Perustelut
Kasvun ja ympäristön Kuntakehityksen ja tekniikan toimialueella on vuoden 2024 aikana laadittu Tuusulan kunnan pysäköintipolitiikan päivitystä. Työ on valmistunut joulukuussa 2024.
Tuusulan kunnan pysäköintipolitiikasta on laadittu edellinen selvitys vuonna 2016. Se on hyväksytty kunnanhallituksessa keväällä 2017 (Khall §128/27.3.2017). Pysäköintipolitiikalle on tuolloin määritelty päivitystarve viiden vuoden kuluttua. Kasvun ja ympäristön toimialueella päivitystä on sittemmin muutamalla vuodella myöhennetty johtuen mm. vuosien 2020-2022 pandemia-ajanjaksosta.
Kunnan pysäköintipolitiikan päivitystyö on toteutettu periaatteessa pitkälti samalla mallilla kuin työ laadittiin vuonna 2016. Nyt työn tavoitteena on ollut päivittää vuonna 2016 laadittu pysäköintipolitiikka ja linjata pysäköinnin kehittämisen suuntaviivat tuleville vuosille. Päivitystyön yhteydessä on päivitetty myös kunnan pysäköintinormi. Työ teetettiin konsulttitoimeksiantona. Työssä selvitettiin laajasti pysäköinnin nykytilannetta muun muassa erilaisin analyysein, pysäköintilaskennoin sekä asukkaille, yrityksille ja taloyhtiöille toteutetuilla sähköisillä kyselyillä. Kyselyillä selvitettiin näiden keskeisten sidosryhmien näkemyksiä pysäköinnin nykytilanteesta ja kehittämistarpeista. Työhön sisältyi myös mm. kaksi työpajaa, joihin osallistui laajasti kunnan viranhaltijoita ja asiantuntijoita kasvun ja ympäristön toimialueelta.
Pysäköintipolitiikasta on laadittu raportti, joka on liitteineen asian liitteenä.
Pysäköintiratkaisuille on määritetty työssä seuraavat tavoitteet:
- Pysäköintiratkaisut ovat tarvelähtöisesti toteutettuja ja yleistä pysäköintiä valvotaan aktiivisesti.
- Pysäköintiratkaisut ovat kustannustehokkaita, pysäköintipaikkojen käyttöaste on korkea ja ne mukautuvat uudis- ja täydennysrakentamisen tarpeisiin.
- Pysäköintiratkaisut parantavat elinkeinoelämän kilpailukykyä.
- Pyöräpysäköinti-, liityntäpysäköinti- ja sähkölatausratkaisuilla tuetaan kunnan ympäristötavoitteita.
Pysäköintipolitiikkaan on kirjattu suosituksia, miten pysäköintiä tulisi tarkastella eri suunnittelutasoilla, sekä periaatteet yleisen pysäköinnin ratkaisuille erilaisilla alueilla.
Lisäksi pysäköinnin nykytilaselvityksen tulosten perusteella ja pysäköintiratkaisuille asetettujen tavoitteiden edistämiseksi on määritetty pysäköinnin kehittämiskokonaisuudet vuosille 2025-2030: Kehittämiskokonaisuudet sisältävät seuraavaan listatut 21 toimenpidettä, joiden toteutus on pysäköintipolitiikan raportissa aikataulutettu tuleville vuosille ja vastuutettu kunnan palvelualueille. Seuraavassa on listattu kehittämiskokonaisuudet, niiden sisältämät toimenpiteet, vastuutahot palvelualuetasolla sekä pääpiirteinen aikataulutus.
