Perustelut
HSL laatii vuosittain toiminta- ja taloussuunnitelman kolmelle seuraavalle vuodelle. HSL:n hallitus pyytää laatimastaan suunnitelmasta vuosittain jäsenkuntiensa lausunnot. Jäsenkuntien on annettava lausuntonsa suunnitelmasta viimeistään 31. elokuuta.
HSL:n hallitus käsitteli toiminta- ja taloussuunnitelmaehdotusta vuosille 2020-2022 kokouksessaan 14.6.2019. Jäsenkuntien lausuntoa pyydetään nyt
- HSL:n strategiasuunnitelmasta,
- liikenteen palvelutasosta ja palvelutason muutoksista,
- kuntaosuuksien tasosta,
- lipputulotavoitteista TTS-kaudella,
- tarkastusmaksun korottamisesta ja
- kuntakohtaisen ylijäämän käytöstä tai alijäämän takaisin maksamisesta suunnitelmakaudella 2020-2022.
HSL:n hallituksen kokouksen 14.6.2019 pöytäkirjassa (§74) ja sen liitteenä olevassa alustavassa toiminta- ja taloussuunnitelmassa on kuvattu suunnitelmakautta. Seuraavassa on poimintoja suunnitelmakauden kuvauksesta.
STRATEGIA 2018-2021 JA KESKEISET STRATEGISET TAVOITTEET 2020-2022
TTS –kauden 2020-2022 tavoitteet ja budjetointi perustuvan HSL:n yhtymäkokouksen marraskuussa 2018 hyväksymään strategiaan. Strategiassa on viisi painopistettä: erinomainen asiakaskokemus, tehokas runkoverk-ko, ennakointi ja uudistuminen, aktiivinen yhteistyö ja tehokas talous. Keskeisiksi TTS-kauden tavoitteiksi on puolestaan kuvattu:
- joukkoliikenteen kehittäminen asiakkaiden liikkumistarpeet huomioiden,
- hinnoittelun selkeyttäminen ja palveluiden sujuvoittaminen,
- kestävän liikkumisen kulkutapaosuuden kasvattaminen ja kestävään liikennepolitiikkaan vaikuttaminen,
- toimivan joukkoliikenteen ekosysteemin luominen,
- matkustustiedon kerääminen ja hyödyntäminen sekä
- aktiivinen toiminta liikennepalvelukentässä.
Lisäksi HSL:n oman toiminnan sisäisen laadun varmistaminen tukee tavoitteiden saavuttamista. Kullekin tavoitteelle on alustavassa TTS:ssä kerrottu keskeiset toimenpiteet ja niiden mittarit. Suunnitelmassa todetaan, että toimenpiteet ja mittarit tarkentuvat jäsenkuntien lausuntojen valmistuttua.
Runkoverkkoon perustuva joukkoliikenteen kehittäminen ja asiakkaiden liikkumistarpeiden huomioon ottaminen
HSL:n strategian mukaan asiakkaidemme matkustaminen perustuu joukkoliikenteen runkoverkon ja sujuvien liityntäyhteyksien toimivuuteen. Joukkoliikennejärjestelmän perustan muodostavat raide- ja bussiliikenteen runkoyhteydet, jossa liityntäliikenne toimii syöttöyhteytenä runkoyhteyksille. Linjastosuunnittelu pyrkii luomaan houkuttelevan ja kustannustehokkaan linjaston. Tavoitteena on varmistaa, että liityntäyhteydet ovat sujuvia. Runkoverkkoa kehitetään määrätietoisesti. Myös liikennesuunnittelun asiakasvuorovaikutuksen prosesseja kehitetään.
TTS-kauden merkittävimpiä muutoksia joukkoliikenteen palvelutasossa ovat:
- Kilpailutettu lähijunaliikenne käynnistyy TTS-kaudella. Tavoite on, että päätös operaattorista voidaan tehdä HSL:n hallituksessa keväällä 2020. Kilpailutettu liikenne alkaa juhannuksena 2021.
- Metroliikenteessä varaudutaan jatkamaan ruuhka-ajan vuoroista osa Tapiolasta Matinkylään syyslii-kennekauden alussa 2020. TTS-kaudella suunnitellaan Länsimetron jatkeen liityntälinjasto.
- Hämeentien peruskorjaus Helsingissä vaikuttaa raitioliikenteeseen. Hämeentien peruskorjattu rata otetaan käyttöön kesällä 2020.
