Lapsi- ja perheasiainneuvosto, kokous 21.11.2024

§ 38 Lapsiystävällinen kunta -toimintamalli

TUUDno-2023-1379

Aikaisempi käsittely

Valmistelija

Annukka Luoderanta, hyvinvointikoordinaattori, annukka.luoderanta@tuusula.fi

Perustelut

UNICEFin Lapsiystävällinen kunta -malli on työväline, jonka avulla kunnassa voidaan varmistaa, että lapsen oikeudet toteutuvat mahdollisimman hyvin kunnan hallinnossa ja jokaisen lapsen arjessa. Tavoitteena ovat pysyvät, rakenteelliset muutokset kunnan toiminnassa.

Kehittämispäällikkö Katja Elo kertoo Lapsiystävällinen kunta -toimintamallin vaatiman alkukartoituksen tekemisestä ja aikataulusta Tuusulassa.
 

Ehdotus

Lapsi- ja perheasiainneuvosto päättää

  • merkitä tiedoksi Lapsiystävällinen kunta -toimintamallin kuvauksen ja valmisteluprosessin.

 

Päätös

Lapsi- ja perheasiainneuvosto päätti

  • merkitä tiedoksi Lapsiystävällinen kunta -toimintamallin kuvauksen ja valmisteluprosessin.

Valmistelija

Annukka Luoderanta, hyvinvointikoordinaattori, annukka.luoderanta@tuusula.fi

Perustelut

UNICEFin Lapsiystävällinen kunta -malli on työväline, jonka avulla kunnassa voidaan varmistaa, että lapsen oikeudet toteutuvat mahdollisimman hyvin kunnan hallinnossa ja jokaisen lapsen arjessa. Toimintamallin avulla kunnassa tunnistetaan parannuskohtia lasten oikeuksien toteutumiseksi ja määritellään toimenpiteitä, joiden avulla lasten oikeudet toteutuisivat mahdollisimman hyvin. Toimintamalli myös auttaa kuntaa seuraamaan järjestelmällisesti lasten oikeuksien puolesta tehdyn työn edistymistä.

Tuusulan kunta valittiin joulukuussa 2022 mukaan Unicefin Lapsiystävällinen kunta -toimintamalliin. Unicefin ja Tuusulan kunnan yhteistyö on käynnistynyt helmikuussa 2023 alkukoulutuksella, johon osallistui kunnan nimeämä koordinaatioryhmä. Parhaillaan kunnassa on käynnissä lähtötilanteen arviointi, eli nykytilan kartoitus. Nykytilan kartoituksen tulosten pohjalta kunta asettaa koko kunnan yhteiset Lapsiystävällinen kunta -työn tavoitteet ja toimenpiteet. Tämän jälkeen käynnistyy varsinaisen Lapsiystävällinen kunta -kehittämistyö.

Kehittämispäällikkö Katja Elo esittelee Lapsiystävällinen kunta -toimintamallin alkukartoitustilannetta. 

Ehdotus

Esittelijä

Annukka Luoderanta, hyvinvointikoordinaattori, annukka.luoderanta@tuusula.fi

Lapsi- ja perheasiainneuvosto päättää

  • merkitä Lapsiystävällinen kunta -esittelyn tiedokseen
  • keskustella Tuusulan lähtötilanteesta lapsiystävällisenä kuntana.

Päätös

Lapsi- ja perheasiainneuvosto päätti

  • merkitä Lapsiystävällinen kunta -esittelyn tiedokseen
  • keskustella Tuusulan lähtötilanteesta lapsiystävällisenä kuntana.

Valmistelija

Katja Elo, kehittämispäällikkö, katja.elo@tuusula.fi

Perustelut

Alkukartoitus 

Lapsiystävällinen kunta -alkukartoitus on valmistunut alkuvuoden 2024 aikana. 

 Indikaattorikartoituksen perusteella kuntamme vahvuuksia ovat 

  • Suoraan lasten ja nuorten toimintaa ohjaavissa asiakirjoissa lasten oikeudet ovat hyvin esillä.  

