Valmistelija
Heidi Hagman, kehittämispäällikkö, heidi.hagman@tuusula.fi
Annukka Luoderanta, hyvinvointikoordinaattori, annukka.luoderanta@tuusula.fi
Perustelut
Suunnittelualue sijaitsee Hyrylän keskustassa. Korttelissa 8027 sijaitsee nykyisin päivittäistavarakaupan suuryksikkö sekä muita liike- ja toimistotiloja. Kortteli ja ympäröivät katualueet on toteutettu lainvoimaisen asemakaavan mukaisesti.
Aloite ja suunnittelun tavoitteet
Kaavamuutos on tullut vireille Kesko Oyj:n aloitteesta. Asemakaavan muutoksen tavoitteina on
- asemakaavaa laadittaessa pyritään hyvään ja laadukkaaseen ympäristöön sekä laadukkaaseen toteutukseen
- lisätä Hyrylän vetovoimaa parantaen keskustan kaupallisia palveluita
- mahdollistaa vähittäiskaupan suuryksikön merkittävä laajentaminen kaupunkikuvallisesti laadukkaalla tavalla
- varmistaa liikenteen sujuvuus sekä
- turvata pohjaveden laatu ja muodostumisen määrä tämän korttelin osalta.
Maanomistus ja sopimukset
Korttelin 8027 omistaa Kesko Oyj, Tuusulanväylän katu- ja liikennealuetta hallinnoi ELY-keskus ja muut katualueet omistaa Tuusulan kunta. Kesko Oyj:n kanssa on solmittu kaavoituksen käynnistämissopimus, joka on hyväksytty kuntakehityslautakunnassa 7.6.2023. Alueen yksityisten maanomistajien kanssa on tarkoituksena tehdä Maankäyttö- ja rakennuslain 91 b:n mukainen maankäyttösopimus.
Suunnittelualuetta koskevia päätöksiä
Asemakaavahanke on merkitty kaavoituksen työohjelmaan kunnanhallituksen päätöksellä 24.4.2023. Asemakaavoituksen käynnistämissopimus kunnan ja Kesko Oyj:n kesken on hyväksytty kuntakehityslautakunnassa 7.6.202
Alustavassa aluerajauksessa suunnittelualueeseen kuuluu Hyrrän liikerakennuksen kortteli 8027 ja tähän rajoittuvat liikennealueet
Valmisteluvaihe
Osalliset voivat esittää mielipiteensä osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta sis. mm. kaavan tavoitteista, vaikutuksista ja mitä kaavatyössä tulisi ottaa huomioon. Mielipiteen osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta voi jättää suullisena tai kirjallisena julkisen nähtävilläolon 29.8. - 29.9.2023 aikana
TUUDno-2023-1374, Hyrrän asemakaavan muutos, nro 3660, Osallistumis- ja arviointisuunnitelma
Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen lautakunnan lausunto
Hyrylän keskusta-alueen kehittäminen ja palveluiden monipuolinen parantaminen on erittäin tärkeää ja kannatettavaa. Toimiva palveluympäristö lisää Tuusulan elinvoimaisuutta, erityisesti, kun suunnitelmissa annetaan painoarvoa myös pehmeille vetovoimatekijöille, kuten turvallisuus, siisteys, viihtyisyys ja yhteisöllisyys.
Esteettömyys ja liikenneturvallisuus
Lisärakentamisen ja lisääntyvien palveluiden myötä keskusta-alueella lisääntyy luonnollisesti myös liikkuminen eri kulkumuodoilla. Suunnittelussa ja kehittämisessä tulee kiinnittää huomiota palveluiden hyvään saavutettavuuteen yksityisautoilun lisäksi myös jalan, pyöräillen ja joukkoliikennevälineillä. On tärkeää, että Hyrrän liiketilan laajentumissuunnitelmissa huomioidaan selkeät, turvalliset ja esteettömät kulkureitit katualueilta liiketilaan, sekä asianmukaiset pyöräparkit sekä levähdyspaikat. Huomioitavaa on myös liikekeskuksen pysäköintialueen selkeys, riittävä mitoitus ja turvallisuus.
Hyrrän liikekiinteistöä laajennettaessa tulee huolehtia rakentamisenaikaisten liikennejärjestelyiden huolellisesta suunnittelusta ja suunnitelmien toteutumisen valvonnasta erityisesti suojattomien liikkujien näkökulmasta.
Rakentamisenaikaisten liikennejärjestelyiden suunnittelutyöhön olisi hyvä ottaa mukaan erityisesti ikäihmisten ja vammaisten henkilöiden kokemusasiantuntijoiden edustus.
Ennusteiden mukaan Tuusulasta alkavien matkojen määrä kasvaa voimakkaasti tulevaisuudessa. Liikenteen kasvun myötä Hyrylän alueen liikenneverkon arvioidaan ruuhkautuvan raskaasti erityisesti iltahuipputunnin aikana. Liikenneympäristön toimivuutta, esteettömyyttä ja liikenneturvallisuutta kaikkien tienkäyttäjien näkökulmasta tulee tarkastella huolellisesti, kun Hyrylän keskusta-aluetta tiivistetään.
