Keski-Uudenmaan ympäristölautakunta, kokous 19.9.2023

Perustelut

Uudenmaan ELY-keskus pyytää lausuntoa Seepsula Oy:n Senkkerin luoteisosan louhintaa ja maanvastaanottoa koskevasta ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta (UUDELY/7017/2022). Lausuntoa pyydetään 14.9.2023 mennessä. Lisäaikaa pyydetty 25.9.2023 saakka.

Hanke sijaitsee Tuusulassa Ruotsinkylässä Vantaan kaupungin rajan itäpuolella. Hanke pitää sisällään kalliokiviaineksen louhinnan, massiivisempien suojavallien/aurinkopaneelivallien rakentamisen pilaantumattomista ylijäämämaista ja hyödyntäen betonimursketta suojavallien tukirakenteissa. Vuotuinen ylijäämämaa-ainesten vastaanottomäärä tulee olemaan enintään 2 milj. m³ ja vuotuinen louhintamäärä n. 2 milj. m³. Hankealueen koko on noin 67 hehtaaria.

Hankevaihtoehdot

Ympäristövaikutusten arvioinnissa on tarkasteltu ja vertailtu seuraavia vaihtoehtoja:

• VE0, hanketta ei toteuteta, eikä hankealueille tule uutta toimintaa.
• VE1 Otto (+5) hankealueen eteläosasta ja matala täyttö kauttaaltaan (+90), ylijäämämaiden vastaanotto maa-ainesasemalla ja niiden hyödyntäminen suoja-/aurinkovoimavalliksi.  
• VE2 Otto (+5) hankealueen eteläosasta ja korkea täyttö kauttaaltaan (+120), ylijäämämaiden vastaanotto maa-ainesasemalla ja niiden hyödyntäminen suoja-/aurinkovoimalavalliksi. 1/3 vallin pohjoisosan tukirakenteen louheesta korvattaisiin betoni- ja tiilijätteestä prosessoidulla materiaalilla sekoittamatta louherakenteeseen.  
• VE3 Otto (+5) hankealueen eteläosasta ja eteläosan jättäminen teollisuusalueeksi sekä matala täyttö hankealueen pohjoisosassa (+90), ylijäämämaiden vastaanotto maa-ainesasemalla ja niiden hyödyntäminen suoja-/aurinkovoimavalliksi. 1/3 vallin tukirakenteen louheesta korvataan betoni- ja tiilijätteellä sekoitettuna louhetukirankaan. Maa-ainesaseman yhteydessä toteutetaan betonin käsittelyä.
• VE4 Otto (+5) hankealueen eteläosasta ja eteläosan jättäminen teollisuusalueeksi sekä korkea täyttö hankealueen pohjoisosassa (+120), ylijäämämaiden vastaanotto maa-ainesasemalla ja niiden hyödyntäminen suoja-/aurinkovoimalavalliksi.  

Vaikutusten arvioinnista

Uudenmaan ELY-keskus antoi lausuntonsa hankkeen YVA-ohjelmasta 18.12.2022. Lausunnossa esille tulleet lisäykset ja tarkennukset on otettu selostuksessa huomioon.

Vaikutusten merkittävyys on arvioitu YVA-selostuksessa neliportaisella asteikolla: pieni, keskisuuri, suuri tai erittäin suuri. Vaikutukset voivat olla joko myönteisiä tai kielteisiä.

Maa- ja kallioperä. Hankealueella ei ole arvokkaita tai suojeltuja geologisia muodostumia. Kaikissa hankkeen vaihtoehdoissa alueen maa- ja kallioperä muuttuu pysyvästi louhinnan myötä. Louhinnan ottomäärät ovat suuria, mutta vaikutukset kohdistuvat vain hankealueelle. Vaikutusten merkittävyys on näillä perustein arvioitu kohtalaiseksi kielteiseksi vaihtoehdoissa VE1-VE4. Vaihtoehdossa VE0 muutosta ei aiheudu.

Pohjavedet. Hankealue ei sijoitu pohjavesialueelle, mutta sen lähiympäristössä on talousvesikaivoja. Vaihtoehdoissa VE0, VE1 ja VE2 vaikutuksia pohjavesiin ei arvioida aiheutuvan. Vaihtoehdoissa VE3 ja VE4 hankealueen eteläosan louhinta-aluetta ei täytetä, jolloin pohjaveden taso jää pysyvästi alemmalle tasolle nykytilaan verrattuna. Vaihtoehdoissa VE3 ja VE4 pohjavesiin kohdistuvat vaikutukset on arvioitu merkittävyydeltään vähäiseksi kielteiseksi.

Pintavedet ja kalasto. Hankealueen itäosan vedet kulkevat ojia pitkin Krapuojaan ja länsiosan Raatinniitunojaan. Sekä Krapuoja että Raatinniitunoja laskevat lopulta Vantaanjokeen. Tarkasteltavista kiviainestoiminnoista pintavesivaikutuksia aiheutuu alueen hydrologisten olosuhteiden ja hulevesikuormituksen muuttumisesta. Vaihtoehdossa VE0 vaikutuksia ei aiheudu. Merkittävimmät kielteiset vaikutukset pintavesien osalta kohdistuu Raatinniitunojaan, sillä se tuhoutuu osittain hankkeen myötä. Pintavesiin ja kalastoon kohdistuvat vaikutukset jäävät kuitenkin merkittävyydeltään vain vähäiseksi kielteiseksi.

Kasvillisuus, eläimistö ja luonnon monimuotoisuus. Hankealue on metsä- ja peltoaluetta ja sen pohjoispuolella kulkee ekologinen runkoyhteys. Vaikutukset kasvillisuuteen, eläimistöön ja luonnon monimuotoisuuteen on arvioitu hyödyntäen tehtyjä luonto- ja meluselvityksiä sekä vesistövaikutusarviota. Vaikutukset kasvillisuuteen, eläimistöön ja luonnon monimuotoisuuteen arvioitiin merkittävyydeltään vähäiseksi kielteiseksi kaikissa toteuttamisvaihtoehdoissa.

Suojelualueet. Hankealuetta lähin suojelualue, Vantaanjoen Natura-alue (FI0100104, SAC), sijaitsee noin 650 metriä hankealueesta länteen. Hankkeen ei arvioida aiheuttavan vaikutuksia Vantaanjoen Natura-alueeseen missäkään vaihtoehdossa.

Yhdyskuntarakenne ja maankäyttö. Vaihtoehdossa VE0 ei aiheuta vaikutuksia yhdyskuntarakenteeseen ja maankäyttöön. Toteuttamisvaihtoehtojen (VE1-VE4) vaikutukset arvioitiin merkittävyydeltään vähäiseksi kielteiseksi. Hanke ei ole täysin voimassa olevien kaavojen mukaista, joskaan hanke ei merkittävästi haittaa kaavan toteuttamista tai tulevaisuuden kaavoitusta. Vaihtoehtojen VE1-VE2 toteuttaminen ei edellyttäne kaavojen laatimista tai muuttamista. Vaihtoehdoissa VE3 ja VE4 hankealueen eteläosa jää teollisuusalueeksi ja se tulee ensisijaisesti toteuttaa sekä ratkaista asemakaavoituksen keinoin.

