Valtuusto, kokous 5.2.2024

§ 15 Kameravalvonta ja kameravalvontamerkinnät, vastaus aloitteeseen

TUUDno-2018-858

Aikaisempi käsittely

Perustelut

Kati Lepojärvi esitti seuraavan hänen ja usean muun valtuutetun allekirjoittaman aloitteen:

"Itä-Uudenmaan poliisin resurssit eivät poliisin ilmoittaman mukaan riitä liikennevalvontaan raskaan liikenteen läpiajokieltoalueilla Lahelan/Ruotsinkylän/Riihikallion alueella. Lisäksi Pähkinämäentien, Ruotsinkyläntien ja Tuusulanjoentien osuuksilla ajetaan vaarallisia ylinopeuksia säännönmukaisesti. Esitänkin, että kunta hankkii Pähkinämäentiellä, Ruotsinkytäntiellä, Tuusulanjoentiellä, Lahelantiellä ja Maisalantiellä sijaitsevien raskaan liikenteen läpiajokieltoliikennemerkkien yhteyteen merkit, jotka ilmoittavat Pähkinämäentien - Ruotsinkyläntien - Tuusulanjoentien (läpiajokiellon sekä ylinopeuksien) kameravalvonnasta. Lisäksi esitän, että kunta hankkii valvontakamerat yllä mainittujen liikennerikkomusten taltioimiseksi Pahkinämäentien,
Ruotsinkyläntien ja Tuusulanjoentien varrelle. Kameravalvonnan hyödyntämisestä on kuitenkin ilmoitettava virallisin kameravalvonta-merkein. Esitän, että valvontakamerat sijoitetaan kieltomerkkien ja kameravalvontamerkkien läheisyyteen.

Kunnan viranhaltijat ovat ilmoittaneet, että yllä mainittu tiestö ei kestä raskasta liikennettä, joten raskaan liikenteen läpiajokiellon valvonnassa säästetään myös suuria summia tiestön korjausmäärärahoissa. Lisäksi vilkas ja usein nopeusrajoituksia noudattamaton raskas sekä henkilöautoliikenne tiestöllä aiheuttaa liikenneturvallisuusriskejä, kuten kaksi lapsiin kohdistunutta vakavaa onnettomuutta ja lukuisia muita henkilövahinkoja. Koska kunnalla ei ole poliisin kautta toimimisen lisäksi muita keinoja estää myöskään raskasta liikennettä rikkomasta läpikulkukieltoa, voidaan näin helpolla tavalla kannustaa kuljettajia liikennesääntöjen noudattamiseen.

Näiden kolmen kameran lisäksi esitän, että kamera hankitaan myös muualle kuntaan vastaavanlaisiin vaaranpaikkoihin, kuten Kellokosken Linjatielle, Vanhankylän koulutien varrelle, sekä Riihikallion Haukantien ja Pähkinämäentien risteykseen ja tarpeen mukaan arvioituna muille vaarallisille tieosuuksille (Ristikiventie jne).

Itä-Uudenmaan poliisilaitokselta on kerrottu seuraavaa:

  •  valvontakameroista on tehty hiljattain uusi kilpailutus ja kameran hinta on aiempaa edullisempi, noin 10000 €/kamera asennuksineen
  • Ely-keskus hallinnoi kameroiden tilausta, kunta maksaa kameran ja liikenneturvallisuuskeskus hallitsee prosessia eli käsittelee kuvat ja lähettää sakot. Sakkotulot menevät valtiolle.
  • Esimerkiksi Helsinkiin on juuri suunniteltu 70 uutta kameran paikkaa eri tieosuuksille
  • Poliisihallituksessa kamera-asiasta vastaavat Tuula Lahtinen ja Heikki Ihalainen, joilta kameroita tulee tilata."

Päätös

Aloite lähetettiin kunnanhallituksen valmisteltavaksi.