  • Agenda2030-painotuksen kautta ihmisoikeuskasvatukselle on keinoja eri ikäisten lasten ja nuorten palveluiden arjessa.  

  • Lasten ja nuorten osallisuudelle on hyviä rakenteita ja toimintatapoja palveluissa ja osallisuustyössä.  

  • Matalan kynnyksen maksuttomalle harrastustoiminnalle on selkeä ja pitkäkestoinen malli.  

  • Lasten, nuorten ja perheiden tukemiseen ja toimintamahdollisuuksiin on panostettu paljon.  

  • Tahtoa ja halua lasten oikeuksien edistämiseen on meillä kaikilla. 
     

Indikaattorikartoituksen perusteella kehittämistä vaativia kokonaisuuksia ovat: 

  • Lapsen oikeudet kunnan rakenteissa  

  • Lapsen oikeudet (etenkin yhdenvertaisuus, osallisuus, lapsen etu, oikeus elämään ja kehittymiseen) sisältyvät lasten kannalta keskeisiin, koko kuntaa ohjaaviin asiakirjoihin, ohjelmiin ja suunnitelmiin.  

  • Kunnan viranhaltijat, työntekijät, luottamushenkilöt ja keskeiset sidosryhmät on perehdytetty lapsen oikeuksiin. Lapsen oikeudet ovat osana kunnan perehdytysohjelmia.  

  • Yhdenvertaisuus  

  • Kunnan toiminnan suunnittelussa huomioidaan haavoittuvassa asemassa ja syrjinnän vaarassa olevien lasten ja perheiden näkökulma.   

  • Kunta ehkäisee syrjintää pyrkimällä vaikuttamaan kuntalaisten asenteisiin.  

  • Lapsia koskevaa tutkimus-, kokemus- ja viranomaistietoa eritellään kunnassa niin, että keskiarvon sijaan pystytään analysoimaan eri lapsiryhmien tilanne (esim. koulukiusaamisen osalta ulkomaalaista syntyperää olevien ja toimintarajoitteisten lasten tilanne sekä kunnan sisäiset alueelliset erot).  

  • Lapsen etu  

  • Lapsi yksilönä: Lapsen edun ensisijaisuus on otettu huomioon systemaattisesti ja kattavasti kaikissa yksittäistä lasta koskevissa hallinnollisissa päätöksissä.  

  • Lapset ryhmänä: Lapsivaikutusten arviointeja (LAVAa) toteutetaan kunnassa systemaattisesti.  

  • Kunta jäljittää ja seuraa poikkihallinnollisesti julkisten varojen käyttöä lapsiin sekä tekee lapsivaikutusten arviointia talousarviopäätöksistään (lapsibudjetointi eli LABU).  

  • Oikeus elämään ja kehittymiseen  

  • Kunnan lasten ja nuorten palveluissa, kuten varhaiskasvatuksessa, kouluissa, oppilaitoksissa ja vapaa-ajan palveluissa, tunnistetaan ja otetaan väkivalta lasten kanssa syste-maattisesti puheeksi sekä ohjataan väkivaltaa kokenut avun ja tuen piiriin.  

  • Osallisuus  

  • Kunnan palveluita koskeva palautteenkeruu on lapsiystävällistä, säännönmukaista ja järjestelmällistä.  

  • Kaupunkiympäristön suunnittelussa selvitetään ja otetaan huomioon lasten kokemuksia ja näkemyksiä. Näin toimitaan prosessin eri vaiheissa ja eri suunnittelutehtävissä, kuten maankäytön suunnittelussa ja kaavoituksessa sekä muuten julkisia tiloja suunniteltaessa.  

