeva palaveri vielä 4.10.2022, jolloin käytiin läpi keskustatoimintojen kaavamääräykset C, C-1- ja C-2.
Tuusulan yleiskaavaa 2040 on käyty työpalaverein ja -neuvotteluin hyvässä yhteistyössä läpi sekä ennen että jälkeen viranomaisneuvottelun. Menettely on nähty hyödyllisenä ja sujuvana tapana viedä kaavaa eteenpäin. Näistä palavereista ei ole kirjattu virallisia pöytäkirjoja, vaan yhteisen näkemyksen muodostamisen onnistumisen puolesta puhuu mm. se, etteivät viranomaistahot ole valittaneet kaavasta, eikä ELY-keskus ole jättänyt oikaisukehotusta kaavan hyväksymispäätöksestä. Uudenmaan ELY-keskus on täten nähnyt, että kaava täyttää MRL:n asettamat vaatimukset eikä ole ollut tarvetta lisäselvityksille, vaikutusten arvioinneille tai uudelleen nähtäville asettamiselle. Myöskään Uudenmaan liitto ei ole Tuusulan yleiskaavan 2040 hyväksymispäätöksestä valittanut, joten he eivät näe yleiskaavan olevan maakuntakaavan vastainen. Siitä, tuleeko Tuusulan yleiskaava 2040 asettaa uudelleen nähtäville, on keskusteltu Uudenmaan ELY-keskuksen kanssa useampaan otteeseen eikä Uudenmaan ELY-keskus ei ole nähnyt syytä uudelleen nähtäville asettamiseen.
Vaikka ELY-keskuksen roolia on kavennettu, edistävät ELY-keskukset edelleen kuntien alueiden käytön suunnittelua ja heillä on pitkäaikaista asiantuntemusta arvioida mm. tarpeellisuutta kaavan uudelleen nähtäville asettamiselle. Lisäksi ELY-keskuksilla on edelleen mahdollisuus jättää oikaisukehotus kaavasta (MRL 195 §: Sen estämättä, mitä tässä laissa säädetään muutoksenhausta, elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus voi kunnan hyväksyttyä yleiskaavan tai asemakaavan tehdä kunnalle kirjallisen oikaisukehotuksen, jos kaava on laadittu ottamatta huomioon valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita tai muutoin vastoin lain säännöksiä ja on yleisen edun mukaista saattaa asia uudelleen kunnassa päätettäväksi.)
Selvitykset ja vaikutusten arviointi
Tuusulan yleiskaavan 2040 selostuksessa on listattu 63 kaavatyössä käytettyä ja kaavatyötä varten tehtyä selvitystä sivuille 12-13. Näiden lisäksi on hyödynnetty mm. maakuntakaavoitusta varten tehtyjä selvityksiä. Selvityksiä on täydennetty kaavatyön aikana muistutusten ja lausuntojen perusteella. Selvitysten riittävyyttä on arvioitu mm. viranomaisneuvotteluissa suhteessa maankäyttö- ja rakennuslain vaatimuksiin.
Vaikutuksia on arvioitu pitkän yleiskaavaprosessin eri vaiheissa. Osa vaikutuksista on arvioitu kunnan omana asiantuntijatyönä, osa erillisinä konsulttitöinä. Koko kaavaa koskeva Pöyryn vaikutusten arviointi on vuodelta 2017, jonka jälkeen on tehty lukuisia tarkentavia selvityksiä ja vaikutusten arviointeja sekä asiantuntija-arvioita. Vuoden 2017 jälkeen on tarkasteltu esimerkiksi yleiskaavan vaikutukset Natura-alueisiin (Enviro 2020), pohjavesivaikutukset (Pöyry 2018) ja metsätalousvaikutukset (Luke 2018). Tuusulanjärven rantojen virkistyskäytön yleissuunnitelmassa (Sweco 2021) on tarkennettu mm. ulkoilureittejä ja Tuusulan joukkoliikennekäytäväselvityksessä mahdollisuutta raideliikenteelle (Sitowise 2020). Kaupan palveluverkkoa on selvitetty 2018 (Ramboll). Lisäksi on tehty tarkastelu mm. yleiskaavassa osoitettujen asuinalueiden suhteesta hiilivarastoihin kunnan omana työnä vuonna 2022 ja arvokkaat kalliot arvioitu 2019 (GTK). Vuoden 2017 jälkeen kaava-alueelle on laadittu lisäksi lukuisia tarkentavia luontoselvityksiä (kaavaselostus sivu 13). Tuusulan yleiskaavan liikenteellisen ratkaisun ei ole arvioitu muuttuneen niin merkittävästi, että olisi ollut tarve päivittää ehdotusvaiheen liikenteellisiä tarkkasteluja (Tuusulan liikennemalli (Strafica 2015), Tuusulan yleiskaavaehdotuksen ennusteet (Strafica 2016), Tuusulan liikennemallin päivitys sekä Tuusulan yleiskaavan liikenteelliset tarkastelut (Strafica 2015), Tuusulan yleiskaavan liikenteelliset hanketarkastelut ja yleiskaavan tavoiteverkon laadinta (Strafica 2015).
Valituksessa ei eritellä, miltä osin selvitykset tai vaikutusten arviointi olisi puutteellinen.
Esteellisyys
Pormestari Kalle Ikkelä on ilmoittanut valtuustossa, ja osin muissakin toimielimissä, olevansa esteellinen käsittelemään Tuusulan yleiskaavaa 2040. Epäilys esteellisyydestä perustui hänen ilmoituksensa mukaan siihen, että hänen entinen puolisonsa omistaa maata Tuusulan kunnan alueella. Ikkelä ilmoitti, ettei hänen tiedossaan ollut tuossa vaiheessa, eikä ole vieläkään, tarkkaa tietoa maaomistuksen sijainnista.
Asian arvioinnissa keskeiset säännökset ovat kuntalaissa ja hallintolaissa. Kuntalain 97.1 §:n mukaan valtuutettu on esteellinen käsittelemään valtuustossa asiaa, joka koskee henkilökohtaisesti häntä tai hänen hallintolain 28 §:n 2-3- momentissa tarkoitettua läheistään. Kuntalain 97 §:n 2 momentin mukaan muun luottamushenkilön, tilintarkastajan sekä kunnan viranhaltijan ja työntekijän esteellisyydestä säädetään hallintolain 27–30 §:ssä.
Edelleen intressijääviydestä säädetään hallintolain 28 § 1 momentin 3-kohdassa. Sen mukaan jääviys tulee kysymykseen, jos asian ratkaisusta on odotettavissa erityistä hyötyä tai vahinkoa hänelle tai hänen 2 momentin 1 kohdassa tarkoitetulle läheiselleen. Hallintolain 28 §:n 2 momentin 1 kohdassa tarkoittamia läheisiä ovat ns. perhepiiriin kuuluvat henkilöt. Entinen puoliso ei kuulu tässä lainkohdassa tarkoitettuun ns. perhepiiriin.
Kunta ilmoittaa kantanaan, että Kalle Ikkelä ei ole ollut missään yleiskaavakäsittelyn vaiheessa esteellinen osallistumaan yleiskaavan valmisteluun tai päätöksentekoon. Ikkelä ei ole esteellinen sillä perustella, että hänen entinen puolisonsa omistaa maata yleiskaava-alueella, koska hallintolain 28 §:n 1 momentin 3-kohdan esteellisyysperuste voi tulla sovellettavaksi vain, jos hänellä tai hänen ns. perhepiiriin kuuluvilla olisi tullut yleiskaavasta erityistä hyötyä tai vahinkoa. Kunnan tiedossa ei ole muutakaan esteellisyysperustetta.
Joka tapauksessa kunta toteaa, että Ikkelän entinen puoliso ei ole saanut yleiskaavassa erityistä hyötyä tai vahinkoa. Kiinteistörekisteristä saatujen tietojen mukaan entinen puoliso omistaa yleiskaava-alueella kolme kiinteistöä, yhden asemakaava-alueella sijaitsevan tontin ja kaksi maarekisterikiinteistöä. Asemakaavatontin alueen määräyksiin ei yleiskaavassa ole ehdotettu muutoksia. Maarekisterikiinteistöt sijoittuvat alueille, jotka on yleiskaavassa osoitettu asemakaavoitettavaksi pientaloalueiksi (AO-1 ja AO-2). Kiinteistöt sijoittuvat Uusimaa-kaavassa 2050 taajamatoimintojen kehittämisvyöhykkeelle, joka on ohjannut yleiskaavan laadintaa. Maarekisterikiinteistöt ovat kooltaan pienehköjä ja vain pieni osa yleiskaavassa osoitettuja laajempia asemakaavoitettavia alueita. Yleiskaavalla kiinteistöille ei vielä muodostu rakennusoikeutta, vaan rakennusoikeuden mahdollinen määrä ja alueiden tarkempi maankäyttö ratkaistaan asemakaavalla. Kiinteistöjen ulkopuolellekaan ei osoiteta sellaista maankäyttöä, jolla olisi ympäristö- tai muita vaikutuksia entisen puolison kiinteistölle.
Raideliikenteen yhteystarvemerkintä
Tallinna-tunnelia kuvaava merkintä oli Tuusulan yleiskaava 2040 ehdotus II-vaiheessa yhteystarve, ei aluevaraus. Hyväksymisvaiheessa merkintä on edelleen yhteystarve. Liikennetunnelin ohjeelliseen linjaukseen (Lentorata ja Itärata) ja raideliikenteen yhteystarpeeseen (Tallinna-tunneli) tuli lausuntojen perusteella tehdä muutoksia ehdotus II –vaiheesta hyväksymiseen etenevään kaavaan. Asiasta lausuivat Uudenmaan ELY-keskus, Uudenmaan liitto, Suomi-rata, Väylävirasto ja Vantaan kaupunki.
