Kuvaus
Hakija
Juhani Sjöblom
Asia
Keski-Uudenmaan ympäristölautakunta on myöntänyt kokouksessaan 18.3.2025 § 40 maa- ainesluvan- ja ympäristöluvan (yhteislupa) Juhani Sjöblomille Tuusulan Ruotsinkylään Senkkerin kiviainesalueelle kiinteistöille Hannele 858-411-1-179 ja Kalliola 858-411-1-185. Kyseessä on kalliokiviaineksen otto- ja louhintatoiminta (kentän rakentaminen) sekä meluvallin rakentaminen edellä mainituille kiinteistöille. Ottamisalue sijoittuu Senkkerin kiviainesalueen itäpuolelle ja varastokentän louhinta alkaa alueen eteläosasta. Lupa-aika on viisi (5) vuotta. Yhteisluvan lupamääräyksessä 28 määrätään seuraavasti:" Toiminta-alueen hulevesistä ei saa aiheutua veden purkualueiden vettymistä, maaperän pilaantumista, pinta- ja pohjaveden pilaantumisvaaraa eikä muuta ympäristöriskiä.
Toiminta-alueella louhinnan ja murskauksen aikana muodostuvat hulevedet on koottava yhteen hallitusti ja esikäsiteltävä ennen niiden johtamista ojaan. Hulevesien käsittely toiminta-alueella tulee suunnitella siten, että hulevesien pääsy toiminta-alueen ulkopuolelle voidaan tarvittaessa estää. Hulevedet eivät saa lammikoitua alueelle. Vesien käsittelyjärjestelmät on mitoitettava siten, että valumavesien viipymä on riittävä hienoaineksen (kivituhkan) laskeutumiseksi ja alueelta lähtevän hulevesivirtaaman tasaamiseksi.
Pintavesien käsittely- ja johtamisjärjestelystä tulee esittää yksityiskohtainen pintavesien hallintasuunnitelma viranomaiselle hyväksyttäväksi viimeistään 3 kk ennen toiminnan aloittamista. Siinä tulee esittää toiminta-aluetta koskien käytetyn järjestelmän laskennallinen puhdistusteho eri virtaamilla (mukaan lukien tulvatilanteet) toiminnan eri vaiheissa (vaihe 1 ja 2 sekä vallin rakentaminen), järjestelmän sopivuus, kiintoaineen ja typpiyhdisteiden sekä muiden aineiden pidättyminen järjestelmällä sekä muut oleelliset tiedot riittävät tiedot pintavesikuormituksen arvioimiseksi.
Pintavesien käsittely- ja johtamisjärjestelystä tulee myös esittää tarkennettu pintavesien hallintasuunnitelma valvontaviranomaiselle hyväksyttäväksi vesien käsittelyjärjestelmää muutettaessa. Suunnitelmassa tulee esittää laskennallisesti toiminnasta tulevien hulevesien puhdistusteho, vesien pidättyminen, virtaamat myös rankkasateiden aikana ja purkautumispaikat. Viranomainen voi antaa tarvittaessa lisämääräyksiä edellä esitetyistä suunnitelmista. (YSL 52 §, VNa 800/2010 10 §)
Juhani Sjöblom on toimittanut 4.7.2025 Keski-Uudenmaan ympäristökeskukseen hyväksyttäväksi ympäristöluvan lupamääräyksen 28 mukaisen johtamissuunnitelman.
Tiivistelmä suunnitelmasta
Pintavesien hallintasuunnitelman on laatinut Sitowise oy. Suunnitelmassa on tarkennettu yhteisluvan varastokentän ja meluvallin rakentamisen aikaisiin hulevesien hallintaan liittyvää käsittely- ja johtamisjärjestelyä ja laskennallista puhdistustehoa. Vesien hallintaa on suunniteltu toteutettavaksi laskeutusaltailla ja suotopadoilla. Laskeutusaltaat parantavat sekä vesien laadullista että määrällistä hallintaa.