Elinkeinot ja palvelut. Hanke lisää työvoiman tarvetta louhinnan sekä maa-ainesten vastaanoton aikana. Hankealueen lähiympäristössä ei ole tunnistettu elinkeinoelämän toimijoita, joiden toimintaan hanke vaikuttaisi kielteisesti. Vaihtoehdoissa VE1-VE4 hankkeen vaikutus elinkeinoihin ja palveluihin arvioidaan merkittävyydeltään vähäiseksi myönteiseksi. Vaihtoehdossa VE0 vaikutusta ei arvioida aiheutuvan.

Maisema- ja kulttuuriympäristö. Hankkeen merkittävimmät vaikutukset maisemaan ja kulttuuriympäristöön aiheutuvat suojavallin rakentamisen myötä muuttuvasta maisemasta. Vaihtoehdoissa VE1 ja VE3 suojavalli on suunniteltu korkeuteen +90 m ja vaihtoehdoissa VE2 ja VE4 korkeuteen + 120 m. Arvioinnin tueksi laadittiin havainnekuvat vaihtoehdoista VE2 ja VE3. Vaihtoehdoissa VE1 ja VE3 sekä VE2 ja VE4 vaikutukset maisemaan ja kulttuuriympäristöön ovat vastaavia. Yhdeksäänkymmeneen metriin nouseva suojavalli näkyy etenkin 1–3 km etäisyydelle hankealueesta, mutta se sulautuu luontevasti osaksi metsäselänteitä. Vaihtoehtojen VE1 ja VE3 vaikutukset arvioitiinkin tämän pohjalta kohtalaiseksi kielteiseksi. Vaihtoehdoissa VE2 ja VE4 suojavalli kohoaa jopa vuorimaisesti maisemassa muokaten pienpiirteisen maalaismaiseman taustamaisemaa teollisemmaksi ja ihmisperäisemmäksi. Suojavalli poikkeaa selkeästi ympäröivästä maisemasta. Vaihtoehtojen VE2 ja VE4 vaikutukset maisemaan ja kulttuuriympäristöön on sen vuoksi arvioitu merkittävyydeltään suureksi kielteiseksi.

Luonnonvarojen hyödyntäminen. Kiviainesten louhinta ja maa-ainesten hyödyntäminen on itsessään luonnonvarojen käyttöä ja hyödyntämistä. Luonnonvarojen hyödyntämisen kannalta kiviaineksen louhinta alueelta on perusteltua, sillä sille on tarvetta esimerkiksi rakennusteollisuudessa. Toiminnan aikana louhittava kiviainesmäärä on suuri, jonka vuoksi vaihtoehtojen VE1-VE4 vaikutukset kiviaineksen oton osalta on arvioitu kohtalaiseksi kielteiseksi. Maa-ainesten vastaanoton osalta hanke on myönteinen kaikissa vaihtoehdoissa: suojavallin rakentamiseen voidaan hyödyntää sellaisia maa-aineksia, joita ei muuten hyödynnettäisi tai maa-ainekset kuljetettaisiin kauas. Vaihtoehdoissa VE2 ja VE3 korvataan neitseellistä kiviainesta rakentamiseen kelpaavalla betonijätteellä. Vaihtoehtojen VE1 ja VE4 vaikutukset arvioitiin vähäiseksi myönteiseksi. Vaihtoehtojen VE2 ja VE3 osalta vaikutukset olivat kohtalaisia myönteisiä.

Liikenne. Hanke lisää liikennettä niin Senkkerin alueen sisällä kuin sinne johtavilla teilläkin. Ulkoisten kuljetusten arvioitu määrä vaihteli vaihtoehdon VE1 631 ajoneuvosta vuorokaudessa vaihtoehdon VE3 849 ajoneuvoon vuorokaudessa. Kaikissa vaihtoehdoissa suurin osa Senkkerin alueelta yleisille teille suuntautuvasta liikenteestä kulkee Katriinantietä etelään. Katriinantieltä etelään päin aiheutuva liikenne kasvaa hankkeen takia eniten vaihtoehdossa VE3 (15 %). Kaikissa toteuttamisvaihtoehdoissa etelän suuntaan Katriinantiellä keskimääräinen liikenne kasvaa 11–15 %. Muille teille kohdistuva liikennevaikutus on enintään noin 3–4 % Katriinantieltä pohjoiseen vaihtoehdossa VE3. Vaikutukset liikenteeseen, sen määrään, turvallisuuteen ja sujuvuuteen on arvioitu kaikissa toteuttamisvaihtoehdoissa vähäiseksi kielteiseksi.

Melu. Meluvaikutuksia arvioitiin mallinnusten pohjalta. Niiden mukaan melun keskiäänitasot alittavat melun raja-arvot jokaisessa mallinnetussa tilanteessa. Melualue kuitenkin laajenee etenkin toiminnan alkuvaiheessa, mutta vaimenee toiminnan edetessä. Hanke ei tule merkittävästi nostamaan alueen kokonaismelutasoja missään vaihtoehdossa. Vaihtoehtojen VE1-VE4 vaikutukset meluun arvioitiin merkittävyydeltään kohtalaiseksi kielteiseksi. Melu nähtiin myös merkittävämmäksi yhteisvaikutusten aiheuttajaksi ja sen takia yhteismelumallinnuksessa huomioitiin myös muut alueen toiminnot.

Tärinä. Hankkeesta aiheutuu tärinää louhinnasta ja kuljetuksista. Hankealueen eteläpuoliselta maa-ainestenottamisalueelta aiheutuu nykyiselläänkin tärinää ympäristöön. Vaihtoehdossa VE0 tärinän osalta ei aiheudu muutosta nykytilanteeseen. Vaihtoehtojen VE1-VE4 tärinävaikutukset ovat yhtäläisiä. Tärinä hankealueen lähiympäristössä tulee lisääntymään hankkeen myötä, mutta tärinästä rakennuksiin aiheutuvan rakenteelliset vauriot ovat epätodennäköisiä. Vaikutusten merkittävyys arvioitiin kaikissa toteuttamisvaihtoehdoissa vähäiseksi kielteiseksi.