 

Lasten ja nuorten kuuleminen 

Alkukartoitukseen kuuluvassa laajassa lasten ja nuorten kuulemisessa tärkeiksi kehittämiskokonaisuuksiksi nousivat seuraavat asiat: 

1) Lasten osallisuuden kokemusten ja mahdollisuuksien vahvistaminen  

2) Vapaa-ajanvieton ja harrastusmahdollisuuksien järjestäminen ja niistä tiedottamisen suuntaaminen tarkoituksenmukaisella tavalla 

3) Kunnioittavan kohtaamisen mahdollistaminen kaikille lapsille: Hyvinvoinnin, tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden lisääminen 

  

Toimintasuunnitelman laatiminen 

Luonnos Lapsiystävällinen kunta -toimintasuunnitelmasta valmistui maaliskuussa 2024, ja eteni toimialueiden johtoryhmien ja kunnan johtoryhmän käsittelyn kautta Unicefin 1. seurantatapaamiseen 18.3.2024. Tapaamisessa koordinaatioryhmä sai laajasti palautetta ja ohjausta tavoitteista, toimenpiteistä, mittareista ja lasten ja nuorten osallisuudesta tavoitteiden toteuttamisessa.  

Toimintasuunnitelmaan tulee nostaa vähintään viisi tavoitetta, joista yhden tulee olla lasten ja nuorten itsensä valitsema. Tuusulan kunnan toimintasuunnitelmaan valitut tavoitteet ovat: 

  1. Lasten valitsema tavoite: Lasten ja nuorten harrastustoiminnan saatavuutta ja saavutettavuutta parannetaan. 

  1. Lapsen oikeudet kunnan rakenteissa -teemakokonaisuuden tavoite: Kunnan viranhaltijat, työntekijät, luottamushenkilöt ja keskeiset sidosryhmät on perehdytetty lapsen oikeuksiin. Lapsen oikeudet ovat osana kunnan perehdytysohjelmia.  

  1. Lapsen etu -teeman tavoite: Lapset ryhmänä: Lapsivaikutusten arviointeja (LAVAa) toteutetaan kunnassa systemaattisesti.  

  1. Vapaavalintainen tavoite valittiin osallisuus -teemasta: Kaupunkiympäristön suunnittelussa selvitetään ja otetaan huomioon lasten kokemuksia ja näkemyksiä. Näin toimitaan prosessin eri vaiheissa ja eri suunnittelutehtävissä, kuten maankäytön suunnittelussa ja kaavoituksessa sekä muuten julkisia tiloja suunniteltaessa.  

  1. Toinen vapaavalintainen tavoite valittiin yhdenvertaisuuden teemasta: Lapsia koskevaa tutkimus-, kokemus- ja viranomaistietoa eritellään kunnassa niin, että keskiarvon sijaan pystytään analysoimaan eri lapsiryhmien tilanne (esim. koulukiusaamisen osalta ulkomaalaista syntyperää olevien ja toimintarajoitteisten lasten tilanne sekä kunnan sisäiset alueelliset erot).  

 

Lapsiystävällinen kunta -koordinaatioryhmän vetämä toimintasuunnitelman viimeistely on käynnissä huhti-kesäkuussa 2024, ja toimintasuunnitelma tuodaan kunnan toimielinten hyväksymiskäsittelyyn elo-syyskuussa 2024.  

Lapsiystävällinen kunta -työlle on avattu verkkosivut, joilla viestimme ajankohtaisista lasten ja nuorten ja lapsiystävällinen kunta -työn asioista: https://www.tuusula.fi/index.tmpl?sivu_id=10560

 

Ehdotus

Esittelijä

Tiina Simons, sivistysjohtaja, tiina.simons@tuusula.fi

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen lautakunta päättää

  • käydä asiasta keskustelun ja merkitä Lapsiystävällinen kunta -työn tilannekatsauksen tiedoksi. 

Päätös

Ehdotus hyväksyttiin.

Valmistelija

Katja Elo, kehittämispäällikkö, katja.elo@tuusula.fi

Perustelut

Alkukartoitus 

Lapsiystävällinen kunta -alkukartoitus on valmistunut alkuvuoden 2024 aikana. 

 Indikaattorikartoituksen perusteella kuntamme vahvuuksia ovat 

  • Suoraan lasten ja nuorten toimintaa ohjaavissa asiakirjoissa lasten oikeudet ovat hyvin esillä.  