Valmistelija

Jukka-Matti Laakso, liikenneinsinööri, jukka-matti.laakso@tuusula.fi

Perustelut

Liikenneturvallisuuskameroiden aihepiirissä on yleisesti ollut tuoretta aktiivisuutta. Vuonna 2023 Väylävirasto on julkaissut oppaan 3/2023, Liikenneturvallisuuskamerat, Tieliikenteen kiinteiden automaattivalvontakohteiden suunnittelu, toteutus ja käyttö. Helsingin kaupunki on julkaissut kaupunkiympäristön julkaisusarjassa julkaisun 2023:17 Automaattisen liikennevalvonnan nopeusvaikutukset Helsingin katuverkolla. Vantaan kaupunki on tehnyt seurantaa omalle katuverkolleen toteuttamiensa liikenneturvallisuuskameroiden vaikutuksesta ja käynnistää työtä, jossa kootaan suunnittelutyötä tukevaa tietoa automaattisen liikennevalvonnan toteuttamiseksi katuverkolle. Esimerkiksi Kuopiossa on otettu tänä vuonna liikenneturvallisuuskameroita käyttöön katuverkolla.

Automaattisen kameravalvonnan ensisijaisena tavoitteena on parantaa liikenneturvallisuutta. Liikenneturvallisuuskameroilla voidaan pyrkiä vähentämään liikenneonnettomuuksia, jotka aiheutuvat ylinopeudesta tai punaista päin ajamisesta. Näiden lisäksi voidaan laitteistojen suorituskyvystä ja valvontaprosessista riippuen valvoa tiettyjä muita liikennerikkomuksia. Automaattinen kameravalvonta on nykyisin pistemäistä. Nykyisin ei ole käytössä automaattista keskinopeusvalvontaa tai automaattista läpiajokiellon noudattamisen valvontaa.

Väyläviraston 3/2023 opasta sekä poliisin linjauksia tulkiten liikenneturvallisuuskameroiden käytössä tavoitellaan tehokkuutta. Automaattivalvonta ehkäisee sellaisia onnettomuuksia, joissa ylinopeus on riskitekijänä. Kiinteitä valvontapisteitä kannattaa käyttää väylillä, joilla on tapahtunut ylinopeuteen liittyviä onnettomuuksia, ajonopeudet ylittävät merkittävästi nopeusrajoituksen ja väylän liikennemäärä on sellaisella tasolla, että valvonta kohdistuu laajaan kulkijajoukkoon. Automaattivalvonnalla ei saavuteta merkittäviä turvallisuusvaikutuksia, jos lähtötilanteessa ylinopeus ei ole ongelma.

Kuntien toteuttamassa automaattivalvonnan seurannassa liikenneturvallisuuskameroiden on todettu vaikuttavan ajonopeuksia laskevasti, kun kameroiden sijoittelu on suunniteltu hyvin. Esimerkiksi tien tai kadun liikennemäärän ollessa riittävän korkea, kameran vaikutus näkyy selvemmin koko liikennevirran ajonopeuksissa. Tällöin ajoneuvojen noudattaessa nopeusrajoitusta erityisesti kameran kohdalla, nopeusrajoituksen noudattaminen vaikuttaa tiheässä liikennevirrassa myös etäämpänä kamerasta liikkuvien ajoneuvojen nopeustasoon. Kun kamera on puolestaan sijoitettu vähäliikenteisemmälle väylälle, kamera vaikuttaa harvassa liikennevirrassa ajoneuvojen ajonopeuteen kameran lähellä, mutta varsinainen vaikutusalue voi jäädä suppeaksi.

Kunnan tavoitellessa automaattivalvontaa katuverkolleen, kunta sopii aina automaattivalvonnan toteuttamisesta poliisin kanssa. Kunnan vastuulle kuuluu kamerapylvään, kamerakotelon ja muun infran rakentaminen ja ylläpito. Poliisi vastaa kameroiden hankinnasta, asentamisesta ja valvonnan suorittamisesta. Poliisi vaihtaa säännöllisesti kameroiden paikkoja, eli kaikki valvontapisteet eivät ole samanaikaisesti toiminnassa. Kameroiden ja valvontapisteiden suhde on nykyisin pääpiirteissään se, että yhtä kameraa siirretään viiden valvontapisteen välillä. Valvontapisteen rakentaminen maksaa kadunpitäjälle keskimäärin noin 10 000–15 000 € yhden valvontatolpan osalta. Kunta vastaa ylläpitokustannuksista (noin 1000 € kamera / vuosi). Yhden kameran hankintahinta poliisille on puolestaan julkisen lähteen mukaan noin 45 000 - 50 000 €.

