Valmistelija
Riikka Uusikulku, hankekehityspäällikkö
Perustelut
Perustelut
Kuntakehityslautakunta palautti asuntopoliittisen ohjelman uudelleen valmisteltavaksi 14.9.2022. Valmistelussa edellytettiin arvioitavan uudelleen asuntotuotannon hallinta- ja rahoitusmuotojen säätelyä, perheasuntojen koon säätelyä sekä asuntotuotannon ohjauksen vaikutuksia.
Hallinta- ja rahoitusmuotojen ohjaaminen
Asuntopoliittisessa ohjelmassa asuntotuotannon hallinta- ja rahoitusmuotojen osuutta ohjaa MAL-sopimuksessa asetettu tavoite kohtuuhintaisesta asuntotuotannosta. MAL-sopimuksen mukaisesti Tuusulan asuntotuotannon kokonaistavoitteesta 20 prosenttia (92 asuntoa / vuosi) toteutetaan valtion tukeman korkotuen vuokra-asuntotuotantona. Valtion tukemaa korkotuen vuokra-asuntotuotantoa ovat ARAn pitkän korkotuen asunnot, lyhyen korkotuen asunnot, erityisryhmien asunnot ja asumisoikeusasunnot. MAL-sopimuksen mukaisesti Tuusulan asuntotuotannosta 10 prosenttia (46 asuntoa / vuosi) toteutetaan valtion tukemana pitkän korkotuen vuokra-asuntotuotantona ja erityisryhmien vuokra-asuntotuotantona. 80 prosenttia asuntotuotannosta on siis vapaarahoitteista. Asuntotuotannon hallinta- ja rahoitusmuotojen vuosittaista osuutta seurataan osana MAL-sopimuksen arviointia.
Kunnalla on mahdollisuus ohjata valtion tukemaa vuokra-asuntotuotantoa lausunnoillaan ARAlle. Myös ARA ohjaa aktiivisesti valtion tukeman asuntotuotannon hallinta- ja rahoitusmuotojen sijoittumista asuinalueille. Asumisoikeusasuntojen rahoittamista ARA seuraa ASO-indeksin avulla, jossa tarkastellaan asumisoikeusasuntojen markkinatilannetta kunnittain. Osaltaan myös asuntomarkkina korjaa tilannetta vapaarahoitteisen vuokra-asumisen osalta. Lisäksi kunnassa tehdään ohjausta rakennushankkeen suunnittelun aikana.
Haastava kysymys on se, miten asuntotuotannon hallinta- ja rahoitusmuotoja osuutta asuntotuotannosta tulisi ohjata. Seurantaa voidaan tehdä niin ajallisesti kuin alueellisestikin. Asuntotuotannon rahoitus- ja hallintamuotoja ei tulisi arvioida vain yksi vuosi kerrallaan, vaan rahoitus- ja hallintamuotojen määrän ja osuuden kehitystä tulisi arvioida pidemmällä ajanjaksolla. Esimeriksi yksi iso vuokra-asuntokohde saa valtion tukeman asuntotuotannon määrän näyttämään suurelta, kun Tuusulan vuosittainen kokonaisasuntotuotanto on kuitenkin varsin pieni. Lisäksi asuntotuotannon hallinta- ja rahoitusmuotojen osuuden kehityksen arviointia vaikeuttaa se, minkäkokoisella alueella asuntotuotannon hallinta- ja rahoitusmuotojen ohjausta tulisi tehdä. Kaava-alueet ovat hyvin erikokoisia ja tilastoalueenkin sisällä voi syntyä hallinta- ja rahoitusmuotojen keskittymiä.
Tällä hetkellä kunnalla ei ole käytössä tietoja yksittäisten asuntokohteiden hallinta- ja rahoitusmuodoista paikkatietoaineistossa tai kuntarekisterissä (esim. TuuGis ja Facta kuntarekisteri). Mikäli asuntotuotannon seurantaa ja säätelyä halutaan tehdä tarkemmin, tulee paikkatietoaineistoon ja kuntarekisteriin saada tieto asuntokannan hallinta- ja rahoitusmuodoista. Asuntotuotannon seurantatietojen ja -työkalujen kehittäminen vaatii resursseja ja vie aikaa hankekehitykseltä.
Tilastokeskuksen mukaan Tuusulan asuntokanta on kasvanut pääosin omistusasuntojen muodossa vuosien 2000-2020 välillä. Asuntokanta myös koostuu suurelta osin omistusasunnoista. Vuonna 2020 Tuusulan asuntokannasta 67,6 % oli omistusasuntoja, 20,8 % vuokra-asuntoja ja 11,5 % muun hallintaperusteen asuntoja. Viime vuosina valmistuneiden asuntojen hallinta- ja rahoitusmuodot ovat monipuolistaneet asuntokantaa Tuusulassa. Kuntastrategiassa ja asuntopoliittisen ohjelman lausunnoissa on peräänkuulutettu asumisen monipuolisuutta. Esimerkiksi asumisoikeusasunnot ovat tärkeitä ensiasunnonostajille ja ikäihmisille.