- Yleisen pysäköinnin ohjaus ja maksullisuus
- Yleisen pysäköinnin ohjaus ja aikarajoitusten tarkistaminen (Yhdyskuntatekniikka; alkaen vuodesta 2025)
- Maksullisen pysäköinnin hinnan määrittäminen (Yhdyskuntatekniikka, Projektitoimisto; alkaen vuodelta 2026)
- Yleisen pysäköinnin valvonta
- Edetään kunnallisen pysäköinninvalvonnan käyttöönottoon (Yhdyskuntatekniikka, Hallintopalvelut, Kehittäminen ja tietohallinto; alkaen vuodesta 2025)
- Pysäköintiin liittyvän liikenteen ohjauksen tarkistus ja päivitys (Yhdyskuntatekniikka; alkaen vuodesta 2025)
- Liityntäpysäköinti
- Henkilöautojen ja polkupyörien liityntäpysäköinnin kehittäminen nykyisillä alueilla (Yhdyskuntatekniikka; vuosina 2025-2026)
- Pyöräpysäköinnin lisääminen potentiaalisilla pysäkeillä (Yhdyskuntatekniikka; vuosina 2025-2028)
- Pyörien ja mikroliikkumisvälineiden pysäköinti
- Yleisen pyöräpysäköinnin kehittäminen (Yhdyskuntatekniikka; vuosina 2026-2027)
- Yhteiskäyttöisten pyörien (kaupunkipyörät) ja sähköpotkulautojen pysäköinnin kehittäminen (Yhdyskuntatekniikka; vuosina 2026-2027)
- Pyöräpysäköinnin kehittäminen kunnan omistamissa kiinteistöissä (Tilapalvelut, Yhdyskuntatekniikka; vuosina 2026-2027)
- Raskaiden ajoneuvojen pysäköinti
- Pysäköintiperiaatteet erilaisilla alueilla (Kaavoitus, Yhdyskuntatekniikka; vuosi 2025)
- Taukopaikat ja raskaan liikenteen lataus (Elinvoima, Kaavoitus, Yhdyskuntatekniikka; vuosina 2025-2028)
- Sähköautojen lataus
- Linjataan julkisten latauspaikkojen toteutuslaajuus ja -periaatteet (Kaavoitus, Yhdyskuntatekniikka: vuosi 2025)
- Laaditaan suunnitelman kunnan omien kiinteistöjen latausasemien toteuttamisesta (Tilapalvelut, Yhdyskuntatekniikka: vuosina 2025-2026)
- Kunnossapito
- Yleisen pysäköinnin kunnossapidon käytännöt (Yhdyskuntatekniikka; vuosina 2026-2027)
- Yhtenäiset alueelliset toimintaperiaatteet (Yhdyskuntatekniikka; vuosina 2026-2027)
- Kohdennettu tiedottaminen kunnossapidon toimenpiteistä (Asiakaspalvelu, Yhdyskuntatekniikka; alkaen vuodesta 2026)
- Tutkimukset, datan hyödyntäminen ja vastuutahot
- Data-aineistojen kokoaminen ja hyödyntäminen (Kaavoitus, Yhdyskuntatekniikka; alkaen vuodelta 2026)
- Pysäköinnin kehittämisen systemaattinen seuranta (Kaavoitus, Tilapalvelut, Yhdyskuntatekniikka; vuodesta 2025 alkaen)
- Pysäköintipalautteen keräämisen kehittäminen (Asiakaspalvelu, Kaavoitus, Yhdyskuntatekniikka; vuodesta 2025 alkaen)
- Pysäköintipolitiikan päivitys vuonna 2029 (Kaavoitus, Yhdyskuntatekniikka)
- Pysäköintinormin päivitys (vyöhykkeiden tarkistus vuosittain) (Kaavoitus, Yhdyskuntatekniikka)
Uusi pysäköintinormi
Työssä päivitetyssä pysäköintinormissa esitetään vähimmäisvaatimukset autojen pysäköinnin määrälle sekä uutena asiana vähimmäisvaatimukset pyörien pysäköinnin määrälle ja laadulle. Pysäköintinormin soveltamisalueet ovat nykyisestä ympyräkaarimallista poiketen esitetty nyt vyöhykkeittäin keskustoihin (Hyrylä, Jokela ja Kellokoski) sekä yleiskaavan joukkoliikenteen laatukäytävän varteen.
Nykyisessä, vuonna 2015 hyväksytyssä normissa on viisi vyöhykettä (A/R, A, B, C, D), joista A/R ja A ovat tiiviin ydinkeskustan alueita, B tiivistä muuta keskusta-aluetta, C keskustan reunavyöhykettä ja D taajaman laita-aluetta.
