Perustelut
Oikaisuvaatimus
Kansliapäällikkö on 21.1.2022 § 2 tekemällään päätöksellä irtisanonut kunnan ja paikallisten ammatillisten järjestöjen kanssa tehdyn yhteistoimintasopimuksen kolmen kuukauden irtisanomisajoin. Tuusulan kunnalliset JHL ry yhdistys 224 on määräajassa tehnyt päätöksestä oikaisuvaatimuksen kunnanhallitukselle.
Oikaisuvaatimuksessa yhdistys vaatii, että yhteistoimintasopimuksen irtisanominen tulee kumota. Vaatimusta perustellaan sillä, että päätös perustuu puutteelliseen tiedottamiseen ja virheeseen irtisanomisen menettelytavassa sekä päätöksentekijän puuttuvaan toimivaltaan.
Oikausvaatimuksessa esitettyjen perusteiden arviointi
Oikaisuvaatimus on alla kuvatuin tavoin perusteeton ja sen vuoksi se tulee hylätä.
Tiedottamisen toimintatapa, asianosaisten kuuleminen, menettelytapa ja toimivalta yhteistoimintasopimuksen irtisanomisessa
Työnantaja järjesti henkilöstön edustajille, pääluottamusmiehille ja työsuojeluvaltuutetuille palaverin 17.1.2022, jossa ennen yhteistoimintasopimuksen irtisanomista työnantajan edustajat kävivät läpi KT:n kannan yhteistoiminnan paikallisesta sopimisesta ja työnantajan aikomuksen irtisanoa yhteistoimintasopimus. Neuvotteluvelvollisuutta irtisanovalla osapuolella ei sinänsä ole. Samassa palaverissa työnantaja kuuli henkilöstön edustajia heidän yhteistoimintaan liittyvistä kehittämisehdotuksistaan, jotka he olivat toimittaneet etukäteen jo ennen palaveria. Työnantajan edustajat esittelivät vastaavasti omat kehittämisehdotuksensa. Palaverissa käytiin läpi aikataulu, jossa yhteistoimintasopimuksen irtisanomisajan aikana, sovitaan yhteisesti yhteistoiminnan rakenteista ja käytännöistä, joista työnantaja tulee laatimaan ohjeen. Työnantajan tarkoitus on yhdessä paikallisten ammatillisten järjestöjen kanssa kehittää yhteistoiminnan sisältöä ja rakenteita, joka edellytti valmistelevana toimenpiteenä sopimuksen irtisanomista.
Kunnan voimassa olevan hallintosäännön (toimivalta henkilöstöasioissa 1.1.2019 lukien) perusteella paikallisten sopimusten hyväksyminen ja irtisanominen kuuluvat kansliapäällikön toimivaltaan. Aiemmin toimivalta oli kunnanhallituksella ja sen vuoksi irtisanottu yhteistoimintasopimus oli aikanaan 18.12.2017 hyväksytty kunnanhallituksessa.
Sillä, että irtisanottu sopimus on liitetty "osaksi "kunnan säädöskokoelmaa" ei ole tässä arvioinnissa meritystä. "Kunnan säädöskokoelmaan" sisältyvien sopimusten ja ohjeiden hyväksymisten ja päättämisten toimivalta määräytyy voimassa olevan hallintosäännön mukaisesti. Kunnassa ei ole määritelty erikseen toimivaltaa "säädöskokoelman" osalta.
Kansliapäällikön tekemä viranhaltijapäätös toimitettiin 21.1.2022 tiedoksi paikallisia ammatillisia järjestöjä edustaville pääluottamusmiehille. Yhteistoiminnan osapuolia ovat yt-lain mukaan kunta työnantajana ja sen palveluksessa oleva henkilöstö. Henkilöstöä edustavat tässä tapauksessa pääluottamusmiehet. Selvyyden vuoksi pääluottamusmiehiä pyydettiin erikseen toimittamaan päätös tiedoksi myös paikallisyhdistystensä hallinnnoille.
Joka tapauksessa saapuneet oikaisuvaatimukset osoittavat, että irtisanominen on tullut paikallisille yhdistyksille tiedoksi.
Hallintolain mukainen kuuleminen
Hallintolain 34 §:ssä säädetään asianaosaisten kuulemisesta hallintopäätöksiä tehtäessä. Nyt kyseessä olevassa tilanteessa on kyse sopimuksen irtisanomisesta, mikä ei edellytä erillistä kuulemista. Joka tapauksessa työnantaja on edellä kuvautuin tavoin etukäteen käsitellyt paikallisia yhdistyksiä edustavien pääluottamusmiesten kanssa työnantajan suunnitelmaa irtisanoa yhteistoimintasopimus osana yhteistoiminnan kehittämistyötä.
