Valtuusto, kokous 5.2.2024

§ 16 Sikokallion alueesta luonnonsuojelualue, vastaus aloitteeseen

TUUDno-2021-2173

Aikaisempi käsittely

Perustelut

Eeva-Liisa Nieminen esitti hänen ja 17 muun valtuutetun allekirjoittaman aloitteen:

"Sikokallion alueesta luonnonsuojelualue 

Rykmentinpuisto on laaja 480 hehtaarin alue, jonka kunta osti vuonna 2008. Alueelle visioitiin suurta asuntorakentamista ja voimassaolevat kaavat mahdollistavat sen. 

Maailma on muuttunut ilmastomuutoksen ja koronan todellisuudessa. Etätyön lisääntyminen ja tietoisuus liikkumisen hyvinvointivaikutuksista sekä Urheilukeskuksen toimintojen valtava lisääntyminen sekä Urheilukeskuksen alueella että lähimetsissä on saanut ihmiset löytämään Rykmentinpuiston ja yhä useammat asukkaat ovat tietoisia luonnontilassa säilyneen metsän arvosta. 

Sikokallion läheisyydessä Yritysaluetta ympäröivälle lähivirkistysalueelle, joka jo sellaisenaan on täydellinen virkistysalue, haetaan parhaillaan maisematyölupaa puiden kaatamiselle (50-70% puista kaadettaisiin).  

Rykmentinpuiston alueen suunnitelmissa on käytetty sanaa Keskuspuisto. Sen sijaan, että alueella säilyisi oikea luonnontilainen metsä, suunnitelmissa keskuspuisto tarkoittaakin hulevesilammikoita, istutuslaatikoita ja istutettuja puita.  

Rykmentinpuiston ainutlaatuisuus tulee myös siitä, että siellä on jo valmiina virkistysreittien verkosto, upeat hiihtolatupohjat ja koko Puistokylän alueelle levittäytyvä erittäin suosittu ja ylistetty frisbeegolf rata. Vuosittaisten käyntien luku on tällä hetkellä noin 80 000. Tällaiset mahdollisuudet saavat nuoret liikkumaan, joka on arvokas päämäärä.  

Vuosi sitten uhanalaisten metsien kartoittamiseen perehtynyt Olli Manninen, teki maastotutkimuksen Sikokallion alueelta. Hän tutki lahokaviosammaleen esiintymistä ja löysikin gps-karttaan 400 havaintoa harvinaisesta lahokaviosammaleesta. 

 Olli Manninen teki kohteella havaituista esiintymistä rajaukset ydinalueiden suojelurajausehdotuksiksi.
“Alueen kuusivaltaisista metsistä löytyi runsaasti lahokaviosammalrunkoja ja nämä metsät osoittautuivat varsin vahvoiksi lajin esiintymä-alueiksi. Itiöpesäkkeellisiä runkoja löytyi neljä kappaletta (useampia olisi löytynyt varmasti tarkemmalla inventoinnilla) ja lajin itujyväsryhmia eli protoneemagemmoja havaittiin yli 400 rungolla (kanto, lahopuurunko tai lahopuun kappale).
 
Esiintymä-alueet:

Sikokallio SW, 5,11 hehtaaria, 1 + >60 esiintymärunkoa

Sikokallion itärinteen kuusivaltaisissa metsissä on runsaasti lajille sopivaa habitaattia, kosteimmat osat niistä runsaimpia esiintymiltään. Esiintymä-alue rajautuu idässä nuorempiin mäntyvaltaisiin metsiin ja lännessä kuivempiin kalliometsiin.

Uusikylä(n korpi), 7,47 hehtaaria, noin 30 protoneemarunkoa

Ojitettu, mutta luonnontilaisen kaltaisena pysynyt korpialue on edustava luontokohde ja suojelunarvoinen METSO-ohjelman kriteerien mukaan. Kohde tutkittiin varsin nopeasti, joten esiintymärunkoja löytyi siksi "vain" kolmisenkymmentä. Suon keskiosat ovat paikoin liian kosteita lahiokaviosammalelle, mutta varsinkin kohteen reunojen metsät soveltuvat lajille erinomaisesti. Lahopuuta on syntymässä lisää ja lajin edellytykset kohteella ovat hyvät, jos kohde säilytetään luonnontilassa. Parempi tutkimus lajin esiintymisestä voisi olla paikallaan. Kohteelta löytyi myös rakkosammalta (RT, NT) sekä pallopäärahkasammalta (luontoarvolaji).