- Bussiliikenteessä varaudutaan hankkeista ja työmaista johtuviin poikkeusjärjestelyihin. Raide-Jokerin rakennustöiden vaikutukset voivat säteillä myös muuhun linjastoon kuin runkolinjaan 550.
- Vyöhykeuudistuksen myötä tapahtuvaan matkustuksen muutokseen varaudutaan talousarviossa. Lisäliikennettä tilataan tarvittaessa.
Hinnoittelun selkeyttäminen ja palveluiden sujuvoittaminen asiakkaiden matkanteon helpottamiseksi
HSL:n strategian tavoitteiden mukaisesti palvelu on korkealaatuista ja lisäarvoa tuottavaa – fyysisesti, digitaalisesti ja sosiaalisesti. Erinomaisen asiakaskokemuksen tavoitteet ohjaavat kaikkea HSL:n toimintaa.
Huhtikuussa 2019 voimaantulleen vyöhykeuudistuksen vaikutuksia joukkoliikenteen käyttöön ja matkustuskäyttäytymiseen seurataan tarkasti. Vaikutusten arvioinnin pohjalta suunnitellaan mahdollisesti tarvittavat tariffin kehittämistarpeet. Alustavan talous- ja toimintasuunnitelman lähtökohtana on, että lippujen hintoihin ei esitetä suuria muutoksia vuodelle 2020.
Eri kanavissa myytävien matkalippujen tuotevalikoimaa yhdenmukaistetaan. Painopisteenä on maksamisen kehittäminen, joka pitää sisällään mm. HSL-sovelluksen monipuolisen kehittämisen, lähimaksamisen mahdollistamisen liikennevälineissä sekä HSL-kortin lataamisen verkkopalvelun välityksellä. Tunnistepohjaisuuteen perustuva lähimaksupilotti toteutetaan vuonna 2020. Lähimaksaminen liikennevälineissä itsepalveluna on arvion mukaan täysimääräisesti käytössä vuoden 2022 kuluessa. HSL-sovelluksen kehittämiseen ja käyttäjämäärän kasvattamiseen panostetaan. Uusien maksuratkaisujen tuomisella tavoitellaan mm. lippujen myyntikustannusten pienentymistä.
Matkustajainformaation kehittämisessä kiinnitetään huomiota ennen matkaa, matkan aikana ja häiriötilanteissa tapahtuvaan reaaliaikaiseen ja yksilöityyn tiedottamiseen. Asiakaspalautteen antamiseen ja sen analysointiin toteutetaan reaaliaikaisia palveluita. HSL-sovellus otetaan käyttöön muutettaessa asiakastyytyväisyystutkimusta digitaaliseksi.
Kestävän liikkumisen kulkutapaosuuden kasvattaminen ja kestävään liikennepolitiikkaan vaikuttaminen
HSL pyrkii hillitsemään kasvihuonekaasujen päästöjä joukkoliikenteen hankintaehtojen kautta. Tavoite on saada HSL-joukkoliikenne kasvihuonekaasujen osalta lähes päästöneutraaliksi vuoteen 2025 mennessä. Mm. Sähköbusseja edellytetään lisää ja dieselkalustolle asetetaan tiukkoja ympäristövaatimuksia. Olemassa olevissa sopimuksissa biopolttoaineisiin siirtymistä edistetään ympäristöbonuksilla. Ympäristöbonusjärjestelmää myös kehitetään.
MAL2019 –suunnitelmassa on esitetty liikenteeseen vaikuttavien toimenpiteiden joukko, joista osa vähentää kasvihuonekaasujen päästöjä seudulla. Suurin osa toimenpiteistä vaatii toteutuakseen kuntien ja valtion yhteistyötä.
HSL työskentelee MAL 2019 –suunnitelman toteutuksen edistämiseksi ja MAL –sopimuksen 2020-2023 aikaan-saamiseksi. HSL työskentelee myös tulevan MAL –sopimuksen seurannan parissa. HSL jatkaa MAL 2019 –suunnitelmassa tunnistettujen päästövähennyskeinojen edistämistä, toteutusvastuiden tarkentamista ja niiden vaikutusten tarkempaa tunnistamista vuosien 2020-2023 aikana. HSL osallistuu myös uuden MAL-kierroksen valmisteluun.