Uudessa normissa vyöhykkeitä on neljä (A, B, C, D). Vyöhyke A, tiiviin ydinkeskusta alue on käytössä vain Hyrylässä. Hyrylän A-vyöhykkeellä edellytetään rakenteellista pysäköintiä pois lukien omakotitalo- ja pientaloalueet. Vyöhyke B on käytössä Hyrylässä ja Jokelassa. Hyrylässä B-vyöhyke rajaa tiivistä muuta keskusta-aluetta ja Jokelassa se kattaa tiiveimmän taajaman ydinalueen juna-aseman ympäristössä. Vyöhykettä C käytetään keskustan reunavyöhykkeellä Hyrylässä ja Jokelassa sekä yleiskaavassa määritetyssä joukkoliikenteen laatukäytävässä tiiviin keskusta-alueen ulkopuolella, Mattilan, Rykmentinpuiston, Riihikallion ja Sulan alueilla. Kellokosken taajaman ydinalue on määritelty kokonaan vyöhykkeelle C. Vyöhyke D:tä käytetään taajaman reuna-alueilla Hyrylän ympäristössä, Jokelassa ja Kellokoskella.
Uudessa normissa vyöhykkeiden laajuudet on määritetty taajamien koon perusteella. Lisäksi vyöhykkeet on määritetty yleiskaavan joukkoliikenteen laatukäytävän pysäkkien ympärille. Käytetyt etäisyydet pysäkeistä ovat: A-vyöhyke Hyrylässä 500 m; B-vyöhyke Hyrylässä 1 000 m ja B-vyöhyke Jokelassa 500 m; C-vyöhyke Hyrylässä 2 000 m, C-vyöhyke Jokelassa 1 200 m, C-vyöhyke Kellokoskella 800 m, C-vyöhyke Riihikalliossa 600 m, C-vyöhyke yleiskaavan joukkoliikenteen laatukäytävän bussipysäkeillä 500 m ja Keravan asemalta 2 000 m. Etäisyydet ovat todellisia kävelyetäisyyksiä. Vyöhykemalli on muodostettu 250 x 250 metrin ruuduista. Vyöhykerajalla ruutu kuuluu tiiviimmin rakennetun alueen normi -vyöhykkeeseen, mikäli ruudun alueella on kyseistä vyöhykettä.
Uusilla alueilla, joilla kävely-yhteydet ovat vielä puutteelliset, uuden normin mukainen vyöhyke tarkastelussa olevalle hankkeelle tai kohteelle voidaan määrittää linnuntie-etäisyyteen perustuen. Linnuntie-etäisyys on lähes aina lyhyempi kuin todellinen kävelyetäisyys. Tällöin etenkin normivyöhykkeen reunoilla on tarpeen tehdä tapauskohtaista arviointia hankkeessa tai kohteessa noudatettavasta vyöhykkeestä. Jos kohde sijaitsee kahdella vyöhykkeellä, käytetään lähtökohtaisesti sen vyöhykkeen mitoitusta, jolle suurin osa kohteesta sijoittuu.
On myös mahdollista, että käytettävä pysäköintinormi määritetään hankkeeseen tai kohteelle erillisen selvityksen perusteella. Mikäli selvityksen kautta tavoitellaan normia pienempää tai suurempaa vähimmäispysäköintipaikkamäärää, selvityksellä tulee osoittaa normia pienempi tai suurempi pysäköintitarve.
Uuteen normiin on sisällytetty pyöräpysäköintinormit, joissa on esitetty vähimmäistaso pyöräpysäköinnin määrälle ja laadulle kiinteistöissä. Pyöräpysäköinnin kehittämistä on edellytetty vuoden 2018 lopussa hyväksytyssä Tuusulan pyöräilyn edistämissuunnitelmassa. Miniminormin käyttöönotto pyöräpysäköinnin määrälle ja laadulle toteuttaa edistämissuunnitelman tavoitetta.
Pyöräpysäköintinormit on laadittu asemakaavojen yleisimmille käyttötarkoituksille autopysäköintinormien tapaan. Normia ei ole määritetty AO -kaava-alueille. Myös kiinteistöille, joille normia ei ole määritetty, tulee asemakaavassa määrätä pyöräpaikoista, mutta mitoitus harkitaan tapauskohtaisesti. Kulttuuriympäristöjen alueilla sekä suojelukohteissa normeista voi joustaa siten, että pyöräpysäköintiratkaisut ovat sovitettavissa alueelle tai kohteeseen ympäristöarvot huomioon ottaen. Määrän ohella asemakaavoissa tulee ohjata pyöräpysäköintipaikkojen laatua. Paikkojen käytettävyys ja turvallisuus ovat pyöräilyn edistämisen kannalta tärkeitä. Normissa edellytetään, että pyöräpaikkojen tulee olla helppokäyttöisiä ja helposti saavutettavissa. Osittain paikoilta edellytetään turvallisuutta runkolukitusmahdollisuuden tai sisätiloihin sijoittamisen muodossa sekä pyöräpysäköintipaikkojen säältä suojaan sijoittamista tai kattamista.