Tallinna-tunnelia kuvaava raideliikenteen yhteystarve on ympäristöministeriön Maankäyttö- ja rakennuslakioppaan 11 (Yleiskaavamerkinnät ja -määräykset) mukainen yhteystarve (kehittämistavoitemerkintä), jolla osoitetaan ne yhteydet, joiden tarve on voitu todeta, mutta joiden sijaintiin tai toteuttamiseen liittyy niin huomattavaa epävarmuutta, ettei ohjeellisen tai vaihtoehtoisen linjauksen osoittaminen ole mahdollista. Koska sijainti ei ole tarkentunut, on Tuusulan yleiskaavassa 2040 osoitettu maankuntakaavan mukainen yhteystarve sen maakuntakaavan mukaiselle sijainnilleen. Yllä mainitun oppaan mukaan “Yleiskaavassa voidaan myös tarpeen mukaan käyttää asemakaavaan tai maakuntakaavaan tarkoitettuja merkintöjä (s. 26).” Merkinnästä on käyty sähköpostikirjeenvaihtoa Uudenmaan liiton kanssa. Kaavamääräys on hiottu yhteistyössä Uudenmaan liiton kanssa ja liitto on todennut kaavamerkinnän ja -määräyksen toteuttavan maakuntakaavan tavoitetta. Lisäksi Uudenmaan ELY-keskus valvoo, että kaavoituksessa, rakentamisessa ja muussa alueiden käytössä otetaan huomioon vaikutuksiltaan valtakunnalliset ja merkittävät maakunnalliset asiat. ELY-keskus ei ole nähnyt tarvetta jättää oikaisukehotusta tai valitusta kyseisestä maakunnallisesti/valtakunnallisesti merkittävästä kaavamerkinnästä ja määräyksestä Tuusulan yleiskaavassa 2040.
Tuusulan yleiskaavan raideliikenteen yhteystarve-merkintä ei ole ristiriidassa maakuntakaavan kanssa. Yleiskaavamerkintä tarkentaa maakuntakaavaratkaisua siltä osin kuin yhteyden suunnittelutilanne huomioon ottaen on mahdollista. Maakuntakaavassa on osoitettu useita liikenteen yhteystarve -merkintöjä. Yhteystarpeet on tarkemmin identifioitu ja niiden perustelut kirjattu maakuntakaavan kaavaselostukseen. Maakuntakaavassa ei ole kirjattu yksittäisten yhteystarpeiden tarkempia kuvauksia suoraan kaavamääräykseen, sillä sama määräys koskee kaikkia maakuntakaavan eri yhteystarvemerkintöjä. Maakuntakaavan kaavaselostuksessa tuodaan esiin, että Tuusulan eteläosaan maakuntakaavassa osoitetut yhteystarvemerkinnät koskevat Tallinna-tunneliin liittyviä rahtiliikenteen raideyhteystarpeita terminaalialueelle ja edelleen Hanko-Hyvinkää –radalle. Koska Tuusulan yleiskaavassa on osoitettu vain tämä yksittäinen raideliikenteen yhteystarve, on sen osalta ollut mahdollista tarkentaa maakuntakaavan määräystä tuomalla tarkemmat merkintää koskevat määrittelyt (raideliikenne & viittaus Tallinna-tunneliin) yleiskaavan kaavamääräykseen.
Yhteystarpeen perusteella ei voida vielä tehdä ratasuunnitelmia, joten mahdollisen hankkeen edetessä, tullaan päivittämään myös kuntakaavoja ja käymään lakisäteinen vuorovaikutus, laatimaan selvityksiä ja arvioimaan vaikutuksia.
Yhdyskuntateknisen huollon alue
Kunnassa on akuutti tarve ylijäämämaiden sijoituspaikoille. Raatipellon alue on huomioitu yleiskaavassa yhdyskuntateknisen huollon alue -kohdemerkinnällä yhtenä potentiaalisena sijoituspaikkana. Varausta ei ole esitetty aluevarauksena, koska tätä merkintätapaa ei nähty nykyisessä suunnittelutilanteessa tarkoituksenmukaisena. Alueen yksityiskohtaisempi suunnittelu olisi tässä vaiheessa ollut omiaan pitkittämään yleiskaavaprosessin aikataulua ja monimutkaistamaan jo entuudestaan laajaa suunnittelukokonaisuutta. Sen sijaan suunnitteluratkaisun lähtökohtana on ollut, että toiminnan laajuus ja toteuttamisedellytykset ratkaistaan myöhemmin yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa. Yleiskaavan selostuksessa on mm. todettu, että “alueen rajaus ja toiminnan vaikutusten selvittäminen täsmentyvät tarkemmalla suunnittelulla ja ympäristöluvan yhteydessä. Alueelle voidaan sijoittaa maa-ainesten käsittelyä, varastointia ja ylijäämämaiden loppusijoittamista sekä niihin liittyvää toimintaa.” Tarkempaa suunnittelutapaa ei ole yksityiskohtaisesti määritelty tässä vaiheessa, koska ei ole haluttu etukäteen rajata käytettävissä olevia suunnittelutyökaluja. Ottaen huomioon yleiskaavan yleispiirteisyys ja laajuus, kunta katsoo, että ratkaisu on ollut tältä osin perusteltu ja merkinnän tarkkuustaso valittu suunnittelutasoon nähden sopivaksi sekä tulevaa suunnittelua riittävästi ohjaavaksi.
Ympäristöministeriön Maankäyttö- ja rakennuslakiopas 11 (Yleiskaavamerkinnät ja -määräykset) tukee esitetyn merkintätavan käyttämistä. Kyseisen oppaan mukaan s. 26: “Yleiskaavassa voidaan käyttää aluevarauksia korvaavia kohdemerkintöjä silloin kun kaavan mittakaavasta tai suunnittelun yleispiirteisyydestä johtuen aluevarauksen ulottuvuutta ei ole tarkoituksenmukaista esittää kaavassa. Yleiskaavassa voidaan myös tarpeen mukaan käyttää asemakaavaan tai maakuntakaavaan tarkoitettuja merkintöjä.” Raatinpellolle ei ole voitu suunnittelun yleispiirteisyyden vuoksi esittää aluevarausta. Raatinpellolle osoitetun merkinnän vaikutuksia on tarkasteltu erillisessä selvityksessä “Ylijäämämaiden vastaanottoalueen etsintä Etelä- ja Keski-Tuusulan alueelta (FCG 2014)". Selvitykseen on Tuusulan yleiskaavan 2040 selostuksessa viitattu.
Raatinpellon alueella voimassa olevassa Ruotsinkylä-Myllykylä II –osayleiskaavassa on suuret aluevaraukset maa-ainesten otolle. Kaavamääräyksen mukaan alueella sallitaan myös ottamistoiminnan aikainen maa-ainesten ottamiseen ja hyödyntämiseen liittyvä oheistoiminta. Lisäksi kaavassa on ylijäämämaiden loppusijoitukseen varattu alue, jota voidaan käyttää louheen ja puhtaiden ylijäämämaiden käsittelyyn, varastointiin ja loppusijoitukseen. Näiden toimintojen ympärille on osayleiskaavassa varattu noin 400 metrin levyinen suoja-alue (sv), joka rajoittaa asumisen sijoittamista toiminnan läheisyyteen sekä maa- ja metsätalousaluetta. Yleiskaavassa osoitettu uusi yhdyskuntateknisen huollon alueen kohdemerkintä sijoittuu osayleiskaavassa osoitetun ylijäämämaiden loppusijoitukseen varatun alueen reunalle, mikä voi mahdollistaa toiminnan laajentamisen, mikäli sen voidaan katsoa olevan yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa ja lupamenettelyissä mahdollista. Alueella on tekeillä ympäristövaikutusten arviointi kyseiselle toiminnalle (Senkkerin luoteisosan louhinta ja maanvastaanotto), josta Tuusulan kunnanhallitus lausui kokouksessaan 21.11.2022 § 411. Senkkerin alueelle on tehty kolme aiempaa ympäristövaikutusten arviointimenettelyä sekä kolme arviointimenettelyn ajantasaisuuspäätöstä. Alueelle on haettu myös erinäisiä toiminnan mahdollistamia maa-aines- ja ympäristölupia. Alueelle on myös suunnitteilla maankäytön yleissuunnitelman laatiminen yhdessä Vantaan kaupungin kanssa. Työ käynnistyisi mahdollisesti myöhemmin vuonna 2023. Tämä voi olla yksi niistä suunnittelun työkaluista, joilla aluevarauksia ja niiden vaikutuksia voidaan täsmentää. Näissä yksityiskohtaisemmissa arvioinneissa ja suunnitelmissa tutkitaan mm. liikennevaikutukset tarkemmin. Tuusulan yleiskaavan ratkaisu on myös Uusimaa –kaavan 2050 mukainen ja toteuttaa maakuntakaavan tavoitteita.
Keskustatoimintojen alueet, kauppa
Kaupan ratkaisusta Tuusulan yleiskaavassa 2040 pidettiin palaveri kunnan, Uudenmaan ELY-keskuksen ja Uudenmaan liiton kesken 14.6.2022. ELY-keskuksen kanssa pidettiin toinen kauppaa koskeva palaveri vielä 4.10.2022. Lisäksi ratkaisusta on käyty sähköpostikirjeenvaihtoa. Sahankulman ratkaisusta on kuultu myös maanomistajaa. Uudenmaan liiton mukaan Sahankulma voidaan merkitä paikallisena alakeskuksena. Alakeskus voi sijoittua maakuntakaavan taajamatoimintojen kehittämisvyöhykkeelle. Liiton mukaan kaavamääräyksistä tulee käydä ilmi, että alueelle voidaan sijoittaa merkitykseltään paikallinen vähittäiskaupan suuryksikkö. Liiton mukaan kunta voi myös selvityksin osoittaa, että vähittäiskaupan suuryksikön koon alarajan pitäisi olla jotain muuta kuin maakuntakaavassa on osoitettu.
Uudenmaan liitto ohjasi käyttämään sanamuotoa paikallisesti merkittävä vähittäiskaupan suuryksikkö. Ympäristöhallinnon ohjeissa 3/2013 “Vähittäiskaupan suuryksiköiden kaavoitus” puhutaan paikallisesta vähittäiskaupan suuryksiköstä: “Kaavajärjestelmän mukaisesti merkitykseltään seudulliset vähittäiskaupan suuryksiköt osoitetaan maakuntakaavoissa. Kuntakaavoissa eli yleiskaavoissa ja asemakaavoissa osoitetaan vaikutuksiltaan paikalliset suuryksiköt (s.8)” “Jos vähittäiskaupan suuryksikkö on merkitykseltään paikallinen, ei tällaisen suuryksikön osoittaminen yleis- ja asemakaavassa edellytä vähittäiskaupan suuryksikkö -merkintää maakuntakaavassa. ---”. Paikallisen suuryksikön koon raja määritellään tarkempien selvitysten ja vaikutusten arvioinnin perusteella.