  • Agenda2030-painotuksen kautta ihmisoikeuskasvatukselle on keinoja eri ikäisten lasten ja nuorten palveluiden arjessa.  

  • Lasten ja nuorten osallisuudelle on hyviä rakenteita ja toimintatapoja palveluissa ja osallisuustyössä.  

  • Matalan kynnyksen maksuttomalle harrastustoiminnalle on selkeä ja pitkäkestoinen malli.  

  • Lasten, nuorten ja perheiden tukemiseen ja toimintamahdollisuuksiin on panostettu paljon.  

  • Tahtoa ja halua lasten oikeuksien edistämiseen on meillä kaikilla. 
     

Indikaattorikartoituksen perusteella kehittämistä vaativia kokonaisuuksia ovat: 

  • Lapsen oikeudet kunnan rakenteissa  

  • Lapsen oikeudet (etenkin yhdenvertaisuus, osallisuus, lapsen etu, oikeus elämään ja kehittymiseen) sisältyvät lasten kannalta keskeisiin, koko kuntaa ohjaaviin asiakirjoihin, ohjelmiin ja suunnitelmiin.  

  • Kunnan viranhaltijat, työntekijät, luottamushenkilöt ja keskeiset sidosryhmät on perehdytetty lapsen oikeuksiin. Lapsen oikeudet ovat osana kunnan perehdytysohjelmia.  

  • Yhdenvertaisuus  

  • Kunnan toiminnan suunnittelussa huomioidaan haavoittuvassa asemassa ja syrjinnän vaarassa olevien lasten ja perheiden näkökulma.   

  • Kunta ehkäisee syrjintää pyrkimällä vaikuttamaan kuntalaisten asenteisiin.  

  • Lapsia koskevaa tutkimus-, kokemus- ja viranomaistietoa eritellään kunnassa niin, että keskiarvon sijaan pystytään analysoimaan eri lapsiryhmien tilanne (esim. koulukiusaamisen osalta ulkomaalaista syntyperää olevien ja toimintarajoitteisten lasten tilanne sekä kunnan sisäiset alueelliset erot).  

  • Lapsen etu  

  • Lapsi yksilönä: Lapsen edun ensisijaisuus on otettu huomioon systemaattisesti ja kattavasti kaikissa yksittäistä lasta koskevissa hallinnollisissa päätöksissä.  

  • Lapset ryhmänä: Lapsivaikutusten arviointeja (LAVAa) toteutetaan kunnassa systemaattisesti.  

  • Kunta jäljittää ja seuraa poikkihallinnollisesti julkisten varojen käyttöä lapsiin sekä tekee lapsivaikutusten arviointia talousarviopäätöksistään (lapsibudjetointi eli LABU).  

  • Oikeus elämään ja kehittymiseen  

  • Kunnan lasten ja nuorten palveluissa, kuten varhaiskasvatuksessa, kouluissa, oppilaitoksissa ja vapaa-ajan palveluissa, tunnistetaan ja otetaan väkivalta lasten kanssa syste-maattisesti puheeksi sekä ohjataan väkivaltaa kokenut avun ja tuen piiriin.  

  • Osallisuus  

  • Kunnan palveluita koskeva palautteenkeruu on lapsiystävällistä, säännönmukaista ja järjestelmällistä.  

  • Kaupunkiympäristön suunnittelussa selvitetään ja otetaan huomioon lasten kokemuksia ja näkemyksiä. Näin toimitaan prosessin eri vaiheissa ja eri suunnittelutehtävissä, kuten maankäytön suunnittelussa ja kaavoituksessa sekä muuten julkisia tiloja suunniteltaessa.  