Huoneistojakauman ja -kokojen ohjaaminen
Asuntopoliittisessa ohjelmassa huoneistojakaumaa ja -kokoja säädellään siten, että yksiöitä saa olla enintään 30 % asunnoista. Kolmioita tai tätä isompia asuntoja tulee olla vähintään 30 % asunnoista, minkä lisäksi näiden asuntojen (kolmiot ja niitä isommat asunnot) keskikoko tulee olla vähintään 60 neliömetriä.
Asuntopoliittiseen ohjelmaan lisätään, että huoneistotyyppijakaumaa koskevasta sääntelystä, jossa asunnoista tulee olla vähintään 30 % kolmioita tai sitä suurempia asuntoja asuntohankkeittain, on mahdollista poiketa, mikäli asuntokohteeseen rakennetaan keskipinta-alaltaan suurempia perheasuntoja seuraavasti: kun kolmen tai useamman huoneen asuntojen keskipinta-ala on vähintään 85 huoneistoneliömetriä, voi näiden asuntojen osuus jäädä pienimmillään 25 %:iin asuntojen kokonaismäärästä.
Kolmioiden ja sitä isompien asuntojen keskikoon ei asuntopoliittisessa ohjelmassa edellytetä olevan enemmän kuin 60 neliömetriä. Valmistuneiden kolmioiden ja sitä suurempien huoneistojen keskipinta-ala on ollut Tuusulassa viime vuosina 69 neliömetriä. Esimerkiksi kolmioita tarvitsevat monenlaiset kohderyhmät: yhden henkilön taloudet, pariskunnat, nuoret perheet, ensiasunnon ostajat, aikuinen + lapsi -taloudet ja ikäihmiset.
Tuusulassa ei ole samanlaista ohjaustarvetta kerrostalokannassa sijaitsevien perheasuntojen koossa kuin esimerkiksi pääkaupunkiseudun kunnissa, joista lapsiperheiden muuttosuunta on kehyskuntiin ja pientaloratkaisuja on suhteellisesti vähän tarjolla. Tuusulassa perheasuntoja rakennetaan erityisesti pientalotuotantona. Uuden kolmion tai sitä isomman kerrostaloasunnon hinnalla / vuokralla saa myös muita luonnonläheisiä pientaloratkaisuja. Säätelyn sijaan resurssia olisi hyvä käyttää uusien pientalomuotojen kehittämiseen sekä uusien konseptien ja toimijoiden houkutteluun.
Asuntopoliittisessa ohjelmassa huoneistojakauman ja -koon ohjausta tehdään tontinluovutuksen ja maankäyttösopimusten yhteydessä ja sääntelyn toteutuminen varmistetaan riittävillä sopimussakoilla. Yksityisten omistajien maa-alueille tulevan rakentamisen huoneistojakaumaa ja -kokoa säädellään maankäyttösopimuksin.
Asuntopoliittisen ohjelman malli jättää ohjauksen ulkopuolelle jo kaavoitettujen alueiden asuntotuotannon (esim. Rykmentinpuiston keskus). Asuntopoliittisen ohjelman valmistelun yhteydessä rakennusjärjestys ja kaava arvioitiin varsin jäykiksi ja pitkäaikaisiksi ohjauskeinoiksi. Tuusulassa kaavat voivat toteutua varsin hitaasti. Huoneistojakauman ja -kokojen säätely rakennusjärjestyksessä on käytössä Helsingin seudulla vain Keravalla.
Myöskään tonttirahastoille luovuttamista ei asuntopoliittisessa ohjelmassa rajoiteta, sillä tonttirahastot mahdollistavat pienempien rakentajien / rakennuttajien toimimisen asuntomarkkinoilla ja asumisen uudet kokeilut ja konseptit.
Asuntotuotannon ohjauksen vaikutukset ja arviointi
Nyt päätöksenteossa oleva asuntopoliittinen ohjelma on Tuusulan kunnan ensimmäinen. Asuntopoliittisessa ohjelmassa linjataan ohjeet, joilla asuntotuotantoa ja -hankkeita ohjataan. Kunnan yksittäisissä ohjelmissa tai suunnitelmissa ei määritellä päätöksentekojärjestystä. Päätöksentekojärjestys on määrätty hallintosäännössä ja johtosäännöissä.