HSL valvoo Helsingin seudun etua pyrkimällä vaikuttamaan valtakunnallisen 12-vuotisen liikennejärjestelmäsuunnitelman laadintaan ja sisältöön.
Toimivan joukkoliikenteen ekosysteemin luominen
Joukkoliikenteen ekosysteemillä tarkoitetaan niiden toimijoiden kokonaisuutta, jotka varmistavat joukkoliikenteen toimintaympäristön kehittämisen. Tavoitteena on järjestää joukkoliikenteen toimintaympäristö ja taustajärjestelmät niin, että mahdollistetaan toisaalta liikenteen seudullinen kehittäminen ja uudet hankkeet ja toisaalta erilaiset liikenteen hankintatavat. Tulevana TTS-kautena on ratkaistava useita merkittäviä vastuukysymyksiä. Toimintaympäristöön tarvitaan mm. uusia toimijoita vastaamaan kaluston elinkaaren hallinnasta ja varikkotoimintojen kilpailuneutraalista ja tehokkaasta järjestämisestä. Erityisesti varikkoihin ja sähköbussikaluston latausinfraan liittyvät ratkaisut ovat TTS-kaudella keskeisiä. HSL:n roolina on luoda raamit ja tavoitteet joukkoliikenteen ekosysteemin kehittämiselle ja edistää osaltaan uusien toimijoiden muodostamista. HSL ei omista tai ylläpidä varikoita. Jäsenkuntien tulee varautua varikoiden ja sähköbussien latausinfran rakentamiseen.
Matkustustietojen hyödyntäminen asiakaspalvelun parantamiseksi
Vuonna 2020 matkustajatilastointi aloitetaan uudistetulla järjestelmällä. Tavoitteena on parantaa liikennesuunnittelijoille tarjottavan tiedon laatua ja kattavuutta. TTS-kaudella hankitaan uudet matkustajalaskentalaitteet kaikkiin busseihin. Lisäksi luodaan toimintamallit HSL:n mobiilisovelluksesta saatavien tietojen hyödyntämiseen HSL:n toiminnassa. Tietomalleja yhdenmukaistetaan ja tiedon varastointia keskitetään. Tavoitteena on tiedon aiempaa nopeampi ja helpompi saavutettavuus.
Liikkumiseen, liityntäpysäköintiin ja matkustamiseen liittyvä tutkimustoimintaa tehdään ennen-jälkeen –asetelman mukaisesti. Tarkasteltavia hankkeita ovat mm. käyttöön otettu vyöhykemalli ja joukko 500 –sarjan runkobussilinjoja. Junissa ja metroissa tehtävä lippulajitutkimus ajoittuu syksyyn 2020. Siuntion ja Tuusulan HSL-jäsenyyden vaikutuksia bussiliikenteeseen selvitetään HSL-linjaston käyttöönoton jälkeen. TTS-kaudelle ajoittuu myös joukko muita toistuvia tutkimuksia ja selvityksiä.
Aktiivinen toiminta kehittyvässä liikennepalvelukentässä
HSL-kehittää palveluitaan mm. HSL-sovelluksessa. HSL toimii aktiivisena yhteistyökumppanina esim. uusien liikkumis- ja muiden palveluiden tarjoajien sekä MaaS-operaattoreiden kanssa. Toiminnan tavoitteena on uusien asiakaslähtöisten palveluiden syntyminen ja kehittäminen.
HSL IdeaLab –projektin pilottipalvelut jatkuvat TTS-kaudella. Vuosaaren asemapohjainen potkulautapalvelu ajoittuu vuosille 2019-2020. Espoon kutsuliikennepilotti käynnistyy syksyllä 2019. Hankkeiden arviointi ajoittuu vuoden 2020 alkuun. Tavoitteena on, että pilotit voivat jatkua ja laajentua kannattavina palveluina.
HSL selvittää liikennealan sekä viranomaisten että yksityisten toimijoiden kanssa mahdollisuuksia lisätä yhteistyötä kansallisen Reittioppaan, liikenteen datan ja rajapintojen palvelutuotannossa.
