Perustelut
Toimintaympäristö
Maailmantalouden epävarmuus on kasvanut alkuvuonna selvästi kauppapoliittisten jännitteiden kiristyttyä. Valtiovarainministeriö on laatinut kevään talousennusteita, sillä oletuksella, että Yhdysvaltojen asettamat tullit ovat voimassa ainoastaan lyhyen aikaa. Kesän ennusteissa tilannekuva ei ole juuri muuttunut. Markkinat ovat osin rauhoittuneet, kun USA:n tullipäätökset eivät ole olleet niin rajuja kuin alun perin oli esitetty.
Työttömyys on suomessa kesäkuussa 12,2 % ollen 1,3 prosenttiyksikköä korkeampi kuin vuoden 2024 vastaavana ajankohtana. Tuusulassa työttömyys oli kesäkuussa 9,2 %, joka oli yhden prosenttiyksikön korkeampi kuin vuonna 2024. Uudenmaan vastaavat luvut olivat kesäkuu 12,6 % ja viime vuosi 11,0 %, muutos on 1,6 prosenttiyksikköä.
Talouskasvu
Valtiovarainministeriön arvion mukaan Suomen talouskasvu (BKT) on tulliolettaman kesto huomioiden 1,3 % vuonna 2025. Jäljempinä vuosina 2026-2029 kasvuarvio on 1,5 %:n tuntumassa. Kesällä VM talouskasvua koskevat arviot ovat eivät ole juuri muuttuneet. Talouden kohentumista ja kasvua hidastaa Yhdysvaltojen tullien korotukset. Kesän arvioiden perusteella BKT kasvaa vain 1,0 prosenttia vuonna 2025 ja 1,5 prosenttia vuonna 2026 ja 1,7 prosenttia 2027. Työllisyyden odotetaan kasvavan selvästi vasta vuosina 2026–2027, kun talous vahvistuu. Työttömyysaste laskee vuoden 2025 9,3 prosentista 8,3 prosenttiin vasta vuonna 2027.
Inflaatio ja korot
Inflaation vuosimuutos oli kesäkuussa Tilastokeskuksen mukaan 0,2 % ja inflaatio 1,9 %. Euroalueen Yhdenmukaistettu kuluttajahintaindeksin (YKHI) vuosimuutos oli 1,9 % kesäkuussa ja YKHI inflaatio oli 2,0 %. Inflaatio on EKP:n korkopolitiikan ansiosta 2 % tavoitetilassa. Ajankohdassa 19.8 pitkät korot ovat korkealla tasolla. Kymmenen vuoden 6kk:n euribor noteeraus oli 2,71. VM arvion mukaan 10 vuoden korko on 2,9 vuonna 2025 ja samalla tasolla myös vuonna 2026. Lyhyissä koroissa 6 kk:n euribor noteeraus oli 2,1. Euroopan keskuspankki piti viimeisimmässä heinäkuun kokouksessaan pitää ohjauskorkonsa ennallaan kahdessa prosentissa. EKP aloitti ohjauskorkojensa laskemisen runsas vuosi sitten ja on viime vuoden kesäkuun jälkeen alentanut niitä jo kahdeksan kertaa peräkkäin. EKP perusteli päätöstä pitää korot ennallaan Yhdysvaltain tullipolitiikan rahamarkkinoille synnyttämällä poikkeuksellisella epävarmuudella.
Maailman talouden ja geopoliittisten tilanteiden vaikutukset heijastuvat myös Suomen julkisen talouden tilaan. Valtiontalouden velkaantumiskehityksellä ja kevään 2025 kehysriihen toimilla on vaikutuksia kuntien valtionosuusrahoitukseen sekä verotuloihin. VM:ltä on saatu tieto siitä, että valtio kompensoi kunnille verotulomenetykset. Vaikutukset tarkentuvat, kun laskelmia päivitetään kuluvan vuoden aikana.
Valtiontalouden kuntaan vaikuttavat toimet vuonna 2026
Talouden epävarmuustekijöitä on paljon ja niiden ennakointi on haastavaa Suomen talouden näkökulmasta. Valtiontalouteen kohdistuvilla vaikutuksilla on myös kuntatalouteen. Hallituksen puoliväliriihen päätös oli 75 miljoonan euron kertaleikkaus vuonna 2026 vaikutus Tuusulaan on 686 555 euroa (suhteellinen osuus kohdennustavasta on pyydetty lausuntoa).
Pysyvä leikkaus 75 miljoonaa euroa toteutuu vuonna 2027, jonka vaikutus Tuusulaan on 686 555 euroa.
Valtionvarainministeriön (VM) budjettiesitys vuodelle 2026 sisältää kuntatalouden kannalta valtionosuuteen vaikuttavia ehdotuksia aikaisemmin päätettyjen lisäksi. Valtio on esittänyt, että alle 25-vuotiaiden toimeentulotuen osalta kuntien vastuu olisi jatkossa 100 %:sti kunnilla. Esityksen vaikutus Tuusulassa on 663 000 euroa. VM budjettiesityksessä on 150 miljoonan euron lisäleikkaus laskennallisiin valtionosuuksiin. Esityksen vaikutus Tuusulan kunnalle on 1,2 miljoonaa euroa. Lisäksi VM esitys sisältää kotoutumiskorvausten poistamisen, jonka vaikutus Tuusulan kunnalle on 160 000 euroa. Maan hallituksen budjettiriihi vuoden 2026 talousarvioesitykseksi ajoittuu 1.-2.9 ajankohtaan. Tällöin saadaan tietoa kuntiin vaikuttavista ratkaisuista.
