Valmistelija
Sakari Eskelinen, lakimies, sakari.eskelinen@tuusula.fi
Jukka-Matti Laakso, liikenneinsinööri, jukka-matti.laakso@tuusula.fi
Henna Lindström, yleiskaavasuunnittelija, henna.lindstrom@tuusula.fi
Petteri Puputti, projektipäällikkö, petteri.puputti@tuusula.fi
Perustelut
Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus) on ilmoittanut Seepsula Oy:n Senkkerin luoteisosan louhintaa ja maanvastaanottoa koskevan ympäristövaikutusten arviointiohjelman (YVA-ohjelman) vireilläolosta (Laki ympäristövaikutusten arviointimenettelystä; 252/2017) ja pyytää asiassa Tuusulan kunnanhallituksen lausuntoa.
Uudenmaan ELY-keskus myöntää Tuusulan kunnalle lisäajan 22.11.2022 saakka lausunnon antamiseen.
Ely-keskus pyytää lähettämää kunnan lausunnon ELY.keskuksen kirjaamon lisäksi myös suoraan Emmi Hänniselle emmi.hanninen(at)ely-keskus.fi.
Hanke
Seepsula Oy suunnittelee nykyisen louhinta-alueen laajentamista luoteeseen sekä suojavallin rakentamista pilaantumattomista ylijäämämaista hankealueelle. Suojavallin pohjoisosan tukiranka rakennetaan louheesta ja osassa vaihtoehdoista myös betoni- ja tiilijätteestä. Hankealue sijaitsee Tuusulan kunnan Ruotsinkylässä lähellä Vantaan kaupungin rajaa.
Arvioitavat vaihtoehdot
Arviointiohjelma on hankkeesta vastaavan laatima suunnitelma ympäristövaikutusten arvioinnissa tarvittavista selvityksistä sekä arviointimenettelyn järjestämisestä.
Ympäristövaikutusten arvioinnissa tarkastellaan ja vertaillaan seuraavia vaihtoehtoja:
- Vaihtoehto 0 (VE0): hankealuetta ei louhita eikä sille sijoiteta ylijäämämaita.
- Vaihtoehto 1 (VE1) Otto (+5) hankealueen eteläosasta ja matala täyttö kauttaaltaan (+90), ylijäämämaiden vastaanotto ja niiden hyödyntäminen suoja- /aurinkovoimavalliksi.
- Vaihtoehto 2 (VE2) Otto (+5) hankealueen eteläosasta ja korkea täyttö kauttaaltaan (+120), ylijäämämaiden vastaanotto ja niiden hyödyntäminen suoja- /aurinkovoimavalliksi. 1/3 vallin pohjoisosan tukirakenteen louheesta korvataan betoni- ja tiilijätteellä suunnitelluilta kohdin ns. spotteina sekoittamatta louherakenteen kanssa.
- Vaihtoehto 3 (VE3) Otto (+5) hankealueen eteläosasta ja eteläosan jättäminen teollisuusalueeksi sekä matala täyttö hankealueen pohjoisosassa (+90), ylijäämämaiden vastaanotto ja niiden hyödyntäminen suoja-/aurinkovoimavalliksi. 1/3 vallin tukirakenteen louheesta korvataan betoni- ja tiilijätteellä sekoitettuna louhetukirankaan.
- Vaihtoehto 4 (VE4) Otto (+5) hankealueen eteläosasta ja eteläosan jättäminen teollisuusalueeksi sekä korkea täyttö hankealueen pohjoisosassa (+120), ylijäämämaiden vastaanotto ja niiden hyödyntäminen suoja- /aurinkovoimalavalliksi.
Arviointiohjelma ja kuulutus löytyvät osoitteesta: www.ymparisto.fi/SeepsulaSenkkerinluoteisosaYVA .
Maankäytöllinen ja kaavallinen tilanne
Alueella on lainvoimainen Ruotsinkylä - Myllykylä II osayleiskaava, jossa hankealue on maa-ainesten ottoaluetta (EO) sekä maa- ja metsätalousvaltaista aluetta (M-11). Kaavassa alueelle on osoitettu myös lentomeluvyöhykkeet, ylijäämämaiden loppusijoitukseen varattua aluetta ja suoja-aluetta (SV). Kaavassa on lisäksi osoitettu luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeä alue (luo-2), jonka luontoarvot ovat kuitenkin vuonna 2017 tehdyn maastokäynnin mukaan kadonneet hakkuiden seurauksena (Ympäristötutkimus Yrjölä, 2017).
