Kunnanhallitus, kokous 21.2.2022

§ 68 Työnantajan ja henkilöstön välisen yhteistoimintasopimuksen irtisanominen, JHL ry:n oikaisuvaatimus

TUUDno-2017-1319

Aikaisempi käsittely

Valmistelija

Tanja Rontu-Hokkanen, vs. henkilöstöjohtaja

Perustelut

Työnantajan ja henkilöstön välisestä yhteistoiminnasta kunnissa annetun lain (449/2007) tarkoituksena on edistää työnantajan ja henkilöstön välistä yhteistoimintaa kunnissa. Yhteistoiminnan tavoitteena on antaa henkilöstölle mahdollisuus yhteisymmärryksessä työnantajan kanssa osallistua kunnan toiminnan kehittämiseen ja antaa henkilöstölle mahdollisuus vaikuttaa omaa työtään ja työyhteisöään koskevien päätösten valmisteluun sekä samalla edistää kunnallisen palvelutuotannon tuloksellisuutta ja henkilöstön työelämän laatua. 

Työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työsuojeluyhteistoiminnasta annetussa laissa (44/2006) säädetään työpaikan työsuojelun yhteistoiminnan sisällöstä

ja yhteistoiminnan toteuttamisesta.  Yhteistoimintasopimuksen tarkoituksena on paikallisesti täydentää em. lainsäädännön määräyksiä.  

Tuusulan kunnassa on hyväksytty aiempi yhteistoimintasopimus vuonna 1995. Nyt päivitetyn yhteistoimintasopimuksen tavoitteena on päivittää sopimus vastaamaan nykyajan yhteistoiminnan vaatimuksia ja muokata edustuksellisten yhteistoimintaorganisaatioiden kokoonpanoja. Sopimus edesauttaa yhteistoiminnan edistämistä ja varmistaa työpaikoilla tapahtuvan yhteistoiminnan aidon yhteisten asioiden käsittelyn ja yhteistoiminnan.  Asiat keskitetään sille yhteistoimintaelimelle, jonka asiantuntemus on vahvin. Esimerkiksi työsuojeluasiat käsitellään pääsääntöisesti vain työsuojelukomiteassa (ent. työsuojelujaos).

Yhteistoimintasopimusta on muokattu yhteistyössä pääluottamusmiesten ja henkilöstöjohtajan kanssa. Tuusulan kunnan johtoryhmä on käsitellyt luonnosta 31.10.  Yhteistoimintasopimusluonnos käsiteltiin yhteistyökomiteassa 22.11. Paikalliset ammattijärjestöt ovat antaneet lausuntonsa yhteistoimintasopimuksesta 30.11.2017 mennessä. Uuden päivitetyn sopimuksen voimaantulon tavoitteena on 1.1.2018. Siten yhteistyökomitea ja työsuojelukomitea aloittavat vuoden 2018 uusilla kokoonpanoilla. Henkilökuntajaos tarvitsee pidemmän siirtymäajan ja aloittaa toimintansa uudella kokoonpanolla 1.3.2018.

Tässä yhteistoimintasopimuksessa tarkoitetun yhteistoiminnan osallisina ovat kunta ja sen palveluksessa oleva henkilöstö. Henkilöstön edustajia ovat tämän sopimuksen allekirjoittajajärjestöjen tai niiden paikallisten alayhdistysten nimeämät henkilöt.

Ehdotus

Esittelijä

Harri Lipasti

Kunnanhallitus päättää

  • hyväksyä liitteen mukaisen yhteistoimintasopimuksen
  •  valtuuttaa vs. henkilöstöjohtajan tekemään sopimusluonnokseen tarvittavat teknisluontoiset korjaukset.

Päätös

Ehdotus hyväksyttiin.

Valmistelija

  • Harri Lipasti

Perustelut

Oikaisuvaatimus

Kansliapäällikkö on 21.1.2022 § 2 tekemällään päätöksellä irtisanonut kunnan ja paikallisten ammatillisten järjestöjen kanssa tehdyn yhteistoimintasopimuksen kolmen kuukauden irtisanomisajoin. Tuusulan kunnalliset JHL ry yhdistys 224 on määräajassa tehnyt päätöksestä oikaisuvaatimuksen kunnanhallitukselle.  

Oikaisuvaatimuksessa yhdistys vaatii, että yhteistoimintasopimuksen irtisanominen tulee kumota. Vaatimusta perustellaan sillä, että päätös perustuu puutteelliseen tiedottamiseen ja virheeseen irtisanomisen menettelytavassa sekä päätöksentekijän puuttuvaan toimivaltaan. 