TALOUSSUUNNITELMA
Yleinen talouskehitys ja toimintaympäristö
Joukkoliikenteen kustannustason nousun trendin ennakoidaan jatkuvan. TTS-kaudelle kustannusten nousu on arvioitu maltillisena nykytasoa mukaisena (1,2 % vuodessa). AKT:n sopimuskausi päättyy viimeistään vuoden 2021 alussa. Sopimuskauden vaihtumiseen voi liittyä kuljettajien palkkakustannusten aiempaa voimakkaampi nousu. Maailmantalouden epävarmuustekijät ja kysynnän jatkuva kasvu vaikuttavat öljytuotteiden hintoihin, joissa on tapahtunut heilahtelua lähimenneisyydessä. TTS:ssä öljytuotteiden hintojen nousun oletetaan jatkuvan maltillisena. Juna-, metro ja raitiovaunuliikenteen kalustokorvauksiin vaikuttaa korkotason kehitys. Euroalueella markkinakorkojen odotetaan nousevan maltillisesti.
Matkustajamäärien kasvu on jatkunut vuosina 2018 ja 2019 siten, että TTS on laadittu 1,5 % matkustajamäärän vuosikasvuennusteella. Vyöhykeuudistuksen oletetaan lisäävän matkustusta erityisesti B-vyöhykkeellä.
Maakunta- ja sote-uudistus jatkuu. Siihen liittyvä lainsäädäntö voi muuttaa HSL:n tehtäviä. Järvenpää selvittää HSL-jäsenyyttä. Aikaisin mahdollinen ajankohta jäsenyydelle on vuoden 2021 alku.
Toimintatuloarviot
HSL:n toimintatulot vuonna 2020 ovat yhteensä 761,0 milj. euroa. Kasvu edellisvuoden ennusteeseen verrattuna on 16,8 milj. euroa (2,3 %). Toimintatulojen arvioidaan olevat 781,0 milj. euroa vuonna 2021 ja 788,0 milj. euroa vuonna 2022.
Lipputulot
Uuden vyöhyketariffin mukaisista lipputuloista on vielä vähän historiatietoa. Syksyllä lopulliseen TTS-esitykseen tehtävässä lipputuloarviossa on käytössä enemmän tietoa vyöhykejärjestelmän mukaisesta lipputu-lokertymästä, joten nyt tehdyt arviot tuotoista saattavat muuttua enemmän, kuin mihin vakiintuneessa tariffitilanteessa on totuttu.
Kokonaisuudessaan vuodelle 2020 arvioidaan kertyvän vyöhyketariffin mukaisia lipputuloja yhteensä 377,3 M€. Vuoden 2019 ennusteeseen verrattuna lipputulot ovat lähes samalla tasolla (laskevat 0,4 %). Lipputulot muodostavat 49,6 % HSL:n toimintatuloista vuonna 2020. Lipputulojen arvioidaan olevan 383,0 milj. euroa vuonna 2021 ja 388,7 milj. euroa vuonna 2022.
Vuodelle 2020 ei esitetä merkittäviä lippujen hinnanmuutoksia.
Kuntaosuudet
HSL laskuttaa kuntaosuuksia jäsenkunnilta vuonna 2020 yhteensä 367,2 milj. euroa. Kuntaosuuksilla katetaan keskimäärin 49,8 % kuntaosuuksiin kohdistetuista kustannuksista.
Muut tulot
Valtion suurten kaupunkien joukkoliikennetuen vuosittaiseksi määräksi on arvioitu 4,8 milj. euroa vuosina 2020–2022. Tuki on kohdistettu jäsenkunnille asukaslukujen suhteessa. Muita tukia ja avustuksia arvioidaan saatavan 0,7 milj. euroa.
Tarkastusmaksutuloja arvioidaan vuonna 2020 kertyvän 5,3 milj. euroa, joista kirjataan luottotappiota ja luottotappiovarauksia yhteensä noin 2,0 milj. euroa. Tarkastusmaksun määrä voi olla 40 kertaa alin yleinen aikuisen kertamaksu (2019: 2,80 €). Tarkastusmaksu on ollut vuodesta 2007 alkaen 80 euroa. Vuonna 2020 tarkastusmaksua esitetään korotettavaksi 100 euroon.
Vuokratuloja liikennöitsijöiltä laskutettavista taukotilojen, matkakorttilaitteiden ja sähköbussien vuokrista arvioidaan saatavan 5,2 milj. euroa.
Toimintamenoarviot
HSL:n toimintamenot vuonna 2020 ovat yhteensä 753,4 milj. euroa. Toimintamenot kasvavat vuoden 2019 ennusteesta 7,0 milj. euroa (0,9 %). Vuonna 2021 toimintamenojen arvioidaan olevan 772,5 milj. euroa ja 779,4 milj. euroa vuonna 2022.
