Ikäihmisten neuvosto, kokous 26.10.2022

Pöytäkirja on tarkastettu

§ 38 Keski-Uudenmaan hyvinvointialueen strategia 2023-2025, lausunto

TUUDno-2022-1714

Aikaisempi käsittely

Valmistelija

Virpi Sailas, kansliapäällikkö, virpi.sailas@tuusula.fi
Heidi Hagman, kehittämispäällikkö, heidi.hagman@tuusula.fi

Perustelut

Keski-Uudenmaan sote -kuntayhtymä muuttuu hyvinvointialueeksi 1.1.2023, jolloin sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen järjestämisvastuu siirtyy hyvinvointialueille. Keski-Uudenmaan sote -kuntayhtymän toiminnan lisäksi hyvinvointialueelle siirtyy Uudenmaan päihdehuollon kuntayhtymä Ridasjärven päihdehoitokeskuksen toiminta, osia Eteva kuntayhtymän toiminnasta sekä kunnista koulupsykologeja ja -kuraattoreita.  

Keski-Uudenmaan hyvinvointialueen strategian tulee olla valmis 1.1.2023. Strategian valmistelussa on kuultu niin asukkaita, asiakkaita, päättäjiä kuin henkilöstöä. Strategian valmistelijat pyytävät ajatuksia ja näkemyksiä strategian laatimisen tueksi myös sidosryhmiltä. Jokaisen sidosryhmän toivotaan laativan yhden yhteisen vastauksen kyselyyn. Vastaukset huomioidaan osana hyvinvointialueen strategian laadintaa. Lausuntoja pyydetään 5.9.2022 mennessä. Tuusulan kunta on pyytänyt ja saanut lisäaikaa lausunnon antamiselle. 

Hyvinvointialueella on lain mukaan oltava strategia, jossa aluevaltuusto päättää hyvinvointialueen toiminnan ja talouden pitkän aikavälin tavoitteista. Strategian tulee ohjata koko hyvinvointialueen toimintaa eli sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen palvelujen järjestämistä ja tuottamista. Palvelualuestrategia ja pelastustoimen palvelutasopäätös täydentävät strategiaa tarkemmalla tasolla. 

Kommentoitavana oleva strategialuonnos sisältää hyvinvointialueen tahtotilan, arvot, tavoitteet, painopisteet ja erottautumistekijät. Syksyn aikana työstetään strategiassa onnistumista edellyttävät toimenpiteet sekä keskeiset periaatteet ja avainmittarit, joilla seurataan strategian toteutumista. Hyvinvointialuestrategia viedään Keski-Uudenmaan aluevaltuuston päätettäväksi joulukuussa 2022. 

Tuusulan kunnan lausunto: 

Tuusulan kunta kiittää mahdollisuudesta lausua Keski-Uudenmaan hyvinvointialueen strategialuonnoksesta.  

Strategialausunnoille annettu aika on lyhyt ja siitä syystä ei ole ollut mahdollista tehdä laajaa kuulemista kunnan eri toimielimissä. Lausunto on valmisteltu kunnan johtoryhmässä.  

Strategisten tavoitteiden teemat ovat hyvät. Hyvinvointialueen strategiassa asukas on keskiössä. Strategia huomioi palveluiden laadun, vaikuttavuuden ja sujuvuuden. Hyvinvointialueen henkilöstön näkökulma ja kumppanuudet on huomioitu. Strategia on kuitenkin vielä hyvin ylätasoinen ja siitä puuttuu mm. strategisia tavoitteita konkretisoivat tavoitteet ja tavoitteiden toteutumisen mittarit. Koska strategian sisältöä on avattu vähäisesti, on arviointia niistä vaikea tehdä. Keskeisiä tavoitteita ja toimenpiteitä tulisikin kuvata tarkemmin. Strategisten asiakirjojen kokonaisuuden ja strategisen ohjausjärjestelmän kuvaus olisi liitettävä strategiaan. Myös toimenpidesuunnitelmia tulisi avata. Strategian toteutumisen seurannan kuvausta tulisi vielä täsmentää. Strategisista mittareista todetaan, että ne laaditaan syksyn aikana. Strategian sisällön arviointi kokonaisuudessaan ei vielä ole mahdollista. 

