Konsernijaosto, kokous 10.2.2025

Perustelut

Rahoitus-, sijoitus- ja takaustoiminnan periaatteet

Tuusulan kunnanvaltuusto on 19.3.2018 § 20 hyväksynyt kunnan voimassa olevat rahoitus- sijoitus- ja takaustoiminnan periaatteet. Periaatteiden mukaan kunnan lainasalkun suojausaste (pitkäaikaisten kiinteäkorkoisten luottojen ja/tai korkosuojausten osuus) on 
vähintään 50 %. Suojatuksi katsotaan lainat, jotka ovat joko 

a) kiinteäkorkoisia lainoja tai 
b) vaihtuvakorkoisia lainoja, jotka ovat muutettu johdannaisinstrumenteilla kiinteäkorkoisiksi. 

Vallitsevaan suojausasteen tasoon vaikuttaa kunnan korkonäkemys, markkinatilanne sekä kunnan lainamäärä ja sen ennustettu kehitys.  

Kunnan tavoiteltu lainasalkun keskimääräinen laina-aika ja lainakannan tavoitejakauma:
 
- Tavoitteena on, että vähintään 50 % kunnan kokonaislainamäärästä olisi lainoja, jotka erääntyvät maksettaviksi yli viiden vuoden päästä. Lisäksi tavoitteena on, että kokonaislainamäärästä vähintään 20 % erääntyisi yli 7 vuoden päästä 
- Kunnan tavoiteltu lainasalkun keskimääräinen laina-aika on 3‐8 vuotta. 
  
Tavoiteltu lainasalkun keskimääräinen laina-aika ja lainakannan tavoitejakauma ei ole ehdoton. Lainasalkusta ja sen rakenteen kehittymisestä perusteluineen informoidaan kunnanhallitukselle talousraporttien yhteydessä.  

Rahoitusrakenteen suhteen hajautus kiinteä- ja vaihtuvakorkoisiin lainoihin markkinatilanne huomioiden on oleellista, minkä lisäksi lainojen suojaamiseen liittyviä instrumentteja käytetään lainasalkun riskienhallintaan tarvittaessa. Markkinakorkoihin liittyvää riskiä pienentääkseen Tuusulan kunta käyttää koronvaihtosopimuksia ja korko-optiosopimuksia.

Suojauksia tehtäessä huomioidaan lainasalkun tuleva lainakanta. Lyhyt- ja pitkäaikaista rahoitusta tasapainottamalla turvataan kaupungin rahoituksen riittävyys muuttuvissa olosuhteissa. Sitoutuminen pitkiin laina-aikoihin ja kiinteisiin korkoihin vähentää riippuvuutta markkinakorkojen muutoksista, mutta samalla se myös heikentää mahdollisuuksia hyötyä alhaisista lyhytaikaisista koroista tai markkinakorkojen laskusta.

Lainasalkun ja suojausten tilannekuva

Tuusulan kunnan lainasalkussa oli vuoden 2024 lopussa 31.12. tilanteessa voimassa olevia lainoja kaikkiaan 17 kappaletta. Näistä pitkäaikaisia oli 10 (kiinteäkorkoisia 8 kpl ja vaihtuvalla korolla 2 kpl) ja lyhytaikaisia lainoja, kuntatodistuksia 7 kpl. Pitkäaikaisten lainojen avoinna oleva pääoma oli 170,0 miljoonaa euroa ja lainojen keskikorko viimeisten 12 kuukauden ajalta 1,51 %. Lyhytaikaisia lainoja (kuntatodistukset) oli avoinna 77,5 miljoonaa euroa. Lyhytaikaisten lainojen keskikorko viimeisten 12 kuukauden ajalta 3,80 %. Lainasalkun kaikkien lainojen keskikorko oli 1,61 % ja avoinna oleva saldo oli yhteensä 247,5 miljoonaa euroa. Tämän lisäksi kunnan taseessa on 1,2 miljoonan euron laina konserniyhtiöltä.

Kunnan voimassa olevat korkosuojaukset per 31.12.2024 olivat seuraavat:

Lainasalkun pitkäaikaisten lainojen suojausaste on kiinteiden lainojen ja korkosuojien kanssa yhteensä 100 %. Valtuuston hyväksymien periaatteiden mukaan suojausasteen tulisi olla vähintään 50 % (pitkäaikaisten kiinteäkorkoisten luottojen ja/tai korkosuojausten osuus lainasalkusta). Lyhytaikaisista lainoista on suojattu 25,8 %. Koko lainasalkun suojausaste on 76,7 %, kun myös lyhytaikaiset lainat otetaan huomioon. Kunnan pitkäaikaisten lainojen keskimaturiteetti on noin kuusi vuotta ja pääomapainotettuna noin 4,7 vuotta.

Liitteessä Lainat 31.12.2024 on esitetty yksittäisten lainojen avoinna olevat saldot ja lainojen korkoprosentti sekä eräpäivä. Tarkastelu sisältää sekä pitkäaikaiset että lyhytaikaiset lainat. 
 
