Sosiaali- ja terveyslautakunta, kokous 15.11.2017

Perustelut

Valmistelijat:

Päivi Klami, hallinto- ja kehittämispäällikkö, puh. 040 314 3374

Jari Luoma, vanhus- ja vammaispalvelujen päällikkö, puh. 040 314 3379

Marja-Liisa Palosaari, sosiaalipalvelujen päällikkö, puh. 040 314 3325

Susanna Pitkänen, johtajaylilääkäri, puh. 040 314 3601

Kaisa Savolainen, talouspäällikkö, puh. 040 314 3607

Liisa Vaahtera, hallintosihteeri, puh. 040 314 3310

Pirjo Vainio, sosiaali- ja terveystoimenjohtaja, puh. 040 314 4401

Talouden toteutumien seuranta on sen hallintokunnan vastuulla, jolle on annettu määrärahan käyttövaltuus. Sosiaali- ja terveystoimen talouden toteutuminen tuodaan kuukausittain lautakunnan käsittelyyn. Lokakuun raportin (tulostettu 8.11.2017) perusteella sosiaali- ja terveystoimen menot ovat toteutuneet 92 785 000 euron suuruisina. Menot ovat pienentyneet hieman edellisen vuoden samaiseen ajankohtaan verrattuna 2,6 % (v. 2016 tammi–lokakuu euroa), joka johtuu perustoimeentulotuen siirtymisestä Kelalle vuoden alusta 1.1.2017. Kirjanpito suljetaan pian kuukauden vaihteen jälkeen (6-8. pvä), jolloin toimialan toteumasta puuttuu palveluostojen kustannuksia jotka kirjautuvat seuraavalle kuukaudelle. Keskimääräinen yhteissumma poisjääneistä laskuista on noin miljoona euroa.

Tasaisen kertymän taulukkoon verraten, lokakuussa menoista tulisi olla käytetty enintään 83,3 %, jotta talousarvio toteutuisi tasaisesti läpi vuoden. Sosiaali- ja terveystoimen

osalta menot ovat toteutuneet alle arvioidun suhteessa muutettuun talousarvioon, toteumaprosentin ollessa 78,8 %. Tulojen toteuma on 75,7 %. Ylityksiä kustannuksissa ei tapahtunut yhdessäkään tuloalueessa.

Talouden toteuman ohella, seuraamme suoritukseen perustuvia indikaattoreita, jotka perustuvat kunnan taloussuunnitelmaan ja strategisiin tavoitteisiin 2017–2021 sekä maakuntakohtaisiin kehityssuuntiin suunnitellun sote-uudistuksen myötä. Kunnan tavoitteet talouden

tasapainottamiseksi sosiaali-ja terveystoimen osalta ovat: Keski-Uudenmaan kuntien yhteistyö ja sosiaali- ja terveydenhuollon muutokseen valmistautuminen; palvelujen painopiste kotona asumista tukevissa palveluissa ja avopalveluissa; sosiaalihuoltolain toimeenpanon toimintaperiaatteet toimialojen noudatettavaksi sekä asiakas- ja potilastietojärjestelmä Apotti.

Alla on eritelty tulosaluekohtaisia lukuja sekä erityispiirteitä ja mittareita.

Sosiaalipalvelut

Sosiaalipalveluissa tulojen toteuma on 61,8 % ja menojen 76,1 %.

Lastensuojelun rakennemuutoksen ansiosta sijaishuollon tarve väheni. Tammi-lokakuun aikana sijaishuollossa oli 120 lasta, 2 % vähemmän kuin edellisvuonna (123). Sijaishuollon hoitovuorokausien määrä 23193 oli 16 % pienempi kuin edellisvuonna (2016: 27 489).  Perhehoidon osuus sijaishuollon hoitovuorokausista pysyi alkuvuonna samalla tasolla edellisvuoteen verrattuna, 36 %, ei yltänyt talousarviossa asetettuun 40 %:n tavoitteeseen.

Vastaanotto- ja arviointiyksikön kiireellisen avohuollon tukitoimityöskentelyllä on vähennetty sijaishuollon hoitovuorokausia 15 lapsen osalta.

Tammi-lokakuussa on ollut jälkihuollon piirissä 78 lasta ja nuorta ja heistä 81 % oli kunnan oman tukipalvelun piirissä. Oman asumisvalmennusyksikön toiminta on käynnistetty elokuussa ja asumisvalmennuksessa voi olla kerrallaan enintään neljä nuorta. Ostopalvelujen piirissä ovat toisella paikkakunnalla asuvat jälkihuoltonuoret sekä ne asumispalvelujen tarpeessa olevat nuoret, joille ei voida järjestää riittävää jälkihuollon tukea omana toimintana.