“Vähittäiskaupan myymäläkeskittymä on useasta erillisestä ja toisistaan lähietäisyydellä olevasta myymälästä muodostuva toiminnallisesti yhtenäinen kaupan aluekokonaisuus, jossa yksittäisten myymälöiden koko ei ylitä 2000 kerrosalaneliömetriä. Vähittäiskaupan suuryksiköitä koskevia erityisiä säännöksiä sovelletaan sellaiseen myymäläkeskittymään, joka on vaikutuksiltaan verrattavissa vähittäiskaupan suuryksikköön (MRL 71 d §). --- Selvää kerrosalarajaa, jonka ylittäviin myymäläkeskittymiin säännös on tarkoitettu sovellettavaksi, ei voida esittää. Myymäläkeskittymien vaikutukset riippuvat muun muassa ympäröivien yhdyskuntien koosta ja myymäläkeskittymän sijainnista yhdyskuntarakenteessa samoin kuin myymäläkeskittymässä toimivan kaupan laadusta” (Ympäristöhallinnon ohjeet 3/2013, Vähittäiskaupan suuryksiköiden kaavoitus). Lakimuutoksen myötä 2000 kerrosneliömetrin raja on nostettu 4000 kerrosneliöön.
Viestien ja palavereiden perusteella keskustatoimintojen alueiden, alakeskusten kaavamääräyksiä muutettiin siten, että Sahankulman alakeskukseen sallitaan vain paikallinen vähittäiskaupan suuryksikkö ja Riihikallioon suuryksikköjä ei sallita. Kaavamääräykset käytiin läpi Uudenmaan ELY-keskuksen kanssa 4.10.2022. ELY-keskus näki, että koska aikaisempi alueella ollut seudullisen vähittäiskaupan suuryksikkömerkintä (KM: ”Kaupallisten palvelujen alue, jolle saa sijoittaa merkitykseltään seudullisia vähittäiskaupan suuryksiköitä. Alueilla ei sallita seudullisia päivittäistavarakaupan suuryksiköitä. Vähittäiskaupan suuryksiköiden yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee varmistaa, ettei suuryksiköiden sijoittaminen alueelle heikennä keskustaan sijoittuvan kaupan toimintaedellytyksiä.
Alueelle saa sijoittaa myös tiivistä asumista ja muuta ympäristöön sopivaa toimintaa. Alueen kehittämisessä ja täydennysrakentamisessa tulee parantaa kävelyn ja pyöräilyn mahdollisuuksia”) salli sekä kaupan että asumisen ja muut toiminnot, ei muutos C-merkinnälle ole niin merkittävä, että tulisi tarve asettaa yleiskaava uudelleen nähtäville. Tulee lisäksi huomioida, että Uudenmaan ELY-keskus ei ole jättänyt oikaisukehotusta (MRL 195§) Tuusulan yleiskaavaa 2040 koskevasta valtuuston hyväksymispäätöksestä eikä myöskään Uudenmaan liitto ole valittanut kaavaratkaisusta.
Valittaja toteaa, että myös Falbackantien risteysalueen maankäyttö Tuusulanväylän itäpuolelta olisi tullut tarkastella uudelleen. Yleiskaavan käsittelyn missään vaiheessa ei ole tullut esiin tarvetta päivittää Sulan osayleiskaavaa kokonaisuudessaan. Kunnanhallitus on päättänyt 27.4.2015 § 210 Sulan osayleiskaavan ehdotusvaiheessa, että “Tuusulan Itäväylän etelä- ja itäpuolisen alueen maankäyttöä on tarpeen tarkastella uudelleen siinä yhteydessä, kun Rykmentinpuiston osayleiskaavassa vahvistamatta jätettyjen alueiden maankäyttöä suunnitellaan ja siitä tehdään päätöksiä. Alueet muodostavat Itäväylän varressa sellaisen toiminnallisen kokonaisuuden, jota koskevia maankäyttöratkaisuja on mielekästä arvioida kokonaisuutena ennen alueen asemakaavoituksen käynnistämistä. “
Tuusulan yleiskaavassa 2040 ratkaistaan Rykmentinpuiston osayleiskaavan lentokonemelun vuoksi kumoutuneiden alueiden maankäyttö, joten samalla on tarkistettu myös Sulan osayleiskaavan alueelta Tuusulan itäväylän eteläpuoleisten alueiden yleispiirteinen maankäyttö. Sulan osayleiskaava on verrattain uusi ja ajantasainen (valtuusto 2015) eikä kunta ole nähnyt tarpeellisena päivittää koko osayleiskaavan aluetta eli Tuusulanväylän itäpuolta ja Fallbackantien vartta. Merkittäviä kaavamuutostarpeita on sen sijaan Tuusulanväylän länsipuolella Sahatien ympäristössä. Lukio ja yläkoulu poistuvat Sahatien pohjoispuolelta. Sahatien – Moukarinkujan ympäristöön kohdistuu myös muutospaineita ja alueella on kolme asemakaavatyötä vireillä / kaavoitussuunnitelmassa: Moukarinkuja II ja III sekä Sahatie II –asemakaavahanke. Kunnalla on alueella maanomistusta, kun taas Tuusulanväylän itäpuoli on yksityisomistuksessa olevaa pientaloaluetta, jonka muuttuminen keskustatoiminnoille voidaan arvioida olevan kaavan tavoitevuoteen mennessä haastavaa.
Sahatien ympäristön asemakaavatöiden yhteydessä tutkitaan mm. liikennevaikutukset ja liikenteellinen toimivuus yleiskaavatasoa tarkemmin. Kunta laatii Lahelan orren – Sahatien – Fallbackantien sekä Moukarinkujan liikenneselvityksiä. Sahatien ympäristön asemakaavalliset suunnittelun lähtökohdat perustuvat joukkoliikenteelle. Alue sijoittuu joukkoliikenteen runkokäytävän varrelle. Paikalliskeskusta kehitetään tarjoamaan palveluita ennen kaikkea lähialueen asukkaille kävely- ja pyöräilyetäisyydellä. Yleiskaavatasoisesti liikenteen vaikutusten muutos kaupan alueesta, jolla sallitaan asuminen, paikalliseksi alakeskukseksi ei ole arvioitu olevan niin suuri, että muutos olisi vaatinut yleiskaavavaiheessa tarkempia selvityksiä.
Asemakaavan ulkopuoliset asumisen alueet (AH)
Tuusulan yleiskaavassa 2040 on varattu asumisen laajenemisalueita kunnan tämänhetkiseen kasvuennusteeseen nähden reilusti. Kunta laatii ensimmäisiä asemakaavoja maapoliittisen ohjelman 2030 mukaan ensisijaisesti omistamilleen maille ja tämä on otettu tavoitteeksi myös osoitettaessa uusia asumisen laajenemisalueita Tuusulan yleiskaavassa 2040. Valituksessa viitatulla AO-1 –alueella eli Halkivaha III –alueella on suuri kunnan maanomistus. Kunnassa laaditaan vuosittain neljän vuoden ajanjakson käsittävä kaavoitussuunnitelma, jonka hyväksyy valtuusto. Halkivaha III on merkitty valtuuston 12.12.2022 § 164 hyväksymässä kaavoitussuunnitelmassa 2023–2026 II-luokan hankkeeksi, jota valmistellaan pääasiassa kiireellisempien jälkeen. Vaiheistus tarkoittaa, että kaavoitus käynnistyy neljän vuoden sisällä. Kunta on myös hankkinut maata alueelta.
Hämeentien ja Rusutjärventien risteyksen tuntumaan osoitetulla AH-alueella kunta omistaa ainoastaan yhden kiinteistön. Alue on ollut nimellä Ketunlinna vuonna 2015 valtuuston hyväksymässä kaavoitussuunnitelmassa. Kunnan kaavoitussuunnitelmissa on ollut kunnan kasvuun nähden liikaa hankkeita. Kunta kaavoitusmonopolin mukaisesti päättää, mitä alueita kaavoitetaan ja milloin. Kaikkia yksittäisin suunnittelutarveratkaisuin ja poikkeusluvin syntyneitä asutuskeskittymiä ei ole tarpeen asemakaavoittaa yleiskaavan tavoitevuoteen mennessä. Kunnan tulee kohdentaa kaavoituksen, maanhankinnan ja kunnallistekniikan suunnittelun sekä rakentamisen resurssit tehokkaasti. Koska Hyrylän alueelta kumotaan Hyrylän laajentumissuuntien osayleiskaava (valtuuston hyväksymä 2001), osoitetaan maankäyttö kokonaisuudessaan kumottavan kaavan alueelle. Taajaman reunamille jäävät asutuskeskittymät tarvitsevat oman kaavamerkintänsä, joka on yleiskaavassa ratkaistu AH-merkinnällä.
Tuusulan yleiskaavan ehdotus II –vaiheessa kaavamerkintä oli ”Kyläalue AT: Alue, jolla on asuinrakennuksia tai loma-asuntoja. Alueita ei ole tarkoitus asemakaavoittaa. Rakentaminen ratkaistaan suunnittelutarveratkaisuin. Olevien rakennusten korvaaminen tai laajentaminen on sallittua.” Merkintä muutettiin mm. ELY-keskuksen lausunnon perusteella ”Asemakaavan ulkopuoliseksi asumisen alueeksi AH: Alue, jolla on asuinrakennuksia tai loma-asuntoja. Rakentaminen ratkaistaan suunnittelutarveratkaisuin. Olevien rakennusten korvaaminen tai laajentaminen on sallittua.” Merkintä ei ole muuttunut niin paljoa, että olisi arvioitu olevan tarvetta asettaa Tuusulan yleiskaavaehdotus 2040 uudelleen nähtäville.
Vaikka AH-alueita ei ole tarkoitus yleiskaavan tavoitevuoteen mennessä asemakaavoittaa, sijoittuvat alueet rakentamispaineen- ja asemakaavojen lievealueille, joka vaikeuttaa myönteisen suunnittelutarveratkaisun saamista.
Paijalan kylärannan osoittaminen virkistysalueeksi
Valituksen kohteena oleva kiinteistö 858-409-878-5 on Tuusulan yleiskaavassa 2040 osoitettu virkistysalue (V) -merkinnällä. Rantaan on merkitty ohjeellinen ulkoilureitti. Nykyinen käyttö kylärantana ja venevalkamana voi yleiskaavamääräyksen puitteissa jatkua. Tuusulan yleiskaava 2040 on laadittu yleispiirteisemmällä tasolla kuin useat eri kunnissa laaditut rantaosayleiskaavat. ”Kyläranta, venevalkama” -merkintää ei ole Tuusulan yleiskaavassa 2040 käytetty.
