Perustelut
Asia
Keski-Uudenmaan ympäristökeskus jatkoi vuosina 2020 ja 2021 Nurmijärven järvien veden laadun seurantaa. Nurmijärven järvien veden laatua on seurattu jo kauan, ja pitkät aikasarjat antavat arvokasta tietoa järvien pitkän aikavälin muutoksista. Sääksjärvestä ja Valkjärvestä otetaan näytteet vuosittain, kun taas Herustenjärvistä ja Vaaksinjärvestä otetaan näytteet joka toinen vuosi. Järvien veden laatu pysyi seurantajaksolla pääosin edellisvuosien kaltaisena, eikä suuria muutoksia havaittu. Ekologiselta tilaltaan Sääksjärvi on luokassa hyvä, Vaaksinjärvi erinomainen ja Valkjärvi tyydyttävä. Herustenjärvien ekologista tilaa ei ole luokiteltu.
Vuosien välinen vaihtelu veden laadussa selittyy osaksi säätilan vaihteluilla. Kuivina vuosina valuma-alueelta järviin huuhtoutuva kuormitus jää yleensä alhaiseksi. Suuri sadanta puolestaan lisää valuma-alueelta järveen huuhtoutuvien maa-aineksen, fosforin ja typen määriä, etenkin jos sade tulee kasvipeitteettömänä aikana lokakuusta huhtikuuhun. Viime vuosina yleistyneet leudot talvet ovat lisänneet talviaikaista kuormitusta, kun lumipeite suojaa maata aiempaa lyhyemmän ajan. Vuosi 2020 oli Suomessa ennätyksellisen lämmin etenkin talviaikaan sekä harvinaisen sateinen. Vuosi 2021 oli keskilämpötilaltaan tavanomainen, mutta toisaalta kesäkuu oli Suomen mittaushistorian lämpimin ja myös heinäkuussa oli harvinaisen lämmintä. Sekä kesä- että heinäkuun sademäärät jäivät harvinaisen alhaisiksi. Elokuussa keskilämpötila oli tavanomainen, mutta sademäärä oli poikkeuksellisen suuri.
Veden laatu
Länsi-Herusen alusveden happipitoisuus oli lopputalvella 2021 alentunut, Itä-Herusessa happitilanne säilyi hyvänä. Kesällä 2021 molempien Herustenjärvien happitilanne pysyi hyvänä. Kokonaisfosforin pitoisuus alusvedessä oli pintavettä selvästi korkeampi kesällä 2021. Länsi-Herusen a-klorofyllipitoisuus laski elokuun 2019 nousun jälkeen aiempien vuosien tasolle, Itä-Herusen puolestaan nousi vuoden 2019 laskun jälkeen aiempien vuosien tasolle. Herustenjärvien pH-arvo on varsin alhainen, mutta pysynyt viime vuosina suunnilleen samalla tasolla. Itä-Herusessa oli havaittavissa lievää pH-arvon nousua edellisvuosiin verrattuna kesänäytteiden osalta.
Sääksjärven happitilanne pysytteli vuosina 2020 ja 2021 edellisvuosien tasolla. Sääksjärven kokonaisfosfori- ja kokonaistyppipitoisuudet pysyttelivät pääsääntöisesti edellisvuosien tasolla, tosin pintaveden kokonaisfosforipitoisuus sai etenkin heinäkuussa 2020 järven keskiosan näytepisteessä selvästi normaalia suuremman arvon. Järven a-klorofyllipitoisuus oli varsin alhainen. Sääksjärven vuoden 2021 pohjaeläinnäytteistä löytyi yhteensä 8 eri lajia. Pohjaeläintutkimuksen tarkemmat tulokset tullaan julkaisemaan Uudenmaan järvien syvännepohjaeläimet 2019 - 2022 raportissa.
Vaaksinjärven alusveden happipitoisuus oli heinäkuussa 2020 harvinaisen korkea. Elokuussa alusveden happipitoisuus oli jälleen tavanomaisella alhaisella tasolla. Vaaksinjärvelle hapen vähentyminen alusvedessä kerrostuneisuuskausien aikana on normaalia. Alusveden alhainen happipitoisuus näkyy jossain määrin alusveden kokonaisfosforipitoisuuksissa. Vaaksinjärven a-klorofyllipitoisuus oli varsin alhainen, tosin elokuussa 2020 mitattiin suurin järvellä koskaan mitattu arvo. Klorofyllipitoisuudessa onkin nähtävissä lievä nouseva trendi. Vaaksinjärven vuoden 2020 kasviplanktonnäyte kuvasti erinomaista luokkaa.