Ennuste vuoden 2017 sijaishuollon kustannuksista: budjetti ylittyy arviolta 150 000 eurolla. Ylitys aiheutuu lokakuussa alkaneista uusista ennakoimattomista kiireellisistä sijoituksista, joista osasta kunta on saamassa kustannusten korvausta, joten tuloennusteeseen on lisätty 100 000 euroa.

Perustoimeentulotuki siirtyi Kelalle 1.1.2017 alkaen. Toimeentulotuen käsittely sujuu Kelassa alkuvuoden ruuhkien jälkeen lain edellyttämässä määräajassa. Harkinnanvaraista toimeentulotukea on haettu erityisesti vuokrarästeihin. Kelasiirrosta johtuen ehkäisevää toimeentulotukea maksettiin enemmän kuin edellisvuonna.

Toimeentulotukea saaneiden talouksien määrä kunnassa vähentyi selvästi viime vuodesta. Kuukausittain tukea saavia talouksia tammi-lokakuussa oli keskimäärin 111 eli 22 % edellisvuoden tasosta (500 taloutta/kk).

Mielenterveyskuntoutujien ympärivuorokautisessa palveluasumisessa oli tammi-lokakuussa 49 asiakasta ja hoitovuorokausia oli 12808, alle 2 % vähemmän kuin vuonna 2016 (13 600 vrk). Kunnan omassa asiakkaan kotiin vietävässä kotikuntouttajien palvelussa oli lokakuun loppuun mennessä 29 mielenterveyskuntoutujaa ja tuetun asumisen ostopalvelussa 12 asiakasta. Kotikuntouttajien järjestämään ryhmätoimintaan osallistuneita oli 54, joista 20 :lle pelkkä ryhmätoiminta oli riittävä tukimuoto.  

Mielenterveyskuntoutujien lisäksi päihde- tai muun sosiaalisen syyn perusteella palveluasumista ostettiin tammi-lokakuussa 16 asiakkaalle (v. 2016:9) ja tuetun asumisen palvelua 33 asiakkaalle.

Alkuvuonna ostopalveluista kunnan omaan palveluun ja kevyempiin ostopalveluihin siirtyi edelleen asiakkaita. Kustannuksia vähentävä vaikutus on noin 15.000 euroa/kuukausi.  Asumisen tukipalvelujen tarve on kasvava mielenterveys- päihde ja muiden sosiaalisten syiden vuoksi. Kasvu hoidetaan ensisijaisesti kunnan kahden kotikuntouttajan tukitoimilla. 

Mielenterveys- ja päihdekuntoutujien asumispalvelut sekä työ- ja päivätoimintapalvelut on kilpailutettu. 

Työttömien määrä on kääntynyt laskuun. Pitkäaikaistyöttömien määrä on edelleen kuitenkin korkea. Syyskuussa yli vuoden työttömänä olleita oli 506 (2016 650). Työttömyysprosentti oli syyskuussa 6,5 (2016: 7,7 %). 

Kunnan maksuvastuulla olevien työmarkkinatukea saaneiden määrä on edelleen korkea. syyskuun lopussa työmarkkinatuen saajia oli 383 (390/2016 ), joista 236 yli 300 päivää ja 147 yli 1000 päivää työmarkkinatukea saaneita. Kunnan rahoitusosuus työmarkkinatuesta oli syyskuun lopussa 1 374 846,70 euroa. Elokuun osavuosikatsauksessa lisämäärärahaa työmarkkinatuen kuntaosuuteen myönnettiin 100.000 euroa.

Työttömien tilanteen seurantaa on laajennettu vuoden 2017 alusta yli 200 päivää työmarkkinatukea saaneiden ja juuri työttömäksi jääneiden osalta. Tavoitteena on ehkäistä pitkäaikaistyöttömyyttä varhemmin aloitetuilla tukitoimilla. 

Kelan kesäkuussa käyttöönottama 5 vuotta työttömänä olleille 60–vuotiaille pitkäaikaistyöttömille tarkoitettu eläkkeelle siirtyminen  ei näy Tuusulassa työmarkkinatukimenoja vähentävänä.