Henkilöstökulut
Henkilöstömenot ovat 23,2 milj. euroa, joka on 3,1 % toimintamenoista. Palkat ja palkkiot ovat yhteensä 18,9 milj. euroa. Eläkemenoihin ja muihin sivukuluihin on varattu yhteensä 4,3 milj. euroa. Henkilöstömenot eivät sisällä varausta mahdollisen tulospalkkion maksamiseen.
Palveluiden ostot
Palveluiden ostomenot vuonna 2020 ovat yhteensä 719,0 milj. euroa, 95,4 % HSL:n kaikista toimintamenoista. Palveluiden ostoon käytetään vuonna 2021 yhteensä 737,8 milj. euroa ja 744,1 milj. euroa vuonna 2022.
Joukkoliikenteen operointikustannukset
Liikennöitsijöille maksetaan joukkoliikenteen operoinnista vuonna 2020 yhteensä 536,3 milj. euroa, joka on 71,2 % HSL:n toimintamenoista. Joukkoliikenteen kustannustason arvioidaan nousevan keskimäärin 1,2 % edellisvuoden tasosta.
Bussiliikenteen kustannusten arvioidaan vuonna 2020 olevan yhteensä 336,5 milj. euroa. Bussiliikenteen kustannustason arvioidaan nousevan 1,5 %. Vuonna 2021 bussiliikenteen kustannusten arvioidaan olevan 344,3 milj. euroa ja 346,8 milj. euroa vuonna 2022.
Junaliikenteen kustannusten arvioidaan vuonna 2020 olevan yhteensä 95,5 milj. euroa ml. Junakalustoyhtiön vuokrat Sm5-kalustosta. Junaliikenteen kustannustason muutokseksi on arvioitu 0,2 %. Vuonna 2021 junalii-kenteen kustannuksiksi arvioidaan 95,5 milj. euroa sekä 94,0 milj. euroa vuonna 2022. Suunnitelmavuosien 2021-2022 osalta kustannuksiin sisältyy epävarmuutta HSL:n ja VR:n neuvotteleman HSL-lähijunaliikenteen siirtymäkauden sopimuksen päättyessä kesäkuussa 2021, minkä jälkeen HSL:n lähijunaliikenne siirtyy uuteen kilpailutettavaan sopimukseen.
Raitioliikenteen kustannusten arvioidaan vuonna 2020 olevan 57,0 milj. euroa. Raitioliikenteessä kustannustason muutokseksi on arvioitu 1,4 %. Kustannuksiksi arvioidaan 60,0 milj. euroa vuonna 2021 ja 62,3 milj. euroa vuonna 2021.
Metroliikenteen kustannusten arvioidaan olevan 42,9 milj. euroa vuonna 2020. Metroliikenteessä kustannusta-son muutokseksi on arvioitu 1,1 %. Vuonna 2021 kustannuksiksi arvioidaan 45,0 milj. euroa ja vuonna 2022 45,8 milj. euroa.
Lauttaliikenteen kustannusten arvioidaan vuonna 2020, mutta myös vuosina 2021-2022 olevan 4,2 milj. euroa vuodessa. Lauttaliikenteessä kustannustason nousuksi on arvioitu 1,0 %, mutta telakointikustannusten vaiku-tuksesta operointikustannustaso pysyy samana.
Muut ostopalvelut
Muiden kuin operointipalvelujen ja infrapalvelujen ostoihin käytetään 35,4 milj. euroa vuonna 2020. Muihin palvelujen ostoon käytetään 35,5 milj. euroa vuonna 2021 ja 35,7 milj. euroa vuonna 2022.
Joukkoliikenteen infrakorvaukset
Kunnille joukkoliikenteen infrasta maksettava käyttökorvaus vuonna 2020 on arviolta 147,3 milj. euroa. Vuonna 2021 infrakuluja arvioidaan maksettavan yhteensä 153,3 milj. euroa ja vuonna 2022 yhteensä 155,3 milj. euroa.
Muut toimintamenot
HSL:n henkilöstömenot ovat 24,0 milj. euroa vuonna 2020, joka on 3,2 % toimintamenoista. Edellisvuoden ennusteesta henkilöstömenot kasvavat 1,1 milj. eurolla (4,4 %). Henkilöstömenot eivät sisällä varausta mahdollisen tulospalkkion maksamiseen.