Juhani Sjöblomin yhteisluvan louhinta- ja meluvallialue sijaitsee Vantaanjoen päävesistöalueella. Tuusulanjoki sijaitsee toiminta-alueesta noin 1,7 km etäisyydellä kaakossa ja Vantaanjoki noin 3 km etäisyydellä lännessä. Toiminta-alueen pohjoisosasta pintavedet kulkeutuvat nykytilassa Koivistonojan ja Krapuojan kautta Vantaanjokeen. Toiminta-alueen eteläosasta vedet kulkeutuvat ensin Kiilinojaan, ja sitten Tuusulanjokeen. Tuusulanjoki liittyy lopulta Vantaanjokeen. Pieni osuus toiminta-alueen valumavesien purkureitistä ennen Kiilinojaa on viemäröity.
Pähkinäpensaslehto eteläpuolella on lähin luonnonsuojelualue, joka on luonnonsuojelulain 29 §:n perusteella suojeltu. Varastokentän ja suojelualueen väliin jää suojaviheralue. Vantaanjoki kuuluu Natura 2000-verkostoon, jossa elää uhanalaisia direktiivilajeja kuten vuollejokisimpukkaa ja saukkoja. Kentän rakennushankkeen vaikutuksista Naturaan on tehty erillinen selvitys (Sitowise oy, 24.5.2024) lupakäsittelyn yhteydessä. Sen perusteella varastokentän rakentamisella ei ole vaikutuksia Vantaanjoen vesistöön.
Kenttä rakennetaan kahdessa vaiheessa siten, että ensimmäisessä vaiheessa rakennetaan kentän eteläinen osa-alue ja toisessa pohjoinen osa-alue. Kuormitusta kentän louhinnasta ja meluvallin rakentamisesta tulee kiintoaineena ja typpikuormituksena. Laskennallisesti on arvioitu louhinnasta tulevan kiintoainekuormitusta keskimäärin 4 010 kiloa vuodessa (kg/a) vaiheessa 1 ja 2 375 kiloa vuodessa vaiheessa 2 ennen vesienkäsittelyä. Typpikuormitukseksi on arvioitu 1 845 kiloa vuodessa vaiheessa 1 ja 235 kiloa vuodessa vaiheessa 2 ennen vesienkäsittelyä.
Pintamaiden kaivu ja maanläjitys aiheuttavat myös samansuuruista kiintoaine- ja ravinnekuormitusta laskennallisesti kuin louhinnan laskennallinen keskimääräinen kuormitus on ennen käsittelyä. Typpikuormitus on 50 kg/a vaiheessa 1, 30 kg/a vaiheessa 2 sekä 2 kg/a meluvallin rakentamisessa. Kuormituksen muodostumiseen vaikuttavat tekijät ovat kuitenkin samankaltaisia kuin metsätalouden ja maanrakentamisen aikaisella toiminnalla, joten tässä arvioinnissa on hyödynnetty Etelä-Suomessa kerättyä vedenlaadun aineistoa rakennettavalta asuinalueelta.
Louhinta-alueelta tulevaa virtaamaa hidastetaan laskeutusaltaan avulla, joka laskeuttaa kiintoainetta ja pidättää myös ravinteita. Vesien laadunhallintarakenteiden puhdistustehot vaihtelevat kohteesta ja vuodenajasta riippuen. Laskeutusaltaalla saadaan keskimäärin pidätettyä kiintoainetta 20-80 %, fosforia 50 % ja typpeä 30 %. Laskennallisesti laskeutusaltaan (käsittelyn) jälkeen kiintoainekuormitus on keskimäärin 2 005 kiloa vuodessa (kg/a) vaiheessa 1 ja 1185 kiloa vuodessa vaiheessa 2 sekä meluvallia rakennettaessa 100 kiloa vuodessa. Keskimääräinen vuosittainen fosforikuorma on 2 kg/a vaiheessa 1, kilo (1) vuodessa vaiheessa 2 ja meluvallia rakennettaessa 0,1 kiloa vuodessa käsittelyn jälkeen. Keskimääräinen vuosittainen typpikuorma 35 kg/a vaiheessa 1, 20 kiloa vuodessa vaiheessa 2 ja meluvallia rakennettaessa 2 kiloa vuodessa käsittelyn jälkeen. Kuormitus on todennäköisesti pienempi, koska hulevedet virtaavat myös kivipatjassa ennen päätymistä alueen ojiin ja vesistöihin.
