Perustelut
Toimintaympäristö
Vuoden 2021 talousarvio perustuu kuntastrategian mukaisiin linjauksiin ja panostuksiin kuntalaisten hyvinvointiin, kunnan kasvuun sekä palveluiden ja palveluverkon kehittämiseen. Strategian mukaiset tavoitteet ovat konkretisoituneet vahvasti vuoden 2021 aikana; asuntorakentaminen on vilkasta, väestön määrä on kääntynyt nopeaan kasvuun ja mittavat investoinnit palveluverkkoon sekä uusien asuin- ja yritysalueiden infraan ovat käynnissä. Valmisteilla olevassa kuntastrategiassa vuosille 2021–2025 painopistealueina ovat kunnan ja kuntalaisten elinvoima, hyvinvointi sekä kestävä kehitys.
Eduskunta hyväksyi lait hyvinvointialueiden perustamisesta sekä sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen järjestämisen uudistamisesta. Lait tulevat voimaan porrastetusti, osa 1. heinäkuuta 2021 ja viimeiset vuoden 2023 alusta. Hyvinvointialueille siirtyvät sosiaali- ja terveystoimen sekä pelastustoimen henkilöstö, omaisuus sekä sopimukset.
Koronaepidemia vaikutti laajasti koko kunnan toimintaan tammi–syyskuussa. Valtioneuvosto ja aluehallintoviranomaiset määräsivät ja ohjeistivat kunnan palveluille laajoja rajoituksia ja muutoksia. Toimintaa vallinneissa poikkeusolosuhteissa koordinoitiin tiiviisti Keusoten kanssa. Kunnat palvelut ja toiminnot pystyttiin pitämään käynnissä ilman merkittäviä häiriöitä.
Talouden toteutuminen
Vuoden 2021 tulosennustetta on parannettu ja ennuste tilikauden tulokseksi on -2,2 milj. euroa (alkuperäinen talousarvio -7,0 milj. euroa).
Kunnan verotulot toteutuivat kokonaisuutena 13,2 milj. euroa (9,5 %) edellisvuoden vastaavaa ajankohtaa suurempina.
- Kunnallisverojen kasvu oli 9,2 milj. euroa (7,3 %). Verotulojen kasvua tuki hyvä palkkakehitys sekä parantunut työllisyys. Kunnallisveron jako-osuus nousi lokakuusta 2020 lähtien 61,79 %:sta 62,27 %:in, mikä osaltaan lisäsi kunnallisveron tilityksiä edellisvuoteen verrattuna.
- Yhteisöverotulot kasvoivat alkuvuonna 3,3 milj. euroa (53,3 %). Syynä kasvuun oli yritysten parantunut taloustilanne sekä v.2020 lisäennakot, joita maksamalla yritykset pyrkivät välttämään jäännösveroja ja sille laskettavaa koron määrää.
- Kiinteistöverot toteutuivat n. 0,7 milj. euroa edellisvuotta suurempina. Kiinteistöverotuksen osalta siirryttiin verotuksen joustavaan valmistumiseen vuonna 2020. Tämän takia kiinteistöveroja tilitettiin aiempaa aikaisemmin, mikä näkyy suuremapana kasvuna vertailussa edellisvuoteen nähden.
Koronaepidemian vaikutus kunnan alkuvuoden verotuloihin oli ennakoitua pienempi ja verotulot ovat kehittyneet kaikissa verotulolajeissa myönteisesti. Kesäkuun puolivuosiraportoinnin yhteydessä verotuloarvioon tehtiin 1 milj. euron lisäys. Verotulojen ennakoidaan jatkavan suotuisaa kehitystä myös loppuvuoden aikana ja niiden ennustetaan toteutuvan 4 milj. euroa muutettua talousarviota parempina. Koko vuoden verotuloarvioon esitetään 4 milj. euron lisäystä.
Tammi–kesäkuun toimintatuotot kehittyivät kokonaisuutena suunnitellusti. Käyttöomaisuuden myyntivoittoja toteutui tarkastelukaudella 6,9 milj. euroa. Tontteja luovutettiin 11,9 milj. euron arvosta (myydyt ja vuokratut tontit yhteensä). Syyskuun kumulatiivinen toimintatuottojen toteutuma oli 70,9 % koko vuoden talousarvioon nähden. Koronaviruksen aiheuttamat muutokset toiminnassa heijastuivat sivistyksen toimialueella varhaiskasvatuksen, uimahallin, museoiden ja iltapäivätoiminnan maksutuottoihin. Vapaa-aikapalveluiden tuottojen kertymän ennustetaan jäävän noin 0,5 milj. euroa talousarvioita pienemmäksi. Vastaavasti kotikuntakorvausten nettovaikutus on noin 0,5 milj. euroa budjetoitua parempi. Kotikuntakorvausten nettotuotto on kuluvana vuonna +1,6 milj. euroa (v. 2020: +1,0 milj. euroa).