 

Lasten ja nuorten kuuleminen 

Alkukartoitukseen kuuluvassa laajassa lasten ja nuorten kuulemisessa tärkeiksi kehittämiskokonaisuuksiksi nousivat seuraavat asiat: 

1) Lasten osallisuuden kokemusten ja mahdollisuuksien vahvistaminen  

2) Vapaa-ajanvieton ja harrastusmahdollisuuksien järjestäminen ja niistä tiedottamisen suuntaaminen tarkoituksenmukaisella tavalla 

3) Kunnioittavan kohtaamisen mahdollistaminen kaikille lapsille: Hyvinvoinnin, tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden lisääminen 

  

Toimintasuunnitelman laatiminen 

Luonnos Lapsiystävällinen kunta -toimintasuunnitelmasta valmistui maaliskuussa 2024, ja eteni toimialueiden johtoryhmien ja kunnan johtoryhmän käsittelyn kautta Unicefin 1. seurantatapaamiseen 18.3.2024. Tapaamisessa koordinaatioryhmä sai laajasti palautetta ja ohjausta tavoitteista, toimenpiteistä, mittareista ja lasten ja nuorten osallisuudesta tavoitteiden toteuttamisessa.  

Toimintasuunnitelmaan tulee nostaa vähintään viisi tavoitetta, joista yhden tulee olla lasten ja nuorten itsensä valitsema. Tuusulan kunnan toimintasuunnitelmaan valitut tavoitteet ovat: 

  1. Lasten valitsema tavoite: Lasten ja nuorten harrastustoiminnan saatavuutta ja saavutettavuutta parannetaan. 

  1. Lapsen oikeudet kunnan rakenteissa -teemakokonaisuuden tavoite: Kunnan viranhaltijat, työntekijät, luottamushenkilöt ja keskeiset sidosryhmät on perehdytetty lapsen oikeuksiin. Lapsen oikeudet ovat osana kunnan perehdytysohjelmia.  

  1. Lapsen etu -teeman tavoite: Lapset ryhmänä: Lapsivaikutusten arviointeja (LAVAa) toteutetaan kunnassa systemaattisesti.  

  1. Vapaavalintainen tavoite valittiin osallisuus -teemasta: Kaupunkiympäristön suunnittelussa selvitetään ja otetaan huomioon lasten kokemuksia ja näkemyksiä. Näin toimitaan prosessin eri vaiheissa ja eri suunnittelutehtävissä, kuten maankäytön suunnittelussa ja kaavoituksessa sekä muuten julkisia tiloja suunniteltaessa.  

  1. Toinen vapaavalintainen tavoite valittiin yhdenvertaisuuden teemasta: Lapsia koskevaa tutkimus-, kokemus- ja viranomaistietoa eritellään kunnassa niin, että keskiarvon sijaan pystytään analysoimaan eri lapsiryhmien tilanne (esim. koulukiusaamisen osalta ulkomaalaista syntyperää olevien ja toimintarajoitteisten lasten tilanne sekä kunnan sisäiset alueelliset erot).  

 

Lapsiystävällinen kunta -koordinaatioryhmän vetämä toimintasuunnitelman viimeistely on käynnissä huhti-kesäkuussa 2024, ja toimintasuunnitelma tuodaan kunnan toimielinten hyväksymiskäsittelyyn elo-syyskuussa 2024.  

Lapsiystävällinen kunta -työlle on avattu verkkosivut, joilla viestimme ajankohtaisista lasten ja nuorten ja lapsiystävällinen kunta -työn asioista: https://www.tuusula.fi/index.tmpl?sivu_id=10560

 

Ehdotus

Esittelijä

Tiina Simons, sivistysjohtaja, tiina.simons@tuusula.fi

Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta päättää

  • käydä asiasta keskustelun ja merkitä Lapsiystävällinen kunta -työn tilannekatsauksen tiedoksi. 

Päätös

Ehdotus hyväksyttiin.

Valmistelija

Katja Elo, kehittämispäällikkö, katja.elo@tuusula.fi

Perustelut

Alkukartoitus 

Lapsiystävällinen kunta -alkukartoitus on valmistunut alkuvuoden 2024 aikana. 

 Indikaattorikartoituksen perusteella kuntamme vahvuuksia ovat 

  • Suoraan lasten ja nuorten toimintaa ohjaavissa asiakirjoissa lasten oikeudet ovat hyvin esillä.  