Strategiassa on tunnistettu Keski-Uudenmaan alueen erityispiirteitä ja nykytilaa (mm. väestön kasvu ja ikääntyminen, asukkaiden hyvinvoinnin tila), jotka vaikuttavat palvelutarpeeseen. Tietoon perustuva ennakointi palvelutarpeen ja toimintaympäristön muutoksista tuleekin olla strategiatyön ja strategisen johtamisen perusta. 

Strategiassa todetaan, että väestön terveydentila on Keski-Uudellamaalla keskimääräistä parempi. Alueellisessa yhteistyössä kunnissa on kuitenkin tunnistettu eroja alueen kuntien välillä ja jopa kuntien sisällä. Tällä perusteella hyvinvointi- ja terveyserojen kaventamisen näkökulma sekä ennaltaehkäisevän toiminnan rooli tulee huomioida strategisessa ajattelussa paremmin. Samoin strategiassa pitää korostaa eri kuntien palvelutarpeen näkökulmaa vielä vahvemmin.  

Hyvinvointialuestrategian tulee lain mukaan (laki hyvinvointialueesta §41) koota hyvinvointialueen toiminnan ja talouden pitkän aikavälin tavoitteet. Strategiaan pitääkin sisällyttää vielä selkeämmin myös talouden reunaehdot, koska strategia ohjaa taloussuunnittelua. Tavoitteiden on oltava realistisia, koska kustannuskehityksen on vastattava rahoitusta. 

Strategiaprosessiin on luonnoksen mukaan osallistettu laajasti eri tahoja. Kuntatoimijoiden osallisuus valmisteluun on kuitenkin jäänyt hyvin vähäiseksi. Erityisryhmien osallisuus edellyttää usein aktivointitoimia, esteettömyyttä ja tarvittaessa myös kohtuullisia mukautuksia, että osallisuus tosiasiassa toteutuu. Yhteisen hyvinvoinnin edistämisen yhdyspinnan sitouttaminen strategiaan on todella tärkeää. Jatkovalmistelussa kuntien osallistaminen on taattava. Kunnat tulevat olemaan edelleen tärkeitä yhteistyökumppaneita hyvinvointialueuudistuksen jälkeen. Asukkaiden hyvinvointi ja sen edistäminen on sekä kuntien että hyvinvointialueen yhteinen tehtävä. Strategiassa tuleekin näkyä kumppanuus kuntien kanssa joko tavoitteissa tai painopisteissä. 

Sosiaalipalveluiden ja pelastustoimen näkymättömyys strategiassa kiinnittää huomiota. Vaikka pelastustoimen tarkemmat palvelut esitetään palvelutasopäätöksessä, strategiassa tulee huomioida pelastustoimi tasavertaisena toimijana sote-palvelujen rinnalla. Ilmeisesti turvallisuuteen viittaamalla tarkoitetaan pelastustoimea, mutta tämä kirjaus ei ole riittävä.  

Ehdotus

Esittelijä

Kalle Ikkelä, pormestari, kalle.ikkela@tuusula.fi

Kunnanhallitus päättää

  • antaa asiaselostuksen mukaisen lausunnon Keski-Uudenmaan hyvinvointialueen strategiasta.
  • tarkastaa ja hyväksyä pöytäkirjan kokouksessa.

---

Puheenjohtajan avattua asiasta keskustelun Tuija Reinikainen ja Laura Åvall esittivät päätökseen seuraavan lisäyksen:
"Esitämme, että hyvinvointialueen strategisissa painopisteissä otetaan lisäksi huomioon myös palvelujen aito saavutettavuus ja esteettömyys. Lisäksi ennaltaehkäiseviä palveluja ja varhaisen tuen toimintamalleja tulee innovoida ja vahvistaa yhteistyössä kuntien, kolmannen sektorin toimijoiden ja yritysten kanssa."
Kunnanhallitus hyväksyi lisäyksen yksimielisesti.

Päätös

Ehdotus hyväksyttiin.

Lisäksi kunnanhallitus päätti

  • lisätä lausuntoon, että hyvinvointialueen strategisissa painopisteissä otetaan lisäksi huomioon myös palvelujen aito saavutettavuus ja esteettömyys. Lisäksi ennaltaehkäiseviä palveluja ja varhaisen tuen toimintamalleja tulee innovoida ja vahvistaa yhteistyössä kuntien, kolmannen sektorin toimijoiden ja yritysten kanssa
  • tarkastaa ja hyväksyä pöytäkirja tämän asian osalta välittömästi kokouksessa.