Valkjärven alusveden happipitoisuus laski erittäin alas sekä vuoden 2020 että 2021 kesällä. Vuonna 2021 testattiin hapettimien myöhennettyä käynnistämistä ja hapettimet käynnistettiin vasta heinäkuun alussa, kun alusveden happipitoisuus oli laskenut varsin alas. Hapettimien käynnistämisen myötä happipitoisuus parani, mutta laski uudestaan alas elokuussa. Valkjärvellä havaittiin sinilevää sekä vuoden 2020 että 2021 kesällä ja tuolloin pintaveden pH-arvo nousi yli 9 ja pintavedessä esiintyi hapen ylikyllästystä. Valkjärven elokuun 2019 kasviplanktonnäytteen runsain leväryhmä oli piilevät (Diatomophyceae) ja syyskuun 2019 näytteen puolestaan sinilevät (Cyanophyceae).
Pohdintaa
Vesienhoidon tavoitteena on saavuttaa kaikkien vesien hyvä tila vuoteen 2027 mennessä. Niissä vesistöissä, joissa hyvä tai erinomainen tila on saavutettu, tila ei saisi heikentyä tulevaisuudessa. Sääksjärven ja Vaaksinjärven osalta tulee kiinnittää huomiota hyvän tai erinomaisen tilan säilyttämiseen. Erityistä huomiota tulisi kiinnittää järvien valuma-alueilla tehtäviin toimiin, joista voi aiheutua ravinnekuormitusta. Metsien hakkuut ja ojitukset uhkaavat etenkin monien latvajärvien tilaa. Myös kiinteistökohtaisten jätevesijärjestelmien kunnostaminen on olennaista ulkoisen kuormituksen vähentämiseksi.
Valkjärven osalta ekologista tavoitetilaa ei ole vielä saavutettu. Jotta tavoitetila saavutettaisiin, tulee tulevina vuosina panostaa Valkjärveen tulevan ulkoisen kuormituksen vähentämiseen. Vaikka Valkjärven valuma-alue ei ole kovin laaja, on valuma-alueella Valkjärven vedenlaatuun kuitenkin suuri vaikutus, joka korostuu entisestään ilmastonmuutoksen aiheuttaman valunnan lisääntyessä. Nurmijärven kunta on hakenut avustusta Lähtelänojan kunnostamiseen. Lähtelänojan valuma-alue on suurin Valkjärven osavaluma-alue ja Lähtelänoja kuljettaa Valkjärveen paljon hulevesiä. Lähtelänojaa on tarkoitus kunnostaa siten, ettei uomaeroosiota synny ja virtaamapiikit tasoittuvat. Kunnostustoimet toteutetaan vuosien 2022 ja 2023 aikana. Kunnostushankkeessa on tarkoitus myös seurata Lähtelänojan vedenlaatua ennen kunnostustoimia, kunnostuksen aikana ja kunnostuksen jälkeen, jolloin nähdään, miten toimet vaikuttavat Lähtelänojasta Valkjärveen kohdistuvaan kuormitukseen.
Valkjärven kunnostussuunnitelma on tehty vuonna 2009. Suunnitelman toimenpiteistä Valkjärvellä on säännöllisesti tehty vain hapetusta kahdella hapettimella. Pienempi hapetin on tarkoitus uusia vuonna 2024. Kunnostussuunnitelmaa on alustavasti alettu päivittää, mutta päivitystä on syytä edelleen jatkaa ja ennen kaikkea laajentaa kunnostustoimenpiteitä muuhunkin kuin vain hapetukseen. Uudenmaan vesistökunnostusverkoston avulla voitaisiin mahdollisesti myös lisätä konkreettisten vesienhoitotoimenpiteiden määrää sekä tukea paikallisten kunnostustoimijoiden toimintaa. Nurmijärven alueella vesistökunnostusverkoston toimijana on Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry.
Nurmijärven järvien pitkään jatkunutta veden laadun seurantaa on syytä edelleen jatkaa. Veden laadun seurannan lisäksi järvillä olisi tarpeen tehdä myös biologista seurantaa. Uudenmaan ELY-keskus seuraa Valkjärven ja Vaaksinjärven kasviplanktonia kolmen vuoden välein. Sääksjärven kasviplanktonin ja vesikasvillisuuden tutkimus sisältyy Sääksjärven velvoitetarkkailuohjelmaan. Herustenjärvillä olisi tärkeää tehdä myös säännöllistä biologista seurantaa. Kasviplanktonin ja vesikasvillisuuden lisäksi jatkossa tulisi tutkia myös pohjaeläimiä, kalastoa ja eläinplanktonia sekä tehdä haitallisten aineiden seurantaa. Herustenjärviltä ollaan tekemässä ahventen elohopeaselvitystä vuonna 2022 ja se on tarkoitus tehdä myös Vaaksinjärveltä.
Raportti Nurmijärven järvien veden laadusta 2020 - 2021 on liitteenä.
Ehdotus
Esittelijä
-
Leena Sjöblom, ympäristökeskuksen johtaja, leena.sjoblom@tuusula.fi
Keski-Uudenmaan ympäristölautakunta päättää merkitä tiedoksi raportin Nurmijärven järvien veden laadusta vuosina 2020 - 2021.