Aineisiin, tarvikkeisiin ja tavaroihin on vuodelle 2020 varattu 2,2 milj. euroa. Vuoden 2021 ja 2022 varaus on 1,9 milj. euroa vuodessa.
Vuokramenot vuonna 2020 ovat arviolta 4,2 milj. euroa. Vuodelle 2021 on varattu 3,9 milj. euroa ja vuodelle 2022 4,0 milj. euroa.
Muut menot vuonna 2020 ovat 3,9 milj. euroa. Muihin menoihin sisältyvät tarkastusmaksujen luottotappiot ja -varaukset, joita arvioidaan kirjattavan vuosittain noin 2,0 milj. euroa. Vuodelle 2021 varaus muihin menoihin on 4,2 milj. euroa ja vuodelle 2022 4,4 milj. euroa.
Toimintakatteen vuonna 2020 ennen rahoitustuottoja ja -kuluja sekä poistoja arvioidaan olevan 7,6 milj. euroa ylijäämäinen.
Rahoitustuotot ja -kulut
HSL rahoittaa investointinsa tarvittaessa lainanotolla rahoituslaitoksilta. HSL on toistaiseksi ollut velaton eikä talousarviolainaa tarvinne nostaa myöskään vuonna 2019.
Rahoituksen nettomenojen vuonna 2020 arvioidaan olevan 0,4 milj. euroa, pysyvän samalla tasolla vuosina 2021 ja 2022.
Vuosikate rahoituserien jälkeen on 7,2 milj. euroa ylijäämäinen.
Tilikauden 2020 alijäämäksi arvioidaan 12,6 milj. euroa ja se voidaan kattaa edellisvuosien ylijäämästä.
Investoinnit ja poistot
HSL:n investointimenot ovat 22,2 milj. euroa vuonna 2020, 18,6 milj. euroa vuonna 2021 ja 16,0 milj. euroa vuonna 2022.
Edellisten vuosien merkittävin investointi LIJ-hanke valmistui kesäkuussa 2018 Lippu- ja informaatiojärjestelmän kehittämiseen on budjetoitu käytettäväksi suunnitelmakaudella 2020-2022 vielä noin 4,2 milj. euroa.
Muita merkittäviä investointeja suunnitelmakaudella tulevat olemaan mm. matkustajalaskentaan liittyvät tavat ja laitteet, tunnistepohjaiset maksulaitteet, joukkoliikenteen infolaitteet, HSL-sovelluksen kehittäminen ja reittioppaan uudistaminen.
Investoinnit realisoituvat kuntaosuuksiin suunnitelman mukaisten poistojen kautta. Talousarviossa poistot ovat yhteensä 19,8 milj. euroa vuonna 2020, 20,8 milj. euroa vuonna 2021 ja 20,9 milj. euroa vuonna 2022. Poistot sisältyvät kuntaosuuslaskennassa yleiskustannuksiin.
TUUSULAN KUNNAN LAUSUNTO
HSL:n strategiasuunnitelma
Strategiasuunnitelma perustuu HSL:n laatimaan strategiaan. Tuusulan kunta toteaa, että esitetyt painopistealueet (erinomainen asiakaskokemus, tehokas runkoverkko, ennakoiva uudistuminen, aktiivinen yhteistyö ja kestävä talous) sekä TTS-kaudelle valitut keskeiset tavoitteet ovat kannatettavia.
Yleisesti tavoitteiden mittareita tarkennettaessa tulee ottaa huomioon seudun monimuotoisuus. Mittarit tulee laatia siten, että ne palvelevat sekä ydinalueen että kehyskuntien tarpeita ja tarvittaessa mittareista tulee tuottaa myös kunnittaista ja vyöhykekohtaista tietoa.
Tuusulan kunta toteaa, että HSL:n strategiasuunnitelma ei lähtökohtaisesti ole ristiriidassa kunnan oman kuntastrategian kanssa. Ristiriidattomuuden säilymiseen tulee myös kiinnittää huomiota HSL:n strategiaa viimeisteltäessä.