Valtuusto seuraa asuntopoliittisen ohjelman toteutumista vuosittain ja asuntopoliittinen ohjelma tarkistetaan valtuustokausittain. Ohjauksen vaikutuksia ja säätelyn tehokkuutta arvioidaan jatkuvasti. Asuntotuotannon ohjausta voidaan tarkentaa ja muokata siten, että ohjaus vastaa entistä paremmin kunnan asuntopoliittisia tavoitteita ja reagoi tarvittaessa asuntomarkkinoilla tapahtuviin muutoksiin. Toisaalta asuntotuotannon liiallinen säätely voi heikentää uusien hankkeiden syntymistä.
Kohonneet rakennus- ja rahoituskustannukset sekä asuntokaupan hidastuminen ovat alkaneet jarruttaa asuntorakentamista. Asumiskustannusten ja erityisesti sähkön kuluttajahintojen nousu, kiihtynyt inflaatio sekä asuntolainojen korkojen nousu voivat hillitä myös pientalojen rakentamisvauhtia. Vuonna 2023 valmistuu vielä runsaasti uusia asuntoja, mutta ensi vuodesta alkaen suunnan arvioidaan kääntyvän ja uusien rakentamishankkeiden aloitusvauhdin arvioidaan laskevan.
Ehdotus
Esittelijä
Kristiina Salo, elinvoimajohtaja, kristiina.salo@tuusula.fi
Kuntakehityslautakunta päättää
-
hyväksyä osaltaan Asuntopoliittisen ohjelman 2030
-
tarkastaa ja hyväksyä pöytäkirjan tämän asian osalta välittömästi kokouksessa
-
ehdottaa kunnanhallitukselle ja edelleen valtuustolle, että
VALTUUSTO päättää
- hyväksyä Asuntopoliittisen ohjelman 2030
- että Asuntopoliittinen ohjelma astuu voimaan 1.1.2023 alkaen.
---
Puheenjohtajan avattua asiasta keskustelun Mika Mäki-Kuhna teki seuraavan muutosehdotuksen Asuntopoliittiseen ohjelmaan 2030 Antti Seppälän kannattamana:
Sivu 31
Alueellista hallinta- ja rahoitusmuotojakaumaa voidaan ohjata myös tontinluovutuksella ja
maankäyttösopimuksilla.
Muutetaan:
Alueellista ja sopimusalueen hallinta- ja rahoitusmuotojakaumaa ohjataan tontinluovutuksella ja maankäyttösopimuksilla siten, että vähintään 50 % on toteutettava vapaarahoitteisina omistusasuntoina.
Sivu 31
Huoneistojakaumaa ja -kokoja säädellään sekä kunnan omassa tontinluovutuksessa että
maankäyttösopimuksessa siten, että yksiöitä saa olla enintään 30 % asunnoista. Kolmioita tai tätä isompia asuntoja tulee olla vähintään 30 % asunnoista, minkä lisäksi näiden asuntojen (kolmiot ja niitä isommat asunnot) keskikoko tulee olla vähintään 60 neliömetriä.
Muutetaan:
Huoneistojakaumaa ja -kokoja säädellään siten, että yksiöitä saa olla enintään 30 % asunnoista. Kolmioita tai tätä isompia asuntoja tulee olla vähintään 30 % asunnoista, minkä lisäksi näiden asuntojen (kolmiot ja niitä isommat asunnot) keskikoko tulee olla vähintään 70 neliömetriä.
Oli tehty kannatettu muutosehdotus. Puheenjohtaja esitti toimitettavaksi asian ratkaisemiseksi nimenhuutoäänestyksen. Äänestysesitykseksi hyväksyttiin puheenjohtajan esitys, jonka mukaan pohjaehdotusta kannattavat äänestävät "jaa" ja Mika Mäki-Kuhnan muutosehdotusta kannattavat äänestävät "ei".
Suoritetussa äänestyksessä esittelijän pohjaehdotusta kannattivat jäsenet Antti Heikkilä, Marianna Simo, Liisa Sorri, Sanna Takala, ja muutosehdotusta kannattivat jäsenet Päivö Kuusisto, Mika Mäki-Kuhna, Tytti Nikkanen, Antti Seppälä, Johanna Sipiläinen, Eemi Vaherlehto, Margita Winqvist, Aki Aaltonen ja Jari Immonen.
Puheenjohtaja totesi Mika Mäki-Kuhnan muutosehdotuksen tulleen kuntakehityslautakunnan päätökseksi äänin 9–4.
Päätös
Kuntakehityslautakunta päätti
-
hyväksyä osaltaan Asuntopoliittisen ohjelman 2030, edellä mainituin muutoksin
-
tarkastaa ja hyväksyä pöytäkirjan tämän asian osalta välittömästi kokouksessa
-
ehdottaa kunnanhallitukselle ja edelleen valtuustolle, että
VALTUUSTO päättää
- hyväksyä Asuntopoliittisen ohjelman 2030
- että Asuntopoliittinen ohjelma astuu voimaan 1.1.2023 alkaen.