Tuusulan yleiskaavaan 2040 on osoitettu virkistysaluemerkintää (V) alueille, joita on tarkoitus asemakaavoittaa virkistyskäyttöön. Venevalkaman kiinteistö on osa Anttilan tilakeskuksen asemakaavatyötä, jossa ratkaistaan tarkemmin virkistysaluerajaus. Nähtävillä olleessa Anttilan tilakeskuksen asemakaavaluonnoksessa (Kuntakehityslautakunta 10.11.2021 § 95) koko rannalla on virkistysaluemerkintöjä: lähivirkistysaluetta ja uimaranta-aluetta. Valituksen kohteena oleva kiinteistö on asemakaavaluonnoksessa osoitettu osaksi lähivirkistysaluetta (VL-13) kaavamääräyksellä: ”Lähivirkistysalueen luonnonmaisemaa tulisi säilyttää mahdollisimman paljon. Alueella sallitaan virkistystä ja puiston toimintaa palveleva vähäinen rakentaminen. Rakennusmateriaali tulee olla puu. Olemassa oleva toiminta mm. veneiden säilytys voi jatkua.” Lisäksi asemakaavaluonnoksessa on Natura-alueen merkintä. Rannan tuntumaan on osoitettu ohjeellinen ulkoilureitti (pp) kaavamääräyksellä: ”Reitti on tarkoitettu ainoastaan jalankululle.”
Yleis- ja asemakaavatyön pohjalle on laadittu ”Anttilan tilakeskuksen rannan virkistyskäytön kehittämissuunnitelma”, jonka Tuusulan kunnanhallitus on kokouksessaan 15.11.2021 § 435 hyväksynyt kaavoituksen, viherpalveluiden ja vapaa-aikapalveluiden jatkosuunnittelun valmisteluaineistoksi. Kunnassa on lisäksi laadittu laajemman alueen kattava ”Tuusulanjärven rantojen virkistyskäytön yleissuunnitelma (Sweco 2021)”, jonka Tuusulan kunnanhallitus on 1.11.2021 § 411 hyväksynyt kaavoituksen, viherpalveluiden ja vapaa-aikapalveluiden jatkosuunnittelun valmisteluaineistoksi.
Sekä Anttilan tilakeskuksen rannan virkistyskäytön kehittämissuunnitelmassa, että Tuusulanjärven rantojen virkistyskäytön yleissuunnitelmassa Anttilan tilakeskuksen rantaan on osoitettu kävelyreitti. Tuusulan yleiskaavassa 2040 ei jaotella erikseen vain kävelylle varattuja reittejä muista ulkoilureiteistä.
Tuusulan yleiskaava 2040, laadittu asemakaavaluonnos, Anttilan tilakeskuksen rannan virkistyskäytön kehittämissuunnitelmaa ja Tuusulanjärven rantojen virkistyskäytön yleissuunnitelma toteuttavat kaikki samoja tavoitteita osoittaa ranta virkistykseen ja kävelyyn, eivätkä suunnitelmat tai kaavaratkaisut estä kylätapahtumien järjestämistä tai veneiden säilytystä valituksen kohteena olevalla kiinteistöllä.
Alueelle on vuosien saatossa laadittu muitakin selvityksiä ja suunnitelmia. “Anttilanrannan yleissuunnitelmassa” (vuodelta 2005) on esitetty rantaan mm. reitti, uimapaikka ja grillipaikka. Lisäksi yleissuunnitelmaan liittyvässä ”Tuusulanjärven länsirannan virkistysaluesuunnitelmassa” (Maisema-arkkitehdit Byman & Ruokonen Oy) kyseiset reitit on osoitettu. Kunnanvaltuusto hyväksyi yleissuunnitelman 24.1.2005. Yleissuunnitelma laadittiin pohjaksi alueen maankäytöstä käytävälle keskustelulle ja Anttilan alueen asemakaavoitukselle, johon myös valituksen kohteena oleva kiinteistö kuuluu.
Anttilan tilakeskukseen rajautuvia maa- ja metsätalousmaita ei ole tarkoitus asemakaavoittaa, joten ne on osoitettu Tuusulan yleiskaavassa 2040 maa- ja metsätalousmerkinnöin maisemapelloksi tai viljelymaisemaksi. Venevalkama-kiinteistön eteläpuolella sijaitseva rantavyöhyke on suurimmalta osin arvokasta luonto- ja luonnonsuojelualuetta (Natura 2000). Luonnonsuojelulaki (11 §) edellyttää, että kunnan tulee edistää luonnon monimuotoisuuden suojelua sekä maisemansuojelua alueellaan. Alueen osoittamainen virkistysalueeksi olisi haitaksi alueen luonnonsuojeluvelvoitteelle. Tämän vuoksi kaikki kunnan omistamat rannanosat, jotka sijoittuvat Natura-alueelle, on varattu SL-1 -merkinnöin perustettaviksi uusiksi luonnonsuojelualueiksi Tuusulan yleiskaavassa 2040. Näin ollen kyseisillä alueilla ei ole virkistysaluemerkintää.
Natura-alueen vieressä kuivanmaan puolella on kunnan maille merkitty virkistysaluemerkintöjä tai maisemapeltoa. Rantaniityntieltä lähtevät yksityisomistuksessa olevat jo rakennetut kiinteistöt on osoitettu omakotivaltaiseksi asuinalueeksi (AO-1). Merkintään liittyy pieni kaista kunnan maata. Muutoin rantoja ei ole tarkoitus rakentaa. Kunta on hakenut vesijätön lunastusta omistamiensa, rantaan rajoittuvien maidensa edustalta, ei valituksen kohteena olevan kiinteistön vesijätön osalta.
Tuusulan yleiskaavaa laadittaessa on otettu huomioon yleiskaavan sisältövaatimukset (MRL 39 §) kuten olemassa olevan yhdyskuntarakenteen hyväksikäyttö, kevyen liikenteen tarkoituksenmukaiseen järjestämiseen ympäristön, luonnonvarojen ja talouden kannalta kestävällä tavalla, mahdollisuudet turvalliseen, terveelliseen ja eri väestöryhmien kannalta tasapainoiseen elinympäristöön, rakennetun ympäristön, maiseman ja luonnonarvojen vaaliminen sekä virkistykseen soveltuvien alueiden riittävyys.
Koska Venevalkama -kiinteistö on Tuusulan yleiskaavassa 2040 osoitettu virkistysalueeksi, nykyinen käyttö voi jatkua, eikä yleiskaava siten aiheuta maanomistajille tai muulle oikeuden haltijalle perustuslain tai maankäyttö- ja rakennuslain määrittelemää kohtuutonta haittaa. Venevalkama-yhteisalueen osakaskuntaan kuuluu kaikkiaan noin 120 kiinteistöä ja merkittävä osa yhteisalueesta kuuluu Tuusulan kunnalle. Venevalkama-yhteisalueen koko on sen osakaslukuun nähden pieni, ja osuudet ovat kutakin kiinteistöä kohden vähäisiä. Läheskään kaikille osakkaille ei ole tilaa esimerkiksi veneiden pitämiseen alueella. Tuusulanjärven rannat ovat suurimmalta osin rakennettuja ja yksityisten omistuksessa. Tilakeskuksen alueen rantaosuus on yksi harvoista paikoista, jossa kuntalaisen on mahdollista päästä kokemaan Tuusulanjärveä ja rantaa. Koska alue osoitetaan yleiskaavassa virkistysalueeksi, se tulee olemaan edelleen yhteisalueen käytössä, yhdessä muidenkin kuntalaisten kanssa.
Tuusulan kunta on monin tavoin yleiskaavatyön edetessä osallistanut kuntalaisia sekä alueen asukkaita ja maanomistajia. Anttila on meidän -liike ja muut alueen aktiivit ovat jopa vuosikymmenten ajan toivoneet Anttilan tilakeskuksen kohdalta rantaa virkistyskäyttöön, rannan tuntumaan kävelyreittiä ja grillaus- ja uimapaikkaa. Tuusulan yleiskaavaa 2040 valmisteltaessa on pidetty kaikille kuntalaisille avoimia tilaisuuksia: luonnosvaiheessa Hyrylässä 2.9.2014, Jokelassa 11.9.2014 ja Kellokoskella 17.9.2014. ensimmäisen ehdotuksen nähtävillä ollessa Kellokoskella 9.4.2019, Hyrylässä 11.4.2019 ja Jokelassa 16.4.2019. Kaavaehdotuksen ollessa uudelleen nähtävillä, järjestettiin koronan vuoksi etätilaisuus Teamsilla 16.12.2021, lisäksi yleiskaavasuunnittelijalla oli puhelinajat. Yleiskaavan valmistelussa on luotu edellytykset vuorovaikutukseen kaavan valmistelussa (MRA 17 §).
Vireillä oleva Anttilan tilakeskuksen asemakaava noudattelee Tuusulan yleiskaavan 2040 sekä laadittujen virkistyskäyttöä koskevien suunnitelmien tavoitteita. Asemakaavan tultua lainvoimaiseksi, ohjaa se tarkempana suunnitelmana alueen maankäyttöä.
Yleiskaavaan ei ole tehty kaavaehdotuksen nähtävillä olon jälkeen sellaisia virkistysaluetta koskevia muutoksia, jotka olisivat vaatineet uudelleen nähtäville asettamisen. Alue on ollut niin ehdotusvaiheessa kuin hyväksymisvaiheessa virkistysalue (V) samalla aluerajauksella. Kaavamääräyksiä ei ole muutettu olennaisesti. “Päivittäinen virkistys” –sanamuodolla nähdään olevan sama tavoite kuin sanalla “lähivirkistys”. Lähivirkistysalueita on sekä asemakaavoissa että yleiskaavoissa. Kaavatasosta riippuen lähivirkistysalueilla tarkoitetaan eri mittakaavan alueita (Suomen ympäristökeskuksen raportteja 39/2013 Kaupunkiseutujen vihreän infrastruktuurin käsitteitä). Suomen ympäristökeskuksen raportissa on käytetty esimerkkinä mm. Joensuun yleiskaavaa 2020, jossa virkistysalue V-merkinnällä on osoitettu “rakennettujen ja asemakaavoittavaksi tarkoitettujen alueiden välittömässä läheisyydessä sijaitsevat merkittävät yhtenäiset alueet, jotka on tarkoitettu päivittäiseen ulkoiluun, virkistykseen, leikkiin ja luonnon kokemiseen.”
