Perustelut
***** on jättänyt oikaisuvaatimuksen johtavan rakennustarkastajan päätökseen 18-0255-RJ. Oikaisuvaatimuksessa haetaan muutosta päätökseen siten, että voimassaoloajan pidennystä haetaan kaksi vuotta myönnetyn yhden vuoden sijasta taloudellisiin syihin vedoten.
Asian taustaa:
***** ovat hakeneet rakennusluvan 09-0714-R voimassaoloajan pidennystä kaksi vuotta. Rakentaminen on keskeytynyt hakijan mukaan rakennuksen sisäilmaongelmien vuoksi. Alkuperäinen lupa on myönnetty 20.1.2010 pientalon rakentamiseksi ja vanhan asuinrakennuksen purkamiseksi. Hakijan mukaan kiinteistöllä olevan vanhan asuinrakennuksen purkutyöt on aloitettu. Alkuperäiselle luvalle on aiemmin myönnetty voimassaoloajan pidennystä kaksi kertaa 15-0026-RJ luvalla kaksi vuotta 6.2.2017 saakka ja luvalla 17-0056-RJ vuosi 6.2.2018 saakka.
Oikaisuvaatimus:
Muutosta myönnettyyn lupaan 18-0225-RJ haetaan seuraavin perustein:
- Uudisrakennuksessa havaittu sisäilmaongelma keväällä 2011. Nämä tutkimukset ovat vieneet vuosia. Tuusulan rakennusvalvontaviranomainen on hyväksynyt perustussuunnittelijan suunnitteleman alapohjarakenteen, joka ei toimi.
- Rakenteen korjaaminen on kallista ja näiden kulujen lisäksi oikaisuvaatimuksen tekijällä on vuosittain asuin- ja lainakuluja, joiden vuoksi vanhan rakennuksen purkamistyö tehdään omana työnä ilman palkattua työvoimaa. Työ on tämän vuoksi hidasta.
Oikaisuvaatimus kokonaisuudessaan on liitteenä.
Valmistelijan vastine ja asian ratkaisu:
Johtava rakennustarkastaja katsoo, että oikaisuvaatimus tulee hylätä vastaavin perustein, jotka ilmenevät jo päätöksestä. Esitettyihin oikaisuvaatimusten perusteluihin valmistelija vastaa lisäksi seuraavasti:
1. Alapohjarakenteen toimimattomuus, joka on aiheuttanut sisäilmaongelmia:
Rakennushankkeeseen ryhtyvän huolehtimisvelvollisuus:
Rakennushankkeeseen ryhtyvän huolehtimisvelvoitteesta on maankäyttö- ja rakennuslain 119 §:ssä (jäljempänä MRL) alkuperäisen luvan myöntämisaikana todettu seuraavaa:
”Rakennushankkeeseen ryhtyvän on huolehdittava siitä, että rakennus suunnitellaan ja rakennetaan rakentamista koskevien säännösten ja määräysten sekä myönnetyn luvan mukaisesti. Hänellä tulee olla hankkeen vaativuus huomioon ottaen riittävät edellytykset sen toteuttamiseen sekä käytettävissään pätevä henkilöstö.”
Vuodesta 2014 lainkohta on entistäkin selvemmin alleviivannut rakennushankkeeseen ryhtyvän omaa vastuuta:
”MRL 119 § (17.1.2014/41) Rakennushankkeeseen ryhtyvän huolehtimisvelvollisuus
Rakennushankkeeseen ryhtyvän on huolehdittava siitä, että rakennus suunnitellaan ja rakennetaan rakentamista koskevien säännösten ja määräysten sekä myönnetyn luvan mukaisesti. Rakennushankkeeseen ryhtyvällä on oltava hankkeen vaativuus huomioon ottaen riittävät edellytykset sen toteuttamiseen.
Rakennushankkeeseen ryhtyvän on huolehdittava myös siitä, että rakennushankkeessa on kelpoisuusvaatimukset täyttävät suunnittelijat ja työnjohtajat ja että muillakin rakennushankkeessa toimivilla on heidän tehtäviensä vaativuus huomioon otettuna riittävä asiantuntemus ja ammattitaito.”
