Perustelut
Tuusulan kunnan talouden suunnittelun lähtökohtana ovat kuntastrategiassa kunnan toiminnalle asetetut valtuustokauden päämäärät ja tavoitteet, talouden kehitysnäkymät, arvioitu väestön kehitys sekä muut toimintaympäristön olennaiset muutokset. Tuusulan kuntastrategian 2021 - 2025 strategiaperustan mukainen kolmas päämäärä kuuluu ”Tuusula kehittyy kestävästi”. Yhtenä keskeisenä strategiakauden tavoitteena on ”Kasvamme taloudellisesti kestävästi rakenteita ja toimintatapoja uudistaen”.
Talousarviossa ja -suunnitelmassa hyväksytään kunnan toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet. Talousarviovuosi on suunnitelmakauden ensimmäinen vuosi. Talousarvio ja -suunnitelma on laadittava siten, että edellytykset kunnan tehtävien hoitamiseen turvataan. Talousarvioon otetaan toiminnallisten tavoitteiden edellyttämät määrärahat ja tuloarviot sekä osoitetaan, että miten rahoitustarve katetaan.
Verotulojen, valtionosuuksien ja toimintatuottojen lähivuosien kehitys määrittää toiminnan kasvuvaran. Tavoitteena on pitää kunnan vuosikate ja tulorahoitus tasolla, joka mahdollistaa voimakkaassa kasvussa olevia investointien toteuttamisen ja hallitun velkaantumisen. Kunnan talouden arvioidaan tasapainottuvan ja velkaantumisen kääntyvän laskuun taloussuunnitelmakauden loppupuolella 2026 -2027, kun mittavan palveluverkon ja kunnallistekniikan investointiohjelman raskain vaihe on ohitettu.
Sote-uudistuksen talousvaikutukset
Sosiaali- ja terveystoimen sekä pelastustoimen palveluostot poistuvat kuntien budjetista hyvinvointialueiden toiminnan käynnistyessä 1.1.2023. Samalla kuntien verotuloja siirretään valtiolle hyvinvointialueiden toiminnan rahoittamiseksi. Sote-uudistuksen yhteydessä hyvinvointialueille siirtyvät nettokustannukset ovat arviolta 21,2 mrd. euroa. Ansiotuloveroja siirretään noin 13,1 mrd. euroa ja yhteisöveroja noin 0,82 mrd. euroa. Ansiotuloverotuksen muutokset toteutetaan nykyisen verojärjestelmän sisällä. Kaikkien kuntien kunnallisveroprosentteja alennetaan 12,64 % prosenttiyksiköllä ja valtion verotusta kiristetään vastaavasti.
Lisäksi kuntien peruspalvelujen valtionosuutta leikataan 5,36 mrd. euroa ja veromenetysten kompensaatiota 1,94 mrd. euroa. Jos lopulliset siirtyvät kustannukset ovat nykyisissä laskelmissa oletettuja isommat, erotus vähennetään kuntien valtionosuudesta 2024 lähtien. Vuoden 2022 sote-kustannusten toteuma ratkaisee kuntien tulevan valtionosuuspohjan, koska mahdollinen puuttuva raha leikataan vuodesta 2024 alkaen kuntien valtionosuuksista.
Tuusulan kunnan talous vuonna 2023
Kunnanvaltuuston on määrättävä vuoden 2023 tuloveroprosentiksi vuoden 2022 tuloveroprosentti vähennettynä uudistuksessa siirtyvällä kunnallisveron prosentilla (12,64 %). Näin ollen Tuusulan kunnan vuoden 2023 veroprosentti on 7,11 %. Sote-uudistuksen kuntien verotuloja leikkaava vaikutus ei näy vielä täysimääräisesti kunnallis- ja yhteisöverotuloissa vuonna 2023, kun osa aiempien vuosien kunnallis- ja yhteisöverotuloista tilitetään vuodelle 2023 vanhojen kunnallisveroprosenttien ja yhteisöverotulojen jako-osuuksien mukaisesti.
Vuonna 2023 Tuusulan talouden ylijäämä näyttäisi muodostuvan poikkeuksellisen hyväksi, koska kunnallis- ja yhteisöverotuloja kertyy aikaisemmilta vuosilta vanhojen kunnallis- ja yhteisöverotulojen jako-osuuksien mukaisesti.
Vuonna 2023 kunnalle ennustetaan kertyvän verotuloja 7,11 kunnallisveroprosentilla ja nykyisillä kiinteistöveroprosenteilla yhteensä 106,8 milj. euroa. Verolajikohtaiset arviot perustuvat Kuntaliiton verotulojen ennustekehikkoon 26.9.2022 kuitenkin siten, että ennustetta on täsmennetty seuraavasti:
- Kunnallisveron arvioinnissa on käytetty Tuusulan oman väestöennusteen mukaisia väestön kasvuja. Vuoden 2023 epävarmojen talousnäkymien vuoksi arvioitua kunnallisverokertymää on kuitenkin leikattu kertaluonteisesti vuoden 2023 osalta 2 % sekä yhteisöverokertymää 20 %.