Oikausvaatimuksessa esitettyjen perusteiden arviointi

Oikaisuvaatimus on alla kuvatuin tavoin perusteeton ja sen vuoksi se tulee hylätä.   

Tiedottamisen toimintatapa, asianosaisten kuuleminen, menettelytapa ja toimivalta yhteistoimintasopimuksen irtisanomisessa

Työnantaja järjesti henkilöstön edustajille, pääluottamusmiehille ja työsuojeluvaltuutetuille palaverin 17.1.2022, jossa ennen yhteistoimintasopimuksen irtisanomista työnantajan edustajat kävivät läpi KT:n kannan yhteistoiminnan paikallisesta sopimisesta ja työnantajan aikomuksen irtisanoa yhteistoimintasopimus. Neuvotteluvelvollisuutta irtisanovalla osapuolella ei sinänsä ole. Samassa palaverissa työnantaja kuuli henkilöstön edustajia heidän yhteistoimintaan liittyvistä kehittämisehdotuksistaan, jotka he olivat toimittaneet etukäteen jo ennen palaveria. Työnantajan edustajat esittelivät vastaavasti omat kehittämisehdotuksensa. Palaverissa käytiin läpi aikataulu, jossa yhteistoimintasopimuksen irtisanomisajan aikana, sovitaan yhteisesti yhteistoiminnan rakenteista ja käytännöistä, joista työnantaja tulee laatimaan ohjeen. Työnantajan tarkoitus on yhdessä paikallisten ammatillisten järjestöjen kanssa kehittää yhteistoiminnan sisältöä ja rakenteita, joka edellytti valmistelevana toimenpiteenä sopimuksen irtisanomista.

Kunnan voimassa olevan hallintosäännön (toimivalta henkilöstöasioissa 1.1.2019 lukien) perusteella paikallisten sopimusten hyväksyminen ja irtisanominen kuuluvat kansliapäällikön toimivaltaan. Aiemmin toimivalta oli kunnanhallituksella ja sen vuoksi irtisanottu yhteistoimintasopimus oli aikanaan 18.12.2017 hyväksytty kunnanhallituksessa.  

Sillä, että irtisanottu sopimus on liitetty "osaksi "kunnan säädöskokoelmaa" ei ole tässä arvioinnissa meritystä. "Kunnan säädöskokoelmaan" sisältyvien sopimusten ja ohjeiden hyväksymisten ja päättämisten toimivalta määräytyy voimassa olevan hallintosäännön mukaisesti. Kunnassa ei ole määritelty erikseen toimivaltaa "säädöskokoelman" osalta.  

Kansliapäällikön tekemä viranhaltijapäätös toimitettiin 21.1.2022 tiedoksi paikallisia ammatillisia järjestöjä edustaville pääluottamusmiehille. Yhteistoiminnan osapuolia ovat yt-lain mukaan kunta työnantajana ja sen palveluksessa oleva henkilöstö. Henkilöstöä edustavat tässä tapauksessa pääluottamusmiehet. Selvyyden vuoksi pääluottamusmiehiä pyydettiin erikseen toimittamaan päätös tiedoksi myös paikallisyhdistystensä hallinnnoille.

Joka tapauksessa saapuneet oikaisuvaatimukset osoittavat, että irtisanominen on tullut paikallisille yhdistyksille tiedoksi.

Hallintolain mukainen kuuleminen

Hallintolain 34 §:ssä säädetään asianaosaisten kuulemisesta hallintopäätöksiä tehtäessä. Nyt kyseessä olevassa tilanteessa on kyse sopimuksen irtisanomisesta, mikä ei edellytä erillistä kuulemista. Joka tapauksessa työnantaja on edellä kuvautuin tavoin etukäteen käsitellyt paikallisia yhdistyksiä edustavien pääluottamusmiesten kanssa työnantajan suunnitelmaa irtisanoa yhteistoimintasopimus osana yhteistoiminnan kehittämistyötä.   