Myös sanoilla “yleistä virkistystä palveleva alueen luonteeseen sopiva rakennus” on nähty tavoitteeltaan samana kuin sanat "virkistyskäyttöä palveleva rakentaminen”. Määräykset on hiottu vastaamaan paremmin Ympäristöministeriön Maankäyttö- ja rakennuslakiopasta 11 Yleiskaavamerkinnät ja -määräykset.
Kaavan käsittely, merkinnät ja määräykset
Maankäyttö- ja rakennuslaissa terminä on yleiskaava, laadittiinpa se sitten koko kuntaan, osa-alueelle tai tiettyjen teeman osalta vaiheittain (MRL 35 §: Yleiskaava voidaan laatia myös vaiheittain tai osa-alueittain.)
Valtuusto on hyväksynyt Tuusulan yleiskaavan 2040 pöytäkirjan asiakirjojen mukaisesti. Päätöksen oikeusvaikutukset ilmenevät yleiskaavamääräyksistä ja ne on avattu yleiskaavaselostuksessa. Lisäksi päätöksenteossa on ollut esillä ja tiedoksi yleiskaavan valmisteluaineistoa. Tuusulan yleiskaavan 2040 kaavakartan ja yleiskaavamääräysten ja niitä tarkemmin avaavan liitemateriaalin kesken ei ole ristiriitoja. Valituksessa ei eritellä, mitkä vastineiden toteamukset ovat virheellisiä.
Väitteet siitä, että kaavalla ei ole numeroa tai valmistelijatietoja, ovat perusteettomia. Valtuustossa asian otsikossa ilmenee kaavan numero. Valtuustoasiat valmistelee kunnanhallitus, kunnanhallituksen ja sitä aikaisemmissakin käsittelyissä esityslistoissa on mainittu valmistelijan nimi ja yhteystiedot.
Kunnassa on käytössä sähköinen allekirjoittaminen. Toisin kuin valituksessa väitetään, valtuuston kokouksen 14.11.2022 § 133 pöytäkirjan lopussa oleva kaavakartta, kumottavien merkintöjen kartta, kaavaselostus ja merkinnät- ja määräykset -liiteasiakirja on päivätty.
Yleiset määräykset
Termejä “tarkempi suunnittelu, jatkosuunnittelu ja yksityiskohtaisempi suunnittelu” on käytetty kuvaamaan samaa asiaa: yleiskaavatasoa tarkempaa, yleiskaavan jälkeen tapahtuvaa suunnittelua. “Yksityiskohtaisempi suunnittelu" -sanamuotoa käytetään myös maakuntakaavassa (mm. Uusimaa kaavan 2050 taajamatoimintojen kehittämisvyöhykkeessä ja liikenteen yhteystarpeessa). Kyseessä voi olla asemakaavan lisäksi esimerkiksi yleissuunnitelma, rakennemalli tai kaavarunko.
Lentokonemelukäyrät voivat päivittyä uusimmissa ympäristöluvissa. Tuusulan Rykmentinpuiston osayleiskaavassa on käytetty sanamuotoja: “Mikäli maakuntakaavassa osoitettuja lentomeluvyöhykkeitä muutetaan, tulee asemakaavoituksessa määrätä riittävästä ilmaäänen eristyksestä myös kyseisellä alueella.” Korkein hallinto-oikeus kumosi Rykmentinpuiston osayleiskaavasta tiiviitä pientaloalueita lentokonemelun vuoksi Finavia OYJ:n valituksesta (12.6.2013 nro 13/0412/4). Korkein hallinto-oikeus toteaa päätöksessään, että uusimmat ympäristöluvan melukäyrät tuli ottaa huomioon “parhaana käytettävissä olevana selvityksenä”, vaikka silloin voimassa olevan maakuntakaavan lentokonemelukäyrät olivat suppeammat. Tuusulan yleiskaavan 2040 yleinen määräys noudattaa tätä päätöstä.
Tuusulan yleiskaavassa 2040 viitataan kunnan tekemään Kulttuurimaisema ja rakennuskanta –selvitykseen, jonka kohteet tulee huomioida jatkosuunnittelussa. Kohteiden lukumäärän vuoksi niitä ei voitu esittää kaavakartalla. Liitteissä lukee selvityksen päivämäärä.
Keskustatoimintojen alueiden määräykset
Tuusulan yleiskaavan 2040 keskustatoimintojen määräys noudattaa Ympäristöministeriön Maankäyttö- ja rakennuslakiopasta 11 Yleiskaavamerkinnät - ja määräykset. Oppaassa on kirjattu keskustatoimintojen alueen suunnittelumääräysesimerkiksi sivulle 79: “ --- alueelle saa osoittaa keskustaan soveltuvaa asumista sekä hallinto-, toimisto-, palvelu- ja myymälätiloja”
Tuusulan yleiskaavan 2040 selostuksessa avataan yleiskaavaratkaisua: "Hyrylän ydinkeskustan alueella kerroslukutavoitteena on keskustan yleissuunnitelman mukaisesti vähintään V-VI. Rakennusten tulee rajata katuja ja aukioita keskustamaisesti, puun ja tiilen tulee olla vahvasti esillä rakentamisessa. Hyrylän keskustakortteleiden pysäköinti suunnitellaan rakenteellisena. - - -" “Keskustatoimintojen alueita kehitetään tiivistyvinä, erityisesti kävelyyn ja pyöräilyyn perustuvina ympäristöinä. Jokaiseen taajamaan lisätään kerrostaloasumista, joka mahdollistaa myös paremman palvelutarjonnan asukkaiden luoman kysynnän kasvaessa.”
Keskustaan soveltuvalla asumisella tarkoitetaan asuntorakentamista, joka sijoittuu muista alueista (esim. AK tai AP) poiketen tiiviisti rakennetulle alueelle, jossa on ja tavoitellaan myös muita käyttötarkoituksia. Se asettaa tarkemmalle suunnittelulle erityisiä yhteen sovittamisen vaatimuksia, jotta alue olisi toimiva ja laadukas kokonaisuus. C-alueella tarkemmassa jatkosuunnittelussa keskustaan soveltuva asumisen tyyppi määrällisesti ja sijainnillisesti ei vertaudu esim. AK ja AP-alueita koskeviin yleiskaava 2040:n määrittelyn tapoihin.
Keskusta-alue on nimenomaan syytä olla saavutettavissa mahdollisimman monella liikkumismuodolla, paitsi jalan, polkupyörällä ja joukkoliikenteellä mutta myös henkilöautoilla ja julkisella liikenteellä. Keskustatoimintojen alueilla tapahtuva tiivistäminen ja tehokkaampi rakentaminen saa aikaan lisääntyneitä tarpeita huomioida entistä paremmin myös kävely ja pyöräily autoilun lisäksi. Keskusta-alueella tai sen lähituntumassa asutaan jatkossa aiempaa enemmän, jolloin tavoitteena on, että lähellä oleviin tarvittaviin kohteisiin esim. palveluihin voi liikkua sujuvasti ja juuri kävellen ja polkupyörällä.
Edellä mainittu erilaisten liikkumismuotojen jakauman muutoksen tavoittelu jalankulkua ja polkupyöräilyä edistäväksi on otettu huomioon yleiskaavassa C-aluetta koskevissa määräyksissä ja siten on otettava huomioon yleiskaavaan perustuvassa tarkemmassa asemakaavatason suunnittelussa.
Yleiskaava ohjaa keskusta-alueilla asemakaavoja ja siihen liittyvää liikennesuunnittelua mahdollistamaan kävelyn ja pyöräilyn liikkumismuodot hyvin oleellisina muihin muotoihin verrattuna, mutta yleiskaavassa ei ole todettu tavoitetta niiden välisestä määrällisestä tai laadullisesta suhteista. Siten on ollut yksiselitteisempää todeta, että on syytä kehittää edellisten lisäksi myös kahteen muuhun liikkumismuotoon, jotka ovat kestävää lajia, helpottamassa liikkumista alueella ja tekemässä keskusta-alueista toimivampia ja korkealatuisempia sekä entistä vetovoimaisempia.
Asuinalueiden määräykset
Asumisen laajenemisalueiden vaiheistusta on käsitelty yleiskaavaselostuksessa kappaleissa 4.1 ja 4.2.
Toisessa vaiheessa olevien asumisen laajenemisalueiden kaavamääräyksen mukaan “Alue asemakaavoitetaan, kun pääosa taajaman I-vaiheen alueista on asemakaavoitettu.” Yleiskaavassa uudet asemakaavoitettavat asuinalueet jaotellaan kahteen vaiheeseen. Hankkeet on vaiheistettu, jotta suunnittelu, maanhankinta ja kunnallistekniikan rakentaminen voidaan ajoittaa tarkoituksenmukaisesti. Kunnan talouden kannalta on tärkeää pystyä valitsemaan toteutettavat alueet kulujen ja tuoton kannalta järkevästi. Kaavatalouden tasapainon lisäksi alueiden vaiheistaminen on tavoiteltavaa, jotta voidaan pitää kunnan talouden investointipaineet vuosittain kohtuullisina. Yleiskaavan vaiheistuksella vastataan muuttuviin väestösuunnitteisiin ja toteutuneeseen väestönkasvuun.
Yleiskaavan valmistelussa on huomioitu eri talotyyppien tarjoaminen mahdollisimman tasaisesti vaiheistuksen avulla. Esimerkiksi kaikkia kerrostalovaltaisia asuinalueita ei ole tarpeen kaavoittaa lähivuosina. Kunta päättää, koska alueita asemakaavoitetaan ja minne.
Palvelun ja hallinnonalueiden määräykset, pyöräilyn runkoverkko
Asumisen aluevarausten määräyksien mukaan “Alueelle saa sijoittaa myös asumiselle tarpeellisia lähipalveluita”. Esimerkiksi Kuntaliiton määrittelyn mukaan lähipalveluita ovat mm. päiväkoti ja koulu (Lähipalvelut - mitä nekin nyt ovat? Kuntaliitto 2014). Ympäristöministeriön maankäyttö- ja rakennuslakioppaan 11 (Yleiskaavamerkinnät ja määräykset) mukaan esimerkiksi pientalovaltaisen asuinalueen suunnittelu- ja rakentamismääräysesimerkissä on käytössä kyseinen lause “Alueelle saa sijoittaa myös asumiselle tarpeellisia lähipalveluita.” Naapurikaupungeista mm. Vantaan uudessa yleiskaavassa koulut sijoittuvat asumisen aluevarauksien sisään, niille ei ole omaa kaavamerkintää.