Tammi–syyskuun toimintamenojen toteuma oli 74,6 % ja ne toteutuivat lähes budjetin mukaisina. Toimintamenojen kasvu oli 12,9 milj. euroa edellisvuoteen nähden. Kasvu tapahtui suurelta osin sosiaali- ja terveyspalveluissa, sillä Keusoten palveluiden ostot toteutuivat noin 8,5 milj. euroa edellisvuotta suurempina. Keusoten kustannukset nousivat koronaepidemian vaikutuksesta etenkin vastaanottopalveluissa sekä suun terveydenhuollossa. Tällä hetkellä näyttää, että valtio tulee korvaamaan pääosan kunnille ja kuntayhtymille aiheutuneista koronakustannuksista. Tuottojen menetyksiä ei korvata. Keusoten kuntaosuuden ylitysennuste on tällä hetkellä 4,0 milj. euroa, josta koronavaikutusten osuudeksi on arvioitu noin miljoona euroa.
Henkilöstökulujen kasvu on ennakoidulla uralla (toteuma 75,4 %). Luminen ja kylmä tammi–helmikuu lisäsi talvikunnossapidon sekä lämmityksen kustannuksia normitalveen nähden noin 0,4 milj. euroa, kasvun ja ympäristön toimialueella. Syyskuun ennusteessa on huomioitu toimintakuluihin 0,45 milj. euron varaus liittyen Kirkonkylän koulun purkukustannuksiin, ja mihin haetaan määrärahaa.
Toimintakate toteutui 75,7 % muutettuun talousarvioon nähden (toteuma v. 2020 73,7 %). Edellä esitetyissä luvuissa ei ole mukana Vesihuoltoliikelaitos.
Kunta sopeuttaa talouttaan vuonna 2021 budjettiin sisältyvällä säästö- ja tuottavuusohjelmalla, jonka mukainen vuoden 2021 säästötavoite on yhteensä 2,8 milj. euroa. Säästöohjelman mukaiset toimenpiteet etenevät valtaosin suunnitellusti. Kuitenkin vanhan kunnan virastotalon purkamisen lykkääntyminen, kunnan rakennusten ilmanvaihdon säästötoimien peruuntuminen, kirkonkylän koulukampuksen rakentamisen aloittamisen sekä HSL:ään kohdistuvien linjatarkastelujen lykkääntyminen aiheuttavat sen, että Kasvun ja ympäristön jää säästötavoitteesta noin 0,7–0,8 milj. euroa.
Kunnan tammi–syyskuun käyttöomaisuusinvestoinnit olivat 23,5 milj. euroa. Martta Wendelinin päiväkodin rakentamisesta kertyi alkuvuoden aikana kustannuksia 5,5 milj. euroa. Monion rakentaminen käynnistyi elokuussa (toteutuneet kustannukset 4,3 milj. euroa) ja Kirkonkylän sekä Riihikallion kouluhankkeiden suunnittelua jatkettiin. Kunnallistekniikan rakentaminen painottui Kellokosken keskusta-alueen vesihuollon sekä katujen rakentamiseen. Alkuvuonna rakennettiin myös Puustellinmetsän katuverkkoa. Kunnallistekniikan suunnittelussa pääpaino oli Häriskiven, Pellavamäen, Sulan ja Rykmentinpuiston työpaikka-alueiden sekä Hyrylän keskustan ja Rykmentinpuiston keskustan alueiden suunnittelussa.
Kunnan korollisten lainojen määrä oli maaliskuun lopussa 143,0 milj. euroa, mikä on 5,8 milj. euroa enemmän vuoden 2020 syyskuun lainamäärään verrattuna. Ensimmäisellä vuosineljänneksellä varauduttiin tuleviin investointeihin sekä korkoriskien pienentämiseen nostamalla pitkäaikaisia lainoja 30 milj. euroa. Pitkäaikaisten ja kiinteäkorkoisten lainojen osuus koko kunnan lainasalkusta oli 135,0 milj. euroa. Lyhytaikaisten lainojen keskikorko on -0,44 % ja pitkäaikaisten 0,82 %, korkokuluja toteutui 0,7 milj. euroa. Lainamäärän ennakoidaan asettuvan 158 milj. euroon vuoden lopun tilanteessa.
