Kuntakehityslautakunta, kokous 25.10.2017

Pöytäkirja on tarkastettu

§ 139 Monion asemakaava ja asemakaava muutos

TUUDno-2017-245

Valmistelija

  • Jouni Määttä, projektipäällikkö, jouni.maatta@tuusula.fi

Perustelut

Aikaisemmat käsittelyvaiheet liitteenä.

Monion asemakaava ja asemakaavan muutoksen ehdotus oli nähtävillä 26.5.–27.6.2017. Ehdotuksesta ei jätetty yhtään muistutusta. Saatuihin lausuntoihin on laadittu vastineet. Asemakaavaehdotukseen on tehty tarkistuksia saadun palautteen perusteella. Tarkistukset ovat luonteeltaan teknisluonteisia ja vähäisiä eivätkä ne vaikuta olennaisesti kaavan sisältöön tai haitallisesti sen toteutettavuuteen tai toteutuksen laatuun.

Tarkistusten pääkohdat ovat:

  • Kortteli- ja tonttinumerointia on tarkistettu

  • Kunnanosanraja on lisätty kaavakarttaan

  • Melusuojauksesta Tuusulanväylää vasten on annettu tarkempia määräyksiä kortteleissa 5732 ja 5733.

  • Teknisenä muutoksena pohjavesimääräys hule-3 on korvattu merkinnällä pv

  • Katualueen rajausta on tarkennettu

  • Yleismääräystä kellarirakentamisen osalta tarkennettu

  • Rakentamistapaohjeessa on tarkennettu vanhojen kasarmirakennusten uudisrakentamisen yhteensovitukseen liittyviä ohjeita.

Monion asemakaava laajentaa Hyrylän nykyistä keskusta-aluetta ja suunnitelman tarkoituksena on yhdistää molemmin puolin Tuusulanväylää sijaitsevat keskusta-alueet tiiviisti toisiinsa, ja kehittää sekä vahvistaa keskustan roolia seudullisessa verkossa. Samalla laajentuvalle keskustalle luodaan toiminnallista ja eri aikakausien rakennuskantaa hyödyntävä imagoa. Kaava-alueen pohjoisosaan rakennettava lukiokampus kulttuuritoimintoineen liittyy Rykmentinpuiston sydämenä toimivaan urbaaniin aukioalueeseen ja edelleen Hyrylän täydentyvään kävelykeskustaan. Aukiosarjaa jäsentää eri aikakausien rakennusten monipuolinen toiminnallinen ja tilasarjallinen hyödyntäminen. Vanhat rakennukset toimivat asemakaavallisen suunnitelman keskeisenä jäsentäjänä, ja niiden mittakaava ja nykyinen sekä historiallinen asemointi on lähtökohtana uudisrakentamisen suunnittelulle. 

Alue muodostuu keskustatoimintojen ja asuinkortteleiden osista, joiden keskellä sijaitsee Rykmentinpuiston eteläinen pääkatu, Pataljoonantie. Pääkatuun kytkeytyy eteläiselle asemakaava-alueelle johtava kokoojakatu, Tykkitie. Paikoitusjärjestelyissä on mahdollistettu monipuolisia ja joustavia ratkaisuja. Alueen keskeisestä sijainnista ja pohjavesialueesta johtuen merkittävä osa paikoituksesta ratkaistaan rakenteellisena. Alueen pohjoisosassa on varattu korttelialue lukiokampukselle ja muille mahdollisille kulttuuritoiminnoille sekä niiden vaatimalle paikoitusalueelle. Eteläosassa on virkistysalueeseen rajautuvia asuinkortteleita. Alue voidaan toteuttaa vaiheittain niin, että kokonaisuus on toimiva, tasokas ja mahdollisimman valmis jokaisessa vaiheessa. Lähtökohtana on muodostaa miellyttävää ja inhimillisen mittakaavan asuinympäristöä. Asemakaavalla muodostuu kerrosalaa noin 56 600 k-m2, joka sisältää keskustatoimintoja, asumista, sekä alueen tarvitsemia yksityisiä ja julkisia palveluja. Asuntokerrosala vastaa noin 750 asukasta. Lisäksi muodostuu viheralueita ja katu- ja muita liikennealueita. Kokonaismitoitus tällä kaava-alueella vastaa likimain aluetehokkuutta 1,0.