Asukkaiden mahdollisuus osallistua suunnitteluun
Hyrrän asemakaavan muutoksen on suunniteltu etenevän osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta suoraan ehdotusvaiheeseen. Luonnosvaiheen ohittaminen on kuntalaisten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien näkökulmasta valitettava ratkaisu. Asemakaavaehdotuksen julkisen nähtävillä olon aikana järjestettävä sähköinen asukastilaisuus ei riittävästi huomioi saavutettavuutta ja yhdenvertaisuutta. Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen lautakunta esittää, että kaavatyön aikana, ennen ehdotuksen nähtäville panoa, varmistetaan yhteiskehittämisen mahdollisuus asukkaiden ja muiden osallisten kanssa. Kunnan vaikuttamistoimielimillä, neuvostoilla, nuorisovaltuustolla ja kehittämisverkostoilla, tulee olla mahdollisuus osallistua kaavatyöhön valmistelun aikana.
Ehdotus
Esittelijä
Heidi Hagman, kehittämispäällikkö, heidi.hagman@tuusula.fi
Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen lautakunta päättää
- antaa asiaselostuksen mukaisen lausunnton Hyrrän asemakaavasta ja asemakaavan muutoksesta
Päätös
Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen lautakunta päätti
- antaa asiaselostuksen mukaisen lausunnon täydennettynä huomioilla liikekeskuksen saavutettavuudesta julkisella liikenteellä sekä turvallisesta saatto- ja noutopysäköinnistä.
TUUDno-2023-1374, Hyrrän asemakaavan muutos, nro 3660, Osallistumis- ja arviointisuunnitelma
Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen lautakunnan lausunto
Hyrylän keskusta-alueen kehittäminen ja palveluiden monipuolinen parantaminen on erittäin tärkeää ja kannatettavaa. Toimiva palveluympäristö lisää Tuusulan elinvoimaisuutta, erityisesti, kun suunnitelmissa annetaan painoarvoa myös pehmeille vetovoimatekijöille, kuten turvallisuus, siisteys, viihtyisyys ja yhteisöllisyys.
Esteettömyys ja liikenneturvallisuus
Lisärakentamisen ja lisääntyvien palveluiden myötä keskusta-alueella lisääntyy luonnollisesti myös liikkuminen eri kulkumuodoilla. Suunnittelussa ja kehittämisessä tulee kiinnittää huomiota palveluiden hyvään saavutettavuuteen yksityisautoilun lisäksi myös jalan, pyöräillen ja joukkoliikennevälineillä. On tärkeää, että Hyrrän liiketilan laajentumissuunnitelmissa huomioidaan selkeät, turvalliset ja esteettömät kulkureitit katualueilta liiketilaan, sekä asianmukaiset pyöräparkit sekä levähdyspaikat. Huomioitavaa on myös liikekeskuksen pysäköintialueen selkeys, riittävä mitoitus ja turvallisuus.
Hyrrän liikekeskuksen palveluiden tulee olla helposti saavutettavat myös julkisella liikenteellä. Julkisen liikenteen pysäkkiratkaisut tulisi suunnitella siten, että kulkureitti pysäkiltä liikekeskuksen sisäänkäynnille on selkeä, turvallinen ja esteetön. Liikekeskuksen pysäköintijärjestelyiden suunnittelussa tulee huomioida turvallinen saatto- ja noutopysäköinti. Lyhytaikaiseen pysäköintiin tarkoitetut pysäköintipaikat tulee sijoittaa mahdollisimman lähelle liikekeskuksen sisäänkäyntejä.
Hyrrän liikekiinteistöä laajennettaessa tulee huolehtia rakentamisenaikaisten liikennejärjestelyiden huolellisesta suunnittelusta ja suunnitelmien toteutumisen valvonnasta erityisesti suojattomien liikkujien näkökulmasta. Rakentamisenaikaisten liikennejärjestelyiden suunnittelutyöhön olisi hyvä ottaa mukaan erityisesti ikäihmisten ja vammaisten henkilöiden kokemusasiantuntijoiden edustus.
Ennusteiden mukaan Tuusulasta alkavien matkojen määrä kasvaa voimakkaasti tulevaisuudessa. Liikenteen kasvun myötä Hyrylän alueen liikenneverkon arvioidaan ruuhkautuvan raskaasti erityisesti iltahuipputunnin aikana. Liikenneympäristön toimivuutta, esteettömyyttä ja liikenneturvallisuutta kaikkien tienkäyttäjien näkökulmasta tulee tarkastella huolellisesti, kun Hyrylän keskusta-aluetta tiivistetään.
Asukkaiden mahdollisuus osallistua suunnitteluun
Hyrrän asemakaavan muutoksen on suunniteltu etenevän osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta suoraan ehdotusvaiheeseen. Luonnosvaiheen ohittaminen on kuntalaisten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien näkökulmasta valitettava ratkaisu. Asemakaavaehdotuksen julkisen nähtävillä olon aikana järjestettävä sähköinen asukastilaisuus ei riittävästi huomioi saavutettavuutta ja yhdenvertaisuutta. Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen lautakunta esittää, että kaavatyön aikana, ennen ehdotuksen nähtäville panoa, varmistetaan yhteiskehittämisen mahdollisuus asukkaiden ja muiden osallisten kanssa. Kunnan vaikuttamistoimielimillä, neuvostoilla, nuorisovaltuustolla ja kehittämisverkostoilla, tulee olla mahdollisuus osallistua kaavatyöhön valmistelun aikana.