Ikäihmisten neuvosto, kokous 26.10.2022

Perustelut

Palveluverkkosuunnitelmasta palveluiden järjestämistä ja palveluverkkoa koskevaan suunnitelmaan

Tuusulan kunnan palveluverkkosuunnitelma hyväksyttiin ensimmäisen kerran 12.11.2018, jonka jälkeen sitä päivitettiin vuosittain valtuuston talousarviokokouksen yhteydessä 9.12.2019, 7.12.2020 ja 13.12.2021. Palveluiden järjestämistä ja palveluverkkoa koskeva suunnitelma kuvaa sekä hyväksytyn palveluverkko-ohjelman että tarkastelee, laajemmin millaisia palveluita nyt ja tulevaisuudessa tuotamme. Kuvaamme palveluiden nykytilan ja keskeisimmät muutoshaasteet toimintaympäristön, lainsäädännön tai havaittujen palveluiden laatua koskevien muutostarpeiden kautta.  Osana tämän suunnitelmaa yhteenvetoa esitämme, mitä palveluita me tarkastelemme laajemmin tulevien vuosien aikana.

Palveluverkkosuunnitelman uudistaminen on tullut ajankohtaiseksi myös uudistuneen kuntastrategian, kuluvan valtuustokauden pormestariohjelman ja hyvinvointialueuudistuksen myötä. 
Palveluverkkosuunnitelman ja palveluiden järjestämistä ja palveluverkkoa koskeva suunnitelman taustalla on laajaa poikkihallinnollista yhteistyössä. Suunnitelman etenemistä ohjasi kunnan johtoryhmä ja sekä erillinen työryhmä, jonka puheenjohtajana toimi kansliapäällikkö ja jäseninä toimialueiden kehittämispäälliköt sekä talouden ja palveluverkon asiantuntijat.  Järjestimme vuoden 2022 aikana kaksi johtoryhmien yhteiskokousta suunnitelman valmisteluun. 

Palveluverkkosuunnitelman tueksi tehtiin vuosina 2019 ja 2020 laajaa ennakkovaikutusten arviointia (evaus) sekä erillisiä talouslaskelmia.

Palveluiden järjestämistä ja palveluverkkoa koskevan suunnitelman tavoitteet ovat:

• Kuvata hyväksytyn palveluverkko-ohjelman toteutuminen ja keskeisimpien projektien tilanne 
• Kuvata kunnan palveluiden nykytilanne ja vaihtoehtoiset palveluiden järjestämistavat sekä tulevaisuuden muutoshaasteet 
• Tehdä arviointia tulevaisuuden kunnan palveluista
• Luoda pohja tulevaisuuden henkilöstösuunnitelmille 
• Päättää keskeisimmät tarkastelukohteet 

Palveluiden järjestämisen nykytila ja tulevaisuus sekä kehittäminen

Palveluiden järjestämistä ja palveluverkkoa koskevaan suunnitelmaan on kuvattu sekä palveluiden järjestämisen nykytila että tulevaisuuden muutoshaasteet. Sivistyksen toimialue on pohtinut tulevaisuutta nelikentällä, jossa on kuvattu lähipalveluna toteutettavat palvelut, kuntatasoiset palvelut, seudulliset palvelut ja muut palvelutuottamistavat. Yhteiset palvelut, kasvu ja ympäristö sekä kuntatoimiala on kuvannut palveluiden nykytilan ja tulevaisuuden muutostarpeet.

Keskeisinä muutosvoimat Tuusulassa on nähtävissä seuraavat: 

• Hyvinvointialueiden muodostuminen, kunnan rooli hyvinvointialueen kumppanina, terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen korostumisen 
• Digitalisaatio 
• Väestönmuutokset, väestön kasvun tavoitteet, kasvukunnan edellytysten ylläpitäminen, ikäihmisten määrän voimakas kasvu 
• Osaavan työvoiman saanti, TE-palveluiden siirtyminen valtionhallinnosta kuntiin 
• Henkilöstön saatavuus ja osaamisen kehittäminen 
• Lainsäädännön muutokset

Haluamme olla ketteriä ja kehittää tulevaisuuden kunnan palveluita jatkuvana prosessina. Olemme ottaneet haltuun erilaisia kehittämismenetelmiä, kuten LEAN ja palvelumuotoilu. Tavoitteenamme on mitata entistä paremmin asiakaskokemusta. Kehittämistä tulee tehdä osana arjen toimintaa. Tuusulan kunnassa on käytössä salkkutyökalu, jossa seuraamme sekä strategiaan sidottujen tavoitteiden etenemistä että erilaisia kehittämistoimia. Kuntalaislähtöinen kehittäminen on hyväksytty osana kunnan osallisuusmallia.  