Ilmanlaatu. Hankkeen merkittävin ilmanlaatuvaikutus on pölyäminen, jonka lisäksi siihen vaikuttaa liikenteen pakokaasupäästöt. Pölyämistä aiheutuu louhinnasta, ylijäämämaa-aineksen käsittelystä, liikenteestä ja murskaimesta. Hankealueen lähiympäristössä ei kuitenkaan sijaitse ilmanlaadun muutoksille herkkiä kohteita, kuten kouluja tai päiväkoteja. Vaihtoehdossa VE0 muutoksia nykytilanteeseen ei aiheudu. Vaihtoehtojen VE1-VE4 välillä ei ole merkittävää eroa ilmanlaatuvaikutusten osalta. Toiminnan ei arvioitu aiheuttavan valtioneuvoston asetuksessa tai päätöksessä ilmoitettujen ilmanlaadun ohje- tai raja-arvojen ylityksiä lähiasuinkiinteistöillä eri hankevaihtoehdoissa. Kaikkien toteuttamisvaihtoehtojen osalta vaikutukset arvioitiin merkittävyydeltään vähäiseksi kielteiseksi.

lmasto. Ilmastoon kohdistuvia vaikutuksia aiheutuu niin maankäytön muutoksesta kuin louhinnasta syntyvistä suorista päästöistä. Arvioinnissa huomioitiin ilmastonmuutokseen varautuminen ja sopeutuminen: lisääntyvät sään ääri-ilmiöt, tulvien lisääntyminen ja tulvariskien hallinta sekä ilmastonmuutoksesta aiheutuvat riskit. Hankkeen toteuttamisvaihtoehdoista arvioitiin aiheutuvan pieniä kielteisiä vaikutuksia ilmastoon. Arvioinnissa toteuttamisvaihtoehtojen vuosittaiset kokonaispäästöt arvioitiin olevan välillä 4170–4600 t CO2e, joka on 2,6–2,9 % Tuusulan kunnan kokonaispäästöistä. Suurin osa päästöistä aiheutuu kuljetuksista. IMPERIA-kehikon kaltaiseen kohteen herkkyyteen ja aiheutuvan muutoksen suuruuteen pohjautuva merkittävyyden arviointimenetelmä ei sovellu suoraan ilmastovaikutusten kaltaisten globaalien vaikutusten arviointiin.

Terveys. Hankkeesta mahdollisia vaikutuksia terveyteen aiheutuu melu- ja ilmapäästöistä. Jos hanketta ei toteuteta, myöskään terveyteen kohdistuvia vaikutuksia ei aiheudu. Kaikissa toteuttamisvaihtoehdoissa vaikutukset arviointiin vastaavaksi merkittävyydeltään vähäiseksi kielteiseksi. Melun on arvioitu kasvavan hankkeen alkuvaiheessa, mutta suojavallin korottuessa meluvaikutukset pienenevät selkeästi. Pölyämistä aiheutuu toimintojen välittömässä läheisyydessä eikä ilmanlaadun ohje- tai raja-arvojen ylityksiä arvioida aiheutuvan lähimmillä asuinkiinteistöillä.

Elinolot ja viihtyvyys. Vaikutuksia elinoloihin ja viihtyvyyteen aiheutuu liikenteestä, louhinnasta ja maiseman muutoksesta hankealueen lähiympäristöön ja liikennereittien varrella. Paikalliset nostivat YVA-ohjelmasta annetuissa mielipiteissä esiin huolensa esimerkiksi liikenteen, melun ja pölyn lisääntymisestä hankkeen myötä. Kaikkien toteuttamisvaihtoehtojen vaikutukset elinoloihin ja viihtyvyyteen arvioitiin merkittävyydeltään kohtalaiseksi kielteiseksi. Muutokset melutasossa, maisemassa ja liikennemäärissä voivat heikentää lähialueen viihtyvyyttä asumiseen ja virkistyskäyttöön.

Ehdotus vaikutusten seurannasta. Arviointiselostuksessa on esitetty ehdotus hankkeen vaikutusten seurantaohjelmaksi. Ehdotusta tarkennetaan lupavaiheessa. Ehdotuksessa seurantaohjelmaksi on kiinnitetty huomioita pohjaveteen, pintavesiin, meluun, tärinään ja ilmanlaatuun kohdistuviin vaikutuksiin.

Haitallisten vaikutusten lieventäminen. Haitallisten vaikutusten ehkäisemis- ja lieventämistoimenpiteitä on tarkasteltu tämän hankkeen ympäristövaikutusten arviointimenettelyn aikana. Haittojen lieventämistoimenpiteitä on määritetty tarkastelemalla lainsäädännöllisiä vaatimuksia, alan parhaita käytäntöjä, sovellettavia kansainvälisiä standardeja, kokemuksia muista hankkeesta sekä asiantuntija-arvioinnilla. Esimerkkejä haittojen lieventämistoimista ovat esimerkiksi:

• Päästöjen vähentämistekniikat, kuten kastelu ja toimintojen sijoittaminen

• Suojavallin maisemointi

• Liikennemäärien vähentäminen suuremman kuljetuskaluston avulla

Tarvittavat suunnitelmat ja luvat. Hankkeen toteuttaminen edellyttää useita eri lupia ja suunnitelmia, perustuen hankkeen kannalta olennaiseen lainsäädäntöön. YVA-selostusvaiheessa tunnistettuja lupia ovat ympäristölupa ja maa-aineslupa. Mikäli maa-ainesten ottamistoimintaa koskeva hanke edellyttää sekä ympäristölupaa että maa-aineslain mukaista lupaa, haetaan toiminnoille yhteistä lupaa yhdellä ympäristölupahakemuksella. Tarvetta vesilain mukaiselle poikkeusluvalle tai lentoesteluvalle ei YVA-menettelyn aikana tunnistettu.

Tarkempi aineisto luettavissa osoitteesta: www.ymparisto.fi/SeepsulaSenkkerinluoteisosaYVA

Ehdotus

Esittelijä

Keski-Uudenmaan ympäristölautakunta päättää antaa Seepsula Senkkerin luoteisosan louhintaa ja maanvastaanottoa kokevasta YVA-selostuksesta  Uudenmaan ELY-keskukselle seuraavan lausunnon: 

Keski-Uudenmaan ympäristölautakunnan lausunto

Arviointiselostuksesta

Keski-Uudenmaan ympäristölautakunta katsoo, että lausuntopyyntöä koskevassa YVA-selostuksessa on esitetty selkeästi eri hankevaihtoehdot ja toiminta-alueen rajaus. Vaikutusarviot on tehty YVA-menettelyn edellyttämille ympäristövaikutuksille. Eri hankevaihtoehtojen vertailu on esitetty vaikutusten merkittävyyden määräytymiseen perustuvassa arviointikehikossa. Vaikutuksen merkittävyyden määräytymisen arviointikehikossa on arvioitu muutoksen suunta (kielteinen, myönteinen), suuruus (erittäin suuri, suuri, keskisuuri, pieni, ei vaikutusta) sekä vaikutuskohteen herkkyys.