Vuositason ennuste
Vuonna 2021 koronaepidemian vaikutukset näkyvät kunnan toiminnassa ja taloudessa. Koronan talousvaikutuksia on edelleen vaikea arvioida; merkittävimmät taloudelliset vaikutukset liittyvät epidemian pitkittymisestä aiheutuviin taloudellisiin ja sosiaalisiin vaikutuksiin sekä keskuspankkien ja valtioiden tukitoimien jatkumiseen. Myönteistä kehitystä tukee Suomen talouden elpyminen, talouskasvun ennakoidaan jatkuvan vahvana loppuvuoden aikana. Vuoden 2021 tulosennustetta on parannettu ja ennuste tilikauden tulokseksi on -2,2 milj. euroa (alkuperäinen talousarvio -7,0 milj. euroa). Epidemian jatkumisen ja talouden toipumisen vaikutukset täsmentyvät edelleen loppuvuoden aikana.
Veroennusteen suurimmat epävarmuudet liittyvät koronaepidemian talous- ja työllisyysvaikutuksiin. Toisaalta koheneva taloustilanne heijastunee positiivisesti loppuvuoden verotulokertymään.
Valtionosuuksien ennusteeseen tehdään 0,5 milj. euron korotus. Valtionosuudet toteutuivat 2,6 milj. euroa (10,0 %) edellisvuotta pienempinä. Valtion suoraan kunnille vuonna 2020 maksamat koronakorvaukset kasvattivat merkittävästi kuntien 2020 valtionosuuksia. Lisäksi vuonna 2020 verotulojen tilityksen viiveisiin liittyviä yhteisöveron menetystä kompensoitiin kunnille osana valtionosuutta. Kompensaatio tullaan vähentämään v. 2021 valtionosuudesta, mikä vaikuttaa v. 2020 ja v. 2021 vertailtavuuteen. Ennuste sisältää 0,485 milj. euron lisäyksen koskien opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuuden korjausta.
Toimintatuotoissa riskit liittyvät lähinnä tontinmyyntitulojen toteutumiseen. Näköpiirissä oleva talouden elpyminen sekä kehyskuntien vahvistunut asuntojen ja tonttien kysyntä sekä Rykmentinportin kaavan vahvistuminen tukevat kunnan tontinmyyntitavoitteiden saavuttamista.
Toimintamenojen osalta keskeiset ylitysriskit ovat Keusotessa / yleishallinto ja johdon tuki. Keusoten ennuste koko kuntayhtymän koko toiminnan aiheuttamasta budjettiylityksestä vuodelle 2021 on 63,1 milj. euroa, josta koronaepidemiaan liittyvien kustannusten osuudeksi on arvioitu noin 37,9 milj. euroa. Kun otetaan huomioon arvio valtiolta saatavasta 30 milj. euron korona-avustuksesta, asettuisi budjettiylitys 33,1 milj. euroon. Tuusulan kuntaosuuden laskennallinen ylitysennuste on tällä hetkellä 12 milj. euroa, josta koronavaikutusten osuudeksi on arvioitu 7,4 milj. euroa. HUS:n osalta Tuusulan kuntalaskutuksen arvioidaan pysyvän alustavien ennusteiden mukaan talousarvion mukaisella tasolla.
Keusoten palveluostoihin esitetään 2,0 milj. euron lisämäärärahaa. Esitetyn määrärahan korotuksen jälkeen Keusoten määräraha nousisi 122,9 milj. euroon (alkuperäinen talousarvio 118,9 milj. euroa).
Koronaepidemia aiheuttaa myös kuluvana vuonna HSL:n lipputuloihin merkittävän laskun. Koronan jatkumiseen ja heikkoon lipputulokertymään on varauduttu talousarviossa HSL:n 3,8 milj. euron kuntaosuudella. Valtion koronatukien ansiosta Tuusulan ennustetta ja määrärahaa esitetään alennettavan 1,1 milj. eurolla 2,7 milj. euroon.
Esitetyt määrärahamuutokset on ilmenevät liitteestä "Syyskuun neljännesvuosikatsaus 2021" kohdasta "Määrärahamuutokset."