  • Agenda2030-painotuksen kautta ihmisoikeuskasvatukselle on keinoja eri ikäisten lasten ja nuorten palveluiden arjessa.  

  • Lasten ja nuorten osallisuudelle on hyviä rakenteita ja toimintatapoja palveluissa ja osallisuustyössä.  

  • Matalan kynnyksen maksuttomalle harrastustoiminnalle on selkeä ja pitkäkestoinen malli.  

  • Lasten, nuorten ja perheiden tukemiseen ja toimintamahdollisuuksiin on panostettu paljon.  

  • Tahtoa ja halua lasten oikeuksien edistämiseen on meillä kaikilla. 
     

Indikaattorikartoituksen perusteella kehittämistä vaativia kokonaisuuksia ovat: 

  • Lapsen oikeudet kunnan rakenteissa  

  • Lapsen oikeudet (etenkin yhdenvertaisuus, osallisuus, lapsen etu, oikeus elämään ja kehittymiseen) sisältyvät lasten kannalta keskeisiin, koko kuntaa ohjaaviin asiakirjoihin, ohjelmiin ja suunnitelmiin.  

  • Kunnan viranhaltijat, työntekijät, luottamushenkilöt ja keskeiset sidosryhmät on perehdytetty lapsen oikeuksiin. Lapsen oikeudet ovat osana kunnan perehdytysohjelmia.  

  • Yhdenvertaisuus  

  • Kunnan toiminnan suunnittelussa huomioidaan haavoittuvassa asemassa ja syrjinnän vaarassa olevien lasten ja perheiden näkökulma.   

  • Kunta ehkäisee syrjintää pyrkimällä vaikuttamaan kuntalaisten asenteisiin.  

  • Lapsia koskevaa tutkimus-, kokemus- ja viranomaistietoa eritellään kunnassa niin, että keskiarvon sijaan pystytään analysoimaan eri lapsiryhmien tilanne (esim. koulukiusaamisen osalta ulkomaalaista syntyperää olevien ja toimintarajoitteisten lasten tilanne sekä kunnan sisäiset alueelliset erot).  

  • Lapsen etu  

  • Lapsi yksilönä: Lapsen edun ensisijaisuus on otettu huomioon systemaattisesti ja kattavasti kaikissa yksittäistä lasta koskevissa hallinnollisissa päätöksissä.  

  • Lapset ryhmänä: Lapsivaikutusten arviointeja (LAVAa) toteutetaan kunnassa systemaattisesti.  

  • Kunta jäljittää ja seuraa poikkihallinnollisesti julkisten varojen käyttöä lapsiin sekä tekee lapsivaikutusten arviointia talousarviopäätöksistään (lapsibudjetointi eli LABU).  

  • Oikeus elämään ja kehittymiseen  

  • Kunnan lasten ja nuorten palveluissa, kuten varhaiskasvatuksessa, kouluissa, oppilaitoksissa ja vapaa-ajan palveluissa, tunnistetaan ja otetaan väkivalta lasten kanssa syste-maattisesti puheeksi sekä ohjataan väkivaltaa kokenut avun ja tuen piiriin.  

  • Osallisuus  

  • Kunnan palveluita koskeva palautteenkeruu on lapsiystävällistä, säännönmukaista ja järjestelmällistä.  

  • Kaupunkiympäristön suunnittelussa selvitetään ja otetaan huomioon lasten kokemuksia ja näkemyksiä. Näin toimitaan prosessin eri vaiheissa ja eri suunnittelutehtävissä, kuten maankäytön suunnittelussa ja kaavoituksessa sekä muuten julkisia tiloja suunniteltaessa.  