Palveluverkko-ohjelman toteutuminen

Vuonna 2018 hyväksytyn ja vuosittain päivitetyn palveluverkkosuunnitelman toteuttamiseksi on käynnistetty vuoden 2021 alussa palveluverkko-ohjelma, jolla johdetaan palveluverkon toteutusta hyväksytyn ohjelmamallin mukaisesti. Ohjelman tavoitteena on toteuttaa palveluverkkosuunnitelma hallitusti, kustannustehokkaasti sekä laaditun aikataulun ja laatutavoitteiden mukaisesti halliten samalla ohjelman tunnistettuja riskejä. Tavoitteena on toteuttaa ohjelma niin, että kokonaisvaikutus kunnan talouteen on pitkällä aikavälillä positiivinen. 

Ohjelman organisaatio koostuu ohjausryhmästä, työryhmästä, ydintiimistä, projekteista sekä poikkileikkaavista projekteista. Ohjelma raportoi kuukausiraportilla ohjelman etenemisestä ohjausryhmälle, jona toimii kunnan johtoryhmän ja poliittisen johtoryhmän yhteiskokous. 

Ohjelma koostuu seuraavista projekteista: 

• päiväkoti Martta Wendelin
• lukio ja kulttuuritalo Monio
• Tuusulanjärven kampus
• Riihikallion monitoimikampus
• Rykmentinpuiston monitoimikampus
• Peltokaaren päiväkoti
• Lahelan monitoimikampus
• Jokelan kampus

Lähtökohdat kunnan palveluiden ja palveluverkon kehittämiselle pormestariohjelmasta ja kuntastrategiasta

Tuusulan pormestariohjelman (2021-2025) mukaan olemme sitoutuneet edistämään palveluverkon investointeja valtuustokauden aikana. Pyrimme luopumaan vajaakäyttöisistä kiinteistöistä nopeasti tai tehostamaan niiden käyttöä. Lasten ja nuorten hyvinvoinnin keskeisenä teemana on terveet ja pedagogisesti toimivat tilat niin varhaiskasvatuksessa kuin opetuksessa. Pormestariohjelman mukaan Tuusula jatkaa nollatoleranssia sisäilmaongelmien kohdalla.  

Syksyllä 2021 hyväksytyn valtuustokauden 2021-2025 strategian mukaan Tuusulan visio on ”Elämisen taidetta kestävästi kasvavassa Tuusulassa”. Tuusulan visiota toteuttaa kolme strategista päämäärää. 

Mahdollisuuksia kasvaa ja menestyä -päämäärää toteuttamaan on asetettu viisi valtuustokauden tavoitetta. Niistä kolmella on vahva yhdyspinta palveluverkon uudistamiseen ja sitä kautta kunnan veto- ja pitovoiman kasvattamiseen: 

1. Tarjoamme laadukkaat ja saavutettavat palvelut uudistuvassa ympäristössä. 
2. Luomme tiiviimpiä keskusta-alueita, jotka mahdollistavat monipuolisemmat palvelut
5. Tarjoamme upeat ja uudistuvat mahdollisuudet kulttuuriin, vapaa-aikaan ja harrastamiseen 

Tuusulassa on hyvä elää -päämäärää toteuttamaan on asetettu viisi valtuustokauden tavoitetta. Päämäärä korostaa laadukkaiden palveluiden ja osallisuuden merkitystä ihmisten hyvinvoinnin luomisessa. Tuusula uudistaa palveluverkkoaan rakentamalla uusia päiväkoteja ja kouluja, jotka tarjoavat myös kuntalaisille yhteisiä olohuoneita ja yhdessä tekemisen paikkoja. Osallisuus, vaikuttaminen ja yhdessä tekeminen voivat tuoda lisää hyvinvointia kaikille. Palveluverkon uudistaminen

6. Kehitämme hyvinvoinnin edellytyksiä ja mahdollisuuksia. Ehkäisemme pahoinvointia, eriytymistä ja yksinäisyyttä. 
7. Vahvistamme kunnan, asukkaiden ja yhteisöjen yhteistyötä ja kumppanuutta 
8. Olemme osallisuuden edelläkävijä ja jatkamme demokratian eri muotojen ja osallistumisen tapojen kehittämistä 
9. Olemme kasvatuksen ja koulutuksen kärkikunta vahvistaen yhdenvertaisuutta ja elinikäistä oppimista 
10. Varmistamme arjen ja lähiympäristön turvallisuuden 

Tuusula kehittyy kestävästi -päämäärää toteuttamaan on asetettu neljä valtuustokauden tavoitetta. Päämäärä tuo esiin kunnan kestävyys- ja ilmastoteot, työn luonnon monimuotoisuuden vaalimiseen ja esimerkiksi maankäytön ja liikkumisen merkityksen ilmaston kannalta kestävässä elämässä. Kestävä kuntatalous sisältyy tämän päämäärän alle ja toteutamme kasvun ja talouden hallintaohjelmaa. Kahdella päämäärän tavoitteista on vahva kytkös palveluverkkoon. 