Tuusulan kannalta erityisen tärkeä asia on HSL strategiassa painopisteeksi nostettu tehokas runkoverkko sekä käsitteellisesti sekä toiminnallisesti. Tuusulan kunnalle on tärkeää, että tätä painopistealuetta kehitettäessä kiinnitetään erityistä huomiota liityntäliikenteen ja vaihtojen toimivuuteen edellytyksenä runkoverkon tarjonnan tehokkaalle toiminnalle. Oleellisia ovat mm. toimenpiteet, joilla varmistetaan jatkoyhteydelle ehtiminen tilanteissa, joissa runkolinja on myöhässä. Mittaripuolella liityntäliikenteen matkustajamäärä ja käyttöaste sekä mahdollisesti erillisenä asiakastyytyväisyys liityntäliikenteen toimivuuteen, tulisi olla myös runkoverkon palvelutasoa mittaavana tekijänä.
Yleisesti HSL-alueen reuna-alueen kuntien joukkoliikennekysynnän taso sekä maantieteellinen sijainti kuntalaisten palveluverkon ja työssäkäyntialueen sisällä kulkevine HSL-alueen rajoineen luo tilanteen, jossa runkoverkko - liityntäliikenne -suunnitteluperiaatetta tulee ensisijaisesti soveltaa tavalla, joka luo edellytykset kasvattaa joukkoliikenteen käyttöä henkilöautoilun kustannuksella.
Toimenpiteeseen koskien reaaliaikaista ja personoitua matkustajainformaatiota sekä häiriötiedottamista tulisi asiakastyytyväisyyden rinnalle tuoda infon ja tiedottamisen kehitysaskelien määrää kuvaava mittari.
Kestävän liikennepolitiikan tavoitteen yhteydessä on keskeiseksi toimenpiteeksi nostettu toteuttamiskelpoisen tiemaksujärjestelmän suunnittelu ja arviointi yhdessä seudun kuntien ja valtion kanssa. Helsingin seudulla liikenteen päästövähennystavoitteen saavuttaminen vaatii laajan toimenpideyhdistelmän toteutumista. Tuusulan kunta edellyttää, että tiemaksujen suunnittelu ja arviointi sisältää kattavasti MAL 2019 suunnitelmaraporttiin kirjatut, aiheen seudullista ja alueellista merkitystä selventävät jatkoselvitykset ja vaikutusarviot.
Kunta kiinnittää strategiasuunnitelmassa myös huomiota yhteistyömuotojen kehittymiseen kaupallisten toimijoiden kanssa sekä tämän kehityksen mittarointiin. Esimerkiksi IdeaLab -pilottien toteutus ja arviointi näyttää vievän aikaa selvästi yli vuoden ja tämän jälkeen mahdollinen itsenäinen jatko kannattavana palveluna vasta osoittaa palvelun elinvoimaisuuden. Liikennepalvelukentän kehittämistä koskevien toimenpiteiden mittarit tulisi valita niin, että palvelutarjoaman kehittymisen yhteydessä myös käynnistyneille palveluille asetettujen tavoitteiden saavuttaminen saataisiin mittaroitua.
Liikenteen palvelutaso ja palvelutason muutokset
Tuusulan ja Keravan linjastosuunnitelman mukainen liikennöinti alkaa elokuussa 2019. Linjastosuunnitelman mukaisesti liityntäliikenteen määrä alueella kasvaa samalla kun Helsinki - Tuusula -yhteysvälin suorien bussivuorojen määrä vähenee. Liityntäliikenteen puolella arki-, ilta- sekä viikonloppuliikenteen palvelutaso paranee. Yleisesti tuoretta ja mittavaa liikennöinnin muutoksen toimivuutta sekä siitä seuraavaa matkustuskäyttäytymisen muutosta tulee vuoden 2019 syyskaudella sekä vuonna 2020 seurata ja tarvittaviin korjauksiin varautua.
Kesäkauden 2020 alusta käynnistettäväksi esitetty Paijala - Hyrylä - Rykmentinpuisto - Kerava -linjaa kunta pitää tarkoituksen ja tilanteen tarpeiden mukaisena ottaen huomioon Rykmentinpuiston alueella järjestettävä asuntomessutapahtuma 10.7.-9.8.2020 ja sen jälkeinen Rykmentinpuiston alueen kehittyminen.
Tuusulan sisäisten linjojen päiväliikenteen kehittämisessä tulee syyskauden 2020 lisäksi varautua tarjoamaan linjoilla 964, 965 ja 966 vuorotarjontaa jo kesäkaudella 2020. Kesäliikennetarjonnan osalta oleellisimpana tavoitteena on kunnan sisäisten asiointiyhteyksien järjestyminen.
