Rakennusvalvontajaosto, kokous 11.12.2018

Pöytäkirja on tarkastettu

§ 37 Uhkasakon tuomitseminen maksettavaksi ja uuden uhkasakon asettaminen

TUUDno-2017-851

Valmistelija

  • Johanna Aho, johtava rakennustarkastaja, johanna.aho@tuusula.fi
  • Sakari Eskelinen, lakimies, sakari.eskelinen@tuusula.fi

Perustelut

Omistaja:  *****

Kiinteistö:  *****

Taustaa ja asian kulku

Valvontatarkastaja on alun perin todennut 14.9.2016, että edellä mainitulla kiinteistöllä sijainnut hoitolaitosrakennus on tuhoutunut tulipalossa pahoin eikä palamisen jäljiltä olevia jäänteitä ole purettu eikä rakennuspaikkaa siivottu.

Valvontatarkastaja lähetti 19.9.2016 kiinteistön omistajalle kehotuksen poistaa tulipalossa tuhoutunut rakennus. Kehotusta tuli noudattaa 30.11.2016 mennessä.

Valvontatarkastaja teki tarkastuksen 11.1.2017, missä hän totesi, että kehotusta ei ole noudatettu. Pahasti tulipalossa vaurioitunut rakennus on purkamatta. Tästä syystä kiinteistön omistajalta pyydettiin kirjallinen selitys 13.1.2017. Selitystä ei ole annettu määräajassa.

Valvontatarkastaja teki uusintatarkastuksen 7.9.2017 ja totesi, että tilanne ei ole muuttunut.

Rakennusvalvontajaosto velvoitti päätöksellään 3.10.2017 § 15 ***** poistamaan kiinteistöltä palaneen rakennuksen jäänteet ja siistimään kiinteistön piha-alueen. Velvoitteen tehosteeksi asetettiin kiinteä 4000 euron uhkasakko. Velvoitetta tuli noudattaa 60 vrk kuluessa päätöksen lainvoimaiseksi tulosta. Päätös annettiin tiedoksi haastemiehen välityksellä.

Valvontatarkastaja Timo Pekkala teki paikalla valvontatarkastuksen 12.6.2018 ja totesi, ettei rakennuksen jäänteitä ole edelleenkään poistettu eikä piha-aluetta siistitty. Selityspyynnön mukaan selitys tuli antaa 14 vrk kuluessa vastaanottamisesta. Selityspyyntö on toimitettu vastaanottajalle 24.8.2018 haastemiehen välityksellä. Selitystä ei ole annettu.

Lainsäädäntöä

MRL 166 § 1. mom. Rakennuksen kunnossapito

"Rakennus ympäristöineen on pidettävä sellaisessa kunnossa, että se jatkuvasti täyttää terveellisyyden, turvallisuuden ja käyttökelpoisuuden vaatimukset eikä aiheuta ympäristöhaittaa tai rumenna ympäristöä."

MRL 166  § 3. mom.

Jos rakennuksen kunnossapitovelvollisuus laiminlyödään, kunnan rakennusvalvontaviranomainen voi määrätä rakennuksen korjattavaksi tai sen ympäristön siistittäväksi. Jos rakennuksesta on ilmeistä vaaraa turvallisuudelle, tulee rakennus määrätä purettavaksi tai kieltää sen käyttäminen."

MRL 167 § ympäristönhoito

Rakennettu ympäristö on pidettävä rakennusluvan mukaisessa käytössä ja siistissä kunnossa.”

MRL 170 § 2. mom. hylätty rakennus

”Jos rakennus on osaksi tai kokonaan tuhoutunut, rakennustyö on jätetty        kesken tai rakennuksen käyttämisestä on luovuttu, rakennuspaikka ympäristöineen on saatettava sellaiseen kuntoon, ettei se vaaranna turvallisuutta tai rumenna ympäristöä. Rakennus on myös riittävästi suojattava säältä ja mahdolliselta vahingonteolta.”

Rakennusvalvontajaoston ratkaisu

Koska uhkasakolla tehostettua velvoitetta poistaa tulipalossa pahoin tuhoutuneen rakennuksen jäännökset ja siistiä rakennuspaikka ei ole noudatettu määräajassa, rakennusvalvontajaoston tulee tuomita asetettu uhkasakko maksettavaksi ja asettaa uusi uhkasakko velvoitteen tehosteeksi. Palanut rakennus aiheuttaa ympäristössä epäsiisteyttä ja on turvallisuusriski.

Lainvoimainen aiemmin asetettu uhkasakko 4000 euroa tuomitaan *****maksettavaksi.

***** velvoitetaan kiinteistön ***** omistajana poistamaan kiinteistöltä tulipalossa pahoin vaurioituneen rakennuksen jäänteet ja siivoamaan rakennuspaikka 60 vrk päätöksen lainvoimasta

Velvoitetta on noudatettava uuden 4000 euron kiinteän uhkasakon uhalla.