Hankealueen kiinteistöllä 858-411-2-342 oleva osa kuuluu Nahkela-Siippoo-Rusutjärvi osayleiskaavan maa- ja metsätalousalueelle (MT-3).
Tuusulan valtuusto hyväksyi Tuusulan yleiskaavan 2040 kokouksessaan 14.11.2022 § 133. Kaava ei ole vielä lainvoimainen. Kaavassa hankealueelle on osoitettu yhdyskuntateknisen huollon kohdemerkintä, jonka laajuus ratkaistaan tarkemmassa suunnittelussa. Merkintä perustuu ”Ylijäämämaiden vastaanottoalueen etsintä Etelä- ja Keski-Tuusulan alueelta” (FCG 2014) -selvitykseen, jossa etsittiin vaihtoehtoisia alueita Etelä-Tuusulassa syntyvien ylijäämämaiden läjittämiseen. Selvityksessä löydettiin seitsemän toiminnan kannalta potentiaalista kohdetta, joista yksi Senkkerin maa-ainesalueen pohjoisosasta Raatipellolta. Yleiskaavaselostuksen mukaan alueelle voidaan sijoittaa maa-ainesten käsittelyä, varastointia ja ylijäämämaiden loppusijoittamista sekä niihin liittyvää toimintaa.
Lisäksi kaavaan on merkitty lentokonemeluvyöhykkeet ja raideliikenteen yhteystarve, jonka kaavamääräyksen mukaan: ”Merkinnällä osoitetaan maakuntakaavan Tallinna-tunneliin liittyvät liikenteen yhteystarpeet. Kehittämisperiaatemerkinnällä osoitetaan liikenteen yhteystarpeet, joiden tarkka sijainti tai toteutustapa vaatii tarkempaa selvittämistä. Nuolen sijainti ei ole kartalla yksiselitteinen. Yhteyden sijainti tarkentuu yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa. Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee kiinnittää erityistä huomiota seudullisiin ulkoilu-, virkistys- ja viheryhteystarpeisiin, luonnonsuojeluun, kulttuuriympäristöön ja kulttuuriperintöön, maisemaan, pohja- ja pintavesien suojeluun sekä lajiston liikkumiseen. Lisäksi on pyrittävä minimoimaan liikenteestä aiheutuvia melu-, tärinä- ja päästöhaittoja. Alueen tarkemmassa suunnittelussa on varauduttava yhteystarpeeseen kytkeytyviin terminaali- ja varikkotoimintoihin, muihin niihin liittyviin toimintoihin sekä muihin liikennejärjestelyihin. ”
Uusimaa kaavassa 2050 alueelle on osoitettu tuotannon ja logistiikkatoimintojen kehittämisalue: ”Kohdemerkinnällä osoitetaan taajamatoimintojen kehittämisvyöhykkeiden ulkopuolella olevat laajat tuotannon ja logistiikkatoimintojen kehittämisalueet. Alueita osoitetaan sellaisia toimintoja varten, jotka toimintansa laadun, laajuutensa, ympäristövaikutusten tai muun syyn vuoksi eivät voi sijaita asutuksen välittömässä läheisyydessä. Alueelle voidaan yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa osoittaa tarkempien selvitysten perusteella ympäristövaikutuksiltaan merkittäviä teollisuuslaitoksia, vaarallisia kemikaaleja käsitteleviä laitoksia, logistiikkakeskuksia, logistiikkaintensiivistä teollisuutta ja niitä tukevia toimintoja, maa-aineshuoltoon liittyviä toimintoja sekä kiertotaloustoimintoja.”
Lisäksi maakuntakaavassa on esitetty alueelle liikenteen yhteystarve, jonka tarkka sijainti tai toteutustapa vaatii tarkempaa selvittämistä sekä lentokonemelualueet. Tuusulan yleiskaava 2040 toteuttaa maakuntakaavan tavoitteita.
Ympäristövaikutusten ja liikennevaikutusten arviointi
Liikenteen osalta ympäristövaikutusten arviointityössä tulee tarkastella myös arvioitavaan toimintaan liittyvän liikenteen suuntautuminen.