Sammaloja, 6,15 hehtaariaa, 2 + >200 esiintymärunkoa

Sammalojan ympäristön metsät ovat alueen runsaimpia lahokaviosammalesiintymä-alueita. Kosteat korpimaiset metsät ovat ylläpitäneet paikoin hyvin runsasta ja elinvoimaista lajin kantaa. Purojen ja suojaisten kuusimetsien kosteusolot ovat erinomaiset lajille ja sopivaa lahopuuta on kohteella runsaasti. Jopa kohteen keskiosan lehtipuuvaltaisista ojanvarsimetsistä löytyi hieman yllättäen useita esiintymärunkoja.

Sammaloja itäinen, 0,83 hehtaaria, 1 + >30 esiintymärunkoa

Sammaojan itäpuolinen metsikkö on myös lajille hyvin sopivaa kosteaa vanhaa kuusikkoa. Kasvustot ovat elinvoimaisia ja metsän rakenne hyvä lajille jatkossakin jos se saa kehittyä rauhassa. Viereisen palstan tuoreet avohakkuut ovat hävittäneet lajin esiintymiä ja altistavat metsän reunaa auringolle. Tämä voi väliaikaisesti heikentää kohteen reunan lahokaviosammalkasvustoja. Hakkuulta ei maastokäynnillä etsitty lajia, vaikka sitä varsinkin hakkuun itäreunassa luultavasti onkin jäljellä. Kohde tulisi kartoittaa ja lajin tulevaisuutta siis miettiä myös kunnan omistamalla palstalla.

Esitys kohteen lahokaviosammalesiintymien huomioinnista

Alueen lahokaviosammalesiintymät näyttävät hyvin vahvoilta ja elinvoimaisilta ja niiden hävittämiseksi tarvittaisiin poikkeuslupa. Yhden päivän maastokartoitus ei ole riittävä koko alueen lahokaviosammaltilanteen tarkkaan arviointiin. Sammalojan länsipuolella ja joillakin tuoreilla hakkuualueilla olisi todennäköisesti lajin esiintymärunkoja tässä esitettyjen esiintymä-alueiden ohella. Tarkempi selvitys alueen lahokaviosammaltilanteesta olisi paikallaan kohteen kaavoitussuunnitelmien vuoksi.  Lahokaviosammalesiintymät tulee suojella osana kaavaprosessia ja kaavaa muuttaa niin, että arvokkaat luontokohteet säästyvät. Tämä merkitsee kaavan merkittävää supistamista suunnitellusta.
 
Muu lajisto ja luontoarvot

Lahokaviosammalrajauksissa esitetyt metsät ovat suunnitellun kaava-alueen kiinnostavimpia myös muilta suojeluarvoiltaan ja rakenteeltaan. Kaikilta kohteilta löytyisi esimerkiksi vanhaa metsää indikoivia kääpälajeja ja muita luonnontilaisissa metsissä viihtyviä lajeja. Parempi luontoselvitys alueen metsien luontoarvoista olisi paikallaan, toistaiseksi tehdyt kartoitukset ovat ilmeisen puutteellisia metsäisten luontoarvojen suhteen. Sikokallion kalliomänniköissä ei käyty, ne ovat ilmeisesti suojelunarvoisia ja tärkeitä virkistyskäytön kannalta myös. Lahokaviosammalta ei kalliomänniköistä varmaankaan löydy.” Olli Manninen, (22.6.2020) Kartat liitteenä. 
 
Aloite

Rykmentinpuiston osayleiskaava tulee ottaa uuteen käsittelyyn. 

Rykmentinpuiston aluetta ja mahdollisia luonnonsuojelualueita tulee tarkastella jo meneillään olevan Puistokylän osallistumis- ja arviointisuunnitelman yhteydessä.  Esitän, että Sikokallion alueelle tehdään uudet luontoselvitykset ja Sikokalliosta tehdään luonnonsuojelualue. Se tukisi sekä Urheilukeskuksen toimintoja että asukkaiden virkistystä. "

Päätös

Aloite lähetettiin kunnnanhallituksen valmisteltavaksi.

Valmistelija

Jouni Määttä, projektipäällikkö, jouni.maatta@tuusula.fi

Perustelut

Eeva-Liisa Nieminen ja 17 muuta valtuutettua ovat tehneet aloitteen luonnonsuojelualueen perustamisesta Sikokallion alueelle.

Kunnan ja Senaatti kiinteistöjen kanssa vuonna 2007 laaditun yhteistyösopimuksen mukaisesti kunta on ostanut osan Rykmentinpuiston alueesta ns. raakamaakauppana ja osalle alueesta, ns. sopimusalue, on tehty kaavoituksen käynnistämissopimus.