YVA-menettelyä koskevan hankkeen osalta ympäristövaikutusten arviointia voidaan pitää riittävänä. Ympäristövaikutusten arvioinnissa tulisi hankkeen osalta kuitenkin huomioida erityisesti toiminnan sijoittuminen nykyisen kiviainestuotannon välittömään läheisyyteen, jolloin alueella on jo olemassa merkittäviä louhinnan ja murskauksen ympäristövaikutuksia. Alueella on lisäksi vireillä lupahakemuksia nykyisen kiviainestoimintojen laajentamiseksi ja jätteen käsittelytoimintojen aloittamiseksi. Toimintojen laajentuminen ja lisääntyminen lisäävät myös toiminnoista aiheutuvia päästöjä.

Senkkerin kiviainesalueelle on toteutettu useita YVA-menettelyjä, joissa on yleensä tarkasteltu vain yksittäisen, kulloinkin YVA-menettelyssä olevan hankkeen ympäristövaikutuksia. Näin myös nyt lausuntopyyntöä koskevassa Senkkerin luoteisosan louhinta ja maanvastaanoton ympäristövaikutusten arvioinnissa. YVA-lainsäädännön mukaan ympäristövaikutusten arvion ja kuvauksen on katettava hankkeen välittömät ja välilliset, kasautuvat, lyhyen, keskipitkän ja pitkän aikavälin pysyvät ja väliaikaiset, myönteiset ja kielteiset vaikutukset sekä yhteisvaikutukset muiden olemassa olevien ja hyväksyttyjen hankkeiden kanssa. Lausuntopyyntöä koskevassa ympäristövaikutusten arviointimenettelyssä on esitetty yksittäisen hankkeen yhteisvaikutukset olemassa olevien ja hyväksyttyjen hankkeiden osalta meluvaikutusta lukuun ottamatta hyvin suppeasti, eikä selvitys ympäristölautakunnan mukaan täytä yhteisvaikutusten osalta ympäristövaikutusten arvioinnille asetettuja vaatimuksia.

Vallirakenteista

Hankevaihtoehdoissa on esitetty pohjoiseen rakennettavaksi suojavalli, jonka korkeus vaihtelee tasolla +90 (VE1 ja VE3) tai +120 (VE2 ja VE4). Koska suojavallit rakennetaan osittain kantamattomista tai huonosti kantavista maa-aineksista, ne tarvitsevat ns. tukirakenteen. Suojavallien tukirakenne on normaalisti tehty rakentamiseen tuotettavasta louheesta. Vaihtoehdoissa VE2 ja VE3 tukirakenteen louhetta on tarkoitus korvata betoni- ja tiilijätteestä prosessoidulla materiaalilla.

Ympäristövaikutusten arviointiselostuksessa on esitetty, että hankkeen ympäristövaikutukset on arvioitu YVA-lain ja -asetuksen mukaisesti, siltä osin, kun se koskee

- YVA-laki, liite 1 kohta 2: luonnonvarojen otto ja käsittely b) kiven, soran tai hiekan otto, kun - otettava ainesmäärä on vähintään 200 000 kiintokuutiometriä vuodessa; ja

- YVA-laki, liite 1 kohta 11: jätehuolto: b) jätteiden käsittelylaitokset, joissa muuta kuin vaarallista jätettä - sijoitetaan kaatopaikalle, joka on mitoitettu vähintään 50 000 tonnin vuotuiselle jätemäärälle.

Arviointiselostuksessa on toisaalta esitetty, että YVA-menettelyn aikana ei ratkaista sitä, onko maisemavallin osalta kyseessä maa-ainesten hyödyntäminen vai sijoittaminen ja että lopullisen ratkaisun asiasta tekee lupaviranomainen. Keski-Uudenmaan ympäristölautakunta katsoo YVA-menettelyssä esitetyn ratkaisun lupatarpeen arvioinnista ongelmalliseksi ja YVA-menettelyn sisällön tältä osin osaltaan puutteelliseksi. Mikäli arviointimenettelyssä ei vallin osalta ole pystytty arvioimaan jatkosuunnittelun kannalta olennaista seikkaa, eli sitä, onko kyseessä jätteen hyödyntäminen vai loppusijoitus, olisi arviointiselostuksessa tullut tarkastella meluvallien toteutusta vaihtoehtoisesti sekä jätteen hyödyntämisenä että jätteen loppusijoituksena.

Arviointiselostuksessa on todettu, että suojavallin tarkoituksena on estää melun ja pölyn leviäminen pohjoiseen päin ja suojavallin päälle on tarkoitus perustaa aurinkosähkön tuotantoalue. Ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta jää kuitenkin epäselväksi maisemavallin todellinen tarve. Olemassa olevan kiviainesalueen ympäristölupahakemuksessa esitettyjen melumallinnusten perusteella toiminta nykyisellä kiviainesalueella on melun leviämisen osalta toteutettavissa myös ilman pohjoiseen sijoitettavaa tason +90 tai +120 meluvallia. Myös louhinnan laajentaminen arviointiselostuksessa esitetyllä tavalla pohjoiseen on järjestettävissä ilman järeää vallirakennetta. Myös aurinkosähkön tuotantoalue on toteutettavissa ilman vallirakennetta. Todellisen tarpeen puuttuessa vallin toteutuksen on katsottava liittyvän jätteen loppusijoitukseen.

Senkkerin kiviainesalueen nykyiset melu-/maisemavallit on toteutettu kiviainesalueen pintamailla eikä nykyisiin valleihin ole sijoitettu muualta tuotua ylijäämämaata.

Arviointiselostuksen mukaan suojavallin toteutusaika on lyhimmillään yhdeksän vuotta ja pisimmillään 24 vuotta. Vallien pitkä toteutusaika huomioon ottaen vallihankkeen ei voi katsoa liittyvän rakentamiseen ja jätteen hyödyntämiseen rakentamisessa. Myös tältä osin vallin toteutuksessa on kyseessä jätteen loppusijoitukseen liittyvä hanke.

Vaikutukset meluun ja tärinään

Senkkerin nykyisellä kiviainesalueella tapahtuvasta porauksesta, räjäytyksistä, rikotuksesta, murskauksesta, kuormaamisesta ja kuljetuksesta sekä melu/maisemavallien rakentamisesta aiheutuu meluvaikutuksia ympäristöön. Toiminnanharjoittaja toteuttaa melutorjuntaa alueella esim. meluvaimennetulla porakalustolla ja murskauslaitteiston suojauksilla. Nykyisen louhinnan ja murskauksen melupäästöt ovat toiminnanharjoittajan hallinnassa. Nykyisestä toiminnasta valvontaviranomaiselle tehdyt meluvalitukset ovat viime vuosina liittyneet lähinnä meluvallien toteutuksen melutapahtumiin. Meluvallit sijoittuvat lähelle häiriintyviä kohteita ja niiden toteutuksesta aiheutuvaa melua (louhekuorman tyhjennys, tela-alustaisten työkoneiden liikkuminen, kolahdukset) on vaikea torjua teknisesti, jolloin niihin liittyviä päästöjä on pyritty vähentämään vuorokautisia toiminta-aikoja rajoittamalla. Arviointimenettelyssä esitettyjen vallien rakentaminen tulee lisäämään toiminnan melupäästöjä nykyisen alueen pohjoisosassa.