- Kiinteistöveron kasvuna on käytetty vuosina 2024 - 2025 2,0 %/vuosi tulevaan uudisrakentamiseen perustuen.
Tuusulan kunnan vuoden 2023 valtionosuuksien arvioidaan olevan 24,4 milj. euroa, vähennystä 12,1 milj. euroa talousarvioon 2022 nähden. Vuoden 2023 valtionosuuksien arvio perustuu valtiovarainministeriön lokakuun ennakkotietoon. Tuusulan valtionosuuksiin on vuosille 2024 -2027 arvioitu 2 %:n vuotuinen kasvu, kuitenkin niin, että Tuusulan vuoden 2024 valtionosuuteen on arvioitu 2,0 milj. euron kertaluonteinen vähennys. Tällä vähennyksellä kunnan taloussuunnitelmassa on varauduttu siihen, että hyvinvointialueille siirtyvien sote- ja pelastustoimen kulut ovat todennäköisesti ylittymässä selvästi vuoden 2022 talousarvioista. Tämä tarkoittaa, että kuntien verotuloja on siirtymässä hyvinvointialueille aiemmin arvioitua enemmän.
Tuusulan vuoden 2023 taloutta tukevat parina viime vuonna vallinnut hyvä työllisyyden ja ansiotulojen kehitys sekä vilkas asuntorakentaminen ja muuttovoitto. Asuin- ja työpaikkatonttien kaupan ennustetaan säilyvän edelleen hyvällä tasolla. Käyttöomaisuuden myyntivoittojen ennakoidaan asettuvan 10,2 milj. euroon (2022 ennuste 10,2 milj. euroa). Vuodenvaihteen tonttikauppojen ajoittuminen voi vaikuttaa merkittävästi myyntitulojen jakautumiseen vuosille 2022 ja 2023.
Ukrainan sota heijastuu kerrannaisvaikutuksineen voimakkaasti kunnan 2023 talouteen. Energian hinnan nousu aiheuttaa kunnan budjettiin 1,7 milj. euron menolisäyksen. Kunta pyrki eri toimenpiteillä saavuttamaan vuoden 2023 aikana 0,5 milj. euron säästöt energiakustannuksiin. Säästöistä huolimatta kunnan energialaskun arvioidaan nousevan 6,9 milj. euroon. Korkea inflaatio lisää kustannuspaineita myös muilla osa-alueilla, kuten ruoka- ja kuljetuspalveluissa. HSL:n kuntaosuuden arvioidaan nousevan 4,2 milj. euroon (lisäys 0,6 milj. euroa).
Keusoten ja Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen palveluostojen poistuessa talousarviosta kunnan nettomenot asettuvat 98,6 milj. euroon, supistuen vuoden 2022 tilinpäätösennusteeseen verrattuna lähes 47 prosenttia (130,0 milj. euroa). Kunnan henkilöstömenot kasvavat tilikauden 2022 ennusteeseen nähden 1,7 milj. euroa (2,0 %). Vuoden 2023 talousarvion vuosikate on 31,2 milj. euroa ja tilikausi päätyy 11,1 milj. euron ylijäämäiseen tulokseen
Kunnan ja liikelaitoksen yhteenlasketut ulkoiset investointimenot ovat 88,1 milj. euroa. Toiminnan ja investointien rahavirta on 53,0 milj. euroa negatiivinen. Investointien tulorahoitusprosentti on talousarviossa noin 38 %. Suurimmat investointimenot kohdistuvat talonrakennukseen (47,1 milj. euroa) ja kunnallistekniikkaan (24,6 milj. euroa).
Lainamäärän kasvuksi arvioidaan 52 milj. euroa. Asukaskohtainen lainamäärä nousee lähes 6 000 euroon. Mittavan investointiohjelman vuoksi lainamäärä on enimmillään nousemassa vuosina 2026-2027 yli 350 milj. euroon. Tavoitteena on kääntää taloussuunnitelmakauden lopulla kunnan lainamäärä laskuun. Lainamäärän kasvua hillitään erityisesti huolehtimalla toimenpiteistä kunnan elinvoiman ja verotulopohjan vahvistamiseksi sekä pitämällä toimintamenojen kasvu maltillisena ja myymällä kunnan ydintoimintoihin kuulumatonta, vajaakäytössä olevaa omaisuutta.
Ukrainan sota, energiapula, korkea inflaatio ja nousevat korot aiheuttavat merkittäviä riskejä kunnan talouteen vuonna 2023. Lisäksi sote-menojen nopea kasvu vuonna 2022 sekä tulevien vuosien valtionosuuksiin liittyvä epävarmuus lisää kunnan tulevien vuosien talousriskejä.