Valmistelija

  • Heidi Hagman, kehittämispäällikkö, heidi.hagman@tuusula.fi

Perustelut

Keski-Uudenmaan sote-kuntayhtymä muuttuu hyvinvointialueeksi 1.1.2023, jolloin sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen järjestämisvastuu siirtyy hyvinvointialueille. Keski-Uudenmaan sote -kuntayhtymän toiminnan lisäksi hyvinvointialueelle siirtyy Uudenmaan päihdehuollon kuntayhtymä Ridasjärven päihdehoitokeskuksen toiminta, osia Eteva kuntayhtymän toiminnasta sekä kunnista koulupsykologeja ja -kuraattoreita.

Keski-Uudenmaan hyvinvointialueen strategialuonnos toimitettiin sidosryhmille lausunnolle elokuussa 2022. Strategiakokonaisuuteen tullaan sisällyttämään täydentävinä osina palvelustrategia ja pelastustoimen palvelutasopäätös. Palvelustrategiassa tulee kuvata periaatteita, miten sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut toteutetaan ottaen huomioon hyvinvointialueen asukkaiden tarpeet, paikalliset olosuhteet, palvelujen saatavuus ja saavutettavuus sekä kustannusvaikuttavuus. Hyvinvointialue pyytää nyt ajatuksia ja näkemyksiä sidosryhmiltä palvelustrategian laatimisen tueksi.

Kommentoitavana oleva palvelustrategialuonnos sisältää palvelujen järjestämisen keskeiset periaatteet. Palvelustrategiaan tullaan sisällyttämään myös strategiakokonaisuutta tukevia avainmittareita, jotka ovat parhaillaan valmistelussa osana hyvinvointialueen strategiamittaristoa. Strategian toimeenpano konkretisoidaan myöhemmin erillisillä toimeenpanosuunnitelmilla. 

Jokaisen sidosryhmän toivotaan laativan yhden yhteisen vastauksen keskeisistä periaatteista 4.11. mennessä. Lausunnossa pyydetään ottamaan kantaa muodostuuko palvelustrategian keskeisistä periaatteista hyvinvointialueen palveluiden strategista järjestämistä oikean suuntaisesti ohjaava kokonaisuus. Vastaukset tullaan huomioimaan osana palvelustrategian valmistelua. Luonnos palvelustrategian keskeisistä periaatteista on esityslistan liitteenä.

Strategiakokonaisuutta valmistellaan eteenpäin siten, että se on valmis Keski-Uudenmaan aluevaltuuston käsittelyyn joulukuussa 2022. 

Tuusulan kunnanhallitus lausui Keski-Uudenmaan hyvinvointialueen strategialuonnoksesta kokouksessaan 14.9.2022.

Tuusulan kunnan lausunto Keski-Uudenmaan hyvinvointialueen palvelustrategiasta

Tuusulan kunta kiittää mahdollisuudesta lausua palvelustrategialuonnokseen.

Hyvinvointialueen on laadittava taloutensa ja toimintansa suunnittelua ja johtamista varten sosiaali- ja terveydenhuollon palvelustrategia osana hyvinvointialuestrategiaa. Palvelustrategiassa on otettava huomioon 22 §:ssä tarkoitetut sosiaali- ja terveydenhuollon valtakunnalliset tavoitteet. 

Palvelustrategiassa hyvinvointialue päättää järjestämisvastuulleen kuuluvan sosiaali- ja terveydenhuollon pitkän aikavälin tavoitteet. Lisäksi hyvinvointialue asettaa palvelustrategiassa tavoitteet sille, miten sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut toteutetaan ottaen huomioon hyvinvointialueen asukkaiden tarpeet, paikalliset olosuhteet, palvelujen saatavuus ja saavutettavuus sekä kustannusvaikuttavuus. 

Hyvinvointialueen asukkaiden ja palvelujen käyttäjien osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksista palvelustrategian laadinnassa säädetään hyvinvointialueesta annetun lain 29 §:ssä. Hyvinvointialueen on julkaistava palvelustrategiansa julkisessa tietoverkossa.