Talouden toteutuminen
Tuusulan kuntastrategian painopistealueita ovat kunnan elinvoima, hyvinvointi sekä kestävä kehitys. Alkuvuonna kunnan toiminta kehittyi osin kuntastrategian tavoitteiden mukaisella uralla; väestön määrä kehittyi myönteisesti. Tuusulan väkiluku oli kesäkuussa 42 624 ja se on kasvanut vuoden 2024 lopun 42 225 tilanteesta 399 asukkaalla. Asunto- sekä yritystonttien kauppa ei ole kuitenkaan toteutunut suunnitellulla tasolla. Kunnan palveluverkon uudistuminen jatkui, Rykmentinpuiston koulu ja päiväkoti ovat valmistuneet ja toiminta on käynnistynyt. Yleisenä huomiona kunnan talouden kannalta, työttömyyden kasvu. Kuntien vastuun laajeneminen työttömyysturvasta on tässä suhdannetilanteessa realisoitunut. Tuusula on maksanut työttömyysturvan vastuun laajentumisesta tammi-kesäkuussa 0,6 miljoonaa euroa enemmän kuin vuonna 2024.
Kunnallisveron sekä yhteisöveron kehitys on ollut heikkoa koko maassa. Vuoden ensimmäisen puoliskon aikana kunnallisveron tuotto kasvoi vain 0,9 % edellisvuoteen verrattuna samalla kun yhteisöveron tuotto heikkeni noin 9,1 %. Loppuvuonna kuntatalouden haasteena on kunta-alan palkkaratkaisun kustannusvaikutus, kasvava työttömyys sekä huoli kehysriihessä ja sen jälkeen kunnille esitetyistä valtionosuusleikkauksista.
Veropohjan ja tulorahoituksen vahvistamisen näkökulmasta, veropohja ei ole kehittynyt suotuisasti vuonna 2025. Verokertymien taso on tammi-kesäkuussa 1,4 miljoonaa euroa viime vuotta alempi (kunnallisvero -0,7 miljoonaa euroa, yhteisvero -0,9 miljoonaa euroa, kiinteistövero +0,2 miljoonaa euroa). Elokuun veroennusteen mukaan kunnan verotulot jäävät 5 miljoonaa euroa talousarvion tasosta 113,8 miljoonaa euroa, ollen 108,8 miljoonaa euroa vuonna 2025.
Asuin ja työpaikkatonttien kaavoitus on edennyt suunnitellusti tammi-kesäkuussa. Rykmentinportti I ja Sammonmäki IV yritysalueiden asemakaavat saivat lainvoiman. Mattila II ja Peurantie 20 asuinalueiden asemakaavat hyväksyttiin keväällä valtuustossa.
Kunnan elinvoiman näkökulmasta asuin- ja työpaikkatonttien myynti ei ole alkuvuonna toteutunut odotetusti. Tavoite on myydä asuintontteja ja työpaikkatontteja noin 13 M€:n arvosta. Toteutuneita kauppoja on alkuvuonna kaksi asuintonttia ja yksi yritystontti. Vaikean markkinatilanteen vuoksi tähän mennessä on kertynyt yhteensä noin 0,3 M€. Maan myyntitulojen arvioidaan jäävän, kaikkien tonttikauppaneuvotteluidenkin onnistuessa, 3,2 miljoonaa euroa talousarviota pienemmiksi. Sopimustuloutuksien odotetaan toteutuvan budjetoidusti. Useita tonttineuvotteluja on käynnissä edelleen.
Tilinpäätösennuste
Kunnan tilinpäätöksen toimintakate-ennuste on 4,3 miljoonaa euroa muutettua talousarviota heikompi. Verokehitys on ollut alkuvuonna heikko. Erityisesti yhteisöverojen kertymä on yleisestä taloustilanteesta johtuen miljoona euroa viime vuoden tasoa alempi. Kuntaliiton julkaisema elokuun veroennuste on 108,8 miljoonaa euroa, joka on muutettua talousarviota heikompi. Kuntaliiton ennusteen mukaan verotulot jäisivät -5,0 miljoonaa euroa talousarviota pienemmiksi. Valtionosuudet toteutuvat 0,6 miljoonaa euroa muutettua talousarviota parempana. Vuosikate on noin 9,4 miljoonaa euroa muutettua talousarviota heikompi.
Tilikauden tulos on ennusteen mukaan -7,7 miljoonaa euroa ja alijäämä 7,6 miljoonaa euroa. Kuntaemon osuus alijäämästä on -8,3 miljoonaa euroa ja vesihuoltoliikelaitoksen + 0.7 miljoonaa euroa.
Investointien nettomenojen ennakoidaan ylittävän talousarvion 2,2 miljoonaa euroa. Maan myyntitulojen arvioidaan jäävän 3,2 miljoonaa euroa talousarviota pienemmäksi.
Kunnan muutetun talousarvion lainamäärä on 299,6 miljoonaa euroa.
Lainamäärän arvioidaan olevan vuoden lopussa 309,0 miljoonaa euroa.
Tuusulan kunnan hallintosäännön 5. luvun 25 §:n 2. mom. mukaan elinvoimajaosto edistää Tuusulan kunnan elinvoimaa, kilpailukykyä ja vetovoimaa sekä seuraa ja ennakoi kunnan toimintaympäristössä tapahtuvia muutoksia ja analysoi kunnan tulevaisuuden näkymiä tehtäväalueellaan.