Aloitteessa esitettyjen kohteiden yleispiirteisen arvioinnin tueksi yhdyskuntatekniikan palvelualue teetti aineisto-otokseen perustuvan selvityksen väyläverkon ajonopeuksien tasosta kunnan katuverkolla. Analyysissä tutkittiin aineistoa, jonka navigaattorivalmistaja kerää laitteistojensa ja sovellustensa käytöstä. Aineisto on anonymisoitu. Aineistoa muodostaa yleispiirteisesti 5%-15% liikennevirran ajoneuvoista. Tutkimusaineisto muodostettiin syys-lokakuun 2021 ja huhti-toukokuun 2022 aineisto-otoksista. Aineisto sisälsi ajonopeushavaintoja väylää kohden muutamista tuhansista havainnoista vilkkaimpien väyilen noin 20 000 havaintoon. Aineiston perusteella tutkittiin millä väylillä ajoneuvojen nopeus ylittää selvimmin nopeusrajoituksen. Analyysissä Tuusulanjoentie ei korostunut. Sen sijaan Ruotsinkyläntien pohjoispää sekä tietyt jaksot Pähkinämäentiestä nousivat esiin. Kuitenkin yleisesti Etelä-Tuusulan sekä Jokelan ja Kellokosken katuverkoilla oli runsaasti katuosuuksia, joilla ajonopeudet nousivat mm. > 20% yli nopeusrajoituksen.

On ilmeistä, että mahdollisten liikenneturvallisuuskameroiden sijoituspaikat tulee analysoida monen muuttujan osalta. Väylien liikennemäärien, nopeusrajoitusten, käytettyjen ajonopeuksien sekä onnettomuusriskin lisäksi tulee tutkia tekniset edellytykset valvontapisteen toteuttamiselle ja muut keinot liikenneturvallisuuden parantamiselle.   Liikenne -yksikön esitys on, että liikenneturvallisuuskameroiden käyttö kunnan katuverkolla tarkastellaan kattavasti vuoden 2024 aikana koko kunnan alueelle ELY:n kanssa laadittavan liikenneturvallisuussuunnitelman (kestävän ja turvallisen liikkumisen suunnitelma) rinnalla. Tässä yhteydessä määritetään liikenneturvallisuuskameroiden käytön periaatteet katuverkolla sekä yleissuunnitelma valvontapisteiden sijoittelusta. Tällaisen asiantuntijaselvityksen kustannustaso teetettynä on arviolta noin 15 000 €.

Ehdotus

Esittelijä

Petri Juhola, yhdyskuntatekniikan päällikkö, petri.juhola@tuusula.fi

Tekninen lautakunta päättää

  • hyväksyä edellä olevan selvityksen aloitteen johdosta
  • ehdottaa kunnanhallitukselle ja edelleen valtuustolle, että

VALTUUSTO päättää

  • merkitä tiedoksi valtuustoaloitteeseen annetun vastauksen
  • katsoa valtuutettu Kati Lepojärven esittämän ja usean muun valtuutetun allekirjoittaman aloitteen 4.6.2018 § 80 tulleen käsitellyksi.

Päätös

Ehdotus hyväksyttiin.

Valmistelija

Jukka-Matti Laakso, liikenneinsinööri, jukka-matti.laakso@tuusula.fi

Ehdotus

Esittelijä

Kalle Ikkelä, pormestari, kalle.ikkela@tuusula.fi

Kunnanhallitus päättää ehdottaa valtuustolle, että

VALTUUSTO päättää

  • merkitä tiedoksi valtuustoaloitteeseen annetun vastauksen
  • katsoa valtuutettu Kati Lepojärven esittämän ja usean muun valtuutetun allekirjoittaman aloitteen 4.6.2018 § 80 tulleen loppuun käsitellyksi.

Päätös

Ehdotus hyväksyttiin. 

Ehdotus

Valtuusto päättää

  • merkitä tiedoksi valtuustoaloitteeseen annetun vastauksen
  • katsoa valtuutettu Kati Lepojärven esittämän ja usean muun valtuutetun allekirjoittaman aloitteen 4.6.2018 § 80 tulleen loppuun käsitellyksi.

Päätös

Ehdotus hyväksyttiin.