Terveyspalvelut

Terveyspalveluiden tulojen toteuma on 77,1 % ja menojen 77,3 %

Tuusula osallistuu Keski-Uudenmaan kuntien lääkäri- ja sairaanhoitajan vastaanoton palvelusetelihankkeeseen (= valinnanvapauskokeilu), jossa Tuusulan hankeosuus valtion-avusta on 334 923 € ja omavastuuosuus 99 362 €. Asiakasvalintaportaali avattiin kuntalaisille 19.5.17. Lokakuun loppuun mennessä 1037 tuusulalaista (eli 2,68 % kunnan väestöstä) valitsi yksityisen palveluntuottajan. 89 % tuusulalaisista listautuneista on valinnut Aava Tuusulan ja näistä 4 % on alle kouluikäisiä, 7-64 vuotiaita 69 % ja yli 65 v 27 %. Vaihtajista 72 % on terveyspalvelujen satunnaiskäyttäjiä (0-2 käyntiä vuodessa), 27 % säännöllisesti tai paljon palveluja käyttäviä (3 – yli 10 x /v) ja 1 % päihde tai mielenterveysasiakkaita.  Palveluntuottajille maksettavat kapitaatiokorvaukset määräytyvät asiakkaan iän, aikaisemman vastaanottopalveluiden käytön ja hoidollisuuden perusteella. 6-10 /2017 tuusulalaisten kapitaatiokorvauksia on maksettu yhteensä 51 200 €. Tuusula ei ensivaiheessa osallistu Henkilökohtaisen budjetin kokeiluun, joka käynnistyi alueella lokakuussa.

Tuusula päätti osallistumisestaan Keski-Uudenmaan valinnanvapauskokeilun laajentamiseen suun terveydenhuoltoon. Sosiaali- ja terveysministeriön myönsi hankkeen laajentamiselle 1,1, milj. € valtionosuuden, josta kunnan hankeosuus on 272 537 ja oma rahoitusosuus 54 507 €. Suun terveydenhuollon valinnanvapauskokeilun sääntökirja hyväksyttiin sosiaali- ja terveyslautakunnassa lokakuussa.  Hanke käynnistyy vuoden loppuun mennessä. Suun terveydenhuollon uuden potilastietojärjestelmän, Lifecaren, käyttöönoton valmistelu ja koulutukset ovat käynnistyneet. Käyttöönotto on 15.11.17, jonka yhteydessä toteutetaan suun terveydenhuollon Kanta-yhteys.

Kuntalaisille tarjottavat sähköiset omahoitopalvelut ja omahoitokirjasto otettiin käyttöön maaliskuussa (vuosilisenssi 19 000 €). Hoitomallien päivityksissä huomioidaan mahdollisuus ohjata potilaita ja asiakkaita digitaaliseen terveystarkastukseen ja hyödyntämään verkkokursseja ja video-ohjeistuksia. Palveluun on kirjauduttu 420 kertaa, digitaalisia terveystarkastuksia on tehty 194 kertaa ja 119 käyttäjää oli osallistunut sähköisiin valmennusohjelmiin.  Kesäkuussa vastaanottopalvelujen, suun terveydenhuollon ja neuvolan palveluissa käyttöönotettuun sähköiseen asiakaspalautejärjestelmään (vuosilisenssi /laite n. 1000 €) oli kirjautunut 3253 vastaajaa. Seurattavien palvelujen nettosuositteluindeksi (NPS) oli 65,91 eli 0,5 yksikköä pienempi kuin edellisenä kuukautena. (NPS +100 tarkoittaa, että kaikki vastaajat suosittelevat palveluja, NPS -100 tarkoittaa, että kaikki vastaajat arvostelevat palveluja).

Avopsykiatrisessa hoidossa odotti 60 potilasta siirtoa perusterveydenhuollon hoitovastuulle. Potilasturvallinen siirto edellytti toimintamallin kehittämistä yhdessä erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon sekä sosiaalipalveluiden toimijoiden kanssa.  Toimintamalli on käytössä ja lokakuun aikana 3 potilassiirtoa on toteutunut. Siirtoa odottavia on edelleen 45. Hoitovastuun toteuttamiseksi ja mielenterveyspotilaiden kotiin vietävien palveluiden laajentamiseksi talousarviossa 2017 perustettiin uusi psykiatrisen sairaanhoitajan toimi, jonka arvioitu vuosikustannukset on n. 48 000 €.

Pakolaisten terveystarkastuskäyntejä on tämän vuoden aikana ollut 48 käyntiä terveydenhoitajalla ja 28 käyntiä lääkärillä.  Muiden erityisryhmien (TYP, TYT, ELMA, omaishoitajat, nuoret) terveystarkastuksia on tänä vuonna toteutunut yhteensä 237 tarkastusta 173 potilaalle. Potilasryhmien erityistarpeiden vuoksi tarkastusten toteuttamiseen on tavanomaisesta vastaanottotapahtumista erotettu lääkärin, sairaanhoitajan ja terveydenhoitajan työpanosta yhteensä 1,3 htv. Työpanosta ei ole korvattu tavanomaisessa toiminnassa. Pakolaisille järjestettäviin tulkkipalveluihin on käytetty tänä vuonna perheiden terveyspalveluissa 5 885 € + muut yksiköt. Erillistä määrärajavarausta kuluihin ei ole vaan valtio maksaa ne täysimääräisesti kunnalle takaisin.