Yhteistoimintaa koskeva paikallinen sopiminen

Työnantaja on selvittänyt Kunta- ja hyvinvointialuetyönantaja (myöhemmin KT) kannan yhteistoiminnan paikallisesta sopimisesta. KT:n kannan mukaan KT ja pääsopijajärjestöt eivät ole tähän mennessä tehneet kunnallisen yhteistoimintalain 19 §:ssä tarkoitettua valtakunnallista virka- tai työehtosopimusta, jolla sovittaisiin toisin po. lain säännöksistä. Siten kunnat ja kuntayhtymät eivät voi pääsopimuksen 13 §:n mukaisella paikallisella sopimuksella poiketa yt-laissa (Laki työnantajan ja henkilöstön välisestä yhteistoiminnasta kunnissa) säädetystä. Yhteistoiminnan paikallisista menettelytavoista ym. voidaan näin ollen sopia yt-lain puitteissa vain epävirallisesti (ns. ”herrasmiessopimus”). KT:n Paikallinen sopiminen kunta-allalla -oppaassa todetaan, että vaikka varsinaisia paikallisia sopimuksia ei voidakaan tehdä, voidaan tarvittaessa paikallisesti valmistella esimerkiksi yhteistoimintamenettelyn toteuttamiseen liittyviä menettelytapoja ja pyrkiä näistä pelisäännöistä laajaan yhteisymmärrykseen, mutta niistä ei ole syytä tehdä paikallista sopimusta. Tällaisia asioita voivat olla esimerkiksi yhteistoiminnan käytännön järjestäminen ja välittömän yhteistoimintamenettelyn tarkemmat muodot.  

KT:n kannan mukaan ei ole syytä tehdä paikallista sopimusta yhteistoimintamenettelyn toteuttamiseen liittyvistä menettelytavoista, vaan näistä voidaan sopia vain epävirallisesti. Vaikka yhteistoimintasopimus ei ole ollut virallinen KT:n kannan mukaan, on sopimusta ja siinä määriteltyjä käytäntöjä noudatettu.

Kansliapäällikön irtisanottua yhteistoimintasopimuksen, noudatetaan yhteistoiminnassa lakia työnantajan ja henkilöstön välisestä yhteistoiminnasta kunnissa ja hyvinvointialueilla (449/2007).

Irtisanottu yhteistoimintasopimus pitää sisällään myös lain puitteissa sovittuja määräyksiä paikallisen yhteistoiminnan järjestelyistä. Paikallisten järjestelyiden tulevasta sisällöstä käydään neuvottelut paikallisten ammatillisten järjestöjen edustajien kanssa ja ne voidaan viime kädessä toteuttaa työnantajan linjauksin ja ohjein.   

Yhteistoimintasopimuksen päivittäminen

Yhteistoiminnan rakenteissa esille tulleet kehittämistarpeet sekä KT:n kanta siitä, että yhteistoiminnasta ei voi tehdä lain sisällöstä poikkeavaa paikallista sopimusta, edellyttivät työnantajan näkökulmasta sopimuksen irtisanomista. Työnantajan tavoitteena yhteistoiminnan kehittämisessä on henkilöstön tasapuolinen kohtelu, välittömään työpaikkatoimintaan kannustaminen ja henkilöstön mahdollisuus itse vaikuttaa mm. työyhteisön työhyvinvoinnin kehittämiseen.

Henkilökuntajaoksen järjestämä vuosittainen päätapahtuma on ollut pikkujouluristeily, johon kunnan henkilöstöstä (noin 1700 henkilöä) on osallistunut noin 200 henkilöä. Työnantaja halua kehittää työhyvinvointi- ja virkistystoimintaa siten, että kunnan varoja kohdennetaan laajasti koko henkilöstön työhyvinvoinnin ja virkistäytymisen edistämiseen ja löydetään mahdollisimman monipuolisia tyhy- ja virkistystoiminnan muotoja niin henkilö- työyhteisö kuin kuntatasolla.

Myöhemmin esiin tulleista perusteista

Oikaisuvaatimuksen tekijän peruste tältä osin ei ole täysin tulkittavissa, mutta viittaus henkilökuntajaoksen sisäisiin ristiriitoihin pitää paikkansa. Sinänsä tässä kohdassa esitetyt huomiot ja arvuuttelut eivät vaikuta itse pääasiaan, eli yhteistoimintasopimuksen irtisanomiseen ja yhteistoiminnan kehittämistarpeisiin.  

Ehdotus

Esittelijä

  • Kalle Ikkelä, pormestari, kalle.ikkela@tuusula.fi

Kunnanhallitus päättää

  • hylätä oikaisuvaatimuksen.

Päätös

Ehdotus hyväksyttiin.

Henkilöstöjohtaja Satu Kuivasto selosti asiaa kokouksessa.

Tiedoksi

Tuusulan kunnalliset JHL ry, henkilöstöpalvelut

Muutoksenhaku

VALITUSOSOITUS

Valitusoikeus ja valituksen perusteet
Kunnallisvalituksen saa tehdä se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen) sekä kunnan jäsen.
Valituksen saa tehdä sillä perusteella, että päätös on syntynyt virheellisessä järjestyksessä, päätöksen tehnyt viranomainen on ylittänyt toimivaltansa tai päätös on muuten lainvastainen.
Oikaisuvaatimuksen johdosta annettuun päätökseen saa hakea muutosta kunnallisvalituksin vain se, joka on tehnyt oikaisuvaatimuksen. Jos päätös on oikaisuvaatimuksen johdosta muuttunut, saa päätökseen hakea muutosta kunnallisvalituksin myös se, jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun muutettu päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen) sekä kunnan jäsen.