Rakennusvalvontaviranomaisen rooli:
Rakennusvalvontaviranomaisen tehtäviin MRL:n mukaan ei kuulu tarkistaa tehtyjä suunnitelmia. Rakennusvalvontaviranomaisen tulee varmistaa, että suunnittelijoiden pätevyydet ovat riittävät hankkeen vaativuuteen nähden. Suunnitelmia tutkitaan tarkemmin ainoastaan pistokoeluonteisesti.
Kyseisen hankkeen uudisrakennuksen alapohjarakenne ja sokkeli on suunniteltu yleisesti käytössä olevien rakennetyyppien ja -ratkaisujen mukaisesti. Rakenne sinänsä ei tiettävästi ole aiheuttanut laajemmin ongelmia.
Kyseisessä hankkeessa on rungon rakenteiden suunnittelu toteutettu jakamalla suunnittelu perustusten ja rungon osalta erikseen. Lisäksi tehdasvalmisteiset ontelolaatat ja kattoristikot on suunniteltu tehtaan suunnittelijan toimesta. Kun rakennesuunnittelu tehdään useamman henkilön toimesta, on yksi rakennesuunnittelijoista nimettävä rakenteiden suunnittelun kokonaisuudesta vastaavaksi suunnittelijaksi. Vastaava rakennesuunnittelija huolehtii, että suunnitelmat muodostavat yhtenäisen kokonaisuuden ja ovat keskenään yhteensopivat.
”MRL 120 c § Erityissuunnittelija
Tarvittavan erityissuunnitelman laatii erityissuunnittelija. Erityissuunnittelijan on huolehdittava, että hänellä on käytössään suunnittelussa tarvittavat lähtötiedot, ja että erityissuunnitelma täyttää rakentamista koskevien säännösten ja määräysten sekä hyvän rakennustavan vaatimukset. Lisäksi hänen on tehtävä erityissuunnitelmaan rakennustyönaikaiset muutokset sekä laadittava 117 i §:n mukainen rakennuksen käyttö- ja huolto-ohje oman erityisalansa osalta.
Jos erityissuunnitelman on laatinut useampi kuin yksi erityissuunnittelija, rakennushankkeeseen ryhtyvän on nimettävä heistä yksi tämän erityisalan kokonaisuudesta vastaavaksi erityissuunnittelijaksi. Vastaavan erityissuunnittelijan on huolehdittava, että erillistehtävinä laaditut suunnitelman osat muodostavat keskenään toimivan kokonaisuuden.”
Tässä hankkeessa perustussuunnittelijana ja vastaavana rakennesuunnittelijana on sama henkilö, joka on toiminut myös rakennustyön vastaavana työnjohtajana. Suunnitellun rakenteen toimivuudelle oleellista on höyrynsulun tiiviys, eristeiden huolellinen asennus sekä alapohjan ryömintätilan riittävä tuuletus. Tämän varmistaminen on erityissuunnittelijoiden ja työnjohdon vastuulla.
Rakennuksen terveellisyyden varmistamiseksi myös rakentamisen aikainen rakennustarvikkeiden sääsuojaus on erityisen tärkeää. Rakennuksen rakentamisaikana on ollut voimassa Suomen rakentamismääräyskokoelma, jossa osassa C2 kohdassa 1.4 Rakennuksen kosteustekninen toiminta, on painotettu myös tätä sääsuojauksen roolia. Tätä rakennuksen kosteusteknistä toimivuutta on tarkennettu 1.1.2018 voimaan astuneessa ympäristöministeriön asetuksessa rakennusteknisestä toimivuudesta. Näillä määräyksillä pyritään ehkäisemään kosteudesta johtuvat ongelmat uusissa ja korjattavissa rakennuksissa.