11. Rakennamme kestävää tulevaisuutta ja edistämme ilmastotekoja kaikessa toiminnassa 
14. Kasvamme taloudellisesti kestävästi rakenteita ja toimintatapoja uudistaen  

Taustaa palveluverkon kehittämiselle Tuusulassa

Aiemmin hyväksytyssä Tuusulan kunnan palveluverkkosuunnitelmassa on todettu, että palveluverkon kehittäminen on välttämätöntä talouden, kiinteistöjen kunnon ja laajojen sisäilmaongelmien johdosta.  Kunnan palveluverkon keskeisen rungon muodostavat varhaiskasvatuksen ja koulujen palveluverkko. Varhaiskasvatuksen suunnitelmien ja perusopetuksen opetussuunnitelmien asettamat vaateet puoltavat palveluverkon kehittämistä. Osa kouluista ei enää sijaitse tarkoituksenmukaisissa paikoissa väestön sijoittumiseen nähden ja niiden tilalliset suunnitteluratkaisut ovat opetuksen näkökulmasta katsottuina vanhentuneet. Tavoitteena on myös lisätä tilojen yhteiskäyttöä ja avata palveluverkon tiloja asukas- ja yhteisökäytölle.

Sosiaali- ja terveystoimen palveluverkkoon liittyvät ratkaisut tehdään Keski-Uudenmaan sote- kuntayhtymässä vuoden 2022 aikana ja vuoden 2023 alusta lukien perustettavalla hyvinvointialueella. Sosiaali- ja terveyspalveluiden tilojen osalta on tarkoituksenmukaista ylläpitää niiden käytettävyyttä nykyisiin toimintoihin. Keusote on laatinut palveluiden kehittämisen suunnitelman. Tuusulan kunnan osalta on keskeistä, että sote-palveluita on tarjolla kaikissa kuntakeskuksissa ja saamme täyden palvelun perhekeskuksen Tuusulaan. Uusissa monitoimikampuksissa mahdollistuu entistä paremmin matalankynnyksen hyvinvointipalvelut.  

Tilakonsultit Oy;n tekemän varhaiskasvatuksen ja koulujen palveluverkkoselvityksen (7.2.2018) johtopäätösten mukaan Tuusulan kunnan palveluverkko on vanhentunut teknisesti, toiminnallisesti ja suhteessa kunnan väestörakenteeseen. Palvelukapasiteettia on liikaa pienissä kyläkouluissa, jotka eivät kykene tarjoamaan uudistetun opetussuunnitelman mukaisia tiloja. Taajamien koulut ovat täynnä ja niihin kohdistuu laajentamistarvetta. Vanhentuneen kouluverkon uudistaminen on järkevää palvelun laadun, koulujen sisältämien riskirakenteiden ja talouden kannalta. 

Kiinteistönylläpidon saattaminen kestävälle pohjalle edellyttää, että palveluverkko on mitoitettu vastaamaan kuntalaisten tarpeita sekä kunnan taloudellista kantokykyä. Tilankäytön tehostaminen vaikuttaa ajan mittaan vähentävästi myös investointitarpeisiin. Lisäksi säästöjä saadaan aikaan, kun rakennusten energiatehokkuus paranee uusinvestointien myötä. Uusilla rakennushankkeiden toteuttamismalleilla on mahdollisuus saada aikaan kustannussäästöjä sekä parantaa rakennusten koko elinkaaren aikaista hoitoa ja ylläpitoa. Kaikkiaan uusilla rakennushankkeilla voidaan parantaa kunnan palveluverkon kokonaistehokkuutta ja -kustannuksia. 

Kunta pyrkii realisoimaan vajaakäytössä olevaa kiinteistöomaisuutta. Vajaakäyttöisten kiinteistöjen kehittämis- ja realisointisuunnitelman toimeenpanoa edistetään valtuuston 8.6.2020 päätöksen mukaisesti. Vajaakäyttöisten kiinteistöjen realisoinnista arvioidaan saatavan vuoteen 2031 mennessä yhteensä noin 30 milj. euron myyntitulot (10 milj. euron myyntivoitot). Myös kiinteistöjen ylläpitokustannuksia voidaan vähentää merkittävästi realisointien myötä.

