Keski-Uudenmaan ympäristölautakunta, kokous 10.12.2019

Pöytäkirja on tarkastettu

§ 127 Lausunto jätelautakunta Kolmenkierron ehdotuksesta jätehuollon palvelutasoksi

TUUDno-2019-2201

Valmistelija

  • Kaisa Autio-Nousiainen, ympäristötarkastaja, kaisa.autio-nousiainen@tuusula.fi
  • Katariina Serenius, ympäristövalvontapäällikkö, katariina.serenius@tuusula.fi
  • Jaana Niemi-Aro, vs. terveysvalvonnanpäällikkö, jaana.niemi-aro@tuusula.fi
  • Tapio Reijonen, ympäristönsuojelupäällikkö, tapio.reijonen@tuusula.fi

Perustelut

Lausuntopyyntö
Kuntien yhteinen jätelautakunta ja jätehuoltoviranomainen, jätelautakunta Kolmenkierto, on valmistellut ehdotuksen jätehuollon palvelutasoksi. Ehdotus koskee Hattulaa, Hausjärveä, Hyvinkäätä, Nurmijärveä, Hämeenlinnaa, Janakkalaa, Järvenpäätä, Keravaa, Loppea, Mäntsälää, Nurmijärveä, Riihimäkeä, Tuusulaa ja Valkeakoskea. Jätelautakunta pyytää asiassa kunnan ympäristönsuojelu- ja terveydensuojeluviranomaisten lausuntoa. Lausunto tulee toimittaa 31.12.2019 mennessä.

Ehdotus jätehuollon palvelutasoksi
Jätehuollon palvelutasossa määritellään millaisia palveluita kuntalaisille ja kiinteistöille tarjotaan. Palvelutaso on määritelty yhteistyössä omistajakuntien, Kiertokapula Oy:n ja jätelautakunta Kolmenkierron kanssa. Palvelutaso määritellään kunnan vastuulle kuuluvan jätteen jätehuollon osalta koko jäteyhtiön toiminta-alueen kunnille yhteisesti. Palvelutaso määritellään nyt ensimmäistä kertaa jätelautakunnan toimialueella. Palvelutasoehdotuksessa on kuvattu palvelun vähimmäistaso (nykytaso) sekä mittari, jonka avulla palvelutason toteutumista seurataan ja kehittämistavoite. Tavoitevuosi on 2022. Mikäli tietyn asian palvelutaso on arvioitu riittäväksi, ei kehitystavoitetta ole asetettu.

Tavoitteiden asettelussa on huomioitu palvelujen rahoitus: jätelain mukaan kunnan on perittävä jätehuollosta jätemaksua, jolla katetaan tehtävän hoitamisesta aiheutuvat kustannukset. Tällä hetkellä useat jätehuollon palvelut rahoitetaan jätteen käsittelymaksusta saatavilla tuloilla. Mikäli palvelutasoa halutaan merkittävästi nostaa, tulee harkittavaksi kaikilta asuinkiinteistöiltä laskutettavan jätehuollon perusmaksun käyttöönotto. Jätemaksu on kokonaisuudessaan syytä pitää kohtuullisella tasolla. Palvelutason käytännön toteuttamisesta vastaa pääosin Kiertokapula Oy ja toteutumisen seurannasta jätelautakunta Kolmenkierto. 

Palvelutaso on määritelty seuraavien jätehuoltopalveluiden osalta:

  • Kiinteistöittäinen jätteenkuljetus, kunnan vastuulle kuuluva seka-, kuiva-, ja biojäte
  • Sekalaisen yhdyskuntajätteen aluekeräyspisteet
  • Hyötyjätteet
  • Jäteasemapalvelut/kuntien varikot
  • Vaarallisten jätteiden vastaanotto
  • Muut jätteet
  • Muut Kiertokapula Oy:n tarjoamat palvelut
  • Saostus- ja umpisäiliölietteet
  • Palveluneuvonta
  • Tiedotus ja neuvonta
  • Jätehuollon viranomaispalvelut

Ehdotus jätehuollon palvelutasoksi on toimitettu ympäristölautakunnalle liitteenä.

Lautakunnalle toimitetaan tiedoksi oheisaineistona Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry:n 7.11.2019 päivätty lausunto ehdotuksesta jätehuollon palvelutasoksi.