2. Alkuperäiseen lupaan liittyvä vanhan asuinrakennuksen purkaminen:
Kiinteistöllä on vielä alun perin 1994 myönnetty ja sen jälkeen rakennettu asuinrakennus, jossa niin ikään on ilmennyt aiemmin sisäilmaongelmia. Tämä rakennus on esitetty purettavaksi rakennusluvassa 09-0714-R. Purkutyöt ovat kuitenkin edenneet todella hitaasti, joten hakija on hakenut rakennusluvalle voimassaoloajan pidennystä kahteen otteeseen, nyt kolmatta kerran.
Hakija on ilmoittanut, että purkamistyö suoritetaan omana työnä, koska purkamisurakan kustannukset ovat hakijalle liian korkeat. Hakija on liittänyt viimeisimpään myönnettyyn voimassaoloajan pidennyshakemukseen 18-0225-RJ aikataulun purkamistöiden etenemisestä omana työnä. Aikataulun mukaan työ olisi loppuunsaatettavissa kahdessa vuodessa. Alueen valontatarkastaja teki tämän osalta tarkastuksen 18.9.2018, jonka mukaan työ ei kuitenkaan ole edennyt esitetyn suunnitelman mukaisesti. Suunnitelman mukaan viikkoon 37 mennessä olisi rakennuksesta pitänyt olla purettuna ulkopuolelta havaittavat piippu, kattoruoteet ja kattotuolit. Näin ei kuitenkaan ole tapahtunut.
Valvontatarkastajan valvontakatselmuspöytäkirja on liitteenä.
Tämä tilanne, että kiinteistöllä on kaksi asuinrakennusta, joissa ei asuta, aiheuttaa naapurustossa hämmennystä. Kiinteistö on ollut käytännössä katsoen rakennustyömaana alkuperäisen asuinrakennuksen aloittamisesta lähtien vuodesta 1994.
Asian ratkaisu:
Rakennusvalvontaviranomaisella on MRL 143 §:n sanamuodon mukaisesti mahdollista harkita voimassaoloajan pidennyksen pituus ottaen huomioon myös esim. hankkeen vaikutus ympäristöön.
”MRL 144§ Luvan voimassaolo ja jatkaminen
Jollei rakennustyötä ole aloitettu kolmessa vuodessa tai saatettu loppuun viiden vuoden kuluessa, lupa on rauennut. Muuta toimenpidettä koskeva lupa tai viranomaishyväksyntä on rauennut, jollei toimenpidettä ole suoritettu kolmen vuoden kuluessa. Määräajat alkavat luvan tai hyväksynnän lainvoimaiseksi tulosta. Purkamisluvan voimassaoloaikaa laskettaessa ei oteta huomioon sitä aikaa, jolloin alueella on rakennussuojelulain 9 §:n mukainen toimenpidekielto.
Kunnan rakennusvalvontaviranomainen voi pidentää luvan tai hyväksynnän voimassaoloa työn aloittamista varten enintään kahdella vuodella, jos oikeudelliset edellytykset rakentamiseen tai muuhun toimenpiteeseen ovat edelleen voimassa. Työn loppuunsaattamista varten määräaikoja voidaan pidentää enintään kolmella vuodella kerrallaan.
Maisematyölupa puiden kaatamiseksi voidaan 1 momentin estämättä myöntää suunnitelmallista metsänkäsittelyä varten enintään kymmeneksi vuodeksi.”
Tässä tapauksessa johtava rakennustarkastaja on arvioinut, että jo aiemmin myönnetyt jatkoajat, hankkeen vaikutus naapurustoon sekä hankkeen ominaispiirteet huomioiden yhden vuoden pidennys töiden loppuunsaattamiseksi, poiketen haetusta kahden vuoden jatkoajasta, on sopiva. Tätä puoltaa myös se, että purkamistyöt rakennuspaikalla eivät näytä edistyvän hakijan ilmoittamalla aikataululla.
Lisätiedot johtava rakennustarkastaja Johanna Aho
Liitteet:
- Johtavan rakennustarkastajan päätös 18-0225-RJ
- Oikaisuvaatimus
- Valvontakatselmuspöytäkirja 18.9.2018