Apottitoimiston yhteistyöhön on terveyspalveluista kohdistettu lääkärin, hammaslääkärin ja sairaanhoitajan työpanosta yhteensä 1,2 henkilötyövuotta. Sijaisia on palkattu / ostettu samassa suhteessa. Palkat on maksettu yksiköiden sijaismäärärahoista ja ne tullaan uudelleen tiliöimään kunnan Apotti-hanketoimistolle.

HUS-kuvantaminen toteutti 17.8 - 1.10.2017 kunnan tilakeskuksen kanssa Tuusulan toimipisteen röntgenin remontin, jossa osin vanhentuneet röntgenlaitteet uusittiin ja toimitiloihin tehtiin mm. asiakkaan esteettömän kulun huomioiva remontti. Remonttikulut jakautuivat Tilakeskukselle ja HUS-Kuvantamiselle.

Tuusulan lääkekeskuksen toimintatuotot 1-10 /2017 väheni 28 %:a vastaavaan viime vuoden ajankohtaan nähden (ero 28 000 €).  Tulokertymää vähentää Tuuskodon toiminnan siirtyminen Riihikodon asumispalveluyksiköihin, Järvenpään osasto 3:n muuttaminen asumispalveluyksiköksi, jossa lääkkeet tilataan avoapteekeista asukkaiden kustantamina sekä Järvenpään kaupungin JUST terveysaseman käyttöönotto. Toimenpiteet tehostivat Järvenpään lääkehuoltoa ja vähensivät Tuusulan toimituskertoja. 

Tuusulan ja naapurikuntien oppilaaksiottosopimuksiin perustuen Tuusulan koulujen ulkokuntalaisoppilasmäärä kasvaa vuoteen 2019 mennessä n. 150 oppilaalla. Oppilasmäärien kasvuun varaudutaan kouluterveyden- ja suunterveydenhuollon palveluiden järjestämisessä. Mäntsälän oppilaaksiottosopimuksen kirjaustavan vuoksi terveyspalvelut ei ole voinut laskuttaa 1.8.17 alkaen koulupsykologi ja -kuraattoripalveluista. Odotettavissa oleva tulonmenetys on n. 7000 €. 

Perheiden terveyspalveluissa puheterapiaostot ylittyvät. Talousarviossa palveluihin on varattu 40 000 € kun samanaikaisesti palvelun tarvearvion perusteella maksusitoumuksia on myönnetty 170 320 €. Vastaavasti neuropsykologisiin tutkimuksiin ja kuntoutukseen on varattu 250 000 € ja myönnettyjen maksusitoumusten yhteissumma on 360 372 €. Huomionarvoista on, että osa kustannuksista siirtyy ensi vuoteen, koska palveluntuottajat eivät pysty ottamaan uusia asiakkaita ennen vuoden vaihdetta.

Valtionapulainsäädännön muutosrajoitin-järjestelmä vähentää Tuusulan kunnan valtionapuja sosiaali- ja terveysmenojen kasvaessa ennen 1.1.2019. Kunnan on siten tarkoituksenmukaista rajoittaa kasvua mm. siirtämällä toimintoja muille toimialoille jo ennen maakuntaan siirtymistä.  Maakuntauudistuksen linjauksen mukaisesti koulupsykologit ja – kuraattorit jäävät kuntaan. Talousarvioon 2018 esitetään kyseisten ammattihenkilöiden siirtämistä kasvatus- ja sivistystoimialalle vuoden 2018 alusta. Siirtymisen toteuttamisen valmistelut etenivät.

Tuusulan valtuusto päätti 8.5.2017 Tuusulan ja Nurmijärven yhteisten työterveysyhtiöiden perustamisesta. Keski-Uudenmaan Työterveys Oy tuottaa omistajakuntien oman henkilöstön työterveyshuollon. Tuusulan omistuksessa on 45 osaketta, joiden kokonaismerkintähinta on 247 500 €. Uudenmaan Työterveys Oy vastaa omistajien työterveyden järjestämisvastuusta ja tuottaa markkinaehtoista työterveyspalveluja. Yhtiöstä Tuusulan osuus on 144 osaketta ja näiden kokonaismerkintähinta 160 000 €. Yhtiöhallitustoiminta on käynnistynyt ja yhtiöiden operatiivisen toiminnan valmistelut etenevät mm. laajentamalla työterveyshuollon toimintayksiköitä, yhtenäistämällä käyttöjärjestelmiä sekä rekrytoimalla henkilökuntaa ja valmistelemalla olemassa olevaa henkilökuntaa toiminnan muutoksiin. Varsinainen osakeyhtiömuotoinen toiminta käynnistyy 1.1.2018. Neuvottelut mahdollisen uuden osakaskumppanikunnan kanssa on käynnistetty.

Sairaalapalvelut

Sairaalapalveluiden tulojen toteuma on 68,6 % ja menojen 82,5 %.

