Perustelut
Lausuntopyyntö
Etelä-Suomen aluehallintovirasto on pyytänyt lausuntopyyntökirjeellä 7.6.2023 Mäntsälän kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen lausuntoa vesilain (587/2011) 3 luvun 2 §:n mukaisesta hakemuksesta Kylänojan uoman siirtämisestä Mäntsälässä (ESAVI/15341/2023). Luvan hakija on Uudenmaan elinkeino- liikenne- ja ympäristökeskus/ liikenne ja Infrastruktuuri -vastuualue. Hankkeelle haetaan myös vesilain 3 luvun 16 §:n mukaista valmistelupaa ennen päätöksen lainvoimaiseksi tulemista. Valmistelulupaa haetaan puuston raivaukselle ja pintamaan poistolle uoman oikaisun kohdalla sekä tarpeellisten lisätutkimusten suorittamiselle. Kuulutus ja julkiset asiakirjat ovat luettavissa osoitteessa https://ylupa.avi.fi. Lausunnon toimittamiselle on saatu lisäaikaa 21.8.2023 asti.
Kylänojan uoman muuttaminen vaatii vesilain mukaisen luvan vesilain 3 luvun 2 §:n perusteella, koska vesitaloushankkeella on oltava lupaviranomaisen lupa, jos se voi muuttaa vesistön asemaa, syvyyttä, vedenkorkeutta tai virtaamaa, rantaa tai vesiympäristöä taikka pohjaveden laatua tai määrää, ja tämä muutos: 8) vaarantaa puron uoman luonnontilan säilymisen. Kylänoja on valuma-alueen pinta-alan 8,6 km² perusteella vesilain 1 luvun 3 §:n tarkoittama puro, koska uomassa virtaa vettä koko ajan.
Lupahakemus
Hankkeen sijainti ja tarkoitus
Uudenmaan ELY-keskuksen liikenne- ja infrastruktuuri -vastuualue hakee vesilain mukaista lupaa Kylänojan uoman siirtämiselle noin 70 metrin matkalla. Lupakohde sijaitsee Mäntsälän kunnan keskiosassa Hirvihaaran kylän alueella välittömästi maantien 1456 (Hirvihaarantie) pohjoispuolella. Kylänojan uoman siirtäminen liittyy Uudenmaan ELY-keskuksen tiesuunnitelmahankkeeseen Maantien 1456 (Hirvihaarantie) jalankulku- ja pyöräilyväylä välillä maantie 140–Sepänmäki. Suunnitteluosuudella maantien 1456 pohjoispuolelle toteutetaan uusi jalankulku- ja pyöräilyväylä, jonka rakentaminen vaatii Kylänojan nykyisen uoman siirtämistä.
Rakennustoimenpiteet
Lupakohteen alueella uuden jalankulku- ja pyöräilyväylän linjaus sijoittuu osittain Kylänojan nykyisen uoman kohdalle, jonka vuoksi uomaa siirretään ja oikaistaan noin 70 metrin matkalla maantien 1456 pohjoispuolella. Uusi uoma kaivetaan pääosin kuivatyönä ja viimeistellään eroosiosuojauksin ennen ojan virtauksen ohjaamista siihen. Tämän jälkeen nykyinen uoma täytetään pääosin uuden uoman kaivumassoilla. Uoman siirron jälkeen rakennetaan jalankulku- ja pyöräilyväylän penger ja muut rakenteet sekä tarvittavat reunaojat ja rummut.
Hankkeen vaikutukset
Hankkeen toteuttaminen parantaa merkittävästi alueen jalankulun ja pyöräilyn sekä ajoneuvoliikenteen liikenneturvallisuutta, sillä osuudella ei nykytilanteessa ole erillistä väylää jalankululle ja pyöräilylle.
Kylänojan mutkitteleva uoma lupakohteen ympäristössä on lähes luonnontilainen noin 800 metrin matkalla. Hankkeen vuoksi luonnontilaisesta uomaosuudesta menetetään 70 metriä (9 %). Uusi suora uomaosuus lisää jonkin verran virtaamaa nykytilanteesta lupakohteen alueella. Vaikutukset uoman vedenlaatuun ovat lähinnä rakentamisaikaisia. Rakentamistoimenpiteiden aikana veteen sekoittuu kiintoainesta, joka aiheuttaa vesipatsaan väliaikaista samentumista. Kauempana työkohteesta vaikutukset ovat lievempiä sedimentoitumisen ja sekoittumisen takia. Vaikutuksia vedenlaatuun pyritään lieventämään työmenetelmien valinnalla ja asentamalla tarvittaessa rakentamisen ajaksi samentuma-alueen leviämistä ehkäisevä suojaverho työalueen ympärille alavirran puolelle.