Arviointiselostuksessa esitetyissä melumallinnustiedoissa on esitetty kattavasti melun leviäminen eri arviointivaihtoehdoissa ja yhdessä muiden melua aiheuttavien toimintojen kanssa. Mallinnuksissa olisi voinut esittää myös vallin toteuttamatta jättämisen vaikutus alueen melutilanteeseen. Melumallinnuksissa suunnittelualueelle kulkeva työmaatie on linjattu kulkemaan luonnonsuojelulain nojalla rauhoitetun Gungkärrin pähkinäpensaslehdon välittömässä läheisyydessä. Pähkinäpensaslehdon sijainti tulee ottaa tarkemmin huomioon alueen jatkosuunnittelussa myös liikennöintiväylien sijoittumisen osalta.

Vaikutukset ilmanlaatuun

Arviointiselostuksen mukaan louhinnasta ja maanvastaanotosta muodostuvan pölyn määrä sekä hankkeen kuljetusliikenteen määrä ovat arvioita. Pölyn leviämisen mallinnusta ei ole nähty tarpeelliseksi, koska hankealueen eteläpuolella on jo nykyisin kiviainestoimintaa ja alueella on tehty pölymittauksia.

Nykyisen kiviainestoimintojen vaikutusta ilmanlaatuun on toteutettu ilmanlaadun tarkkailulla Vantaan Kesäkylän ja Tuusulan Metsäkylän suunnissa. Alueella tehtyjen mittausten mukaan nykyisen toiminnan vaikutukset ilman laatuun on havaittavissa lähimmissä häiriintyvissä kohteissa, mutta ohje- tai raja-arvon ylityksiä ei toteutetuissa mittauksissa ole todettu. Louhinta-alueen laajentuminen ja uusien ympäristölupalaitosten sijoittuminen kiviainesalueelle ja sen läheisyyteen tulee lisäämään toimintojen vaikutuksia ilmanlaatuun. Toimintojen laajentuessa pölyä sitova kasvillisuus poistuu ja pölyn leviämiselle otolliset olosuhteet lisääntyvät. Arviointiohjelmassa esitetyt tiedot erityisesti eri toimintojen vaikutuksesta yhteispölypäästöön tulee esittää mallintamalla vähintään alueen jatkosuunnitteluun liittyvissä asiakirjoissa.

Vaikutukset pohjavesiin

Seepsula oy on esittänyt nykyisen toiminnan ympäristölupahakemuksessa pohjaveden tarkkailusuunnitelman kiviainestoiminnan vaikutuksista alueen kalliopohjaveteen. Valvontaviranomainen on hyväksynyt tarkkailusuunnitelman ottaen huomioon Uudenmaan ELY-keskuksen lausunnot. Tarkkailussa on otettu huomioon mm. toiminnan mahdolliset vaikutukset Päijännetunneliin ja lähimpiin talousvesikaivoihin. Tarkkailu on ollut laajaa ja sitä on toteutettu usean vuoden ajan. Ympäristövaikutusten arviointiselostuksen mukaan alueella toteutetut pohjaveden tarkkailutulokset eivät kuitenkaan välttämättä kerro ympäristöluvanvaraisen toiminnan vaikutuksista pohjaveteen, sillä monen pohjavesiputken antoisuus on huono, ja pohjavesiputkien vesi edustaa vain paikallista pohjavettä. Senkkerin kiviainesalueen nykyisen pohjaveden tarkkailusuunnitelman toimivuus tulee tältä osin tarkasteltavaksi uudelleen. Lausuntopyyntöä koskevaa arviointiselostusta tulee täydentää pohjaveden tarkkailusuunnitelmalla. Tarkkailusuunnitelmassa tulee esittää ympäristövaikutuksen arviointia koskevan hankkeen lisäksi myös muut alueella olevat ympäristöluvanvaraiset toiminnat.

Vaikutukset pintavesiin

Hulevesien osalta jatkotyössä tulee tarkentaa suunnitelmaa ja esittää kartalla hulevesireitit ja purkupisteet, mahdolliset suunnitellut laskeutusaltaat ja muut hulevesirakenteet sekä näytteiden tarkkailupisteet. Tässä vaiheessa hulevesien vaikutusten arviointia on vaikeaa esittää, kun tarkempia suunnitelmia ei ole laadittu. Hulevesien osalta tulee myös tarkentaa, miten ilmastonmuutos ja mahdollisten rankkasateiden vaikutukset huomioidaan hankkeessa ja millaisin keinoin eri haitta-aineiden leviämistä hulevesien mukana pyritään estämään.  Sitowisen luontoselvityksen (2023) osalta on todettava, että selvitysalue kattaa ainoastaan hankealueen, mikä ei vesilain kohteiden osalta ole riittävä tarkastelu tämän mittakaavan hankkeessa. Valuma-alueet eivät noudata hankealueen rajausta, ja on mahdollista, että arvokkaita pienvesiä sijaitsee hankealueen ulkopuolella mutta kuitenkin sen vaikutusalueella.

Vaikutukset luontoon

Hyvä, että hankealueella on tehty tarkentavia luontoselvityksiä. On valitettavaa, että alueella aiemmin todetut arvokkaat noro ja rehevä lehtolaikku on hävitetty. Nykyisellään alueella ei enää ole arvokkaita luontokohteita, mutta tavanomaisena/heikentyneenäkin luonnonympäristönä sen merkitys osana ekologista verkostoa on otettava paremmin huomioon.

Useassa YVA-ohjelmasta annetussa lausunnossa peräänkuulutettiin ekologisen verkoston tarkempaa tarkastelua ja arviointia niin, että hankealueella ja sen läheisyydessä kulkevilla yhteyksillä on edellytykset toimia osana laajempaa ekologista verkostoa. Arviointiselostuksessa viitataan Insinööritoimisto Erkki Matilainen Oy (liite 5) tekemään selvitykseen hankkeen vaikutuksista viheryhteyssuunnitteluun. Selvityksen näkökulmana on lähinnä arvioida viheryhteyttä koskevien kaavamerkintöjen oikeusvaikutuksia. Selvitystä tulisi tarkentaa siitä näkökulmasta, miten alueen ekologisten yhteyksien säilyminen todellisuudessa turvataan riittävän leveinä huomioiden se, että laajemmassa kuvassa hankealueen ympäristössä on nykyisellään jo paljon yhteyksiä heikentäviä tekijöitä. Alueella kulkevat ekologiset yhteydet on tunnistettu mm. maakuntakaavassa, Vantaan yleiskaavassa ja Tuusulan yleiskaavan 2040 kaavaselostuksessa (s. 64).