Yhteistoimintaa koskeva paikallinen sopiminen
Työnantaja on selvittänyt Kunta- ja hyvinvointialuetyönantaja (myöhemmin KT) kannan yhteistoiminnan paikallisesta sopimisesta. KT:n kannan mukaan KT ja pääsopijajärjestöt eivät ole tähän mennessä tehneet kunnallisen yhteistoimintalain 19 §:ssä tarkoitettua valtakunnallista virka- tai työehtosopimusta, jolla sovittaisiin toisin po. lain säännöksistä. Siten kunnat ja kuntayhtymät eivät voi pääsopimuksen 13 §:n mukaisella paikallisella sopimuksella poiketa yt-laissa (Laki työnantajan ja henkilöstön välisestä yhteistoiminnasta kunnissa) säädetystä. Yhteistoiminnan paikallisista menettelytavoista ym. voidaan näin ollen sopia yt-lain puitteissa vain epävirallisesti (ns. ”herrasmiessopimus”). KT:n Paikallinen sopiminen kunta-allalla -oppaassa todetaan, että vaikka varsinaisia paikallisia sopimuksia ei voidakaan tehdä, voidaan tarvittaessa paikallisesti valmistella esimerkiksi yhteistoimintamenettelyn toteuttamiseen liittyviä menettelytapoja ja pyrkiä näistä pelisäännöistä laajaan yhteisymmärrykseen, mutta niistä ei ole syytä tehdä paikallista sopimusta. Tällaisia asioita voivat olla esimerkiksi yhteistoiminnan käytännön järjestäminen ja välittömän yhteistoimintamenettelyn tarkemmat muodot.
KT:n kannan mukaan ei ole syytä tehdä paikallista sopimusta yhteistoimintamenettelyn toteuttamiseen liittyvistä menettelytavoista, vaan näistä voidaan sopia vain epävirallisesti. Vaikka yhteistoimintasopimus ei ole ollut virallinen KT:n kannan mukaan, on sopimusta ja siinä määriteltyjä käytäntöjä noudatettu.
Kansliapäällikön irtisanottua yhteistoimintasopimuksen, noudatetaan yhteistoiminnassa lakia työnantajan ja henkilöstön välisestä yhteistoiminnasta kunnissa ja hyvinvointialueilla (449/2007).
Irtisanottu yhteistoimintasopimus pitää sisällään myös lain puitteissa sovittuja määräyksiä paikallisen yhteistoiminnan järjestelyistä. Paikallisten järjestelyiden tulevasta sisällöstä käydään neuvottelut paikallisten ammatillisten järjestöjen edustajien kanssa ja ne voidaan viime kädessä toteuttaa työnantajan linjauksin ja ohjein.
Yhteistoimintasopimuksen päivittäminen
Yhteistoiminnan rakenteissa esille tulleet kehittämistarpeet sekä KT:n kanta siitä, että yhteistoiminnasta ei voi tehdä lain sisällöstä poikkeavaa paikallista sopimusta, edellyttivät työnantajan näkökulmasta sopimuksen irtisanomista. Työnantajan tavoitteena yhteistoiminnan kehittämisessä on henkilöstön tasapuolinen kohtelu, välittömään työpaikkatoimintaan kannustaminen ja henkilöstön mahdollisuus itse vaikuttaa mm. työyhteisön työhyvinvoinnin kehittämiseen.
Henkilökuntajaoksen järjestämä vuosittainen päätapahtuma on ollut pikkujouluristeily, johon kunnan henkilöstöstä (noin 1700 henkilöä) on osallistunut noin 200 henkilöä. Työnantaja halua kehittää työhyvinvointi- ja virkistystoimintaa siten, että kunnan varoja kohdennetaan laajasti koko henkilöstön työhyvinvoinnin ja virkistäytymisen edistämiseen ja löydetään mahdollisimman monipuolisia tyhy- ja virkistystoiminnan muotoja niin henkilö- työyhteisö kuin kuntatasolla.
Myöhemmin esiin tulleista perusteista
Oikaisuvaatimuksen tekijän peruste tältä osin ei ole täysin tulkittavissa, mutta viittaus henkilökuntajaoksen sisäisiin ristiriitoihin pitää paikkansa. Sinänsä tässä kohdassa esitetyt huomiot ja arvuuttelut eivät vaikuta itse pääasiaan, eli yhteistoimintasopimuksen irtisanomiseen ja yhteistoiminnan kehittämistarpeisiin.
Päätös
Ehdotus hyväksyttiin.
Henkilöstöjohtaja Satu Kuivasto selosti asiaa kokouksessa.