Hyvinvointialueella laadittava palvelustrategia on tärkein asiakirja hyvinvointialueen strategian rinnalla. Palvelustrategiassa asetetaan tavoitteet strategiakaudella tuotettavien palveluiden määrälle, laadulle, saatavuudelle ja kustannuksille. 

Sidosryhmien lausunnon antamiselle varattu aika on lyhyt ja asian käsittely laajasti kunnan eri foorumeilla ja toimielimissä ei ole ollut mahdollista. Koska kyseessä on merkittävä asiakirja, on valmistelulle annettava riittävästi aikaa ja valmistelu on tehtävä huolellisesti. 

Keski-Uudenmaan hyvinvointialueen palvelustrategiassa on kuvattu 12 keskeistä periaatetta palveluiden järjestämisessä. Palvelustrategiaan tullaan sisällyttämään myös mm. strategiakokonaisuutta tukevat avainmittarit. Palvelustrategian muu sisältö ei kuitenkaan ole ollut käytettävissä lausuntoa antaessa. Siitä syystä joudumme antamaan lausunnon vaillinaisin tiedoin.

Palvelustrategian 12 keskeisintä periaatetta:

  1. Monituottajuusmalli
  2. Vertailtavuus
  3. Strategisten hankintojen kyvykkyys
  4. Valvonta ja sopimusohjaus
  5. Verkostoyhteistyö
  6. Asukkaiden ja henkilöstön osallisuus
  7. Markkinoiden kehittäminen
  8. Kevennetty palvelurakenne
  9. Asiakasohjaus ja palveluiden yhteensovittaminen
  10. Riittävä omapalvelutuotanto
  11. Ekolohinen kestävyys palvelutuotannossa
  12. Palvelujen verkosto

 

Strategiaan tulisi kirjata, kuinka palvelustrategian keskeisimmät periaatteet aiotaan saavuttaa ja antaa palvelulupaus. Keskeisimmät periaatteet tarkastelevat palvelustrategiaa monipuolisesti eri näkökumista. Periaatteita on kuitenkin paljon ja osa niistä olisi yhdistettävissä (esim. monituottajuusmalli ja riittävä omapalvelutuotanto). Palvelustrategian valmistelussa olisi ollut hyvä ottaa mukaan eri sidosryhmien edustajia, niin kuntien, 3. sektorin toimijoiden kuin myös yksityisen palvelusektorin yrittäjien ja yritysten.

Keskeisimmissä periaatteissa 1. mainitaan monituottajuus määrittelemättä sitä tarkemmin. Palvelustrategiassa tulisikin määritellä, mitkä palvelut hyvinvointialue tuottaa tai pyrkii tuottamaan itse, mitä palveluita yritykset tai kolmas sektori tuottavat tai niiden odotetaan tuottavan. Kunnan elinvoiman näkökulmasta haluamme luoda edellytyksiä alueella toimiville sote-toimialan yrityksille.

Keskeisimmässä periaatteessa 5 Verkostoyhteistyö kuvataan, että ”verkostoyhteistyössä järjestäjä saa tehtäväänsä tukea laajalta verkostolta. Tärkeitä yhteistyökumppaneita ovat Uudenmaan alueen hyvinvointialueet HUS ja kunnat. Alueellista turvallisuutta kehitetään yhteisten valmius ja
varautumissuunnitelmien kautta”. Kunnat haluavat toimia yhteistyössä hyvinvointialueiden kanssa. Tärkeitä yhteistyökumppaneita ovat myös 3. sektorin toimijat.

Keskeisimmässä periaatteessa 6. Asukkaiden ja henkilöstön osallisuus määritetään, että ”palvelut muotoillaan asukkaiden tarpeiden mukaisesti yhteydenottotapoja rajaamatta. Osallisuus omaan hoitoon ja palveluun lisää yksilön ja yhteisön hyvinvointia ja vähentää syrjäytymisen riskiä. Asukkaat ja henkilöstö osallistuvat palveluiden muotoiluun osana niiden kehittämistä”. Asukkaiden ja yhteisöjen mukanaolo palveluiden muotoilussa ja kehittämisessä on äärimmäisen tärkeää. Hyvinvointialueen tulee huolehtia siitä, että kunnan, yrittäjien ja kolmannen sektorin näkökulma ja osaaminen hyödynnetään alueen palvelustrategian valmistelussa, käytännön toteuttamisessa ja tulosten arvioinnissa.