Kylänojan siirrettävä uoma ei ole kalataloudellisesti tai virkistyskäytön kannalta merkittävä kohde. Oja saattaa kuitenkin olla potentiaalinen taimenen sekä Hirvihaaranjoessa esiintyvien hauen, ahvenen ja mateen lisääntymisalue, minkä vuoksi uoman siirto voidaan ajoittaa kalojen kutuajan noin 1.5.–15.6. ja 1.9.–30.11. ulkopuoliseen aikaan. Lähialueen asukkaille saattaa aiheutua rakentamisen aikana vähäistä esteettistä haittaa veden samentumisen vuoksi sekä meluhaittaa rakentamistoimenpiteistä. Uoman siirto ei aiheuta merkittäviä muutoksia kohteen lähimaisemaan, sillä uusi jalankulku- ja pyöräilyväylä rakennetaan välittömästi maantien 1456 ajoradan pohjoispuolelle. Uusi väylä sopeutetaan maisemaan ympäristösuunnittelun keinoin.
Lupakohteen alueelle tai sen välittömään läheisyyteen ei sijoitu luonnonsuojelualueita, Natura 2000-verkostoon kuuluvia alueita, valtakunnallisiin luonnonsuojeluohjelmiin kuuluvia alueita, luonnonmuistomerkkejä, metsälain mukaisia erityisen tärkeitä elinympäristöjä, uhanalaisten, silmälläpidettävien tai rauhoitettuja lajien havaintoja, luokiteltuja pohjavesialueita tai valtakunnallisesti arvokkaita kallioalueita, moreenimuodostumia, tuuli- ja rantakerrostumia tai kivikoita. Hanke ei heikennä alueen paikallisia kulttuuriympäristön tai arkeologisen kulttuuriperinnön arvoja, sillä lähimmät arvokohteet sijoittuvat noin 300 metrin etäisyydelle kohteesta. Hanke ei myöskään heikennä alueen maisemallisia arvoja, silla aluetta hallitsee jo nykytilanteessa maantien 1456 tiemaisema.
Työnaikainen vedenlaadun tarkkailu
Hankkeesta ei ole odotettavissa pitkäaikaisia haitallisia vaikutuksia vesistöön ja sen käyttöön. Hankkeesta koituu tilapäistä rakentamisen aikaista veden samentumista. Rakentamisen aikana Kylänojan vedenlaatua esitetään tarkkailtavaksi uoman siirtokohteen lähivesialueella kahdessa (2) tarkkailupisteessä. Tarkkailupisteistä yksi (TP1) esitetään sijoitettavaksi noin 30 metriä ylävirtaan uoman siirtokohteesta ja toinen (TP2) noin 40 metriä alavirtaan siitä maantien 1456 eteläpuolelle.
Vesinäytteet tarkkailupisteiltä esitetään otettaviksi vesipatsaan puolivälistä. Lisäksi arvioidaan samentuman laajuutta. Vesinäytteistä analysoidaan sameus, kiintoainespitoisuus, väriluku, pH, sähkönjohtavuus sekä kokonaisfosfori- ja typpi. Vedenlaadun tarkkailu ehdotetaan aloitettavaksi ennen rakentamistoimenpiteiden alkua vedenlaadun nykytilan selvittämiseksi. Ensimmäiset vesinäytteet molemmista tarkkailupisteistä otetaan kaksi viikkoa ennen rakentamisvaiheen alkamista. Rakentamisvaiheessa vesialueella tehtävien samentumista aiheuttavien työvaiheiden aikana vesinäytteet otetaan kahden viikon välein, kunnes ojan virtaama on siirretty uuteen uomaan ja nykyinen uoma on täytetty. Tarkkailua jatketaan jalankulku- ja pyöräilyväylän valmistumisen jälkeen kerran kuukaudessa otettavilla vesinäytteillä, kunnes vedenlaatu on palautunut rakentamistoimenpiteitä edeltäneelle tasolle.