Asuinrakennusten korttelialueet

Asuinrakennusten korttelialueita on n. 17% kaava-alueesta.

Tehokas asuinrakennusten korttelialue. (A-23)

Alue on osoitettu pääasiassa asuinkerrostalojen, rivitalojen ja muiden kytkettyjen rakennusten korttelialueeksi.

Pääkadun varrelle on osoitettu kerrostalovaltainen korttelialueita, joille saa toteuttaa rakennuksen maantasokerrokseen saa rakentaa kerrosalan lisäksi ympäristöä häiritsemättömiä liike-, toimisto-, työ-, ja palvelutiloja sekä yksityisille että julkisille palveluille, kuten päiväkodeille ja asukastiloille, enintään 10% asemakaavan mukaisen korttelin asuinkerrosalasta.

Tontin ja rakennuksen kuivatustaso ei saa olla pohjaveden pinnan alapuolella. Korttelialueelle saa rakentaa kaksi kellarikerrosta.

A-23 -korttelialueita on yhteensä n. 1 ha.

Keskustatoimintojen korttelialueet

C -korttelialueita on yhteensä n. 23% kaava-alueesta. C-kortteleiden kaupallisten toimintojen määrä noudattaa kaupallisen selvityksen mitoitusta.

Keskustatoimintojen korttelialue (C-2)

Alueelle ei saa toteuttaa päivittäistavarakauppaa. C-2 -korttelialueita on yhteensä n. 1,2 ha.

Keskustatoimintojen korttelialue (C-3)

Alueelle ei saa toteuttaa päivittäistavarakauppaa tai asuntoja. C-3 -korttelialueita on yhteensä n. 0,1 ha.

Muut korttelialueet

Yleisten rakennusten korttelialue (Y-4)

Alueelle saa sijoittaa liiketiloja enintään 5 % kerrosalasta.

Tuusulanväylän kaakkoispuolelle osoitettu alue on tarkoitettu lukiokampukselle.

Y-4 -korttelialuetta on yhteensä n. 1,2 ha.

Yleiset alueet

Viheralueet

Kaava-alueen alasta viheralueita on n. 7% ja pinta-ala yhteensä noin 0,4 ha.

Kaava-alueen viheralueet on osoitettu lähivirkistysalueina (VL). Viheralueille on osoitettu yhteystarpeet pyöräilyä ja jalankulkua varten.

Liikennealueet

Asemakaava-alueesta on aukio- ja katualuetta n. 1,6 ha, joka vastaa noin 28% kaava-alueen alasta.

Yhdessä kaavaehdotuksen laadinnan kanssa on alueelle tehty rakentamistapaohje. Rakentamistapaohje täydentävät asemakaavan ympäristöä ja rakentamista koskevia määräyksiä ja merkintöjä.

Lisätiedot:        asemakaava-arkkitehti Jouni Määttä p. 040 314 2016

                             kuntasuunnittelupäällikkö Asko Honkanen p. 040 314 2012

Ehdotus

Esittelijä

  • Asko Honkanen, kuntasuunnittelupäällikkö, asko.honkanen@tuusula.fi

Kuntakehityslautakunta päättää ehdottaa kunnanhallitukselle, että kunnanhallitus

–                          hyväksyy laaditun asemakaavan

–                          hyväksyy lausuntoihin laaditut vastineet

–                          ehdottaa valtuustolle, että

VALTUUSTO päättää

– hyväksyä Monion asemakaavan.

Päätös

Hyväksyttiin päätösesitys.

Lisäksi kuntakehityslautakunta päätti

- tarkastaa ja hyväksyä pöytäkirjan tämän asian osalta välitömästi.