Ehdotus

Esittelijä

Ikäihmisten neuvosto päättää

• hyväksyä osaltaan palveluiden järjestämistä ja palveluverkkoa koskevan suunnitelman ja
• ehdottaa kunnanhallitukselle ja edelleen valtuustolle, että

VALTUUSTO päättää

• hyväksyä paveluiden järjestämistä ja palveluverkkoa koskevan suunnitelman.

---

Puheenjohtaja avasi keskustelun. Käydyn keskustelun perusteella ikäihmisten neuvosto päätti yksimielisesti lausua seuraavasti:

"Palveluiden järjestämistä ja palveluverkkoa koskeva suunnitelmassa tulisi huomioida kaksi keskeistä kokonaisuutta tuusulalaisten ikäihmisten kannalta:

1. Ikäihmisten voimakkaasti kasvava määrä ja kunnan pito- ja vetovoima ikäihmisten näkökulmasta

• Ikäihmisille suunnatut palvelut heikolla tasolla. Ikäihmisten hyte-palveluihin tulee panostaa nykyistä enemmän Tuusulassa. Myös kulttuuri- ja vapaa-aikapalveluiden tarjonnasta on huolehdittava, esim. elokuvanäytökset, taidenäyttelyt jne. Kirjastopalveluiden keskeinen sijainti tärkeää ikäihmisille. Kaupallisten palveluiden yhteyteen toivotaan elämyksellisyyttä ikäihmisten iloksi - kahviloita, pikkuputiikkeja, markkinoiden pitopaikkaa jne.
• Ikäihmisten kokoontumistilat ja erilaisten tilojen päiväkäyttö (iltakäyttö ei sovellu ikäihmisille) varmistettava. Toiveissa on ihan omia tiloja ikäihmisten kokoontumisille ja eläkeläisyhdistyksille keskeisillä sijainneilla eri puolilla kuntaa esim. kampuksilla
  • Yksinäisyys tappaa (mm. sairastavuuden kasvaessa) ja sosiaalisen kanssakäymisen edellytykset varmistettava eri puolilla kuntaa
  • Kampuksilla on mahdollistettava ikäihmisten päiväaikaiset tapaamiset
  • Hyrylän uuden sote-keskuksen yhteyteen toivotaan toteutettavan ikäihmisten kokoontumistiloja. Toiveissa on myös mahdollisuus yhteiskäyttää Prisma-keskuksessa olevia kokoontumistiloja.
  • esim. Kellokoskella ei ole riittävän suuria tiloja ikäihmisten tapaamiselle muualla kuin koulukeskuksessa. Haasteena on, että tilojen yhteiskäyttö koulukeskuksessa ei toimi. Syksyn aikana esim. 2/3 kirnu-salin käyttökerroista peruttu koulun toimesta. Yhteisötila Kellotupa on liian pieni 70-80 hlö kuukausittaisille ikäihmisten tapaamisille.
  • Ulkotilat ja katetut ulkotilat ja niiden kehittäminen on myös huomioitava, esim. shakkipelilauta, boccia-kenttä ja penkit lisäävät ulkotilan käyttömahdollisuuksia
• Tuusulan haja-asutusalueiden pito- ja vetovoima huolestuttaa.
• Kulkuyhteyksiä ja joukkoliikennettä/kutsuliikennettä kyliltä parannettava palveluihin ja keskusta-alueille

2. Yhteiskunnan digitalisaatio lisääntyy ja ikäihmisten digikyvykkyyksistä huolehdittava

• Monien asioiden hoito siirtyy digitaaliseksi ja jos digiasiointi ei onnistu, on vaarassa ikäihmisten syrjäytyminen ja yhteiskunnan kyydistä tipahtaminen
  • tämä saattaa johtua esim. osaamisen/tahdon/kiinnostuksen/laitteiston puutteesta tai fyysisistä rajoitteista johtuen
  • ikäihmisille tulisi mahdollistaa heidän omaehtoista asioimista. Ikäihmiset eivät halua olla toisten autettavana tai heillä ei ole henkilöitä, jotka voisi auttaa
  • kunnan tulisi linjata miten tuetaan digitaitojen kasvattamista ja digilaitteiden saavutettavuutta ja/tai hankintaa
  • inhimillisyys ja sosiaalisen kanssakäymisen merkitys olisi huomioitava
• Kunnan tulee koordinoida ja mahdollistaa tuusulalaisille (ikäihmisille) annettavaa digitukea
• Kunnan tulee tarjota tuusulalaisille fyysisen asioinnin mahdollisuus (keskitetty asiointikanava) digiasioinnin rinnalla
• Kunnan tulee omalta osaltaan mahdollistaa sähköistä asiointia toisen puolesta ja tuettua asiointia"

Päätös

Ehdotus hyväksyttiin.