Autopysäköintipaikkojen osalta uudessa normissa on lievennetty vaatimusta Hyrylän A-vyöhykkeellä AK-kiinteistöissä verrattuna nykyiseen A/R-vyöhykkeeseen (uusi A: 1 ap/110 k-m2 tai vähintään 0,7 ap/asunto, vuoden 2015 A/R -normi: 1 ap/100 k-m2 tai vähintään 0,8 ap/asunto). A vyöhyke on Hyrylässä uudessa normissa hieman laajempi kuin A/R -vyöhyke nykyisessä normissa[LJ1] . Uudessa normissa A-vyöhykettä ei esitetä muualle kuntaan.
B-vyöhykkeen normi on AK-kiinteistöissä aiempaa lievempi (uusi B: 1 ap/100 k-m2 tai vähintään 0,8 ap/asunto, vuoden 2015 B -normi: 1 ap/90 k-m2 tai vähintään 1 ap/asunto) Uudessa normissa B-vyöhyke Hyrylän ydinkeskustan ympärillä on nykyistä B-vyöhykettä suppeampi. Jokelan ydinkeskustasta nykyisen normin A ja R-vyöhykkeet ovat uudessa normissa korvattu B-vyöhykkeellä. Koska uuden B-vyöhykkeen vaatimus on sama kuin nykyisessä normissa A-vyöhykkeen vaatimus, Jokelan keskustassa autopaikkoja vaaditaan AK-kiinteistöjen osalta uudessa normissa periaatteessa sama määrä kuin aiemmin, mutta rakenteellisen pysäköinnin vaatimuksesta (nykyisen normin R-alue Jokelan keskustassa) luovutaan. Uudessa normissa Jokelan B-vyöhykealue on hieman suppeampi kuin Jokelan A ja R -vyöhykealue nykyisessä normissa.
Uudessa normissa Kellokoskella luovutaan taajamaytimen nykyisestä B-vyöhykkeestä ja se korvataan uudella C-vyöhykkeellä. Pysäköintipaikkojen toteuttamisen vaatimustasoon tilanne ei AK-kiinteistöjen autopysäköinnin osalta vaikuta, sillä uuden C-vyöhykkeen vaatimus on sama kuin nykyisen B-vyöhykkeen vaatimus.
C ja D -vyöhykkeiden uusi normi on AK-kiinteistöjen autopysäköinnin osalta sama kuin nykyisen normin tilanteessa. Näiden vyöhykkeiden osalta ero vanhaan muodostuu maantieteellisestä kattavuudesta. Hyrylän, Riihikallion, Rykmentinpuiston ja Mattilan alueella uusi C-vyöhyke kattaa selvästi nykyistä normia laajemman alueen yleiskaavan joukkoliikennelaatukäytävissä. Vastaavasti D-, vyöhykkeen kattama alue pienenee. Jokelassa ja Kellokoskella uusi C-vyöhyke korvaa edellä todetusti pitkälti nykyisen normin B-vyöhykkeen. Jokelan ja Kellokosken osalta uuden D-vyöhykkeen kattavuudessa ei tapahdu erityistä muutosta nykyiseen normiin verrattuna.
Uuteen normiin esitetään AK-kortteleiden osalta kerrosneliömetreihin perustuvaa vaatimusta vieraspysäköintiin sekä huollon ja kotipalveluiden pysäköintiin liittyen, joita ei nykyisessä normissa ole.
AR ja AP -kiinteistöjen osalta uuden normin vaatimus A, B, C ja D -vyöhykkeillä on sama kuin nykyisessä normissa. Uuteen normiin esitetään AR ja AP -kortteleiden osalta kerrosneliömetreihin perustuvaa vaatimusta vieraspysäköintiin liittyen, jota ei nykyisessä normissa ole.
AO-kiinteistöjen normi pysyy uudessa normissa samana kuin nykyisessä normissa.