Keskeisimmässä periaatteessa 8. kuvataan miten ”palvelutuotannossa panostetaan matalan kynnyksen ja kevyen palvelurakenteen palveluihin, jotta raskaiden palveluiden toteuttamiseen jää riittävästi resursseja”. Suuruus ja keskitetty palvelu ei kaikissa tapauksissa tuo etua tai tehokkuutta, eikä integraatio toteudu palveluita viilaamalla. Matalan kynnyksen ennaltaehkäisevistä palveluista tulisi pitää kiinni ja pieniin asioihin on saatava apu lähellä ja nopeasti.

Periaate 9 määrittää asiakasohjausta ja palvelujen yhteensovittamista. ”Lähineuvonta toteutuu yhdenvertaisesti ja yksilöllisesti. Palvelukokonaisuudet suunnitellaan yksilöllisesti ja asiakaslähtöisesti niin, että
saat tarvitsemasi palvelun oikeaan aikaan, oikeassa paikassa ja oikean ajan.” Kuntalaisen ja palveluiden käyttäjien näkökulmasta tämä on keskeisimpiä periaatteita. Etenkin heikoimmassa asemassa olevien, ikäihmisten ja erityisryhmien kohdalla tämä on erityisen tärkeää. Palvelustrategiassa tulee huomioida palvelujen aito saavutettavuus ja esteettömyys. Lisäksi ennaltaehkäiseviä palveluja ja varhaisen tuen toimintamalleja tulee innovoida ja vahvistaa yhteistyössä kuntien, kolmannen sektorin toimijoiden ja yritysten kanssa.

Periaatteessa 10 riittävä oma palvelutuotanto kuvataan seuraavasti: ”Emme tee peruuttamattomia palveluratkaisuja. Häiriötilanteisiin varaudutaan riittävällä omalla palvelutuotannolla.” Hyvinvointialueen riittävä palvelutuotanto on määritettävä palveluiden saavutettavuus ja asiakkaiden ja asukkaiden tarpeet huomioiden. Palvelutuotannossa tulee huomioida kuntien erilaisuus ja erilaiset palvelutarpeet. Eri kuntien asukkaita ei saa asettaa eriarvoiseen asemaan asuinkunnasta tai -paikasta riippuen. 

Kunta pitää tärkeänä kohtaa 12. palvelujen verkosto etenkin palveluiden käyttäjien ja kunnan asukkaiden näkökulmasta. Periaatteen mukaan ”palveluja kootaan moniammatillisesti yhtenäisiksi palveluketjuiksi. Tämä mahdollistaa hyvin toimivat ja saumattomat palvelukokonaisuudet. Lähipalveluiden saatavuus ja saavutettavuus turvataan useilla eri palvelumuodoilla. Lähipalvelu tuottaa käyttäjälleen enemmän lisäarvoa kuin vastaava keskitetty palvelu ollen samalla toiminnallisesti ja taloudellisesti kustannusvaikuttava ratkaisu”. Asukkaiden ja asiakkaiden yhdenvertaisuus ja tarpeet tulee huomioida palveluiden verkostoa tarkasteltaessa. Etenkin haavoittuvimmassa asemassa olevat, ikäihmiset ja erityisryhmät tarvitsevat lähipalveluita ja heidän mahdollisuudet sähköisten palveluiden käyttöön voi olla muita asiakasryhmiä pienemmät. Ikäihmisten, ja etenkin erittäin iäkkäiden ikäihmisten, määrä tulee lähivuosina kasvamaan räjähdysmäisesti ja heidän mahdollisuudet käyttää digipalveluja ovat rajalliset myös tulevaisuudessa. Lähipalvelut ja sote-palveluiden palvelupisteet tulisi kuvata palvelustrategiassa, sillä sote-palveluiden saavutettavuudella on iso merkitys sekä Keski-Uudenmaan alueen että kunnan eri keskusten pito- ja vetovoimaan. Alueiden erilaisuus ja paikallisuus tulisi ymmärtää nykyistä paremmin. Lähipalveluiden merkitys korostuu, sillä jos palvelu ei ole saavutettava voi asiakkaan vaiva, sairaus tai ongelma pahentua, kun asiakas ei pääse palveluun.