 Perustelut

Koska velvoitetta ei ole noudatettu määräajassa, rakennusvalvontajaosto joutuu tuomitsemaan uhkasakon maksettavaksi ja asettamaan uuden uhkasakon

MRL 182 § mukaan:

"Jos joku ryhtyy toimiin tämän lain tai sen nojalla annettujen säännösten tai määräysten vastaisesti taikka lyö laimin näihin perustuvan velvollisuutensa, kunnan rakennusvalvontaviranomainen, kunnan määräämä monijäseninen toimielin 13a luvan mukaisissa asioissa tai Turvallisuus ja kemikaalivirasto markkinavalvontaviranomaisena voi päätöksellään velvoittaa niskoittelijan määräajassa oikaisemaan sen, mitä on tehty tai lyöty laimin (22.8.2014/682).

Viranomaisen antamaa kieltoa tai määräystä voidaan tehostaa uhkasakolla tai uhalla, että tekemättä jätetty toimenpide teetetään laiminlyöjän kustannuksella.

Uhkasakkoa ja teettämisuhkaa koskevassa asiassa sovelletaan muutoin, mitä uhkasakkolaissa (1113/1990) säädetään."                    

Tulipalossa pahoin vaurioitunut rakennus aiheuttaa ympäristöön epäsiisteyttä sekä turvallisuusriskin.

Edellä mainituista syistä rakennusvalvontajaoksen on velvoitettava rakennuksen jäänteet poistettavaksi ja piha alue siivottavaksi ja asettava velvoitteen tehosteeksi uusi kiinteä uhkasakko. Aiempi jo lainvoimainen uhkasakko on tuomittava maksettavaksi.

Sovelletut lainkohdat

MRL 166 §1. ja 3 mom., MRL 167 §, MRL 170 § 2. mom., MRL 182 § 186 § mom. Uhkasakkolaki 4 §, 6 §, 7 §, 8 §, 18 §, 19 §, 20 §

Ilmoitusvelvollisuus (MRL 186 §)

MRL186 §:n mukaan:

Kunnan rakennusvalvontaviranomaisen on rakennustyön keskeyttämistä taikka uhkasakon tai teettämisuhan käyttämistä edellyttävän teon tai laiminlyönnin todettuaan ilmoitettava asiasta poliisille esitutkintaa varten. Ilmoitus saadaan jättää tekemättä, jos tekoa tai laiminlyöntiä on pidettävä vähäisenä, eikä yleisen edun ole katsottava vaativan syytteen nostamista.

Rakennusvalvontajaos katsoo, että yleinen etu ei tässä vaiheessa vaadi ilmoituksen tekemisen poliisille. Mikäli asia pitkittyy, ilmoittaminen harkitaan uudelleen.

Omistus- ja käyttöoikeuden siirtymisen vaikutus

Milloin uhkasakko on asetettu kiinteää tai irtainta omaisuutta koskevan päävelvoitteen tehosteeksi, velvoitetun on omaisuuden tai sen käyttöoikeuden luovuttaessaan ilmoitettava luovutuksensaajalle, minkälainen päävelvoite ja uhka sitä koskee. Velvoitetun on lisäksi ilmoitettava uhan asettaneelle viranomaiselle luovutuksensaajan nimi ja osoite. (uhkasakkolaki 18 §)

Rakennusvalvontajaos lähettää ilmoituksen Uudenmaan maanmittaustoimistolle yllä mainitusta kiinteistöä koskevista päävelvoitteista ja niiden tehosteeksi asetetusta uhkasakosta merkinnän tekemiseksi kiinnityksistä pidettävään rekisteriin. (uhkasakkolaki 19 §)

Jos kiinteää tai irtainta omaisuutta koskeva päävelvoite ja sen tehosteeksi asetettu uhka ovat luovutushetkellä luovutuksensaajan tiedossa tai merkittynä kiinnityksistä pidettävään rekisteriin, luovutuksensaajan on noudatettava päävelvoitetta sen tehosteeksi asetetulla uhalla. (uhkasakkolaki 20 §)

Rakennusvalvonnan tarkastus- ja valvontatehtävistä sekä muista viranomaistehtävistä suoritettavien maksujen mukaan uhkasakon asettamispäätöksestä peritään taksan mukainen maksu 500 €.

Lisätietoja: johtava rakennustarkastaja 040 314 3592

 

Ehdotus

Esittelijä

  • Johanna Aho, johtava rakennustarkastaja, johanna.aho@tuusula.fi

Rakennusvalvontajaosto päättää

  • velvoittaa ***** poistamaan kiinteistöltä***** olevan palaneen rakennuksen jäänteet ja siistimään kiinteistön piha-alueen. Velvoitetta tulee noudattaa 60 vrk kuluessa päätöksen lainvoimaiseksi tulosta
  • ja tuomita velvoitetta koskevan jo lainvoimaisesti asetetun 4000 euron kiinteän uhkasakon maksuun pantavaksi
  • asettaa 4000 euron uuden kiinteän uhkasakon velvoitteen tehostamiseksi
  • lähettää päätöksen tiedoksi Uudenmaan maanmittaustoimistolle merkinnän tekemiseksi kiinnityksistä pidettävään rekisteriin.