Valitusviranomainen
Päätökseen haetaan muutosta kunnallisvalituksella Helsingin hallinto-oikeudelta.
Valitusviranomaisen yhteystiedot
Helsingin hallinto-oikeus
Sörnäistenkatu 1
00580 Helsinki
Puhelin 029 56 42000
Faksi 029 56 42079
sähköposti helsinki.hao@oikeus.fi

Valitusaika
Valitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Tiedoksisaanti
Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemän päivän kuluttua siitä, kun pöytäkirja on nähtävänä yleisessä tietoverkossa. 

MRL 188 §:n 3 momentin mukaan kaavan tai rakennusjärjestyksen hyväksymistä koskevan päätöksen katsotaan tulleen asianosaisten tietoon samaan aikaan, kun päätöksen katsotaan kuntalain 140 §:n mukaisesti tulleen kunnan jäsenen tietoon.

Muista kuin em. päätöksistä asianosaisen katsotaan saaneen tiedon, jollei muuta näytetä, 7 päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä, 3 päivän kuluttua sähköpostin lähettämisestä, saantitodistuksen osoittamana aikana tai erilliseen tiedoksisaantitodistukseen merkittynä aikana. Tiedoksisaantipäivää tai sitä päivää, jona päätös on asetettu nähtäväksi yleiseen tietoverkkoon, ei lueta määräaikaan.

Valituksen muoto ja sisältö 
Valitus on tehtävä kirjallisesti. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta. Valituksessa, joka on osoitettava valitusviranomaiselle, on ilmoitettava

1) päätös, johon haetaan muutosta (valituksen kohteena oleva päätös);
2) miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi (vaatimukset);
3) vaatimusten perustelut;
4) mihin valitusoikeus perustuu, jos valituksen kohteena oleva päätös ei kohdistu valittajaan.

Valituksessa on lisäksi ilmoitettava valittajan nimi ja yhteystiedot. Jos puhevaltaa käyttää valittajan laillinen edustaja tai asiamies, myös tämän yhteystiedot on ilmoitettava. Yhteystietojen muutoksesta on valituksen vireillä ollessa ilmoitettava viipymättä hallintotuomioistuimelle.

Valituksessa on ilmoitettava myös se postiosoite ja mahdollinen muu osoite, johon oikeudenkäyntiin liittyvät asiakirjat voidaan lähettää (prosessiosoite). Mikäli valittaja on ilmoittanut enemmän kuin yhden prosessiosoitteen, voi hallintotuomioistuin valita, mihin ilmoitetuista osoitteista se toimittaa oikeudenkäyntiin liittyvät asiakirjat.

Oikaisuvaatimuksen tekijä saa valittaessaan oikaisuvaatimuspäätöksestä esittää vaatimuksilleen uusia perusteluja. Hän saa esittää uuden vaatimuksen vain, jos se perustuu olosuhteiden muutokseen tai oikaisuvaatimuksen tekemisen määräajan päättymisen jälkeen valittajan tietoon tulleeseen seikkaan.
Valitukseen on liitettävä:

  • valituksen kohteena oleva päätös valitusosoituksineen;
  • selvitys siitä, milloin valittaja on saanut päätöksen tiedoksi, tai muu selvitys valitusajan alkamisen ajankohdasta;
  • asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle.
     

Valitusasiakirjojen toimittaminen
Valitusasiakirjat on toimitettava valitusviranomaisille ennen valitusajan päättymistä. Jos määräajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa valitusasiakirjat toimittaa valitusviranomaiselle ensimmäisenä sen jälkeisenä arkipäivänä.
Asiakirjat toimitetaan viranomaisen asiointiosoitteeseen lähettäjän omalla vastuulla. Tämä voidaan tehdä myös postitse, sähköisesti tai lähetin välityksellä. Postiin valitusasiakirjat on jätettävä niin ajoissa, että ne ehtivät perille valitusajan viimeisenä päivänä ennen viraston aukioloajan päättymistä.

Oikeudenkäyntimaksu
Muutoksenhakuasian vireille panijalta peritään oikeudenkäntimaksu sen mukaan kuin tuomioistuinmaksulaissa (1455/2015) säädetään.