Palvelun ja hallinnonalueen kaavamääräyksen mukaan alue varataan myös virkistykseen. Alueiden asemakaavoissa ratkaistaan tarkemmin virkistysalueiden riittävyys. Yleiskaavan mittatarkkuus ja yleispiirteisyys huomioiden kaavassa ei määritellä kaikkia puistoja tai lähivirkistysalueita.
Anttilan tilakeskuksen kehittäminen perustuu kansainväliseen Europan-kilpailuun, jossa etsittiin uudenlaista asumista ja palveluita yhdistävää aluetta. Yleiskaavan mittakaava ja yleispiirteisyys huomioiden ei ole ollut tarkoituksenmukaista osoittaa aluevarauksia niin tarkasti, että yksittäisen korttelin ja pienen alueen maankäyttömuotoja eroteltaisiin myöskään Anttilan tilakeskuksen alueella. Maankäyttö tarkentuu asemakaavalla. “Alue varataan julkisille tai yksityisille palveluille, kuten koulutus-, seurakunta-, matkailu-, virkistys-, museo- ja majoituspalveluille. Lisäksi alueelle saa sijoittaa asumista. Rakentaminen tulee toteuttaa ympäristöön sovittaen. Alueen kehittämisessä ja täydennysrakentamisessa tulee parantaa kaupunkitilan viihtyisyyttä sekä kävely- ja pyöräilyolosuhteita.”
Tuusulan yleiskaava 2040 on yleispiirteinen kaava. Merkintöjä tarkennetaan asemakaavoissa ja muissa tarkemmissa suunnitelmissa. Kaavassa on osoitettu pääliikenneväylät, joiden varsille pyöräilyn runkoverkot sijoittuvat.
Lopuksi
Kunnanvaltuuston päätös ei ole syntynyt virheellisessä järjestyksessä. Tuusulan yleiskaava 2040 prosesseineen on perustuslain, hallintolain sekä maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) ja maankäyttö- ja rakennusasetuksen (MRA) mukainen. Kunta pitää vaatimuksia oikeudenkäyntikulujen korvaamisesta täysin perusteettomina ja sen johdosta vaatii myös oikeudenkulujen korvausvaatimuksen hylkäämistä kaikilta osin.
4. Neljäs valitus Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piiri ry
Valittajan vaatimus: Vaadimme lainvastaisina kumottaviksi liitteessä 2 rajatut kaavavaraukset.
Tuusulan kunnan lausunto ja perustelut
Kohteet 1-6:
Uudenmaan ELY-keskuksen (sähköposti 17.2.2023) mukaan ei ole olemassa virallista ohjeistusta, jonka mukaan paikallisesti luonnonsuojelullisesti arvokkaat kohteet (sl) tulisi osoittaa vain virkistys- (V) tai maa- ja metsätalousalueille (M). On hyvä huomata, että alueella, jota ei ole asemakaavoitettu, M-merkinnän päälle osoitetulla sl-rajauksella ei tarvita maisematyölupaa puun kaatoon. Muualla kuin maa- ja metsätalousalueella puiden kaatamiseen tarvitaan kaavamääräyksen mukaan maisematyölupa eli suojelu on vahvempaa.
Ainoastaan luonnonsuojelualueet tai uusiksi perustettaviksi luonnonsuojelualueiksi osoitetut kohteet on merkitty aluevarauksina. Paikallisesti luonnonsuojelullisesti arvokkaat kohteet on osoitettu alueiden erityisominaisuuksia ilmaisevilla viivamerkinnöillä aluevarausten päälle. Nämä alueet tullaan asemakaavoittamaan. Asemakaavoissa päivitetään ja tarkennetaan luontoselvityksiä ja määritellään maankäyttömuodot tarkemmin. Esimerkiksi kohteen 5 osalta asemakaavatyö on jo vireillä (Vanutehdas asemakaavan muutos). Kunnassa on laadittu kaksi kaavaluonnosta, joissa toisessa arvokkaalle luontokohteelle on merkitty luonnonsuojelualuemerkintä, toisessa lähivirkistysaluemerkintä. Kaavaluonnokset ovat olleet julkisesti nähtävillä 3.11.-5.12.2022.
Kohde 7:
Uusimaa-kaavassa 2050 Palojoen metsä on yhtenäistä suojelualuetta ja Tuusulan yleiskaavassa asia on ratkaistu kahdella erilaisella kaavamerkinnällä (luonnonsuojelualue SL-1 ja alueen osa, joka on paikallisesti luonnonsuojelullisesti arvokas sl). Tuusulan kunnan vastineessa on virheellisesti viitattu Tuusulan yleiskaavan SL-1 (27) merkintään, kun olisi pitänyt viitata maakuntakaavan suojelualuemerkintään. Eli tarkoituksena on ollut esittää kompromissiratkaisu, jossa maakuntakaavaan osoitettu suojelualue on kierretty sen eteläpuolelta, mutta Palojoen ylitys on jätetty paikoilleen. Eli maakuntakaavaan osoitetun suojelualueen poikki osoitettu yhteystarvemerkintä on siirretty suojelualueen eteläpuolelle. Kyseinen ratkaisu on käyty läpi Uudenmaan liiton, Uudenmaan ELY-keskuksen ja Keski-Uudenmaan ympäristökeskuksen kanssa käydyissä palavereissa (17.3.2022, 1.4.2022 ja 7.4.2022) ja viranomaisneuvottelussa 17.5.2022.
Palojoen yli osoitettu ohjeellinen tielinjaus voi toteutua joko ajoneuvo- tai joukkoliikenneväylänä tai ainoastaan pyöräilyn ja kävelyn yhteytenä. Väylä ei välttämättä tule ajankohtaiseksi vielä tämän yleiskaavan tavoitevuoteen 2040 mennessä. Toteutuessaan väylä tulisi ylittämään Palojoen sillalla, jolloin voidaan turvata luontoarvojen säilyminen ja lajiston liikkuminen jokikanjonissa. Vastaavia ratkaisuja on mm. Vantaalla.
Uudenmaan ELY-keskus ei ole jättänyt oikaisukehotusta kaavan hyväksymispäätöksestä eikä Uudenmaan liitto tai ELY-keskus ole valittaneet Palojoen ylittävästä paikallisesta liikenteen yhteystarpeesta eivätkä siten ole nähneet kaavaratkaisua maakuntakaavan vastaisena.
5. Viides valitus, Tuusulan Paijalan kylän yhteinen Venevalkaman osakaskunta
Valittajan vaatimus: Osakaskunta vaatii, että valtuuston päätös kumotaan siltä osin kuin se koskee osakaskunnan omistaman kiinteistön xxx-xxx-xxx-x ja siihen rajautuvan vesijättöalueen osoittamista virkistysalueeksi.
Tuusulan kunnan lausunto ja perustelut
Valituksen kohteena oleva kiinteistö 858-409-878-5 on Tuusulan yleiskaavassa 2040 osoitettu virkistysalue (V) -merkinnällä. Rantaan on merkitty ohjeellinen ulkoilureitti. Nykyinen käyttö kylärantana ja venevalkamana voi yleiskaavamääräyksen puitteissa jatkua. Tuusulan yleiskaava 2040 on laadittu yleispiirteisemmällä tasolla kuin useat eri kunnissa laaditut rantaosayleiskaavat. ”Kyläranta, venevalkama” -merkintää ei ole Tuusulan yleiskaavassa 2040 käytetty.
Tuusulan yleiskaavaan 2040 on osoitettu virkistysaluemerkintää (V) alueille, joita on tarkoitus asemakaavoittaa virkistyskäyttöön. Venevalkaman kiinteistö on osa Anttilan tilakeskuksen asemakaavatyötä, jossa ratkaistaan tarkemmin virkistysaluerajaus. Nähtävillä olleessa Anttilan tilakeskuksen asemakaavaluonnoksessa (Kuntakehityslautakunta 10.11.2021 § 95) koko rannalla on virkistysaluemerkintöjä: lähivirkistysaluetta ja uimaranta-aluetta. Valituksen kohteena oleva kiinteistö on asemakaavaluonnoksessa osoitettu osaksi lähivirkistysaluetta (VL-13) kaavamääräyksellä: ”Lähivirkistysalueen luonnonmaisemaa tulisi säilyttää mahdollisimman paljon. Alueella sallitaan virkistystä ja puiston toimintaa palveleva vähäinen rakentaminen. Rakennusmateriaali tulee olla puu. Olemassa oleva toiminta mm. veneiden säilytys voi jatkua.” Lisäksi asemakaavaluonnoksessa on Natura-alueen merkintä. Rannan tuntumaan on osoitettu ohjeellinen ulkoilureitti (pp) kaavamääräyksellä: ”Reitti on tarkoitettu ainoastaan jalankululle.”
Yleis- ja asemakaavatyön pohjalle on laadittu ”Anttilan tilakeskuksen rannan virkistyskäytön kehittämissuunnitelma”, jonka Tuusulan kunnanhallitus on kokouksessaan 15.11.2021 § 435 hyväksynyt kaavoituksen, viherpalveluiden ja vapaa-aikapalveluiden jatkosuunnittelun valmisteluaineistoksi. Kunnassa on lisäksi laadittu laajemman alueen kattava ”Tuusulanjärven rantojen virkistyskäytön yleissuunnitelma (Sweco 2021)”, jonka Tuusulan kunnanhallitus on 1.11.2021 § 411 hyväksynyt kaavoituksen, viherpalveluiden ja vapaa-aikapalveluiden jatkosuunnittelun valmisteluaineistoksi.
Sekä Anttilan tilakeskuksen rannan virkistyskäytön kehittämissuunnitelmassa, että Tuusulanjärven rantojen virkistyskäytön yleissuunnitelmassa Anttilan tilakeskuksen rantaan on osoitettu kävelyreitti. Tuusulan yleiskaavassa 2040 ei jaotella erikseen vain kävelylle varattuja reittejä muista ulkoilureiteistä.
Tuusulan yleiskaava 2040, laadittu asemakaavaluonnos, Anttilan tilakeskuksen rannan virkistyskäytön kehittämissuunnitelmaa ja Tuusulanjärven rantojen virkistyskäytön yleissuunnitelma toteuttavat kaikki samoja tavoitteita osoittaa ranta virkistykseen ja kävelyyn, eivätkä suunnitelmat tai kaavaratkaisut estä kylätapahtumien järjestämistä tai veneiden säilytystä valituksen kohteena olevalla kiinteistöllä.