Insinööritoimisto Erkki Matilainen Oy (liite 5) tekemässä selvityksessä nostetaan esiin, ettei Tuusulan yleiskaava 2040:ssä ole viheryhteyteen liittyviä merkintöjä hankealueella. Tuusulan yleiskaavan 2040 selostuksessa todetaan, että Tuusulan ekologisia yhteystarpeita ei ole otettu voimaan tulevaksi teemaksi koko kunnan alueelle. Yleiskaava ei kumoa hankealueen osayleiskaavoja (Nahkela – Siippoo – Rusutjärvi – osayleiskaava ja Ruotsinkylä – Myllykylä II -osayleiskaava). Näin ollen viheryhteystarvemerkintöjä ei ole yleiskaavassa lainkaan esitetty hankealueella. Tavoitteellinen koko kunnan ekologinen verkosto on osoitettu yleiskaavan selostuksen sivulla 64 ja siinä hankealueen länsi- ja pohjoispuolelle on osoitettu viheryhteys ja myös Uusimaakaavan viheryhteydet on esitetty. Lisäksi selvityksessä on referoitu hyvin niukasti Keski-Uudenmaan ympäristökeskuksen YVA-ohjelmasta antamaa lausuntoa, eikä se anna oikeaa kuvaa koko lausunnon sisällöstä.

Vieraslajiainesta sisältävien maamassojen käyttäminen suojavalleja rakennettaessa ei ole suositeltavaa, sillä vieraslajit lisääntyvät uudella kasvupaikalla helposti siemenpankin/kasvinosien avulla. Erityisesti merkittävien sadetapahtumien yhteydessä vieraslajien kasviosia ja siemeniä voi levitä mm. purkuojia pitkin purouomiin ja Vantaanjoen Natura-alueelle asti. Jatkosuunnittelussa tulee tuoda esiin, millä keinoilla estetään vieraslajien leviäminen.

Haittojen ehkäisy

Kyseessä on pitkäaikainen hanke, joka aiheuttaa ympäristöhaittaa vaihtoehto 2:ssa noin 24 vuotta ja muissa vaihtoehdoissa jonkin verran vähemmän. On tärkeää, että torjuntatoimien tiedotus ja yhteyden pito lähiasukkaisiin toimii tehokkaasti, varsinkin räjäytysten ja poikkeuksellisten tilanteiden tiedottamisessa, mutta myös muina aikoina jatkuvana. Tarve on suuri jo hankkeen alkuvaiheessa, jolloin suojarakenteet eivät kaikilta osin ole vielä valmiita.

Päätös

Keski-Uudenmaan ympäristölautakunta päättää antaa Seepsula Senkkerin luoteisosan louhintaa ja maanvastaanottoa kokevasta YVA-selostuksesta  Uudenmaan ELY-keskukselle seuraavan lausunnon: 

Keski-Uudenmaan ympäristölautakunnan lausunto

Arviointiselostuksesta

Keski-Uudenmaan ympäristölautakunta katsoo, että lausuntopyyntöä koskevassa YVA-selostuksessa on esitetty selkeästi eri hankevaihtoehdot ja toiminta-alueen rajaus. Vaikutusarviot on tehty YVA-menettelyn edellyttämille ympäristövaikutuksille. Eri hankevaihtoehtojen vertailu on esitetty vaikutusten merkittävyyden määräytymiseen perustuvassa arviointikehikossa. Vaikutuksen merkittävyyden määräytymisen arviointikehikossa on arvioitu muutoksen suunta (kielteinen, myönteinen), suuruus (erittäin suuri, suuri, keskisuuri, pieni, ei vaikutusta) sekä vaikutuskohteen herkkyys.

YVA-menettelyä koskevan hankkeen osalta ympäristövaikutusten arviointia voidaan pitää riittävänä. Ympäristövaikutusten arvioinnissa tulisi hankkeen osalta kuitenkin huomioida erityisesti toiminnan sijoittuminen nykyisen kiviainestuotannon välittömään läheisyyteen, jolloin alueella on jo olemassa merkittäviä louhinnan ja murskauksen ympäristövaikutuksia. Alueella on lisäksi vireillä lupahakemuksia nykyisen kiviainestoimintojen laajentamiseksi ja jätteen käsittelytoimintojen aloittamiseksi. Toimintojen laajentuminen ja lisääntyminen lisäävät myös toiminnoista aiheutuvia päästöjä.

Senkkerin kiviainesalueelle on toteutettu useita YVA-menettelyjä, joissa on yleensä tarkasteltu vain yksittäisen, kulloinkin YVA-menettelyssä olevan hankkeen ympäristövaikutuksia. Näin myös nyt lausuntopyyntöä koskevassa Senkkerin luoteisosan louhinta ja maanvastaanoton ympäristövaikutusten arvioinnissa. YVA-lainsäädännön mukaan ympäristövaikutusten arvion ja kuvauksen on katettava hankkeen välittömät ja välilliset, kasautuvat, lyhyen, keskipitkän ja pitkän aikavälin pysyvät ja väliaikaiset, myönteiset ja kielteiset vaikutukset sekä yhteisvaikutukset muiden olemassa olevien ja hyväksyttyjen hankkeiden kanssa. Lausuntopyyntöä koskevassa ympäristövaikutusten arviointimenettelyssä on esitetty yksittäisen hankkeen yhteisvaikutukset olemassa olevien ja hyväksyttyjen hankkeiden osalta meluvaikutusta lukuun ottamatta hyvin suppeasti, eikä selvitys ympäristölautakunnan mukaan täytä yhteisvaikutusten osalta ympäristövaikutusten arvioinnille asetettuja vaatimuksia.

Vallirakenteista

Hankevaihtoehdoissa on esitetty pohjoiseen rakennettavaksi suojavalli, jonka korkeus vaihtelee tasolla +90 (VE1 ja VE3) tai +120 (VE2 ja VE4). Koska suojavallit rakennetaan osittain kantamattomista tai huonosti kantavista maa-aineksista, ne tarvitsevat ns. tukirakenteen. Suojavallien tukirakenne on normaalisti tehty rakentamiseen tuotettavasta louheesta. Vaihtoehdoissa VE2 ja VE3 tukirakenteen louhetta on tarkoitus korvata betoni- ja tiilijätteestä prosessoidulla materiaalilla.

Ympäristövaikutusten arviointiselostuksessa on esitetty, että hankkeen ympäristövaikutukset on arvioitu YVA-lain ja -asetuksen mukaisesti, siltä osin, kun se koskee

- YVA-laki, liite 1 kohta 2: luonnonvarojen otto ja käsittely b) kiven, soran tai hiekan otto, kun - otettava ainesmäärä on vähintään 200 000 kiintokuutiometriä vuodessa; ja

- YVA-laki, liite 1 kohta 11: jätehuolto: b) jätteiden käsittelylaitokset, joissa muuta kuin vaarallista jätettä - sijoitetaan kaatopaikalle, joka on mitoitettu vähintään 50 000 tonnin vuotuiselle jätemäärälle.