Ehdotus

Esittelijä

  • Heidi Hagman, kehittämispäällikkö, heidi.hagman@tuusula.fi

Ikäihmisten neuvosto päättää 

  • omalta osaltaan hyväksyä asiaselostuksen mukaisen lausunnon
  • ehdottaa kunnanhallitukselle, että kunnanhallitus päättää antaa asiaselostuksen mukaisen lausunnon asiassa.

---

Puheenjohtaja avasi keskustelun. Käydyn keskustelun perusteella ikäihmisten neuvosto päätti yksimielisesti lausua seuraavasti:  

"Keski-Uudenmaan hyvinvointialueen palvelustrategiasta puuttuu konkretia ja annettu lausuntoaika on liian lyhyt monitoimijaisen käsittelyn näkökulmasta. Sosiaali- ja terveyspalveluiden säilyminen lähipalveluina ja niiden saatavuuden, saavutettavuuden ja esteettömyyden varmistaminen on ensisijaisen tärkeää. Ikäihmisten näkökulmasta lähipalveluiden palveluiden määrä ja laatu on kuitenkin tärkeämpää, kuin seinät palveluiden ympärillä.

Ikäihmisten neuvosto yhtyy muutoin hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen lautakunnan lausuntoon ja etenkin keskeisimmästä kokonaisuudesta 12 annettuun lausuntoon:

  • Kunta pitää tärkeänä kohtaa 12. palvelujen verkosto etenkin palveluiden käyttäjien ja kunnan asukkaiden näkökulmasta. Periaatteen mukaan ”palveluja kootaan moniammatillisesti yhtenäisiksi palveluketjuiksi. Tämä mahdollistaa hyvin toimivat ja saumattomat palvelukokonaisuudet. Lähipalveluiden saatavuus ja saavutettavuus turvataan useilla eri palvelumuodoilla. Lähipalvelu tuottaa käyttäjälleen enemmän lisäarvoa kuin vastaava keskitetty palvelu ollen samalla toiminnallisesti ja taloudellisesti kustannusvaikuttava ratkaisu”.
  • Lähipalvelut ja sote-palveluiden palvelupisteet tulisi kuvata palvelustrategiassa, sillä sote-palveluiden saavutettavuudella on iso merkitys sekä Keski-Uudenmaan että kuntien ja eri keskusten pito- ja vetovoimaan. Linjaukset lähipalveluista tulee tehdä hyvinvointialueella ennen palveluverkkoa koskevia päätöksiä.
  • Asukkaiden ja asiakkaiden yhdenvertaisuus ja tarpeet tulee huomioida palveluiden verkostoa tarkasteltaessa. Lähipalvelut voidaan tuottaa sote-asemien, sote-pisteiden, kotiin vietävien palveluiden, liikkuvien palveluiden, hybridi- tai sähköisten etäpalveluiden muodossa. Palveluiden saavutettavuus ja esteettömyys tulee olla ensisijaista asiakkaiden näkökulmasta. Tämä on tärkeää etenkin toistuvasti käytettävien palveluiden osalta. Kertaluonteiset palvelut voidaan tuottaa keskitetyistä pisteistä, mutta palveluita ei voida keskittää ilman toimivia liikenneyhteyksiä palveluun.
  • Tuusulan kunta suosittaa tarkkaa pohdintaa siitä, keille tarjotaan lähipalvelua ja keiden on mahdollista hyödyntää keskitettyjä palveluita (esimerkiksi työikäiset). Keskitettyjen palvelujen saavutettavuus julkisen liikenteen kautta on varmistettava ja vaikutettava koko hyvinvointialueen reittisuunnitteluun.
  • Alueiden erilaisuus ja paikallisuus tulisi ymmärtää nykyistä paremmin. Lähipalveluiden merkitys korostuu, sillä jos palvelu ei ole saavutettava voi asiakkaan vaiva, sairaus tai ongelma pahentua, kun asiakas ei pääse palveluun.
  • Etenkin haavoittuvimmassa asemassa olevat, ikäihmiset, erityisryhmät ja lapset, nuoret ja lapsiperheet tarvitsevat lähipalveluita ja heidän mahdollisuudet sähköisten palveluiden käyttöön voi olla muita asiakasryhmiä pienemmät. Ikäihmisten, ja etenkin erittäin iäkkäiden ikäihmisten, määrä tulee lähivuosina kasvamaan räjähdysmäisesti ja heidän mahdollisuudet käyttää sähköisiä palveluja ovat rajalliset myös tulevaisuudessa."