Ikäihmisten neuvosto päätti lausua seuraavasti:

Palveluiden järjestämistä ja palveluverkkoa koskeva suunnitelmassa tulisi huomioida kaksi keskeistä kokonaisuutta tuusulalaisten ikäihmisten kannalta:

1. Ikäihmisten voimakkaasti kasvava määrä ja kunnan pito- ja vetovoima ikäihmisten näkökulmasta

• Ikäihmisille suunnatut palvelut heikolla tasolla. Ikäihmisten hyte-palveluihin tulee panostaa nykyistä enemmän Tuusulassa. Myös kulttuuri- ja vapaa-aikapalveluiden tarjonnasta on huolehdittava, esim. elokuvanäytökset, taidenäyttelyt jne. Kirjastopalveluiden keskeinen sijainti tärkeää ikäihmisille. Kaupallisten palveluiden yhteyteen toivotaan elämyksellisyyttä ikäihmisten iloksi - kahviloita, pikkuputiikkeja, markkinoiden pitopaikkaa jne.
• Ikäihmisten kokoontumistilat ja erilaisten tilojen päiväkäyttö (iltakäyttö ei sovellu ikäihmisille) varmistettava. Toiveissa on ihan omia tiloja ikäihmisten kokoontumisille ja eläkeläisyhdistyksille keskeisillä sijainneilla eri puolilla kuntaa esim. kampuksilla
  • Yksinäisyys tappaa (mm. sairastavuuden kasvaessa) ja sosiaalisen kanssakäymisen edellytykset varmistettava eri puolilla kuntaa
  • Kampuksilla on mahdollistettava ikäihmisten päiväaikaiset tapaamiset
  • Hyrylän uuden sote-keskuksen yhteyteen toivotaan toteutettavan ikäihmisten kokoontumistiloja. Toiveissa on myös mahdollisuus yhteiskäyttää Prisma-keskuksessa olevia kokoontumistiloja.
  • esim. Kellokoskella ei ole riittävän suuria tiloja ikäihmisten tapaamiselle muualla kuin koulukeskuksessa. Haasteena on, että tilojen yhteiskäyttö koulukeskuksessa ei toimi. Syksyn aikana esim. 2/3 kirnu-salin käyttökerroista peruttu koulun toimesta. Yhteisötila Kellotupa on liian pieni 70-80 hlö kuukausittaisille ikäihmisten tapaamisille.
  • Ulkotilat ja katetut ulkotilat ja niiden kehittäminen on myös huomioitava, esim. shakkipelilauta, boccia-kenttä ja penkit lisäävät ulkotilan käyttömahdollisuuksia
• Tuusulan haja-asutusalueiden pito- ja vetovoima huolestuttaa.
• Kulkuyhteyksiä ja joukkoliikennettä/kutsuliikennettä kyliltä parannettava palveluihin ja keskusta-alueille

2. Yhteiskunnan digitalisaatio lisääntyy ja ikäihmisten digikyvykkyyksistä huolehdittava

• Monien asioiden hoito siirtyy digitaaliseksi ja jos digiasiointi ei onnistu, on vaarassa ikäihmisten syrjäytyminen ja yhteiskunnan kyydistä tipahtaminen
  • tämä saattaa johtua esim. osaamisen/tahdon/kiinnostuksen/laitteiston puutteesta tai fyysisistä rajoitteista johtuen
  • ikäihmisille tulisi mahdollistaa heidän omaehtoista asioimista. Ikäihmiset eivät halua olla toisten autettavana tai heillä ei ole henkilöitä, jotka voisi auttaa
  • kunnan tulisi linjata miten tuetaan digitaitojen kasvattamista ja digilaitteiden saavutettavuutta ja/tai hankintaa
  • inhimillisyys ja sosiaalisen kanssakäymisen merkitys olisi huomioitava
• Kunnan tulee koordinoida ja mahdollistaa tuusulalaisille (ikäihmisille) annettavaa digitukea
• Kunnan tulee tarjota tuusulalaisille fyysisen asioinnin mahdollisuus (keskitetty asiointikanava) digiasioinnin rinnalla
• Kunnan tulee omalta osaltaan mahdollistaa sähköistä asiointia toisen puolesta ja tuettua asiointia