Tarjonnan kehittämiseen myös suoran Helsingin suunnan liikenteen osalta tulee varautua jo vuoden 2020 alusta mikäli matkustuksen määrä tai ajoittuminen sitä perustellusti vaatii. Linjan 643 (Hyrylä-Hakaniemi) osalta tulee tarkastella mm. liikennöinnin jatkamisen tarve noin klo 21 asti.
Lipputulotavoitteet TTS-kaudella
HSL ei vuodelle 2020 esitä merkittäviä lipputuotteiden hinnanmuutoksia. Tuusulan kannalta suunnitelma on kannatettava. TTS:ssä esitetyssä kuntaosuuslaskelmassa arvioitu Tuusulaan kohdentuvan lipputulokertymän 1,5 prosentin vuotuinen kasvu vuosina 2021 ja 2022 on sama kuin koko HSL-alueen tuloslaskelmaluonnoksessa. Kunta katsoo arvion olevan tässä vaiheessa sopiva. Tuusulan uuden elokuussa käyttöön otetun linjaston vaikutuksia lipputulokertymään tulee seurata tiiviisti. Lipputulokertymästä ja sen kehityksestä tulee seuraavaa toiminta- ja taloussuunnitelmaa varten tehdä analyyttisempi arvio kevätkaudella 2020.
Kuntaosuuksien taso sekä kuntakohtaisen ylijäämän käyttö tai alijäämän takaisin maksaminen suunnitelmakaudella
Tuusulan kunnalle toiminta- ja taloussuunnitelmassa on esitetty kuntaosuuden tasoa 2,465 M€ vuodelle 2020 ennen kertyneen ylijäämän tai suurten kaupunkiseutujen joukkoliikenteen tukiosuuden vähentämistä. Vähennysten jälkeen vuoden 2020 kuntaosuudeksi on arvioitu 1,97 M€. Vuotta 2021 koskevassa laskelmassa kuntaosuuden taso ennen vähennyksiä on hieman korkeampi, 2,505 M€. Vuotta 2022 koskevassa laskelmassa vastaava luku on 2,544 M€. Vähennysten euromääräinen taso on vuosina 2021 ja 2022 arvioitu samaksi kuin vuoden 2020 laskelmassa. Vähennysten jälkeen vuoden 2021 kuntaosuudeksi on arvioitu 2,01 M€ ja vuoden 2022 kuntaosuudeksi 2,049 M€.
Vuodelle 2020 esitetyllä kuntaosuuden tasolla kunnan subventio-osuus on 32,1 %. Tuusulan kunta on valmis nostamaan vuoden 2020 kuntaosuuden tasoa 150 000 €:lla vuositasolla perusteena lausunnossa esitetty liikenteen palvelutason parantaminen. Tällöin kunnan subventio-osuus nousisi tasolle 33,5 %.
Tuusulan kunnalla arvioidaan olevan 1,068 M€ ylijäämäkertymää vuoden 2019 lopussa. Toiminta- ja taloussuunnitelmassa esitetyssä kuntaosuuslaskelmassa vuo-sille 2020-2022 tämä ylijäämä on suunniteltu käytettävän vuosittain 0,356 M€:n suuruisena kuntaosuudesta tehtävänä vähennyksenä. Kunta katsoo, että vuonna 2020 ylijäämän voidaan tarvittaessa käyttää suunniteltua enemmän mikäli U-liikennenousuista synty ennakoitua suurempia kustannuksia kunnalle tai Hyrylä-Helsinki –vuorotarjonnan kehittäminen sitä edellyttää. Ylijäämän käytöstä tulee näissä tilanteissa sopia ennalta kunnan kanssa.
Tarkastusmaksun korottaminen
Tuusulan kunta ei vastusta tarkastusmaksun korottamista nykyisestä 80 €:sta 100 €:oon vuonna 2020. Nykyinen tarkastusmaksun taso on alhainen suhteessa ABCD –vyöhykkeen kuukausilipun hintaan.
Liitteet
- Lausuntopyyntö 14.6.2019
- Ote HSL:n hallituksen pöytäkirjasta, §74 14.6.2019
- HSL:n alustava toiminta- ja taloussuunnitelma 2020-2022