Rykmentinpuiston osayleiskaava on hyväksytty vuonna 2012, jonka jälkeen aloitettiin alueen asemakaavoitus alueen länsiosista, osayleiskaavan mukaisesti tehokkaammaksi ja kerrostalovaltaisemmaksi osoitetuista alueista. Näillä alueilla on hyväksytty Puustellinmetsän, Rykmentinpuiston keskuksen, Monion ja Kirkonmäen asemakaavat. Nämä alueet Puustellinmetsän aluetta lukuun ottamatta sijoittuvat ns. sopimusalueelle. Rykmentinpuiston osayleiskaavaa koskevassa suunnitteluohjeessa keskuspuistolla käsitetään alueen länsiosan tehokkaimmin rakennettujen alueiden keskelle sijoittuvaa aluetta, joka on osaksi rakennettua viheraluetta, osaksi luonnonmukaisempaa aluetta vesiaiheineen ja säästettävine puustoalueineen. Tämän kaltaisen keskuspuiston itäreuna sijoittuu likipitäen Puustellinmetsän hulevesialtaiden itäpuolelle. Osayleiskaavassa keskuspuiston alue on osoitettu merkinnällä VP (Keskuspuisto). Muut osayleiskaavan viheralueet on osoitettu merkinnöillä VL (Lähivirkistysalue) ja VR (Retkeily- ja ulkoilualue). Rykmentinpuiston osayleiskaava-aluetta on asemakaavoitettu asumisen lisäksi myös yritystoimintaan (Rykmentinpuiston yritysalueen asemakaava, kv 11.5.2020, voimaantulo 18.8.2021). Yritystoiminnan mahdollistamisen lisäksi tällä asemakaavalla osoitettiin alueita myös virkistysalueiksi. Sikokallion alue on osoitettu virkistysalueeksi (VL-5 Urheilu- ja virkistyspalvelujen alue). Aloitteessa mainitut lahokaviosammal tutkimukset on toteutettu pääosin tällä Rykmentinpuiston yritysalueen asemakaavan alueella. Tutkituista metsäalueista ainoastaan ”Sammaloja, itäinen” sijoittui Rykmentinpuiston yritysalueen asemakaavoitettujen alueiden ulkopuolelle.

Aloitteessa mainitaan, että Rykmentinpuiston aluetta ja mahdollisia luonnonsuojelualueita tulisi tarkastella Puistokylän asemakaavan yhteydessä. Puistokylän asemakaava-alue sijoittuu etäälle tehtyjen maastotutkimusten alueista, eikä sen yhteydessä tehdä myöskään suunnittelualueen ulkopuolisia esityksiä.  Aloitteessa esitetään myös, että Sikokallion alueelle tulisi tehdä uudet luontoselvitykset. Luontoselvityksiä ei ole tarkoituksenmukaista tehdä jo asemakaavoitetuille alueille. Sikokallion nykyinen asemakaavatilanne tukee urheilukeskuksen toimintoja ja asukkaiden virkistystä.

Aloitteen mukaan luonnonsuojelualue tulisi perustaa alueelle, koska sieltä on löytynyt uhanalaista lahokaviosammalta. Rykmentinpuiston yritysalueen asemakaavassa lahokaviosammalen esiintymisalueet on turvattu osoittamalla ne virkistysalueeksi (VU-5 ja VL). Uudenmaan ELY-keskuksen Janne Sormunen antoi pyydettynä lausuntonsa (16.7.2020) Olli Mannisen lahokaviosammallöydösten johdosta. Lausunnon mukaan lahokaviosammalen tulevaisuuden turvaaminen on otettu hyvin huomioon asemakaavaa laadittaessa. Alla Uudenmaan ELY-keskuksen lausunto asiasta:

"Lahokaviosammal on luonnonsuojelulain (LSL) 42 §:n nojalla rauhoitettu kasvilaji. Rauhoitetun kasvin tai sen osan poimiminen, kerääminen, irtileikkaaminen, juurineen ottaminen tai hävittäminen on luonnonsuojelulain 42 §:n 2 momentin nojalla kielletty. LSL 48 §:n 1 momentin mukaisesti lahokaviosammalen rauhoitus ei estä alueen käyttämistä maa- ja metsätalouteen tai rakennustoimintaan eikä rakennuksen tai laitteen tarkoituksenmukaista käyttämistä. Tällöin on kuitenkin vältettävä vahingoittamasta tai häiritsemästä rauhoitettuja kasveja, jos se on mahdollista ilman merkittäviä lisäkustannuksia.

Lahokaviosammal on myös LSL 47 §:n mukainen erityisesti suojeltava laji, jonka säilymiselle tärkeän esiintymispaikan hävittäminen tai heikentäminen on kielletty. Lakiin kirjattu heikentämiskielto astuu voimaan, kun ELY-keskus on määrittänyt lajin säilymiselle tärkeän esiintymispaikan rajat ja antanut päätöksen tiedoksi alueen omistajille. Uudenmaan ELY-keskus ei ole tehnyt Hyrylän alueella sijaitseville ydinalueille LSL 47:n mukaista rajausta.