Vesienhallintarakenteet toteutetaan alueelle ennen toiminnan aloitusta. Vaiheiden 1 ja 2 kentät louhitaan sellaiseen kaltevuuteen, että vedet voidaan johtaa eteläosassa olevaan kokoojaojaan. Ojiin sijoitetaan suotopatoja, jotta kiintoaine laskeutuu ja suotautuu ennen laskeutusallasta. Laskeutusaltaassa virtaama hidastuu ja kiintoaine laskeutuu. Laskeutusaltaasta vedet johdetaan edelleen irti louhitussa kentässä painovoimaisesti etelään, josta ne kerätään salaojien kautta keräyskaivoon. Keräyskaivosta vedet purkavat putkitetun osuuden kautta Senkkerin metsätien eteläpuolella sijaitsevaan ojaan, josta ne virtaavat edelleen Kiilinojaan. Louhinta-alueen pohjoispuolelle rakennettavan suojavallin valumavedet virtaavat painovoimaisesti vallin ympärysojiin, josta ne johdetaan kootusti laskeutusaltaan kautta Koivistonojaan. Tämä voidaan toteuttaa esim. sulkuventtiilikaivon tai vastaavan ratkaisun avulla.
Valmiit rakenteet tarkastetaan ja huolletaan säännöllisesti esim. tyhjentämällä laskeutusaltaat lietteestä. Vesienhallintarakenteiden purkupisteiden ja purkupisteen läheisen uomaosuuden eroosionehkäisyyn kiinnitetään huomiota. Laskeutusaltaiden mitoituksessa on huomioitu ylivuoto ja varauduttu poikkeustilanteisiin, jotta hulevesien purkautuminen voidaan tarvittaessa estää toiminta-alueen ulkopuolelle.
Laskeutusaltaat on mitoitettu niiden yläpuolisen valuma-alueen pinta-alan mukaan pintakuormamenetelmää käyttäen. Altaiden mitoituksessa on käytetty valuma-alueen suuruutta, mitoitussadetta huomioiden ilmastonmuutos sekä pituuden ja leveyden suositeltua suhdetta. Altaat on mitoitettu suodattamaan hulevesistä hienoa hietaa, jolloin viipymä altaissa riittää poistamaan myös louhinnasta tulevaa kivituhkaa. Suojavallialueelta tulevan huleveden altaan tilavuus on 20 m2 ja louhinta-alueen altaan 320 m2.
Kuuleminen ja lausuntopyynnöt
Asian vireilläolosta ei ole tiedotettu. Asian vireilläolosta kuuleminen ja tiedottaminen on katsottu ilmeisen tarpeettomaksi, kun otetaan huomioon, että pintavesien hallintajärjestelmät toteutetaan yhteisluvan lupamääräyksien 28 mukaisesti ja määrätyt vähimmäisvaatimukset pintavesien käsittelyn ja johtamisen toteutustavasta ovat yksiselitteiset. Pintavesien johtamis- ja toteutustapa on tullut siten tiedoksi asianosaisille ja muille tahoille yhteislupapäätöksestä tiedotettaessa.
Asian vireilläolosta on pyydetty lausunto Uudenmaan ELY-keskukselta, koska se on ollut tarpeen alueella olevien yhteistarkkailujen selvittämiseksi tai ympäristönsuojelulain (527/2014, YSL) 42 §:n tarkoittamien lausunnonantajien edustaman yleisen edun valvomiseksi. Uudenmaan ELY-keskuksen 19.8.2025 antamassa lausunnossa (UUDELY/13055/2023) todetaan, että esitetty pinta- eli hulevesien käsittely on riittävä ja asianmukaisesti tehty.
Lisätietoja: ympäristötarkastaja Sirpa Sorsa puh. 040 314 4733.