 

Lasten ja nuorten kuuleminen 

Alkukartoitukseen kuuluvassa laajassa lasten ja nuorten kuulemisessa tärkeiksi kehittämiskokonaisuuksiksi nousivat seuraavat asiat: 

1) Lasten osallisuuden kokemusten ja mahdollisuuksien vahvistaminen  

2) Vapaa-ajanvieton ja harrastusmahdollisuuksien järjestäminen ja niistä tiedottamisen suuntaaminen tarkoituksenmukaisella tavalla 

3) Kunnioittavan kohtaamisen mahdollistaminen kaikille lapsille: Hyvinvoinnin, tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden lisääminen 

  

Toimintasuunnitelman laatiminen 

Luonnos Lapsiystävällinen kunta -toimintasuunnitelmasta valmistui maaliskuussa 2024, ja eteni toimialueiden johtoryhmien ja kunnan johtoryhmän käsittelyn kautta Unicefin 1. seurantatapaamiseen 18.3.2024. Tapaamisessa koordinaatioryhmä sai laajasti palautetta ja ohjausta tavoitteista, toimenpiteistä, mittareista ja lasten ja nuorten osallisuudesta tavoitteiden toteuttamisessa.  

Toimintasuunnitelmaan tulee nostaa vähintään viisi tavoitetta, joista yhden tulee olla lasten ja nuorten itsensä valitsema. Tuusulan kunnan toimintasuunnitelmaan valitut tavoitteet ovat: 

  1. Lasten valitsema tavoite: Lasten ja nuorten harrastustoiminnan saatavuutta ja saavutettavuutta parannetaan. 

  1. Lapsen oikeudet kunnan rakenteissa -teemakokonaisuuden tavoite: Kunnan viranhaltijat, työntekijät, luottamushenkilöt ja keskeiset sidosryhmät on perehdytetty lapsen oikeuksiin. Lapsen oikeudet ovat osana kunnan perehdytysohjelmia.  

  1. Lapsen etu -teeman tavoite: Lapset ryhmänä: Lapsivaikutusten arviointeja (LAVAa) toteutetaan kunnassa systemaattisesti.  

  1. Vapaavalintainen tavoite valittiin osallisuus -teemasta: Kaupunkiympäristön suunnittelussa selvitetään ja otetaan huomioon lasten kokemuksia ja näkemyksiä. Näin toimitaan prosessin eri vaiheissa ja eri suunnittelutehtävissä, kuten maankäytön suunnittelussa ja kaavoituksessa sekä muuten julkisia tiloja suunniteltaessa.  

  1. Toinen vapaavalintainen tavoite valittiin yhdenvertaisuuden teemasta: Lapsia koskevaa tutkimus-, kokemus- ja viranomaistietoa eritellään kunnassa niin, että keskiarvon sijaan pystytään analysoimaan eri lapsiryhmien tilanne (esim. koulukiusaamisen osalta ulkomaalaista syntyperää olevien ja toimintarajoitteisten lasten tilanne sekä kunnan sisäiset alueelliset erot).  

 

Lapsiystävällinen kunta -koordinaatioryhmän vetämä toimintasuunnitelman viimeistely on käynnissä huhti-kesäkuussa 2024, ja toimintasuunnitelma tuodaan kunnan toimielinten hyväksymiskäsittelyyn elo-syyskuussa 2024.  

Lapsiystävällinen kunta -työlle on avattu verkkosivut, joilla viestimme ajankohtaisista lasten ja nuorten ja lapsiystävällinen kunta -työn asioista: https://www.tuusula.fi/index.tmpl?sivu_id=10560

 

Ehdotus

Esittelijä

Tiina Simons, sivistysjohtaja, tiina.simons@tuusula.fi

Kasvatus- ja sivistyslautakunta päättää

  • käydä asiasta keskustelun ja merkitä Lapsiystävällinen kunta -työn tilannekatsauksen tiedoksi. 
     

Päätös

Ehdotus hyväksyttiin.

 

Sivistyksen lautakuntien yhteiskokous päättyi klo 18.57 tämän asian käsittelyn jälkeen.

Kasvatus- ja sivistyslautakunta jatkoi omaa kokoustaan klo 19.05.

Valmistelija

  • Minna Mielonen, vapaaehtoistyön koordinaattori, minna.mielonen@tuusula.fi

Perustelut

Vs. kehittämispäällikkö Markus Torvinen esittelee Lapsiystävällinen kunta -mallin tämän hetken tilanteen ja kertoo muista ajankohtaisista perusopetusta koskevista asioista.