Päivittäistavara K-kiinteistöjen uudeksi normiksi esitetään nykyistä lievempää normia uusilla A ja B -vyöhykkeillä (uusi 1 ap/40-50 k-m2, nykyinen A ja B -vyöhykevaatimus 1 ap/30 k-m2). Uusilla C ja D-vyöhykkeillä normiin ei esitetä numeraalista muutosta nykyiseen C ja D -vyöhykkeiden tilanteeseen verrattuna, mutta uudessa vyöhykemallissa C-vyöhyke kattaa nykyistä laajemman alueen Hyrylän ja Riihikallion sekä Mattilan ja Mäyräkorven alueilla.
Muun liiketilan K-kiinteistöjen uudesta normista esitetään nykyistä lievempää uusilla A ja B -vyöhykkeillä (uusi 1 ap/60 k-m2, nykyinen A/B 1 ap/50 k-m2). Muutos koskee käytännössä Hyrylän ydinaluetta sekä Jokelan tiiveintä keskustaa. C ja D-vyöhykkeillä normiin ei esitetä numeraalista muutosta nykytilanteeseen verrattuna, mutta C-vyöhykkeen laajuus uudessa normissa muuttaa tilanne.
KT-kiinteistöjen (toimistotilat) osalta uudesta normista esitetään nykyistä lievempää A, B ja C vyöhykkeiden osalta (uusi A 1 ap/80 k-m2, uusi B 1 ap/80 k-m2, uusi C 1 ap/65 k-m2, uusi D 1 ap/50 k-m2, nykyisessä normissa normi on sama 1 ap/50 k-m2 kaikilla vyöhykkeillä).
T-kiinteistöjen osalta uudeksi normiksi esitetään nykyistä lievempää A, B ja C vyöhykkeiden osalta (uusi A 1 ap/150 k-m2, uusi B 1 ap/150 k-m2, uusi C 1 ap/120 k-m2, uusi D 1 ap/100 k-m2, nykyisessä normissa normi on sama 1 ap/100 k-m2 kaikilla vyöhykkeillä).
Uudessa normissa esitetään vähimmäisvaatimus Y-rakennuksille ja päiväkotikiinteistöille, joka on kaikilla vyöhykkeillä 1 ap/80 k-m2
Uuteen normiin ei ole sisällytetty nykyisen normin kirjausta vuokratuotantomuotoisena tai ARA-muotoisena toteutuvan korttelin autopaikkojen minimimitoitusarvon lievennyksestä.
Uuteen normiin on kirjattu Hyrylän A-vyöhykettä sekä Jokelan B-vyöhykettä koskevat pysäköintinormin vähennysmahdollisuudet, joita on aiemmin kirjattu kaavakohtaisesti. Näitä ovat pysäköintipaikkojen vuorottaiskäyttöön eri toimintojen kesken sitoutuminen, jolloin voidaan erillisen selvityksen perusteella vähentää pysäköintipaikkoja 10-20% normin vaatimuksesta sekä asunnoille osoitettujen autopaikkojen nimeämättömyys, jolloin erillisen selvityksen perusteella vähintään 50 autopaikan kohteissa voidaan paikkamäärää pienentää enintään 10% tai pienentää enintään 15%, jos autopaikat toteutetaan nimeämättöminä keskitettyyn pysäköintilaitokseen.
Yhteiskäyttöautoon liittyvää vähennysmahdollisuutta ei uudessa normissa ole. Vuorottaiskäytöstä ja nimeämättömyydestä saatavia vähennyksiä ei lasketa yhteen. Yhteenlaskettu vähennys voi olla korkeintaan 20%.
Uuden pysäköintinormin käyttöönotto
Uusi pysäköintinormi esitetään otettavaksi käyttöön heti kun se on hyväksytty. Yleislinjaukseksi muutoshetkellä esitetään mallia, jossa asemakaavan edettyä ehdotusvaiheen nähtävilläpitoon, noudatetaan sitä normia, joka on ollut voimassa ehdotusta laadittaessa. Kaavapoikkeamisten osalta esitys on, että niissä sovelletaan hyväksyttyä voimassa olevaa pysäköintinormia.
Uuden pysäköintinormin vyöhykkeisiin esitetään tehtävän ensimmäinen tarkastus ja päivitys keväällä 2027, jonka jälkeen päivitys toteutetaan noin vuoden välein.