Tarkkailusta laaditaan sen päätyttyä yhteenvetoraportti. Mikäli työn aikana havaitaan merkittäviä muutoksia vedenlaadussa, ilmoitetaan muutoksista välittömästi ympäristöviranomaisille ja ryhdytään tarvittaviin toimenpiteisiin työmenetelmien tai tarkkailuohjelman kattavuuden muuttamiseksi.
Vesistötiedot
Vesilain mukaista lupaa vaativa Kylänojan uoman siirtäminen sijaitsee Mustijoen vesistöalueella ja valtakunnallisen vesistöaluejaon 3. jakovaiheen mukaan Hirvihaaranjoen alueen valuma-alueella (19.004). Mustijoen vesistöalueen koko valuma-alueen pinta-ala on noin 783 km² ja Hirvihaaranjoen alueen valuma-alueen pinta-ala on noin 109 km². Kylänojan valuma-alue on noin 8,6 km², josta siirrettävän uoman kohdan yläpuolisen valuma-alueen pinta-ala on noin 8,1 km². Lupakohteen yläpuolinen valuma-alue on maankäytöltään pääosin metsämaata (76 %). Viljelysmaiden osuus on 19 % ja rakennettujen alueiden osuus 5 %.
Kylänoja saa alkunsa Riitasuon ja Kuljunsuon suoalueilta, joilta virtaavat ojat yhtyvät Lamminsaaren kohdalla Kylänojan pääuomaksi. Kylänojan pääuoman pituus on noin 3,3 km. Kylänoja laskee Hirvihaaranjokeen noin 400 metriä Hirvihaarankoskesta alavirtaan. Hirvihaaranjoki tunnetaan myös nimellä Kaanaanjoki. Hirvihaaranjoki ja Mäntsälänjoki yhtyvät Mustijoeksi valtatien 4 eteläpuolella Mattilan kohdalla ja Mustijoki virtaa Mäntsälän, Pornaisten ja Porvoon kautta ennen laskua Kilpilahden edustan merialueelle.
Kylänojan uomassa ei ole vedenkorkeuden tai virtaaman seuranta-asemaa, jonka havaintoja voitaisiin hyödyntää vedenpinnan korkeustasojen tai ojan virtaaman arvioinnissa. Kylänojan vedenpinnan korkeutta ei ole mitattu tiesuunnitelman laadinnan aikana, mutta lupakohteen alueella maantien 1456 alittavan rummun pohjoispään kohdalla uoman pohja on korkeudella +66,81. Uoman vesisyvyys on noin 20-30 cm, jolloin vedenpinnan arvioitu taso on noin +67,1. Siirrettävän uomaosuuden kohdalla Kylänojan uoma meanderoi eli mutkittelee voimakkaasti. Ojan vesialan leveys on noin 1,0 metriä. Kylänojan vedenlaatua ei ole seurattu eikä ojan nykytilasta ole tietoa.
Ehdotus
Esittelijä
-
Marjo Alho, ympäristövalvontapäällikkö, marjo.alho@tuusula.fi
Keski-Uudenmaan ympäristölautakunta päättää antaa vesilain mukaisesta lupahakemuksesta Etelä-Suomen aluehallintovirastolle seuraavan lausunnon:
Lausunto
Hakemusalueella ei ole laadittu yleiskaavatarkkuutta tarkempaa luontoselvitystä, joten puron ja sen ranta-alueiden luonnonympäristön kuvaus jää hyvin yleiselle tasolle. Ympäristölautakunta esittää, että alueelta laaditaan tarkemmat luontotyyppi-, kasvillisuus- ja lajistoselvitykset, tarkennetaan arviointia hankkeen vaikutuksista luontoarvoihin ja pyritään minimoimaan hankkeen luontoarvoille tuottamat haitat.
Kylänojan uoma, joka luokitellaan puroksi, on arvioitu luonnontilaisuudeltaan luokkaan 4 (vähän heikentynyt), ja on näin ollen varsin arvokas lähes luonnontilainen virtavesielinympäristö. Uoman luonnontilaa on vaikeaa ja hidasta palauttaa, kun se kerran suoristetaan. Uoman suoristus muuttaa merkittävästi Kylänojan virtausolosuhteita. Eroosio lisääntyy, pohjakasvillisuus häviää ja uoman morfologia ja peitteisyys muuttuvat. Luonnontilaisia tai vain hieman heikentyneitä purouomia on Etelä-Suomessa jäljellä koko ajan vähemmän, kun uomia muokataan maa- ja metsätaloustoimenpiteiden ja erityisesti erilaisten infrahankkeiden alta.