Sikokallion ja Uusikallion ydinalueet sijaitsevat pääosin alueilla, jotka on asemakaavassa osoitettu teollisuuden ja varastorakennusten korttelialueiksi. Osa ydinalueiden reunojen havainnoista sijaitsee lähivirkistysalueeksi osoitetulla alueella. Sammalojan ydinalue puolestaan sijaitsee suurimmaksi osaksi joko lähivirkistysaluemerkinnän saavalla alueella tai asemakaavan vaikutusalueen ulkopuolella. Ydinalueen eteläosa on osoitettu osittain teollisuuden ja varastorakennusten korttelialueeksi. 

Suurin osa Sikokallion ja Uusikallion ydinalueiden lahokaviosammalen esiintymispaikoista tulee häviämään asemakaavan toteutumisen myötä. Suurimpaan osaan Sammalojan ydinalueen esiintymistä ei puolestaan kohdistu välitöntä uhkaa, koska alue jää virkistyskäyttöön ja lahokaviosammal on mahdollista ottaa huomioon lähivirkistysalueen metsänhoitotoimenpiteitä suunniteltaessa. 

Uudenmaan ELY-keskus katsoo, että Rykmentinpuiston työpaikka-alueen asemakaava ei vaikuta merkittävästi lahokaviosammalen asemaan ja suotuisan suojelutason säilymiseen, eikä kaavamuutoksiin ole täten tarvetta. Sammalojan ydinalue on kaikista Hyrylän alueen kartoitetuista ydinalueista merkittävin havaintojen runsauden puolesta, ja sen säilyvä osuus turvaa lahokaviosammalen esiintymisen Hyrylän alueella. Lähivirkistysalueen hoitoa suunniteltaessa lahokaviosammal tulisi ottaa huomioon."

ELY-keskuksen lausunnon antamisen jälkeen lahokaviosammalen suojelustatus on muuttunut, eikä se enää ole LSL 47 §:n mukainen erityisesti suojeltava laji, koska uusia esiintymiä on viime aikoina löydetty lisää. Koska lahokaviosammal ei ole enää erityisesti suojeltava laji, ei sen esiintymispaikkojen rajauspäätöksiä enää tehdä eikä niihin liity LSL 47 §:n mukaista hävittämis- ja heikentämiskieltoa. Laji on kuitenkin edelleen rauhoitettu. Pelkän lahokaviosammalen perusteella ei ole enää tarpeen rajata kohteita sl- tai muilla merkinnöillä. Aluetta ei siten esitetä luonnonsuojelualueeksi.

Ehdotus

Esittelijä

Pirjo Siren, kuntakehitysjohtaja, pirjo.siren@tuusula.fi

Kuntakehityslautakunta päättää

  • hyväksyä selvityksen aloitteen johdosta
  • ehdottaa kunnanhallitukselle ja edelleen valtuustolle, että
     

VALTUUSTO päättää

  • katsoa valtuutettu Eeva-Liisa Niemisen ja 17 muun valtuutetun 4.10.2021 § 143 tekemän aloitteen tulleen käsitellyksi.

Päätös

Kuntakehityslautakunta päätti

  • hyväksyä selvityksen aloitteen johdosta
  • ehdottaa kunnanhallitukselle ja edelleen valtuustolle, että

 

VALTUUSTO päättää

  • katsoa valtuutettu Eeva-Liisa Niemisen ja 17 muun valtuutetun 4.10.2021 § 143 tekemän aloitteen tulleen käsitellyksi.

 

Lisäksi kuntakehityslautakunta päätti

  • tarkastaa ja hyväksyä pöytäkirjan tämän asian osalta välittömästi kokouksessa.

Valmistelija

Jouni Määttä, projektipäällikkö, jouni.maatta@tuusula.fi

Ehdotus

Esittelijä

Kalle Ikkelä, pormestari, kalle.ikkela@tuusula.fi

Kunnanhallitus päättää ehdottaa valtuustolle, että

VALTUUSTO päättää

  • merkitä tiedoksi valtuustoaloitteeseen annetun vastauksen
  • katsoa valtuutettu Eeva-Liisa Niemisen ja 17 muun valtuutetun 4.10.2021 § 143 tekemän aloitteen tulleen loppuun käsitellyksi.

Päätös

Ehdotus hyväksyttiin. 

Ehdotus

Valtuusto päättää

  • merkitä tiedoksi valtuustoaloitteeseen annetun vastauksen
  • katsoa valtuutettu Eeva-​Liisa Niemisen ja 17 muun valtuutetun 4.10.2021 § 143 tekemän aloitteen tulleen loppuun käsitellyksi.

Päätös

Ehdotus hyväksyttiin.