Arviointiselostuksessa on toisaalta esitetty, että YVA-menettelyn aikana ei ratkaista sitä, onko maisemavallin osalta kyseessä maa-ainesten hyödyntäminen vai sijoittaminen ja että lopullisen ratkaisun asiasta tekee lupaviranomainen. Keski-Uudenmaan ympäristölautakunta katsoo YVA-menettelyssä esitetyn ratkaisun lupatarpeen arvioinnista ongelmalliseksi ja YVA-menettelyn sisällön tältä osin osaltaan puutteelliseksi. Mikäli arviointimenettelyssä ei vallin osalta ole pystytty arvioimaan jatkosuunnittelun kannalta olennaista seikkaa, eli sitä, onko kyseessä jätteen hyödyntäminen vai loppusijoitus, olisi arviointiselostuksessa tullut tarkastella meluvallien toteutusta vaihtoehtoisesti sekä jätteen hyödyntämisenä että jätteen loppusijoituksena.

Arviointiselostuksessa on todettu, että suojavallin tarkoituksena on estää melun ja pölyn leviäminen pohjoiseen päin ja suojavallin päälle on tarkoitus perustaa aurinkosähkön tuotantoalue. Ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta jää kuitenkin epäselväksi maisemavallin todellinen tarve. Olemassa olevan kiviainesalueen ympäristölupahakemuksessa esitettyjen melumallinnusten perusteella toiminta nykyisellä kiviainesalueella on melun leviämisen osalta toteutettavissa myös ilman pohjoiseen sijoitettavaa tason +90 tai +120 meluvallia. Myös louhinnan laajentaminen arviointiselostuksessa esitetyllä tavalla pohjoiseen on järjestettävissä ilman järeää vallirakennetta. Myös aurinkosähkön tuotantoalue on toteutettavissa ilman vallirakennetta. Todellisen tarpeen puuttuessa vallin toteutuksen on katsottava liittyvän jätteen loppusijoitukseen.

Senkkerin kiviainesalueen nykyiset melu-/maisemavallit on toteutettu kiviainesalueen pintamailla eikä nykyisiin valleihin ole sijoitettu muualta tuotua ylijäämämaata.

Arviointiselostuksen mukaan suojavallin toteutusaika on lyhimmillään yhdeksän vuotta ja pisimmillään 24 vuotta. Vallien pitkä toteutusaika huomioon ottaen vallihankkeen ei voi katsoa liittyvän rakentamiseen ja jätteen hyödyntämiseen rakentamisessa. Myös tältä osin vallin toteutuksessa on kyseessä jätteen loppusijoitukseen liittyvä hanke.

Vaikutukset meluun ja tärinään

Senkkerin nykyisellä kiviainesalueella tapahtuvasta porauksesta, räjäytyksistä, rikotuksesta, murskauksesta, kuormaamisesta ja kuljetuksesta sekä melu/maisemavallien rakentamisesta aiheutuu meluvaikutuksia ympäristöön. Toiminnanharjoittaja toteuttaa melutorjuntaa alueella esim. meluvaimennetulla porakalustolla ja murskauslaitteiston suojauksilla. Nykyisen louhinnan ja murskauksen melupäästöt ovat toiminnanharjoittajan hallinnassa. Nykyisestä toiminnasta valvontaviranomaiselle tehdyt meluvalitukset ovat viime vuosina liittyneet lähinnä meluvallien toteutuksen melutapahtumiin. Meluvallit sijoittuvat lähelle häiriintyviä kohteita ja niiden toteutuksesta aiheutuvaa melua (louhekuorman tyhjennys, tela-alustaisten työkoneiden liikkuminen, kolahdukset) on vaikea torjua teknisesti, jolloin niihin liittyviä päästöjä on pyritty vähentämään vuorokautisia toiminta-aikoja rajoittamalla. Arviointimenettelyssä esitettyjen vallien rakentaminen tulee lisäämään toiminnan melupäästöjä nykyisen alueen pohjoisosassa.

Arviointiselostuksessa esitetyissä melumallinnustiedoissa on esitetty kattavasti melun leviäminen eri arviointivaihtoehdoissa ja yhdessä muiden melua aiheuttavien toimintojen kanssa. Mallinnuksissa olisi voinut esittää myös vallin toteuttamatta jättämisen vaikutus alueen melutilanteeseen. Melumallinnuksissa suunnittelualueelle kulkeva työmaatie on linjattu kulkemaan luonnonsuojelulain nojalla rauhoitetun Gungkärrin pähkinäpensaslehdon välittömässä läheisyydessä. Pähkinäpensaslehdon sijainti tulee ottaa tarkemmin huomioon alueen jatkosuunnittelussa myös liikennöintiväylien sijoittumisen osalta.

Vaikutukset ilmanlaatuun

Arviointiselostuksen mukaan louhinnasta ja maanvastaanotosta muodostuvan pölyn määrä sekä hankkeen kuljetusliikenteen määrä ovat arvioita. Pölyn leviämisen mallinnusta ei ole nähty tarpeelliseksi, koska hankealueen eteläpuolella on jo nykyisin kiviainestoimintaa ja alueella on tehty pölymittauksia.

Nykyisen kiviainestoimintojen vaikutusta ilmanlaatuun on toteutettu ilmanlaadun tarkkailulla Vantaan Kesäkylän ja Tuusulan Metsäkylän suunnissa. Alueella tehtyjen mittausten mukaan nykyisen toiminnan vaikutukset ilman laatuun on havaittavissa lähimmissä häiriintyvissä kohteissa, mutta ohje- tai raja-arvon ylityksiä ei toteutetuissa mittauksissa ole todettu. Louhinta-alueen laajentuminen ja uusien ympäristölupalaitosten sijoittuminen kiviainesalueelle ja sen läheisyyteen tulee lisäämään toimintojen vaikutuksia ilmanlaatuun. Toimintojen laajentuessa pölyä sitova kasvillisuus poistuu ja pölyn leviämiselle otolliset olosuhteet lisääntyvät. Arviointiohjelmassa esitetyt tiedot erityisesti eri toimintojen vaikutuksesta yhteispölypäästöön tulee esittää mallintamalla vähintään alueen jatkosuunnitteluun liittyvissä asiakirjoissa.