Hakemussuunnitelma ja vaikutusten arviointi perustuu varsin vähäisille selvityksille. Esimerkiksi pohjaeläimistöä Kylänojassa ei ole kartoitettu, ja suunnitelman mukainen arvio 50-70 -prosenttisesta pohjaeläimistön luonnontilaisuudesta viittaa mahdollisesti hyvinkin arvokkaaseen lajistoon, joka uoman suoristamisessa menetetään. Myöskään kalaston osalta suunnitelma ei perustu tarkentaviin selvityksiin. Hirvihaaranjoessa on sähkökoekalastuksissa löydetty sekä Hirvihaarankosken että Lukkokosken kohdalla lukuisia kalalajeja, muun muassa uhanalaista taimenta, mikä tarkoittaa, että myös Kylänoja on potentiaalinen lisääntymis- ja elinympäristö.
Suunnitelmassa ei ole mainittu, onko selvitetty mahdollisuutta rakentaa jalankulku- ja pyöräilyväylä maantien eteläpuolelle. Karttatarkastelun perusteella eteläpuolella Kylänojan puroa ei tarvitsisi suoristaa yhtä paljon kuin pohjoispuolella, ja mutkittelua olisi mahdollista tehdä uoman siirrosta huolimatta. Myös pohjoispuolen ratkaisussa on tärkeää selvittää, onko uoman suoristus ainoa keino, vai voiko mutkittelua säilyttää siirrosta huolimatta.
Tien kuivatusvesien osalta ympäristökeskus kaipaa tarkennuksia vesien johtamisesta (mm. piirustus). Kuivatusvesien osalta on hyvä selvittää, voiko esimerkiksi rankkasateilla aiheutuvaa reunaojien eroosiota ja kiinto- ja muiden haitta-aineiden lisääntymistä estää pidättävällä rakenteella ennen hulevesien laskua Kylänojaan. Myös tulvatasanteiden rakentamisen edellyttämisellä lupamääräyksissä on mahdollista edistää ravinteiden ja kiintoaineksen pidättymistä uomassa. Lisäksi kalaston elinympäristön parantamisella tiehankkeen yhteydessä (mm. lisäämällä kivi-, sora- ja puuainesta uomaan) voi merkittävästi vaikuttaa puroon vesiluonnon elinympäristönä.
Ympäristölautakunta katsoo, että lupapäätöksessä tulee antaa rakentamistöille riittävät määräykset, joilla estetään rakentamisen aikana kiintoaineksen ja haitta-aineiden pääseminen vesistöön. Kiintoaineksen pääsemistä vesistöön tulee estää rakennustyön aikaisilla suojaustoimenpiteillä ja huolellisella rakennustavalla. Rakentamisen vaikutuksia vesistöön tulee estää hakemuksen mukaisella suojaverholla, mikä ehkäisee kiintoaineksen leviämistä. Esitetyt kiintoaineksen kulkeutumisen estävät toimenpiteet ja lupamääräykset ovat tarpeen, koska Kyläjoki saattaa olla taimenen sekä Hirvihaaranjoessa esiintyvien hauen, ahvenen ja mateen lisääntymisalue. Lupapäätöksessä tulee huomioida, että kaikki vedenlaatuun vaikuttavat rakentamistyöt on keskeytettävä taimenen kutuaikana syyskuusta marraskuuhun.
Ympäristölautakunta katsoo, että veden laadun tarkkailua tulee tehdä hakemuksen mukaisesti kahdesta tutkimuspisteestä, joista toinen tutkimuspiste sijaitsee rakennusalueen läheisyydessä ylävirran puolelle ja toinen alavirran puolella. Vesinäytteistä tulee analysoida hakemuksessa esitettyjen analyysien lisäksi happi- ja ammonium-, nitriitti- ja nitraattityppi- sekä kloridipitoisuudet.
Luvanhakijan on varmistettava urakoitsijan ymmärtävän ja noudattavan vedenlaadun haittojen minimoiseksi suunnitelmassa esitettyjä toimenpiteitä.