Akuutti jatkohoito- ja kuntoutusosasto (jatkossa Akuuttiosasto) remontoitiin alkuvuonna. Remontti ei vaatinut väistötiloja, jonka vuoksi siitä koitui jonkin verran haittaa päivittäiseen toimintaan.  Potilaspaikkamäärä laski alimmillaan 28:n eikä ylipaikkoja ollut käytössä. Osaston kuormitus vuoden alusta on ollut keskimäärin 82,2 % ja keskimääräinen hoitoaika 7,55 päivää. Hoitojaksoja on ollut 1112. Tiheä potilasvaihtuvuus kuormittaa henkilöstöä ja edellyttää täysmiehityksen ylläpitämistä.

Akuuttikotihoidossa (jatkossa Kotisairaala) tammi-lokakuussa on toteutunut 453 hoitojaksoa, joiden aikana on tehty 3 800 hoitokäyntiä 429 potilaan kotona. Alueellinen kotisairaalatoimintamalli pilotoidaan 1.9 – 30.11.17. Kuntarajat ylittävä toimintatapa edellyttää kotisairaalapalvelujen ostamista ja myymistä Keski-Uudenmaan kuntien välillä. Toiminnan vaikuttavuutta arvioidaan ennen toimintatavan vakiinnuttamista.

Vainajien tilaremontti valmistui huhtikuussa. Vainajien kylmiökapasiteetti kasvoi remontin myötä yhdeksästä paikasta viiteentoista.

Kiljavan sairaala toimii osana sairaalajatkohoidon ja kuntoutuksen alueellista palveluketjua. Tuusulan Kiljavan potilaspaikkakäyttö tammi-lokakuu on keskimäärin 1,6 paikkaa alle tavoitteen 14,4. Paikkakäyttö on ollut vajaata, koska veteraanikuntoutujamäärät ovat laskeneet, intervallipaikkakäyttö on ollut aikaisempaa vähäisempää ja Kiljavan pitkäaikaishoitopaikkakäyttö laskussa.  Heinäkuussa Kiljava laskutti palvelusopimuksen mukaisista käyttämättömistä potilaspaikoista yhteensä 51.313,50 euroa. Tasauslaskennan perusteella kunnan on mahdollista saada palautusta, mikäli potilaspaikkojen käyttö vuoden lopussa ylittää sopimustason. Tuusulan paikkakäyttö oli syyskuussa 15,9 ja lokakuussa 17,3.

Fysiatrin yhteisvastaanottotoiminta käynnistettiin helmikuussa ja sitä jatketaan v. 2017 loppuun. Pilotin tuloksia arvioidaan yhdessä erikoissairaanhoidon ja Järvenpään vastaavan kokeilun tulosten kanssa vuoden lopussa, jolloin tehdään päätös toimintamuodon laajentamisesta ja vakiinnuttamisesta kaikkiin KU-kuntiin. Väliarvion perusteella vaikutelmana on, että yhteisvastaanottomalli ei korvaa fysiatrin yksilövastaanoton tarvetta.

HUS palvelusuunnitelman talousarvio on kuntayhtymän ilmoittamalla tasolla (37,085 milj. euroa). Vuoden alussa maksettiin kalliin hoidon tasausmaksun ennakkoa 1,077 milj. euroa. Kalliin hoidon tasaukselle ei ole talousarviovarausta. HUS on maksanut Tuusulalle elokuussa ylijäämäpalautusta vuodelta 2017 n. 1,4 milj. euroa. Tuusula on maksanut palvelusuunnitelman ylitystä  huhtikuussa 0,7 milj. euroa, heinäkuussa 0,7 milj. euroa ja lokakuussa 0,3 milj. euroa, yhteensä 1,7 milj. euroa. Tuusulalla on ollut paljon kalliita hoitoja ja HUS on palauttanut kunnalle kalliin hoidon tasausta 0,3 milj. euroa kesäkuun tilanteen perusteella. Lokakuun lopussa jäsenmaksun maksuosuuden poikkeama talousarviosta oli 2,6 %, 0,95 milj. euroa. HUS on ilmoittanut, että loppuvuonna mahdollisesti tulee vielä n. 1 milj. euron ylijäämäpalautus. Summa tulee riippumaan HYKS:n tuloksesta, joten palautettavan summan suuruuteen ja siten mahdolliseen talousarvion ylitykseen liittyy epävarmuutta.

Vanhus- ja vammaispalvelut

Vanhus- ja vammaispalvelujen tulojen toteuma on 80,2  % ja menojen 76,6 %.

Tuuskodon muutto Riihikallioon toteutui joulukuussa 2016 ja uuden talon vihkiäisiä vietettiin kesäkuussa. Uuden tehostetun palveluasumisen Riihikodon toimintamalli vakiintuu vuoden 2017 aikana. Riihikalliossa on yhteensä 111 tehostettua palveluasumispaikkaa, joista osa on lyhytaikaishoidon käytössä.