Tuusulan kunta hyväksyttiin joulukuussa 2022 mukaan UNICEFin Lapsiystävällinen kunta -malliin, joka perustuu YK:n lapsen oikeuksien sopimukseen. Mallin tavoitteena on auttaa kuntia tekemään lasten hyvinvoinnin kannalta oikeita ratkaisuja kunnan hallinnossa ja lasten arjen palveluissa sekä edistämään erityisesti heikoimmassa asemassa olevien lasten oikeuksia. Malli ottaa huomioon erityisesti yhdenvertaisuuden, lapsen edun, oikeuden elämään ja kehittymiseen sekä osallisuuden.

Lapsiystävällinen kunta -malli etenee työvaiheittain. Ensimmäisessä vaiheessa toteutetaan alkukartoitus, jonka keskeinen osa on lasten ja nuorten kuuleminen heille tärkeistä asioista. Alkukartoitusta toteutettiin Tuusulassa loppukevään ja syksyn 2023 aikana. Alkukartoituksen jälkeen laaditaan visio ja tavoitteet toimenpiteineen sisältävä toimintasuunnitelma seuraaville vuosille. Suunnitelman laadintatyö käynnistyi Tuusulassa alkuvuonna 2024, ja UNICEF on hyväksynyt sen käyttöönottavaksi lokakuussa 2024.

Lasten ja nuorten entistä parempaa elämää Tuusulassa tavoitellaan seuraavien tavoitteiden ja toimenpiteiden avulla:  

Lapsen oikeudet tuodaan osaksi kunnan rakenteita. Kunnan viranhaltijat, työntekijät, luottamushenkilöt ja keskeiset sidosryhmät perehdytetään lapsen oikeuksiin, ja lapsen oikeudet ovat osa kunnan perehdytysohjelmia. Toimenpiteinä ovat sähköisen koulutusmateriaalin laadinta, perehdytystilaisuudet eri kohderyhmille ja kunnan kaikkien toimialueiden osallistuminen Lapsen oikeuksien viikon toteuttamiseen. 

Kaupunkiympäristön suunnittelussa selvitetään ja otetaan huomioon lasten kokemuksia ja näkemyksiä. Toimenpiteinä luodaan toimintamalli ja ohjeistus lasten ja nuorten näkemyksien systemaattisempaan kuulemiseen ja selvittämiseen osana maankäytön ja tilojen suunnitteluprosesseja sekä lisätään nuorten tietoisuutta mahdollisuuksistaan osallistua kaupunkiympäristön suunnitteluun. 

Lapsia koskevaa tutkimus-, kokemus- ja viranomaistietoa eritellään niin, että keskiarvon sijaan pystytään analysoimaan eri lapsiryhmien tilanne. Toimenpiteissä määritellään hyödynnettävän lapsia koskevaa tutkimus- ja viranomaispohjaista tilastotietoa toiminnan suunnittelussa ja tunnistettavan kokemustiedon kautta ilmiöitä, joita on tarpeen analysoida tarkemmin. 

Lapset nähdään huomioon otettavana ryhmänä. Lapsivaikutusten arvioinnin (LAVA) käyttöönoton ja systemaattiseen toteuttamisen tueksi laaditaan selkeät ohjeistukset sekä koulutussuunnitelma.  

Parannetaan lasten ja nuorten harrastusten ja vapaa-ajan toiminnan saavutettavuutta. Tämä tavoite on lasten ja nuorten itse valitsema alkukartoituksen tulosten pohjalta. Saavutettavuuden parantamiseksi lisätään keinoja, joilla erityisesti 12–15-vuotiaat tuusulalaiset pääsevät osallistumaan harrastustoiminnan ja vapaa-ajan suunnitteluun ja järjestämiseen, sekä kehitetään monikielistä ja -kanavaista tiedottamista kerho-, harrastus- ja vapaa-ajan mahdollisuuksista.

 

Päätösehdotus

Neuvosto

  • keskustelee asiasta.