Alueelle on vuosien saatossa laadittu muitakin selvityksiä ja suunnitelmia. “Anttilanrannan yleissuunnitelmassa” (vuodelta 2005) on esitetty rantaan mm. reitti, uimapaikka ja grillipaikka. Lisäksi yleissuunnitelmaan liittyvässä ”Tuusulanjärven länsirannan virkistysaluesuunnitelmassa” (Maisema-arkkitehdit Byman & Ruokonen Oy) kyseiset reitit on osoitettu. Kunnanvaltuusto hyväksyi yleissuunnitelman 24.1.2005. Yleissuunnitelma laadittiin pohjaksi alueen maankäytöstä käytävälle keskustelulle ja Anttilan alueen asemakaavoitukselle, johon myös valituksen kohteena oleva kiinteistö kuuluu.
Anttilan tilakeskukseen rajautuvia maa- ja metsätalousmaita ei ole tarkoitus asemakaavoittaa, joten ne on osoitettu Tuusulan yleiskaavassa 2040 maa- ja metsätalousmerkinnöin maisemapelloksi tai viljelymaisemaksi. Venevalkama-kiinteistön eteläpuolella sijaitseva rantavyöhyke on suurimmalta osin arvokasta luonto- ja luonnonsuojelualuetta (Natura 2000). Luonnonsuojelulaki (11 §) edellyttää, että kunnan tulee edistää luonnon monimuotoisuuden suojelua sekä maisemansuojelua alueellaan. Alueen osoittamainen virkistysalueeksi olisi haitaksi alueen luonnonsuojeluvelvoitteelle. Tämän vuoksi kaikki kunnan omistamat rannanosat, jotka sijoittuvat Natura-alueelle, on varattu SL-1 -merkinnöin perustettaviksi uusiksi luonnonsuojelualueiksi Tuusulan yleiskaavassa 2040. Näin ollen kyseisillä alueilla ei ole virkistysaluemerkintää.
Natura-alueen vieressä kuivanmaan puolella on kunnan maille merkitty virkistysaluemerkintöjä tai maisemapeltoa. Rantaniityntieltä lähtevät yksityisomistuksessa olevat jo rakennetut kiinteistöt on osoitettu omakotivaltaiseksi asuinalueeksi (AO-1). Merkintään liittyy pieni kaista kunnan maata. Muutoin rantoja ei ole tarkoitus rakentaa. Kunta on hakenut vesijätön lunastusta omistamiensa, rantaan rajoittuvien maidensa edustalta, ei valituksen kohteena olevan kiinteistön vesijätön osalta.
Tuusulan yleiskaavaa laadittaessa on otettu huomioon yleiskaavan sisältövaatimukset (MRL 39 §) kuten olemassa olevan yhdyskuntarakenteen hyväksikäyttö, kevyen liikenteen tarkoituksenmukaiseen järjestämiseen ympäristön, luonnonvarojen ja talouden kannalta kestävällä tavalla, mahdollisuudet turvalliseen, terveelliseen ja eri väestöryhmien kannalta tasapainoiseen elinympäristöön, rakennetun ympäristön, maiseman ja luonnonarvojen vaaliminen sekä virkistykseen soveltuvien alueiden riittävyys.
Koska Venevalkama -kiinteistö on Tuusulan yleiskaavassa 2040 osoitettu virkistysalueeksi, nykyinen käyttö voi jatkua, eikä yleiskaava siten aiheuta maanomistajille tai muulle oikeuden haltijalle perustuslain tai maankäyttö- ja rakennuslain määrittelemää kohtuutonta haittaa. Venevalkama-yhteisalueen osakaskuntaan kuuluu kaikkiaan noin 120 kiinteistöä ja merkittävä osa yhteisalueesta kuuluu Tuusulan kunnalle. Venevalkama-yhteisalueen koko on sen osakaslukuun nähden pieni, ja osuudet ovat kutakin kiinteistöä kohden vähäisiä. Läheskään kaikille osakkaille ei ole tilaa esimerkiksi veneiden pitämiseen alueella. Tuusulanjärven rannat ovat suurimmalta osin rakennettuja ja yksityisten omistuksessa. Tilakeskuksen alueen rantaosuus on yksi harvoista paikoista, jossa kuntalaisen on mahdollista päästä kokemaan Tuusulanjärveä ja rantaa. Koska alue osoitetaan yleiskaavassa virkistysalueeksi, se tulee olemaan edelleen yhteisalueen käytössä, yhdessä muidenkin kuntalaisten kanssa.
Tuusulan kunta on monin tavoin yleiskaavatyön edetessä osallistanut kuntalaisia sekä alueen asukkaita ja maanomistajia. Anttila on meidän -liike ja muut alueen aktiivit ovat jopa vuosikymmenten ajan toivoneet Anttilan tilakeskuksen kohdalta rantaa virkistyskäyttöön, rannan tuntumaan kävelyreittiä ja grillaus- ja uimapaikkaa. Tuusulan yleiskaavaa 2040 valmisteltaessa on pidetty kaikille kuntalaisille avoimia tilaisuuksia: luonnosvaiheessa Hyrylässä 2.9.2014, Jokelassa 11.9.2014 ja Kellokoskella 17.9.2014. ensimmäisen ehdotuksen nähtävillä ollessa Kellokoskella 9.4.2019, Hyrylässä 11.4.2019 ja Jokelassa 16.4.2019. Kaavaehdotuksen ollessa uudelleen nähtävillä, järjestettiin koronan vuoksi etätilaisuus Teamsilla 16.12.2021, lisäksi yleiskaavasuunnittelijalla oli puhelinajat. Yleiskaavan valmistelussa on luotu edellytykset vuorovaikutukseen kaavan valmistelussa (MRA 17 §).
Vireillä oleva Anttilan tilakeskuksen asemakaava noudattelee Tuusulan yleiskaavan 2040 sekä laadittujen virkistyskäyttöä koskevien suunnitelmien tavoitteita. Asemakaavan tultua lainvoimaiseksi, ohjaa se tarkempana suunnitelmana alueen maankäyttöä.
Yleiskaavaan ei ole tehty kaavaehdotuksen nähtävillä olon jälkeen sellaisia virkistysaluetta koskevia muutoksia, jotka olisivat vaatineet uudelleen nähtäville asettamisen. Alue on ollut niin ehdotusvaiheessa kuin hyväksymisvaiheessa virkistysalue (V) samalla aluerajauksella. Kaavamääräyksen “päivittäinen virkistys” on muutettu muotoon “lähivirkistys”, “yleistä virkistystä palvelevia, alueen luonteeseen sopivia rakennuksia ja rakenteita” on muutettu muotoon “virkistyskäyttöä palveleva rakentaminen”. Merkinnän pääkäyttötarkoitus ja tavoite on pysynyt ennallaan.
Kaavatyön aikana on laadittu lukuisia selvityksiä (selvityksiä listattu kaavaselostuksen sivuille 12-13) ja arvioitu kaavan vaikutuksia. Tuusulan kunnan näkemyksen mukaan yleiskaava ja sen valmisteluprosessi ei ole ristiriidassa Perustuslain 6 §:n, maankäyttö- ja rakennuslain eikä -asetuksen vaatimusten kanssa.
6. Kuudes valitus, H. G. Paloheimo Oy
Valittajan vaatimus:
1) Tuusulan yleiskaava 2040 kumotaan siltä osin, kun siinä on yllä mainittujen kiinteistöjemme alueelle osoitettu M-varaus. Lisäksi kumottavaksi vaaditaan myös kiinteistöillemme sijoitettu kaavavaraus ”Reservialue” (vinoviivoitus). Samoin kumottavaksi vaaditaan päätös, jolla tältä alueelta on yleiskaavapäätöksellä kumottu voimassa oleva Jokelan osayleiskaava eli tämä aiempi yleiskaava tulee pysyttää voimassa kiinteistöjemme alueilla, joilta valituksenalainen yleiskaava vaaditaan kumottavaksi.
2) Lisäksi vaadimme, että kiinteistöjemme alueelta kumotaan sl-varauksilla osoitetut luontokohteet ja kaava palautetaan tältä osin uudelleen valmisteluun näiden alueiden rajausten tarkistamiseksi riittävien uusien luontoselvitysten jälkeen.
3) Lopuksi vaadimme, että Tuusulan kunta velvoitetaan lain oikeudenkäynnistä hallintoasioissa 95 §:n perusteella korvaamaan meille tästä valituksesta aiheutuvat oikeudenkäyntikulumme täysimääräisesti laillisine korkoineen.
Tuusulan kunnan lausunto ja perustelut
Valituksen kohteena olevien kiinteistöjen alue on Tuusulan yleiskaavassa 2040 osoitettu maa- ja metsätalousalueeksi sekä reservimerkinnällä alueeksi, jonka tarkempi suunnittelu aloitetaan Tuusulan yleiskaavan 2040 tavoitevuoden jälkeen. Ennen tarkempaa suunnittelua maankäyttöä ohjaa reservialueen alla oleva pääkäyttötarkoitusmerkintä. Olevien rakennusten korvaaminen tai laajentaminen on sallittua. Lisäksi alueelle on osoitettu paikallisesti luonnonsuojelullisesti arvokkaita alueen osia.
Valtuusto hyväksyy vuosittain kuntaan kaavoitussuunnitelman. Palojoenpuiston asemakaavatyö ei ole ollut mukana seitsemään vuoteen kaavoitussuunnitelmassa. Viimeisimmäksi Palojoenpuiston asemakaava on ollut hankkeena kaavoitussuunnitelmassa, joka on hyväksytty valtuustossa 7.12.2015§ 168. Tämän jälkeen kaavatyötä ei ole edistetty, koska maankäyttösopimukseen ei ole päästy, kuten valituksessakin todetaan.
Kunnalla on kaavoitusmonopoli. Asemakaavatyön edetessä alueen rakentamisen kustannukset arvioitiin niin suuriksi mm. puhdistettavan maaperän vuoksi, ettei kunnalle ollut kannattavaa jatkaa kaavatyötä. Laadittaessa sopimusta asemakaavoituksen käynnistämiseksi kaavataloudellisia tarkasteluja ei ollut vielä tehty.
Kunta päättää ajankohdan, jolloin alueet asemakaavoitetaan. Kunnan tulee MRL:n mukaisesti maankäytön tarpeiden muuttuessa tai tarkentuessa muuttaa asemakaavojen ja yleiskaavan sisältöä. Kaavojen sisältöä ei saa sitovasti päättää kaavoituksen käynnistämissopimuksilla tai maankäyttösopimuksilla.
