Perustelut
Kunnan keskeisiä tehtäviä ovat asukkaiden hyvinvoinnin edistäminen, alueen elinvoiman kehittäminen sekä palveluiden järjestäminen asukkaille taloudellisesti, sosiaalisesti ja ekologisesti kestävällä tavalla. Kunnalla on ensisijainen vastuu asukkaiden hyvinvoinnin ja terveyden edistämisestä siltä osin kuin tämä tehtävä kytkeytyy kunnan muihin lakisääteisiin tehtäviin.
Vuoden 2023 alussa voimaan tulleen sote-uudistuksen jälkeen vastuu asukkaiden hyvinvoinnin edistämisestä jakautuu kunnille ja hyvinvointialueille. Kuntien ja hyvinvointialueiden hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen tehtävät on määritelty laissa sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä (612/2021). Kuntien ja hyvinvointialueiden on toimittava hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä yhteistyössä, ja tuettava toisiaan omalla asiantuntemuksellaan. Yhteistyötä hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi tulee tehdä myös muiden julkisten toimijoiden, yksityisten yritysten ja yleishyödyllisten yhteisöjen kanssa. Lisäksi kunnan tulee edistää hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyötä tekevien järjestöjen toimintaedellytyksiä ja vaikutusmahdollisuuksia.
Kunnan on strategisessa suunnittelussaan asetettava hyvinvoinnin ja terveyden edistämiselle tavoitteet ja määriteltävä tavoitteita tukevat toimenpiteet. Sen on otettava päätöksenteossaan huomioon päätöstensä arvioidut vaikutukset ihmisten hyvinvointiin ja terveyteen väestöryhmittäin. Kunnan tulee raportoida kuntalaisten hyvinvoinnista ja terveydestä, niihin vaikuttavista tekijöistä sekä toteutetuista toimenpiteistä valtuustolle vuosittain. Lisäksi edellisistä on laadittava valtuustokausittain hyvinvointisuunnitelma ja hyvinvointikertomus.
Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen vastuutaho
Tuusulan hallintosäännön mukaan kuntatasoisesta hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ja yhteistyön ohjauksesta vastaa hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen lautakunta. Lautakunta ohjaa kuntatasoista hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä ja yhteistyötä, vastaa hyvinvoinnin ja terveyden suunnitelman valmistelusta, seurannasta ja raportoinnista, ohjaa ja ohjeistaa kunnan päätöksenteon vaikutusten ennakkoarviointimenettelyä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen näkökulmista sekä ohjaa ja kehittää osaltaan kuntalaisvaikuttamista (vaikuttamistoimielimet, verkostot). Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen lautakunnan esittelijä- ja valmistelijatehtävät siirtyivät 1.1.2024 sivistyksen toimialueelle.
Hyvinvointikertomus on hyvinvointijohtamisen työkalu
Hyvinvointikertomus on kuvaus kuntalaisten hyvinvoinnista ja terveydestä sekä niiden edistämisestä. Se on kunnan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen suunnittelun, seurannan, raportoinnin ja arvioinnin työväline. Hyvinvointikertomus kokoaa yhteen eri tietolähteistä saatavaa tietoa kuntalaisten terveydestä ja hyvinvoinnista. Lisäksi kertomus kokoaa tietoa kunnan ja yhdyspintojen palveluista, toiminnoista ja toimenpiteistä, joilla kuntalaisten hyvinvointia ja terveyttä on tuettu. Tärkeää on tunnistaa myös ne osa-alueet, joihin tulee kiinnittää huomiota tulevaisuudessa.
Tuusulan hyvinvointisuunnitelma valtuustokaudelle 2021–2025 hyväksyttiin kunnanvaltuustossa huhtikuussa 2022. Suunnitelman tavoitteet ja toimenpiteet perustuvat kuntastrategian ja pormestariohjelman tavoitteisiin, sekä laajan hyvinvointikertomuksen 2017–2021 tuottamaan tietoon kuntalaisten hyvinvoinnin tilasta. Hyvinvointisuunnitelmaan on kirjattu 34 tavoitetta, joilla vastataan strategian päämääriin Tuusulassa on mahdollisuuksia kasvaa ja menestyä, Tuusulassa on hyvä elää ja Tuusula kehittyy kestävästi. Hyvinvointisuunnitelman tavoitteiden toteutumisesta on raportoitu osana vastuutoimialueen oman toiminnan raportointia, sekä hyvinvointikertomuksissa vuosina 2021, 2022 ja 2023.
Tuusulan hyvinvointikertomuksen 2021–2025 yhteenveto
Tuusulan hyvinvointikertomus 2021–2025 on laadittu poikkihallinnollisena yhteistyönä alkuvuoden 2025 aikana. Kertomuksessa tarkastellaan tuusulalaisten hyvinvoinnin tilaa viimeisimpien käytettävissä olevien tutkimusten ja tilastojen kautta. Hyvinvointikertomuksessa myös tuodaan esiin kunnan ja yhdyspintojen toimintoja, joilla asukkaiden hyvinvointia ja terveyttä voidaan tukea, ylläpitää ja vahvistaa.
Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen aktiivisuus
Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen kunnassa tulee olla suunnitelmallista, tavoitteellista ja tietoon perustuvaa. Tärkeässä tehtävässä onnistumista voidaan arvioida terveyteen ja hyvinvointiin liittyvillä seurannoilla, tutkimuksilla ja kyselyillä, mutta myös rakenteisiin ja toimintaan liittyvillä mittareilla.
Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen valtionosuuden lisäosa, hyte-kerroin, on kannustin, joka palkitsee kuntia niiden tekemästä työstä asukkaidensa hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi. Hyte-kertoimen tavoitteena on kannustaa kuntia tekemään aktiivista hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyötä. Tuusula sai vuonna 2024 hyte-kertoimen perusteella valtionosuuden lisäosaa yhteensä 855 100 euroa, 20 €/ asukas. Laskelma vuodelle 2025 on lähes sama, 855 141 euroa. Kunnassa toteutuvien hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toimien kehityssuunta on myönteinen, sillä vuonna 2021 lisäosan suuruus oli 759 900 euroa.
TEA-viisari, eli terveydenedistämisaktiivisuus, kuvaa kunnan toimintaa kuntalaisten terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä eri näkökulmista: kuntajohto, perusopetus, liikunta ja kulttuuri. Lähtökohtana on, että laadukas ja tehokas hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen kunnassa edellyttää kaikkien näiden näkökulmien huomioimista. Tuusulan vuoden 2023 kokonaistulos terveydenedistämisaktiivisuudessa on vastaava tai hieman korkeampi kuin koko maan ja hyvinvointialueen tulokset.
FinLapset 2024
Valtaosa tuusulalaisista kyselyyn vastanneista vanhemmista on tyytyväinen elämäänsä ja kokee perheensä tulevaisuuden hyvänä. Osallisuuden kokemus on vahva, lähes 90 %, ja yksinäiseksi itsensä tuntee vain 9 % vastanneista. Noin kolmasosa vanhemmista kokee uupumuksen oireita, ja reilu 41 % vanhemmista kokee mielialaoireiden vaikeuttavat arkielämää.
Lähes 50 % kyselyyn vastanneista vanhemmista kokee perheen taloudellisen tilanteen kohtalaiseksi tai sitä huonommaksi. Kuluneen 12 kuukauden aikana lähes 20 % vanhemmista on joutunut tinkimään ruoasta, lääkkeistä tai lääkärikäynneistä rahan puutteen vuoksi. Taloudellisen tilanteen heikkenemisen ohella kyselyn perusteella merkittäviä riskitekijöitä perheiden elämässä ovat humalahakuinen alkoholin käyttö ja parisuhdeväkivallan ja henkisen väkivallan kokeminen.
KouluTerveys-kysely 2023
Tuusulalaisista 4. ja 5. luokkalaisista valtaosa, 84,2 %, on erittäin tai melko tyytyväinen omaan elämäänsä. Vastaava tulos 8. ja 9. luokkalaisilla on 64,8 %.
Lähes 96 % 8. ja 9. luokkalaisista nuorista harrastaa jotain vähintään kerran viikossa. Huolestuttavaa on liikkumisen vähäisyys: lähes 80 % ikäryhmästä ei liiku liikkumissuosituksiin vertailtuna riittävästi. Huolestuttavaa on myös se, että sähkösavukkeiden käyttö on lisääntynyt tuusulalaisten nuorten keskuudessa ja yhä nuoremmat ovat kokeilleet sähkösavukkeita. Positiivista on, että raittius on tuusulalaisten nuorten keskuudessa lisääntynyt viime vuosina.
Kouluterveyskyselyn tuloksien mukaan vain noin puolet nuorista vastasi tietävänsä asuinalueensa harrastusmahdollisuuksista. Harrastusmahdollisuuksista tulee tiedottaa ja informoida paremmin, jotta nuoret tuntisivat vapaa-ajan harrastamisen mahdollisuudet paremmin.
Terve Suomi-tutkimus 2022
Hyvinvointialuetasoisen Terve Suomi -tutkimuksen yleiskuva on, että keskiuusimaalaiset kokevat elämänlaatunsa hyväksi ja olonsa onnelliseksi. Tulokset ovat kuitenkin laskeneet kahden vuoden takaisiin tuloksiin verrattuna. Erityisesti työikäisten psyykkinen kuormittuneisuus erottuu tuloksissa, ja lähes joka kolmas työikäinen ei usko jaksavansa työskennellä eläkeikään asti. Yksinäiseksi itsensä kokee noin 10 % vastanneista; eniten yksinäisyyttä kokevat työikäiset ja korkeasti koulutetut.
Yli puolet aikuisista liikkuu liian vähän. Tämä korostuu erityisesti vanhemmissa ikäryhmissä. Ylipainoisten ja lihavien osuus on lisääntynyt. Noin 70 % aikuisista syö liian vähän kasviksia, hedelmiä ja marjoja. Alkoholia liikaa käyttävien osuus noin 30 %, erityisesti alkoholin kulutus on lisääntynyt korkeasti koulutettujen joukossa. Tupakoivien osuus on sen sijaan matala, alle 10 %.
Kunta asukkaiden hyvinvoinnin edistäjänä
Kunnan rooli asukkaiden hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä on ennalta ehkäisevä, vahvistava ja tukeva, toisinaan myös kannatteleva. Peruspalvelujen saatavuus, riittävyys ja hyvä laatu, terveelliset ja turvalliset oppimisympäristöt, monipuoliset ja saavutettavat harrastamisen mahdollisuudet, turvallinen ja liikkumista edistävä asuin- ja elinympäristö sekä kohtaamisten, osallisuuden kokemusten ja yhteisöllisyyden mahdollistaminen ovat joitain nostoja siitä kaikesta, mitä kunnassa voidaan tehdä hyvinvoivan, terveen ja toimintakykyisen asukkaan hyvän elämän edistämiseksi ja pahoinvoinnin ehkäisemiseksi.
Kuntalaisten hyvinvoinnin edistämisessä oleellista on yhteistyö sekä kunnan omien palvelualueiden välillä että hyvinvointialueen ja kolmannen sektorin toimijoiden kanssa. Yhdessä ja yhteistyötä tekemällä voidaan vahvistaa rakenteita, jotka tukevat ja kannattelevat asukkaita silloinkin, kun hyvinvointi on koetuksella.