Vaikutukset pohjavesiin

Seepsula oy on esittänyt nykyisen toiminnan ympäristölupahakemuksessa pohjaveden tarkkailusuunnitelman kiviainestoiminnan vaikutuksista alueen kalliopohjaveteen. Valvontaviranomainen on hyväksynyt tarkkailusuunnitelman ottaen huomioon Uudenmaan ELY-keskuksen lausunnot. Tarkkailussa on otettu huomioon mm. toiminnan mahdolliset vaikutukset Päijännetunneliin ja lähimpiin talousvesikaivoihin. Tarkkailu on ollut laajaa ja sitä on toteutettu usean vuoden ajan. Ympäristövaikutusten arviointiselostuksen mukaan alueella toteutetut pohjaveden tarkkailutulokset eivät kuitenkaan välttämättä kerro ympäristöluvanvaraisen toiminnan vaikutuksista pohjaveteen, sillä monen pohjavesiputken antoisuus on huono, ja pohjavesiputkien vesi edustaa vain paikallista pohjavettä. Senkkerin kiviainesalueen nykyisen pohjaveden tarkkailusuunnitelman toimivuus tulee tältä osin tarkasteltavaksi uudelleen. Lausuntopyyntöä koskevaa arviointiselostusta tulee täydentää pohjaveden tarkkailusuunnitelmalla. Tarkkailusuunnitelmassa tulee esittää ympäristövaikutuksen arviointia koskevan hankkeen lisäksi myös muut alueella olevat ympäristöluvanvaraiset toiminnat.

Vaikutukset pintavesiin

Hulevesien osalta jatkotyössä tulee tarkentaa suunnitelmaa ja esittää kartalla hulevesireitit ja purkupisteet, mahdolliset suunnitellut laskeutusaltaat ja muut hulevesirakenteet sekä näytteiden tarkkailupisteet. Tässä vaiheessa hulevesien vaikutusten arviointia on vaikeaa esittää, kun tarkempia suunnitelmia ei ole laadittu. Hulevesien osalta tulee myös tarkentaa, miten ilmastonmuutos ja mahdollisten rankkasateiden vaikutukset huomioidaan hankkeessa ja millaisin keinoin eri haitta-aineiden leviämistä hulevesien mukana pyritään estämään.  Sitowisen luontoselvityksen (2023) osalta on todettava, että selvitysalue kattaa ainoastaan hankealueen, mikä ei vesilain kohteiden osalta ole riittävä tarkastelu tämän mittakaavan hankkeessa. Valuma-alueet eivät noudata hankealueen rajausta, ja on mahdollista, että arvokkaita pienvesiä sijaitsee hankealueen ulkopuolella mutta kuitenkin sen vaikutusalueella.

Vaikutukset luontoon

Hyvä, että hankealueella on tehty tarkentavia luontoselvityksiä. Nykyisellään alueella ei enää ole arvokkaita luontokohteita, mutta tavanomaisena/heikentyneenäkin luonnonympäristönä sen merkitys osana ekologista verkostoa on otettava paremmin huomioon.

Useassa YVA-ohjelmasta annetussa lausunnossa peräänkuulutettiin ekologisen verkoston tarkempaa tarkastelua ja arviointia niin, että hankealueella ja sen läheisyydessä kulkevilla yhteyksillä on edellytykset toimia osana laajempaa ekologista verkostoa. Arviointiselostuksessa viitataan Insinööritoimisto Erkki Matilainen Oy (liite 5) tekemään selvitykseen hankkeen vaikutuksista viheryhteyssuunnitteluun. Selvityksen näkökulmana on lähinnä arvioida viheryhteyttä koskevien kaavamerkintöjen oikeusvaikutuksia. Selvitystä tulisi tarkentaa siitä näkökulmasta, miten alueen ekologisten yhteyksien säilyminen todellisuudessa turvataan riittävän leveinä huomioiden se, että laajemmassa kuvassa hankealueen ympäristössä on nykyisellään jo paljon yhteyksiä heikentäviä tekijöitä. Alueella kulkevat ekologiset yhteydet on tunnistettu mm. maakuntakaavassa, Vantaan yleiskaavassa ja Tuusulan yleiskaavan 2040 kaavaselostuksessa (s. 64).

Insinööritoimisto Erkki Matilainen Oy (liite 5) tekemässä selvityksessä nostetaan esiin, ettei Tuusulan yleiskaava 2040:ssä ole viheryhteyteen liittyviä merkintöjä hankealueella. Tuusulan yleiskaavan 2040 selostuksessa todetaan, että Tuusulan ekologisia yhteystarpeita ei ole otettu voimaan tulevaksi teemaksi koko kunnan alueelle. Yleiskaava ei kumoa hankealueen osayleiskaavoja (Nahkela – Siippoo – Rusutjärvi – osayleiskaava ja Ruotsinkylä – Myllykylä II -osayleiskaava). Näin ollen viheryhteystarvemerkintöjä ei ole yleiskaavassa lainkaan esitetty hankealueella. Tavoitteellinen koko kunnan ekologinen verkosto on osoitettu yleiskaavan selostuksen sivulla 64 ja siinä hankealueen länsi- ja pohjoispuolelle on osoitettu viheryhteys ja myös Uusimaakaavan viheryhteydet on esitetty. Lisäksi selvityksessä on referoitu hyvin niukasti Keski-Uudenmaan ympäristökeskuksen YVA-ohjelmasta antamaa lausuntoa, eikä se anna oikeaa kuvaa koko lausunnon sisällöstä.

Vieraslajiainesta sisältävien maamassojen käyttäminen suojavalleja rakennettaessa ei ole suositeltavaa, sillä vieraslajit lisääntyvät uudella kasvupaikalla helposti siemenpankin/kasvinosien avulla. Erityisesti merkittävien sadetapahtumien yhteydessä vieraslajien kasviosia ja siemeniä voi levitä mm. purkuojia pitkin purouomiin ja Vantaanjoen Natura-alueelle asti. Jatkosuunnittelussa tulee tuoda esiin, millä keinoilla estetään vieraslajien leviäminen.

Alue on oikeusvaikutteisissa Ruotsinkylä-Myllykylä osayleiskaavassa osoitettu suojavallialueeksi ja yleiskaavassa 2040 maanläjitysalueeksi. Maakuntakaavassa alue on osoitettu tuotannon- ja logistiikkatoimintojen kehittämisalueeksi sekä maa-aineshuollon kehittämisalueeksi, kuten kiertotaloustoimintaa varten.

Haittojen ehkäisy

Kyseessä on pitkäaikainen hanke, joka aiheuttaa ympäristöhaittaa vaihtoehto 2:ssa noin 24 vuotta ja muissa vaihtoehdoissa jonkin verran vähemmän. On tärkeää, että torjuntatoimien tiedotus ja yhteyden pito lähiasukkaisiin toimii tehokkaasti, varsinkin räjäytysten ja poikkeuksellisten tilanteiden tiedottamisessa, mutta myös muina aikoina jatkuvana. Tarve on suuri jo hankkeen alkuvaiheessa, jolloin suojarakenteet eivät kaikilta osin ole vielä valmiita.

Merkittiin tiedoksi, että jäsen Mika Heino postui tämän pykälän aikana klo 19:37.

Eriävä mielipide