MRL edellyttää kuntaa muuttamaan aluettaan koskevien kaavojen sisältöä vastaamaan ajanmukaista tarvetta. Kunta ei ole velvollinen korvaamaan kaavoihin tehtävien MRL:n mukaan perusteltujen sisällön muutosten haittaa, esim. arvonalenemaa, maanomistajalle. Korvausvastuu voi syntyä, mikäli kunta ja maanomistaja ovat tehneet sopimuksen, jonka noudattamatta jättäminen tms. muu seikka tähän johtaisi, mutta MRL:n johdosta tehtävien kaavamuutosten osalta ei korvausvastuuta ole. Kiinteistöä on ollut mahdollisuus käyttää asemakaavan/rakennuskaavan mukaisesti, mutta alue ei ole koskaan toteutunut.
Suunnittelujärjestelmän mukaisesti asemakaava tarkempana suunnitelmana ohjaa alueen maankäyttöä yleiskaavan sijaan. Yleiskaava ohjaa kuitenkin asemakaavamuutosta ja Palojoenpuiston teollisuusrakennusten ja –laitosten asemakaava (TT) voidaan nähdä vanhentuneen. Asemakaava on vuodelta 1970 ja on pääosin toteuttamaton. Tämä antaa syyn tarkistaa maankäyttöä yleiskaavassa. Radan varrelle yleiskaavassa osoitetaan työpaikkatoimintoja. Tämä alue voidaan kaavoituksen näkökulmasta toteuttaa reservialuetta aikaisemmin.
Kunta on tarkentanut väestösuunnitettaan ja kasvuprosentin ollessa noin 0,75 % vuosittain, Jokelan suuralueen väkimäärä kasvaisi alle 2 000 asukkaalla yleiskaavan tavoitevuoteen 2040 mennessä. Tuusulan yleiskaavassa Jokelaan osoitetuille asumisen laajenemisalueille voitaisiin sijoittaa asukkaita noin 4 800, joten kaavassa osoitetut I- ja II- vaiheen asumisen aluevaraukset ovat jo sinällään ylimitoitettuja. Varanto selittyy suurelta osin jo olevalla asemakaavavarannolla Peltokaaressa ja Kartanon alueella. Jokelan osalta kaavan tavoitevuoden voidaan ajatella siirtyvän vuotta 2040 pidemmälle. Yleiskaava ei ole kuitenkaan kunnan väestöennuste.
Reservimerkinnällä osoitetuille Palojoenpuiston alueelle voidaan arvioida mahtuvan noin 1 000 asuntoa ja yli 2 000 asukasta. Asunnoista suurin osa sijoittuisi alustavien suunnitelmien mukaan kerrostaloihin. Palojoenpuiston asuinrakentamista ei nähdäkään tarpeellisena yleiskaavan tavoitevuoteen mennessä, vaan vasta tavoitevuoden 2040 jälkeen.
Reservimerkinnän alla oleva maa- ja metsätalousaluemerkintä mahdollistaa kiinteistöllä metsänhoitotoimenpiteet. Metsälaki on voimassa ja metsähoidolliset toimenpiteet ovat sallittuja. Mikäli reservimerkinnän alla olisi esimerkiksi asumisen- tai työpaikkojen aluevaraus, ei metsälaki olisi voimassa. Reservimerkintä ei ole aluevarausmerkintä, joten se sellaisenaan ei olisi mahdollinen. Reservimerkintä on ympäristöministeriön Maankäyttö- ja rakennuslakioppaan 11 Yleiskaavamerkinnät ja -määräykset mukaan alueiden erityisominaisuuksia ilmaiseva merkintä, joita käytetään yleensä kehittämistavoite- ja aluevarausmerkintöjen kanssa päällekkäisinä. Siksi ne ovat rasteri- tai pistekatkoviivamerkintöjä.
Uudenmaan ELY-keskus ei ole jättänyt oikaisukehotusta kaavasta (MRL 195 §) eikä Uudenmaan liitto ole muistanut tai valittanut alueen kaavamerkinnöistä eivätkä siten ole nähneet niitä maakuntakaavan tai valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden vastaisina. Maakuntakaava on ohjeena laadittaessa ja muutettaessa yleiskaavaa ja asemakaavaa sekä ryhdyttäessä muutoin toimenpiteisiin alueiden käytön järjestämiseksi. Yleis- ja asemakaavoissa kunta tarkentaa maakuntakaavan ratkaisuja. Maakuntakaavan kehittämisvyöhykkeen mukaan alueelle voi sijoittua rakentamattomia alueita ja mm. maa- ja metsätalousalueita: “---- Vyöhyke voi sisältää eri luonteisia osa-alueita rakentamattomista tehokkaasti rakennettuihin. Vyöhykkeellä voi asumisen, palveluiden ja työpaikkojen lisäksi sijaita esimerkiksi virkistys- ja suojelualueita, liikenneväyliä ja muita liikenteen tarvitsemia alueita, yhdyskuntateknisen huollon alueita ja muita erityisalueita, ympäristöön soveltuvia teollisen tuotannon alueita, maa- ja metsätalousalueita sekä vesialueita.---- “ Maakuntakaava on laadittu strategisempana ja suuremmassa mittakaavassa, jolloin kunta määrittelee aluerajaukset ja maankäytön tarkemmin yleis- ja asemakaavoissaan.
Alue sijoittuu liikenteellisesti hyvin, mutta mitoituksen ja Jokelan taajaman kasvuvauhdin sekä muiden edellä mainittujen syiden vuoksi alueen merkitsemistä asemakaavoitettavaksi ei ole nähty yleiskaavan tavoitevuoteen 2040 mennessä tarpeelliseksi. Vielä voimassa olevassa Jokelan osayleiskaavassa alue on osoitettu myös asumiseen, mutta osayleiskaavassa ei ole määritelty rakennusoikeuksia. Valituksessa viitattu yleiskaavan mukainen rakennusoikeiden poistaminen on siten virheellinen tulkinta.
Maankäyttö- ja rakennuslain 39 §:n mukaan yleiskaavaa laadittaessa on otettava huomioon luonnonarvojen vaaliminen.
Lahokaviosammalesiintymien rajauksia laajennettiin Uudenmaan ELY-keskuksen Tuusulan yleiskaavan ensimmäisestä kaavaehdotuksesta saadun lausunnon perusteella, jonka mukaan lahokaviosammal oli puutteellisesti huomioitu Palojoenpuiston alueella, jossa on tehty runsaasti uusia havaintoja erityisesti suojeltavaksi luokitellusta ja luontodirektiivin liitteen II lajeihin kuuluvasta lahokaviosammalesta. Rajaukset perustuvat ELY-keskuksen teettämään selvitykseen “Uudenmaan lahokaviosammalesiintymien luokittelu ja priorisointi” (Enviro Oy 2019). Raportin mukaan Palojoenpuiston esiintymät kuuluvat Uudenmaan tärkeimpiin esiintymiin.
Valituksessa kerrotaan, ettei yhtiön käyttämä kartoittaja (FCG) ole havainnut alueelta liito-oravaa. Tämä tieto on väärä. Liito-oravahavainnot on alun perin tehnyt juuri yhtiön palkkaama luontoselvittäjä Tiina Mäkelä, joka on jo tuolloin ollut erittäin kokenut liito-oravakartoittaja, koska hän oli osallistunut valtion tasolla tehtyyn liito-oravainventointiin. Liito-oravaselvitysraportin “Palojoenpuiston asemakaavan muutos. Luonnos. Luontoselvityksen erillisselvitykset päivämäärä on 29.11.2012”. Kartoituksessa liito-oravalle rajattiin alue. Myöhemmin Keski-Uudenmaan ympäristökeskus sai yleisöhavainnon liito-oravan papanapuista myös tämän alueen eteläpuolelta ja kävi tarkastamassa havainnon 5.4.2017.
Kunta teetti viitasammakoiden lisääntymispaikoista selvityksen vuonna 2014 (Enviro Oy). Kartoituksessa havaittiin viitasammakoiden soidinlammikoita kuusi kappaletta. Viitasammakkoesiintymien rajauksia lisättiin Uudenmaan ELY-keskuksen Tuusulan yleiskaavan ensimmäisestä kaavaehdotuksesta (KH 25.2.2019 § 61 nähtävillä 28.3.–17.5.2019) saadun lausunnon perusteella, jonka mukaan kaikkien viitasammakoiden lisääntymis- ja levähdyspaikkojen huomioiminen suojelumerkinnöin olisi perusteltua.
Lahokaviosammalkartoitus on vuodelta 2019, viitasammakkoselvitys 2014 ja Keski-Uudenmaan ympäristökeskuksen tarkastuskäynti liito-orava-alueelle vuodelta 2017. Paloheimo Oy:n teettämissä omissa luontoselvityksissä (Palojoen asemakaavan muutos, Luontoselvitys, FCG 2011 ja Palojoen asemakaavan muutos, Luontoselvityksen erillisselvitykset, FCG 2012), on alueelta rajattu myös useita muita arvokkaita luontokohteita kuten uhanalaisia luontotyyppejä, arvokkaita sudenkorentoalueita, arvokkaita linnustoalueita sekä arvokkaita lepakkoalueita.
Uudenmaan ELY-keskus ei ole jättänyt kaavan hyväksymispäätöksestä oikaisukehotusta eikä valitusta liittyen kaavamerkintään tai niihin liittyviin selvityksiin eikä siten ole nähnyt niitä MRL § 9 ja MRA § 1 tai luonnonsuojelulain vastaisina.
Tuusulan yleiskaavassa 2040 on rajattu arvokkaat luontokohteet yllä mainittujen selvitysten ja löydösten perusteella valituksen kohteena olevalle alueelle. Sekä FCG että Enviro Oy ovat erittäin päteviä luontoselvitysten tekijöitä, joilta myös Suomen muut kunnat tilaavat selvityksiä. Yleiskaavassa esitetyt rajaukset ovat yleispiirteisiä. Asemakaavavaiheessa tullaan selvityksiä päivittämään, jolloin myös aluerajaukset voivat tarkentua.
Tuusulan kunnan näkemyksen mukaan yleiskaava ja sen valmisteluprosessi ei ole ristiriidassa maankäyttö- ja rakennuslain eikä -asetuksen vaatimusten kanssa. Kunta pitää vaatimuksia oikeudenkäyntikulujen korvaamisesta täysin perusteettomina ja sen johdosta vaatii myös oikeudenkulujen korvausvaatimuksen hylkäämistä kaikilta osin.
Asia käsitellään 1. varapuheenjohtaja Tuija Reinikaisen selostuksen pohjalta.