Kunnan omien vanhusten tehostetun palveluasumisen paikkojen sekä laitoshoitoyksiköiden käyttöaste pysyi korkeana koko viime vuoden. Vanhuspalvelujen tilanne näyttää alkuvuoden perusteella talousarvion ja vuoden 2016 tilinpäätöksen mukaiselta. Tehostetun asumispalvelujen ostojen lisäys taittui alkuvuonna ja uusia sijoituksia pystyttiin tekemään Riihikodosta vapautuneille asumispaikoille.

Vanhuspalvelujen osalta tehostetun palveluasumisen ostopalvelun tarve on syksyn myötä lisääntynyt. Tehostetun palveluasumisen ostopalvelujen nettolisäys syyskuusta lokakuuhun oli 6, jonottajien määrä vähentyi viidellä. Loppuvuoden aikana ostopalvelujen ennakoidaan lisääntyvän. Talousarvion määrärahat ostopalvelulisäyksiin täyttyivät jo ennen vuoden 2017 alku ja tämä tulee rasittamaan vuoden 2018 taloutta.

Henkilöstön suuret sairauspoissaolomäärät alkuvuoden aikana ovat johtaneet ennakoitua suurempaan sijaistarpeeseen ja henkilöstömenojen kasvuun. Tulosalueella tehtyjen kehittämisasioiden johdosta vanhuspalvelut pysynee osaltaan talousarviossa.

Säännöllisen kotihoidon asiakkaiden lukumäärä on noussut hieman edellisvuoden tasosta. Kotihoidon käyntimäärien ja kahden hoitajan tekemien käyntien määrä kertoo, että kotihoidon asiakkaat ovat entistä hoidollisempia. Tilapäisen kotikäynnin asiakasmäärä on edellisvuoden tasolla. Maaliskuun alusta voimaan astuneiden kotihoidon kriteerien mukaisesti kotihoidon asiakkuus mahdollisuuksien mukaan aloitetaan määräaikaisella arviointijaksolla, jonka kuluessa arvioidaan tarvittavan palvelun määrä ja toimenpiteet, joilla sitä voidaan pienentää/poistaa. Viitteitä tämän vaikutuksesta on nähtävissä.

Omaishoidon tuen saajien lukumäärä on alentunut merkittävästi vuoden aikana erityisesti yli 65-vuotiaiden omaishoidettavien osalta. Uusia omaishoidettavia tulee jatkuvasti palvelun piiriin, mutta palvelun piiristä poistuvien määrä on uusia suurempi.

Vanhuspalvelujen asiakasmääriä:

 Vanhuspalvelujen käynti- ja päiväsuoritteet

Mobiilitoiminnanohjausjärjestelmän käyttöönoton ja kotihoidon tiimien välisten järjestelyiden odotetaan lisäävän kotihoidon mahdollisuuksia hoitaa huonokuntoisia asiakkaita, kun välittömän työajan osuus nousee 50 %:sta 60 %:iin työjärjestelyjen optimoinnin avulla. Kotihoidon henkilöstön ajankäyttöä tehostamiseen on etsitty keinoja ja kartoitettu ongelmakohtia, jotka ovat esteenä asiakaskohtaisen välittömän työajan lisääntymiselle. Toiminnanohjausjärjestelmän, mobiilitoimintojen ja sähkölukkojen mahdollisuudet, koneellisen lääkkeiden annosjakelun, ateria- ja kauppakassipalvelujen muutosten tuomia mahdollisuuksia ei ole vielä saatu riittävästi hyödynnettyä. Henkilöstön jaksamiseen on panostettava ja ryhdyttävä toimenpiteisiin suurten sairauspoissaolojen vähentämiseksi.

Kesällä kotiutus-ja arviointiyksikkö oli remontissa, jonka aikana asiakaspaikat vähenivät. Tilanteeseen valmistauduttiin tehostamalla kotiutumista tukevaa työtä asiakkaan kodissa ja varhaisella puuttumisella ehkäistään toimintakyvyn hiipumista ja asiakkaan siirtymistä raskaampien palvelujen tarvitsijaksi. Etelä-Tuusulan ikäihmisten päivätoiminta siirtyi remontin alta väliaikaisesti Kellokoskelle Kustaa Aadolf-taloon.  Alkuvuoden aikana on hahmoteltu kehittämistoimenpiteitä, joilla päivätoiminta yhdessä kotiutus- ja arviointiyksikön kanssa tukisi asiakkaiden kotona asumista aikaisempaan paremmin. Ikäihmisten päivätoiminta palasi pääterveysasemalle Hyrylään syyskuun lopussa.