Ehdotus

Esittelijä

  • Risto Mansikkamäki, ympäristökeskuksen johtaja, risto.mansikkamaki@tuusula.fi

Keski-Uudenmaan ympäristölautakunta päättää antaa seuraavan lausunnon jätelautakunta Kolmenkierrolle ehdotuksesta jätehuollon palvelutasoksi:

Keski-Uudenmaan ympäristölautakunnan lausunto
Ympäristölautakunta katsoo, että jätehuollon palvelutason määrittely on erittäin hyvä asia. Ympäristölautakunta haluaa tuoda esille, että hyötyjätteiden täydentävälle keräykselle (ekopiste/hyötyjätepiste) on tarvetta ympäristölautakunnan toimialueen kunnissa. Pientaloalueiden lähellä tulisi olla hyötyjätepisteitä, joihin asukkaat saisivat vaivattomasti toimittaa kaikki hyötyjäejakeet (metalli, keräyspaperi, lasi-, kartonki- ja muovipakkaukset) keräykseen. Tämä tukisi myös jätelain (646/2011) 8 §:n mukaista etusijajärjestystä jätteiden kierrättämisestä. Ympäristölautakunnan käsityksen mukaan pientaloasukkaat kuljettavat hyötyjätteitä pitkiäkin matkoja yli kuntarajojen, jotta hyötyjätteet saadaan kierrätykseen. Toisaalta taas jätteiden kierrätystä ei tehdä, kun hyötyjätepisteiden saavutettavuus on huono. Uusien ekopisteiden sijoittamisessa tulee huomioida, että niistä ei aiheuisi lähiasutukselle ympäristö- ja viihtyvyyshaittaa. Vaihtoehtona voisi selvittää monilokerokeräyksen käyttöönottoa. Monilokerokeräyksellä pientalot pystyisivät lajittelemaan jätteensä helposti omalla kiinteistöllä. Jätteiden kierrätyksestä tulisi tehdä mahdollisimman helppoa ja vaivatonta, jotta valtakunnallisiin kiristyviin kierrätystavoitteisiin päästäisiin.

Ympäristölautakunnan toimialueen kunnissa tulisi tarjota lisää jäteasemapalveluita tai muuta korvaavaa palvelua kuntalaisille. Järvenpään, Keravan, Mäntsälän, Nurmijärven ja Tuusulan kuntien alueelta jätteitä valuu muiden jätehuoltoyhtiöiden alueille etelään, itään ja pohjoiseen. Em. kuntien alueella on noin 180 000 asukasta, joka on noin 47 % jätelautakunnan toiminta-alueen asukasmäärästä, jolloin myös asumisessa syntyvän jätteen vastaanotolle ja jätehuollon palveluille on suuri tarve. Tällä hetkellä alueella on kaksi jäteasemaa sekä ja yksi kunnan varikko, joissa otetaan vastaan asumisessa syntyvää jätettä. Liian harva jätteiden vastaanottopaikkojen verkosto aiheuttaa roskaantumista, kun jätteitä dumpataan metsiin ja autoteiden varsiin. Usein kyseessä on juuri asumisessa syntyvää jätettä. Tämä koskee myös puutarhajätettä, jotka päätyvät usein yksityisten maanomistajien tai kuntien maille. Puutarhajätteiden vastaanottoon tulisi panostaa ja vastaanottopaikkojen tulisi olla lähellä asutusta, jolloin jätteistä pääsisi eroon helposti ja huokeasti. 

Palvelutason määrittelyssä on otettu käyttöön termi "toiminnallinen alue", jolla tarkoitetaan yhden tai useamman taaja-asutusalueen kokonaisuutta, jolla välimatkat pysyvät kohtuullisena. Ympäristölautakunnan näkemyksen mukaan toiminnallisen alueen määrittely on tällä hetkellä liian epämääräinen. Ympäristölautakunta haluaa tuoda esille, että toiminnallista aluetta määriteltäessä on otettava huomioon asukastiheys sekä asukkaiden luonnollinen asiointisuunta palveluihin. Toiminnallisen alueen määrittelyssä tulee määrittää myös kohtuullinen maksimietäisyys jäteasemalle.

Lisäksi tulee kiinnittää huomiota siihen, että asukkaille tarjottaviin ilmaispalveluihin ei yritykset voisi tuoda jätteitä. Ympäristönsuojeluviranomaisen valvontatyössä on tullut esille, että yritykset vievät etenkin vaarallisia jätteitä asukkaille tarkoitettuihin palveluihin, jolloin niiden käsittelystä syntyvät kustannukset jäävät kuntalaisten maksettaviksi.

Ympäristölautakunta toteaa, että jätehuollon palvelutason määrittelyssä tulisi kiinnittää huomiota eniten em. asioiden ja palveluiden kehittämiseen ja saavutettavuuteen.

Päätös

Ehdotus hyväksyttiin.

Lisäksi ympäristölautakunta päätti yksimielisesti jäsen Jaska Salosen ehdotuksesta esittää jätelautakunta Kolmenkierrolle alueellisesti kohdennettujen (esim. kunta- ja kylätaso) jätehuollon palvelutarvetta selvittävien asukaskyselyjen tekemistä, kun jätehuollon palvelutasoa seuraavan kerran määritellään jätelautakunnan toiminta-alueella.

Tiedoksi

Jätelautakunta Kolmenkierto (sähköisesti)

Muutoksenhaku

Päätöksestä ei saa tehdä kuntalain 136 §:n mukaan oikaisuvaatimusta eikä kunnallisvalitusta, koska päätös koskee vain valmistelua tai täytäntöönpanoa.