Hankkeen vaikutusalueen maantieverkko kuormittuu joiltain osin nykyisin siten, että mm. tiepäällysteet kuluvat nopeasti. Liikenteen kuluttava vaikutus näkyy myös Etelä-Tuusulan taajama-alueiden katuverkon päällysteissä ja väylärakenteissa. Vaikutusarvioinnissa tulee tarkastella toiminnan vaikutusta väylästön kuormittumiseen ja kuntoon. Erityisesti katuverkon osalta kunnan toteuttamat liikennettä rajoittavat toimet voivat tulla tulevaisuudessa kyseeseen liikenteestä aiheutuvien haittoja lieventämiskeinona. Kunnan kannalta on tärkeää, että hankkeen valmistelun jatkuessa kiinnitetään huomiota siihen, että liikenteen haitat minimoidaan, niiden vähentämiseksi esitetään ja toteutetaan toimenpiteitä ja erityisesti seudullinen raskas liikenne ohjautuu katuverkon sijasta seudullisen liikenteen väylille.
Liikenneverkolliset tarkastelut tulee ulottaa riittävän laajalle siten, että tarkastelut kattavat arvioitavan hankkeen tuottaman liikenteen vaikutukset kaikissa ilmansuunnissa vähintään lähimmälle seudullisen liikenteen väylästölle asti. Vaikutusarviointia ei tule rajata vain maantieverkkoon. Mm. arviointiohjelmassa mainittu Lahelantien on pohjoisosaltaan nykyisin kunnan katua, joka kulkee tiivistyvän asuinalueen halki. Kadun liikennemäärän on kunnan omissa laskennoissa havaittu olevan tietyissä kohdissa nykytilanteessa yli 7000 ajoneuvoa arkivuorokaudessa ja raskaan liikenteen osuuden on laskettu olevan noin 11%.
Tuusulan kunnassa on vuonna 2022 laadittu ilmastojohtamisen toimintaohjelma. Kunnan ilmastotyö jatkuu ilmasto-ohjelman laadinnalla sekä toimenpideohjelman laadinnalla. Päämääränä on mm. se, että Tuusula on hiilineutraali aluetasolla vuoteen 2035 mennessä. Kunnan tavoite tulee ottaa huomioon hankkeessa ja sen vaikutusten arvioinnissa.
TUUSULAN KUNNAN LAUSUNTO
Nyt kyseessä oleva Senkkerin luoteisosan louhinta ja maanvastaanoton YVA-menettely on yksi monista saman toimijan samaa louhinta-aluetta koskevista ympäristövaikutusten arviointiprosesseista. Ohjelman mukaan alueelle on tehty kolme aiempaa ympäristövaikutusten arviointimenettelyä sekä kolme arviointimenettelyn ajantasaisuuspäätöstä. Lisäksi alueelle on haettu toiminnan mahdollistamia maa-aines- ja ympäristölupia. Vaikutusten arvioinnin kannalta nämä toisiinsa suoraan liittyvät toiminnat olisi menettelyn selkeyden vuoksi hyvä suunnitella ja arvioida yhtenä kokonaisuutena, jota täydennetään muutostarpeiden mukaan. Nykymuotoinen osakokonaisuuksiin keskittyvä menettelytapa hämärtää kokonaiskuvan muodostumista. Tämä vaikeuttaa erityisesti liikennevaikutuksien arviointia.
Hankealue sijoittuu kahden eri voimassa olevan osayleiskaavan alueelle: Ruotsinkylä-Myllykylä II ja Nahkela-Siippoo-Rusutjärvi osayleiskaava. Näistä jälkimäistä ei ole mainittu ohjelma-aineistossa. Hankealueen pohjoisosa on molemmissa osayleiskaavoissa maa- ja metsätalousaluetta (MT-3, M-11) ja näistä molemmat aluevaraukset sallivat periaatteessa asuinrakentamisen, mutta lentokonemelu voi muodostua rakentamisen esteeksi lupaa mahdollisesti haettaessa. Rakentamisen edellytyksiä, ja mm. kantatilamitoitusta, ei tämän lausunnon yhteydessä ole tarkemmin tutkittu. Nyt esitetty maa-ainesten sekä betoni- ja tiilijätteen läjittäminen suojavalliksi ei ole kaavassa esitetyn maa- ja metsätalousaluemääräyksen mukaista toimintaa. Hankealueen eteläosa sen sijaan sijoittuu Ruotsinkylä - Myllykylä II osayleiskaavan alueelle, joka on maa-ainesten ottoaluetta (EO). Alue on osoitettu myös ylijäämämaiden loppusijoitukseen. Tältä osin toiminta on osayleiskaavan mukaista.