Korkomarkkinanäkymät

Kotimaisten ekonomistien korkoarvio-odotukset vuonna 2025 ovat samansuuntaisia noin kahden prosentin korkotason suhteen. Moni asia kuitenkin vaikuttaa siihen, mihin suuntaan korkotaso liikkuu ja mihin se tulee asettumaan. Yhtenä skenaariona on geopoliittinen / protektionistinen eskalaatio, jolloin korkotaso liikkuisi jopa 3,5 prosentin tasolle. Mikäli keskuspankin toimilla inflaatio hidastuu tavoitetilan tasolle, arvioidaan korkotason asettuvan kahden prosentin tuntumaan. Mikäli taloudessa tulisi syvä matalasuhdanne, niin korkotaso saattaisi mennä alle kahden prosentin tasolle. Maailman tapahtumat vaikuttavat markkinakorkoihin myös meillä Suomessa.

Viimeaikaiset korkopäätökset Amerikan keskuspankin FED:n ja Euroopan keskuspankin EKP:n välillä eroavat hieman toisistaan. Yhdysvaltain keskuspankki Fed jätti ohjauskorkonsa ennalleen vuoden 2025 ensimmäisessä korkokokouksessa. Päätös 29.1.2025 jättää ohjauskorko vaihteluväliin 4,25–4,50 oli yksimielinen. Fed totesi työttömyyden pysyneen vakaana ja alhaisena viime kuukausina, mutta inflaation olevan koholla. Fedin tavoite on pitää työllisyys mahdollisimman korkeana ja inflaatio keskipitkällä aikavälillä kahdessa prosentissa. Vuonna 2024 Fed laski ohjauskorkoa kolmessa perättäisessä korkokokouksessa, mutta nyt alkuvuonna tarkkailee tilannetta.
Euroopan keskuspankin (EKP) vuoden 2025 ensimmäinen korkopäätös saatiin 30.1.2025. Euroopan keskuspankin neuvosto päätti laskea korkojaan 0,25 prosenttiyksikköä. Tärkein ohjauskorko eli liikepankkien talletuskorko on tehdyn päätöksen jälkeen 2,75 prosenttia. EKP totesi, että inflaation saaminen kuriin etenee hyvin. Inflaatiokehitys vaikuttaa korkoja koskevaan päätökseen. EKP odottaa, että kahden prosentin tavoitetaso saavutetaan tämän vuoden aikana. Päätökset tulevista koronlaskuista tehdään kuitenkin aina ajankohtaisen tiedon perusteella kokous kerrallaan.

Lainasalkkunäkymät

Tulevat suunnitelmat lähitulevaisuuden näkökulmasta arvioidaan kunnan nopeasti kasvava lainasalkku huomioiden. Korko- ja rahoitusriskejä seurataan aktiivisesti ja tehdään markkinatilanne huomioiden suojauksia korkojohdannaisilla, lainasalkun lainojen uudelleenrahoituksen ja korkoriskien hallitsemiseksi. Kunnan lainojen määrän arvioidaan vuoden 2025 talousarvion mukaan olevan hieman vajaat 300 miljoonaa euroa vuoden lopussa. Kunnan lainamäärä kasvaisi noin 50 miljoonan euron uudella lainalla vuonan 2025. Talousarvion mukaan lainamäärä kasvaisi taloussuunnitelmakaudella 2026-2029 noin 40 miljoonaa euroa. Edellisten lisäksi vuosina 2026-2029 on uudelleenrahoitettava päättyviä pitkäaikaisia lainoja yhteensä 65 miljoonaa euroa.

Vuoden 2025 aikana suunnitellaan 40 miljoonan euron pitkäaikaisen lainan kilpailutusta ajallisesti hajautettuna. Lainatarjoukset on tarkoitus pyytää liikepankeilta sekä Euroopan Investointipankilta (EIP) sen kanssa solmitun puitesopimuksen mukaisesti. Liikepankkien lainatarjoukset ovat talousarviolainoja, joiden kohteita ei ole rajoitettu. EIP:lta mahdollisesti nostettavat lainat ovat käytettävissä vain puitesopimuksessa mainittuihin kohteisiin (Riihikallion kampus, Rykmentinpuiston kampus ja Lahelan kampus). Korkotaso ja sen näkymät ovat sekä lainojen ajallinen hajauttaminen ovat keskeinen asia pitkäaikaisten lainojen toteutuksen ajoittamisessa. Kunnalla on korko-optio 40 miljoonan euron lainojen suojauksesta korkotasoon 2,40 % vuoden 2025 lopussa. Mikäli markkinakorko alittaa tason 2,40 % korkosuojauksen tekeminen voi toteutua. Mikäli korkotaso on yli 2,40 % suojaus ei toteudu. 

Talousarviossa määritellään vuosittain lainanottovaltuus ja valtuudet talousarviovuoden suojaustoimenpiteille. Kunnan korkosuojauksia voi tehdä talousjohtaja yhdessä kansliapäällikön kanssa.

Talousjohtaja Kari Ora esittelee asiaa kokouksessa.
 

Ehdotus

Esittelijä

Konsernijaosto päättää

• merkitä asian tiedoksi
• tarkastaa ja hyväksyä pöytäkirjan tämän asian osalta kokouksessa
• saattaa asian edelleen tiedoksi kunnanhallitukselle

Päätös

Ehdotus hyväksyttiin.