Vammais- ja kehitysvammapalvelujen asiakasmäärät ovat lisääntyneet viime vuoden lokakuuhun verrattuna henkilökohtaisessa avussa, vaikeavammaisten kuljetuspalveluissa sekä kehitysvammaisten henkilöiden ohjatussa asumisessa (asuminen ilman yövalvontaa). Vaikeavammaisten palveluasumisen, kehitysvammaisten autetun asumisen (ympärivuorokautinen henkilökunta) ja laitoshoidon asiakasmäärät ovat vähentyneet jonkin verran. Muilta osin asiakasmäärät ovat lähellä viime vuoden tasoa.

Vammaispalvelujen asiakasmääriä:

Vammaispalvelut
Palvelunsaajat 31.12.   31.10.2016    TA 2017 31.10.2017

– Kuljetuspalvelut                       494            500               523

– Henkilökohtainen apu              108            115               127

– Palveluasuminen                       52              50                 47

     joista asumisyksiköissä           27              26                 26

Kehitysvammapalvelut
Palvelunsaajat 31.12.

– Työ- ja päivätoiminta            10363            102               101

     joista toimintakeskus

Kettusessa                                     56              58                 57

– Autettu asuminen                        70              70                 63

– Ohjattu asuminen                          6                 8                  9

– Tuettu asuminen                         16              18                 17

– Pitkäaikainen perhehoito              7                 7                   7

– Lyhytaikainen perhehoito                -              35                 28

– Pitkäaikainen laitoshoito                7                 6                   5

Omaishoidettavat 31.12.                               99              90                 95

- alle 18-vuotiaat                                57              50                 56

- 18–64-vuotiaat                                42              40                 39

Palveluseteli, omaishoidon vapaat               16               20                 27                

Kunnan omana toimintana toteutettavan kehitysvammaisten henkilöiden asumisyksikön suunnittelu jatkuu yhteistyössä Tuusulan kunnan kiinteistöt Oy:n kanssa. Alustavat asiakasvalinnat on tehty ja asukkaiden sekä heidän läheistensä muuttovalmennus on alkanut. Yksikkö valmistunee vuoden 2018–2019 vaihteessa.

Henkilökohtaisen avun keskuksen valmistelu jatkuu yhdessä Keski-Uudenmaan kuntien kanssa. Avustajakeskuksen toiminta käynnistyy vuoden 2018 alussa.
Kuljetuspalvelujen hankintaa selvitetään ja valmistellaan yhteistyössä Uudenmaan kuntien ja Helsingin kaupungin matkapalvelukeskuksen kanssa.

Kehittämis- ja hallintopalvelut

Kehittämis- ja hallintopalvelujen tulojen toteuma on 70,3  % ja menojen 80,1 %. Tulojen osalta osavuosikatsauksessa ennustetta tarkistettiin.

Apotin käyttöönotto etenee Tuusulassa, kun kunta merkitsi Apotin osakkeita. Käyttöönottoon liittyvät merkintä- ja aikatauluneuvottelut saatiin valmiiksi toukokuussa 2017.  Apotin käyttöönotto ja siihen liittyvät tehtävät on keskitetty Tuusulan Apotti-toimistoon.  Hanketta tehdään yhteistyössä Oy Apotti Ab:n, järjestelmien toimittajien ja käyttäjien sekä tietojärjestelmäpalveluiden kanssa.

Suun terveydenhuolto liittyy kansalliseen potilastiedon arkistoon (KanTa) marraskuussa 2017. Tietojärjestelmän toimittajan tuotantovaikeuksista johtuen ICT-kustannukset ja -toimitukset painottuvat loppuvuoteen.

Sosiaalihuollon asiakasasiakirjojen osalta valmistaudutaan KanTaan liittymiseen. Tuusula on mukana valtakunnallisessa Kansa-kouluhankkeessa, jossa edistetään määrämuotoisen kirjaamisen käyttöönottoa sekä kansallisten luokitusten ja asiakirjarakenteiden toimeenpanoa asiakastietojärjestelmiin.

Tilakustannuksissa on varaus Etelä-Tuusulan sosiaali- ja terveysaseman väistötilatarpeisiin remontin takia. Kotiutus- ja arviointiyksikön remontti valmistui lokakuussa ja väistötiloissa toteutettu päivätoiminta pääsi palaamaan omiin tiloihinsa Etelä-Tuusulan sosiaali- ja terveysasemalle.

Taloussuunnitelman toteutumisesta raportoidaan kuukausittain toimialan johtoryhmälle, sosiaali- ja terveyslautakunnalle ja kunnanhallitukselle. Toukokuussa käyttöön otettu asiakirjahallintajärjestelmä CaseM työllistää toimialaa.

Toimialalla jatketaan palveluiden tuotteistamista ja tuotteistettujen palveluiden hintojen päivittämistä oman toiminnan kustannustietoisuuden ylläpitämiseksi sekä kuntalaskutuksen perusteiden tuottamiseksi.