Tuusulan yleiskaava 2040 on hyväksytty kunnan valtuustossa (14.11.2022 § 133), mutta kaava ei ole vielä lainvoimainen. Uudessa yleiskaavassa hankealueelle on osoitettu yhdyskuntateknisen huollon kohdemerkintä, jonka laajuus ratkaistaan tarkemmassa suunnittelussa. Merkintä perustuu ”Ylijäämämaiden vastaanottoalueen etsintä Etelä- ja Keski-Tuusulan alueelta” (FCG 2014) -selvitykseen, jossa etsittiin vaihtoehtoisia alueita Etelä-Tuusulassa syntyvien ylijäämämaiden läjittämiseen. Selvityksessä löydettiin seitsemän toiminnan kannalta potentiaalista kohdetta, joista yksi Senkkerin maa-ainesalueen pohjoisosasta Raatipellolta. Yleiskaavaselostuksen mukaan alueelle voidaan sijoittaa maa-ainesten käsittelyä, varastointia ja ylijäämämaiden loppusijoittamista sekä niihin liittyvää toimintaa. Yleiskaavan kohdemerkintä sinänsä tukee toiminnan sijoittamista alueelle, muttei kuitenkaan kumoa osayleiskaavoissa esitettyjä aluevarauksia.
Esitetty suojavalli on korkea, joten jatkosuunnittelussa täyttömäen havainnemateriaaliin tulee kiinnittää huomiota. Läheisimpien asuinpihojen korkeusasemat ovat pohjakartan mukaan tasolla noin + 45-50 m mpy ja suojavallin korkeus on enimmillään + 120 m mpy, korkeuseroa siis on paikoin jopa 75 m. Vallin istuminen kauko- ja lähimaisemaan tulee havainnollistaa sekä esittää mahdolliset varjostusvaikutukset eri vuodenaikoina. Vallin rakentaminen kestää ohjelmassa esitetyn arvion mukaan noin 9-24 vuotta. Mikäli vallin rakentamisessa on yksinomaan kyse etäpuoleisten toimintojen aiheuttamien melu- ja muiden haittojen suojaamisesta, tulee vallin korkeustaso ja sen tuomat melunvaimennusominaisuudet suhteuttaa vaikutusten arvioinnissa rakentamisaikaisiin vaikutuksiin ja hankealueen muihin vaikutuksiin sopivan korkeustason löytämiseksi. Suojavallin kokoon vaikuttanee tällöin myös sen eteläpuolelle aiotun toiminnan laatu.
Hankevaihtoehdoissa 3 ja 4 on esitetty teollisien toimintojen sijoittamista suojavallin eteläpuolelle. Vaihtoehtojen arvioimiseksi olisi tärkeää tietää mitä hankealueen eteläpuolelle (ulkopuolelle) suunnitellaan. Asiakirjoissa tulisi esittää onko alueen eteläpuolelle tulossa myös teollista toimintaa vai ylijäämämaiden vastaanottoa ja miten koko kokonaisuus toimii yhteen. Tuusulan kunta on lähdössä suunnittelemaan Kiila-Senkkerinmäen alueen maankäyttöä yhdessä Vantaan kaupungin kanssa. Tässä yhteydessä myös hankealueen suunnitteluun voidaan ottaa kantaa. Näillä näkymin suunnittelu käynnistyy vuoden 2023 aikana taustaselvityksien laadinnalla. Suunnittelun aikataulu tarkentuu alkuvuodesta.
Liikenteen osalta ympäristövaikutusten arviointityössä tulee tarkastella myös arvioitavaan toimintaan liittyvän liikenteen suuntautuminen, ja vaikutusarvioinnissa tulee tarkastella toiminnan vaikutusta väylästön kuormittumiseen ja kuntoon. Lisäksi liikenneverkolliset tarkastelut tulee ulottaa riittävän laajalle. Vaikutusarviointia ei tule rajata vain maantieverkkoon.
Kunnan kannalta on tärkeää, että hankkeen valmistelun jatkuessa kiinnitetään huomiota siihen, että liikenteen haitat minimoidaan, niiden vähentämiseksi esitetään ja toteutetaan toimenpiteitä ja erityisesti seudullinen raskas liikenne ohjautuu katuverkon sijasta seudullisen liikenteen väylille.
Kunnan ilmastotavoitteet tulee ottaa huomioon hankkeessa ja sen vaikutusten arvioinnissa.
Kunnanhallituksella ei ole muuta huomautettavaa YVA-ohjelmasta.
Päätös
Ehdotus hyväksyttin.
Kuntakehitysjohtaja Heikki Lonka selosti asiaa kokouksessa.