Päätös

Ehdotus hyväksyttiin.

Ikäihmisten neuvosto päätti lausua Keski-Uudenmaan hyvinvointialueen palvelustrategiasta seuraavasti:  

"Keski-Uudenmaan hyvinvointialueen palvelustrategiasta puuttuu konkretia ja annettu lausuntoaika on liian lyhyt monitoimijaisen käsittelyn näkökulmasta. Sosiaali- ja terveyspalveluiden säilyminen lähipalveluina ja niiden saatavuuden, saavutettavuuden ja esteettömyyden varmistaminen on ensisijaisen tärkeää. Ikäihmisten näkökulmasta lähipalveluiden palveluiden määrä ja laatu on kuitenkin tärkeämpää, kuin seinät palveluiden ympärillä.

Ikäihmisten neuvosto yhtyy muutoin hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen lautakunnan lausuntoon ja etenkin keskeisimmästä kokonaisuudesta 12 annettuun lausuntoon:

  • Kunta pitää tärkeänä kohtaa 12. palvelujen verkosto etenkin palveluiden käyttäjien ja kunnan asukkaiden näkökulmasta. Periaatteen mukaan ”palveluja kootaan moniammatillisesti yhtenäisiksi palveluketjuiksi. Tämä mahdollistaa hyvin toimivat ja saumattomat palvelukokonaisuudet. Lähipalveluiden saatavuus ja saavutettavuus turvataan useilla eri palvelumuodoilla. Lähipalvelu tuottaa käyttäjälleen enemmän lisäarvoa kuin vastaava keskitetty palvelu ollen samalla toiminnallisesti ja taloudellisesti kustannusvaikuttava ratkaisu”.
  • Lähipalvelut ja sote-palveluiden palvelupisteet tulisi kuvata palvelustrategiassa, sillä sote-palveluiden saavutettavuudella on iso merkitys sekä Keski-Uudenmaan että kuntien ja eri keskusten pito- ja vetovoimaan. Linjaukset lähipalveluista tulee tehdä hyvinvointialueella ennen palveluverkkoa koskevia päätöksiä.
  • Asukkaiden ja asiakkaiden yhdenvertaisuus ja tarpeet tulee huomioida palveluiden verkostoa tarkasteltaessa. Lähipalvelut voidaan tuottaa sote-asemien, sote-pisteiden, kotiin vietävien palveluiden, liikkuvien palveluiden, hybridi- tai sähköisten etäpalveluiden muodossa. Palveluiden saavutettavuus ja esteettömyys tulee olla ensisijaista asiakkaiden näkökulmasta. Tämä on tärkeää etenkin toistuvasti käytettävien palveluiden osalta. Kertaluonteiset palvelut voidaan tuottaa keskitetyistä pisteistä, mutta palveluita ei voida keskittää ilman toimivia liikenneyhteyksiä palveluun.
  • Tuusulan kunta suosittaa tarkkaa pohdintaa siitä, keille tarjotaan lähipalvelua ja keiden on mahdollista hyödyntää keskitettyjä palveluita (esimerkiksi työikäiset). Keskitettyjen palvelujen saavutettavuus julkisen liikenteen kautta on varmistettava ja vaikutettava koko hyvinvointialueen reittisuunnitteluun.
  • Alueiden erilaisuus ja paikallisuus tulisi ymmärtää nykyistä paremmin. Lähipalveluiden merkitys korostuu, sillä jos palvelu ei ole saavutettava voi asiakkaan vaiva, sairaus tai ongelma pahentua, kun asiakas ei pääse palveluun.
  • Etenkin haavoittuvimmassa asemassa olevat, ikäihmiset, erityisryhmät ja lapset, nuoret ja lapsiperheet tarvitsevat lähipalveluita ja heidän mahdollisuudet sähköisten palveluiden käyttöön voi olla muita asiakasryhmiä pienemmät. Ikäihmisten, ja etenkin erittäin iäkkäiden ikäihmisten, määrä tulee lähivuosina kasvamaan räjähdysmäisesti ja heidän mahdollisuudet käyttää sähköisiä palveluja ovat rajalliset myös tulevaisuudessa."