 Sote- ja maakuntauudistukseen sekä Keski-Uudenmaan soten järjestämismalliin valmistaudutaan kartoittamalla kunnan järjestämisvastuulla olevia palveluita sekä tehtäviä sekä osallistumalla valmistelua tekeviin työryhmiin.

Toimiala yhteensä

Huhtikuun osavuosikatsauksen yhteydessä toimialalle myönnettiin määrärahamuutoksia:

- vammaispalveluihin lisämäärärahaa                            600 000

- Tuuskodon sisäiset vuokra vähennettiin                      - 67 500

- lääkekeskuksen tuloja vähennettiin                              - 30 000

- kehittämis- ja hallintopalvelujen tuloja lisättiin                  2 100

Menomuutokset 532 500

Tulomuutokset 27 900

II osavuosikatsauksessa lisämäärahaa haettiin työmarkkinatuen kuntaosuuteen 0,1 milj. euroa ja tuloissa lisättiin kehittämis- ja hallintopalveluiden hanketuottoja 9 000 euroa. Hanketuotot tilitetään hanketoimistolle.

Sosiaali- ja terveystoimen koko toimialan tulojen toteuma on 75,7 % ja menojen 78,8 % suhteessa muutettuun talousarvioon.

Sosiaalipalveluissa talouden riskinä on lastensuojelun määräraha, joka budjetoitiin vuoden 2016 talousarvion tasoon, joka ylittyi vuonna 2016.  Alkuvuonna sijaishuollon tarve väheni, toisaalta kesäaikana palveluiden piiriin tuli asiakkaita, joiden hoitoisuus edellyttää sijaishuoltoon sijoittamista ja perhehoito ei ole mahdollinen. Nyt lokakuussa on tehty seitsemän kiireellistä sijoitusta, joiden takia arvioidaan, että määräraha ylittyy 150.000 euroa. Toisaalta kunta saa kustannuksista korvausta arviolta 100.000 euroa. Perhehoidon osuus ei yltänyt talousarvion tavoitteeseen.

Mielenterveyskuntoutujien osalta budjetti on myös vuoden 2016 talousarvion tasossa, vaikka tilinpäätöksessä menot ylittyivät. Mielenterveyskuntoutujien ympärivuorokautisessa palveluasumisessa ostopalveluista siirtyminen kunnan omaan palveluun tai kevyempiin ostopalveluihin jatkui. Ympärivuorokautisen hoidon tarve oli pienempi kuin edellisvuonna.

Työmarkkinatuen määrärahasta vähennettiin arvio 60 vuotta täyttäneiden henkilöiden siirtymisestä eläkkeelle hallitusohjelman mukaisesti 1.1.2017 alkaen, mutta eläkkeen maksatus siirtyi kesäkuuhun 2017. Tammi-syyskuun aikana työmarkkinatukea saaneiden määrä on edelleen korkea, mutta hieman vähemmän kuin viime vuoden samaisena ajankohtana. II osavuosikatsauksessa lisämäärärahaa myönnettiin 0,1 milj. euroa.

Terveyspalvelut toteutuvat tällä hetkellä talousarvion mukaisesti. Vastaanottopalveluissa lääkäripalvelujen ostot on lisääntynyt edellisvuoteen verrattuna. Lääkekeskuksen tulot eivät toteudu talousarvion mukaisina ja ennuste on vuoden 2016 tilinpäätöksen tasossa.

Vanhuspalvelujen tilanne näyttää alkuvuoden perusteella talousarvion ja vuoden 2016 tilinpäätöksen mukaiselta. Tehostetun asumispalvelujen ostojen lisäys on alkuvuoden osalta taittunut ja uusia sijoituksia on pystytty tekemään Riihikodosta vapautuneille asumispaikoille.

Vanhuspalvelujen osalta lokakuun aikana tehostettuun palveluasumiseen jonottavien asiakkaiden määrä vähentyi viidellä asiakkaalla. Talousarvion määrärahat ostopalvelulisäyksiin täyttyivät jo ennen vuoden 2017 alkua. Henkilöstön suuret sairauspoissaolomäärät alkuvuoden aikana ovat johtaneet ennakoitua suurempaan sijaistarpeeseen ja henkilöstömenojen kasvuun. Tässä vaiheessa ennakoidaan, että tehtyjen kehittämisasioiden johdosta vanhuspalvelut pysyy osaltaan talousarviossa, mutta asiakasmäärän lisäys rasittaa vuoden 2018 taloutta.

Kehittämis- ja hallintopalveluiden osalta suun terveydenhuollon kantayhteys toteutuu marraskuussa 2018.

Ehdotus

Esittelijä

Sosiaali- ja terveyslautakunta merkitseen lokakuun talousseurannnan tiedoksi.

Päätös

Ehdotus hyväksyttiin.