Päätös

Ehdotus hyväksyttiin seuraavalla muutoksella:

  • rakennusvalvontajaosto päätti asettaa 5000 euron uuden kiinteän uhkasakon velvoitteen tehostamiseksi.

Tiedoksi

*****, Uudenmaan maanmittaustoimisto

Muutoksenhaku

Valitusoikeus

Rakennusvalvontajaoston päätökseen saa hakea muutosta Helsingin hallinto-oikeudelle tehtävällä kirjallisella valituksella.

Päätöksestä saa valittaa se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa.

Viranomaisella on lisäksi valitusoikeus, jos laissa niin säädetään tai jos valitusoikeus on viranomaisen valvottavana olevan julkisen edun vuoksi tarpeen.

Valitusviranomainen

Valitus tehdään Helsingin hallinto-oikeudelle.

Valitusaika

Valitus on tehtävä kirjallisesti kolmenkymmenen (30) päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Asianosaisen on katsottava saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluessa kirjeen lähettämisestä, kolmen päivän kuluttua sähköpostin lähettämisestä, saantitodistuksen osoittamana aikana tai erilliseen tiedoksisaantitodistukseen merkittynä aikana. Tiedoksisaantipäivää ei lueta määräaikaan. Jos määräajan viimeinen päivä on pyhäpäivä tai muu sellainen päivä jolloin tuomioistuimessa ei työskennellä, saa valituksen toimittaa ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.

Valituskirjelmän sisältö ja liitteet

Valituskirjelmässä, joka on osoitettava Helsingin hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava:

  • päätös, johon haetaan muutosta
  • miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi
  • perusteet, joilla muutoksia vaaditaan
  • muutoksenhakijan nimi ja kotikunta
  • postiosoite ja puhelinnumero, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa
  • jos muutoksenhakijan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos oikaisuvaatimuksen laatijana on muu henkilö, oikaisuvaatimuksessa on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta.

Valituskirjelmä on muutoksenhakijan, tämän laillisen edustajan tai asiamiehen omakätisesti allekirjoitettava.

Valituskirjelmään on liitettävä:

  • päätös, johon haetaan muutosta alkuperäisenä tai jäljennöksenä
  • todistus siitä, minä päivänä päätös on annettu tiedoksi, tai muu selvitys valitusajan alkamisen ajankohdasta
  • asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä jo aiemmin ole toimitettu viranomaiselle
  • asiamiehen on liitettävä valtakirja tai muulla luotettavalla tavalla osoitettava olevansa oikeutettu edustamaan päämiestä, jollei hän ole asianajaja tai yleinen oikeusavustaja.

Valituskirjelmän toimittaminen

Valituskirjelmä on toimitettava valitusajan kuluessa Helsingin hallinto-oikeuteen.

Ensisijaisesti valitus tehdään hallinto- ja erityistuomioistuinten asiointipalvelussa https://asiointi.oikeus.fi/hallintotuomioistuimet

Helsingin hallinto-oikeus
Radanrakentajantie 5
00520 Helsinki

Asiakaspalvelu
Puhelin: 029 56 42000
(ma - pe klo 8.00 -16.15)
Sähköposti: helsinki.hao@oikeus.fi

Valituskirjelmän voi toimittaa henkilökohtaisesti tai valtuutetun asiamiehen välityksellä taikka lähettää lähetin välityksellä, sähköisesen palvelun kautta, postitse, faksina tai sähköpostina. Valituskirjelmän lähettäminen tapahtuu lähettäjän vastuulla.

Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen valitusviranomaisen virka-ajan päättymistä.

Sähköisesti (faksina tai sähköpostina) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä viranomaisen käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä siten, että viestiä voidaan käsitellä.

Oikeudenkäyntimaksu

Hallinto-oikeudessa valituksen käsittelystä perittävä oikeudenkäyntimaksu on 310 euroa. Mikäli hallinto-oikeus muuttaa valituksenalaista päätöstä muutoksenhakijan eduksi, oikeudenkäyntimaksua ei peritä. Maksua ei myöskään peritä eräissä asiaryhmissä eikä myöskään mikäli asianosainen on muualla laissa vapautettu maksusta. Maksuvelvollinen on vireillepanija ja maksu on valituskirjelmäkohtainen.

Ajantasainen tieto oikeudenkäyntimaksuista löytyy https://oikeus.fi/tuomioistuimet/fi/index/asiointijajulkisuus/maksut/oikeudenkayntimaksuthallinto-oikeudessa.htm