Perustelut
Asia:
Johtava rakennustarkastaja on tehnyt purkamislupa- ja maisematyölupapäätöksen LP-858-2023-01702 kolmen vanhan rakennuksen purkamiseksi ja rakennusalalla sekä sen läheisyydessä olevan puuston kaatamiseksi. Päätöksestä on jätetty kaksi oikaisuvaatimusta määräajassa.
Ensimmäisen oikaisuvaatimuksen (oikaisuvaatimus 1) on jättänyt Kitteläntien käyttäjä, joka omistaa kiinteistöt 858-415*****ja 858-415*****. Oikaisuvaatimuksessa vaaditaan väliaikaisen tiesopimuksen laatimista ennen kuin purkutyöt saa aloittaa.
Toisen oikaisuvaatimuksen (oikaisuvaatimus 2) on jättänyt kiinteistön 858-415***** omistaja. Oikaisuvaatimuksessa vaaditaan, että purkuluvan antamista lykätään siihen asti, että tieasia on hoidettu kuntoon. Hyväkuntoisen kymmeniä vuosia vanhan puuston säilyminen pitää turvata ja kunnan on mietittävä, miten viralliset kuulemiset toimitetaan perille.
Oikaisuvaatimukset ovat kokonaisuudessaan liitteenä.
Asian selvittely:
Valitusoikeus
Oikaisuvaatimus 1:n jättäjän kiinteistöt ja luvansaajan kiinteistö eivät rajoitu kiinteästi toisiinsa, Myönnetyn päätöksen voidaan katsoa vaikuttavan jossain määrin myös oikaisuvaatimuksen tehneeseen kiinteistöön, koska oikaisuvaatimuksen tekijällä on tieoikeus Kitteläntiehen ja hän on kunnan jäsen. Kyseisellä kiinteistön (858-415*****) omistajalla on siis valitusoikeus MRL 192.2 § kohdan 1 tai 2 mukaisesti: sellaisen kiinteistön omistajalla ja haltijalla, jonka rakentamiseen tai muuhun käyttämiseen päätös voi olennaisesti vaikuttaa tai kunnan jäsenellä.
Oikaisuvaatimus 2:n jättäjän kiinteistö rajautuu luvansaajan kiinteistöön, joten hänellä on MRL 192.1§ kohdan 1 mukaisesti rajanaapurina valitusoikeus hankkeesta.
Rakennuspaikka ja sen asemakaava:
Rakennuspaikka sijoittuu Tuomalan rakennuskaava-alueelle. Kaavamerkintä on ATO eli maatilojen talouskeskusten ja erillisten pientalojen korttelialue. Yhdessä rakennuksessa saa olla enintään kaksi asuntoa. Rakennukset on sijoitettava siten, että olevia puita mahdollisimman paljon säilytetään. Autopaikkoja tulee varata yksi asuntoa kohden.
Uudisrakentamisen tulee sopeutua olemassa olevaan ympäristöön ja rakennuskantaan rakennusten massoittelun ja materiaalien suhteen.
Alueella ei ole rakentamistapaohjeita.
Oikaisuvaatimus ja sen sisältö:
Oikaisuvaatimuksissa on tuotu esiin muun muassa seuraavat seikat (tiivistelmä).
Oikaisuvaatimus 1:
1. Pyydetään rakennusvalvontajaostolta selvitystä, minkälainen mahdollisuus oikaisuvaatimuksen jättäjällä on vaikuttaa kyseiseen asiaan, kun oikaisuvaatimus on jätettävä 16,4,2024 mennessä ja päätös on lainvoimainen 17.4.2024.
2. Halutaan varata oikeus ottaa kantaa Kitteläntien käyttökunnossa pysymiseen, kun on ensin saatu tutustuttua luvan hakijan lupahakemukseen liittämään selvitykseen yksityistien tukemiseksi.
3. Ennen purkutyön aloittamista tulee laatia kirjallinen, väliaikainen tiesopimus, jossa määritellään Kitteläntien hoito ja vastuut siihen saakka, kunnes päivitetty rakennuskaava tiejärjestelyineen on laadittu ja rakennuskaava-alueella sijaitseva Kitteläntie on saatu kunnan hoitoon. Tiesuunnitelma tulee alueelle laatia ennen rakennuslupien myöntämistä.
Oikaisuvaatimus 2:
1. Kitteläntiestä pitää tehdä tieosakkaiden kanssa välittömästi kirjallinen sopimus, josta selviää tiealueen sijainti, tien leveys yms.- vireillä olevissa lupa-asioissa pitää huomioida kaavatien leveys ja varoalueet nyt (katusuunnitelma) eikä myöntää lupia huomioimatta tätä asiaa. Mahdollisesti myös tietoimitus on pidettävä.
2. Korjaako ja maksaako kunta aiheutuneet vahingot, jos hakija ei tähän pysty.
3. Kaavoituksen pitää tehdä tarpeelliset kaavamuutokset, jotta Kitteläntie voidaan lunastaa kunnan kaavatieksi. Kitteläntiestä pitää tehdä katusuunnitelma, kaavan mukainen ja levyinen tie.
4. Halutaan saada nähtäväksi selvitys yksityistien tukemiseksi purkutyössä.
5. Onko missään vaiheessa tuotu Kitteläntien tienvarren kiinteistöille tiedoksi, että tie on järjestäytymätön yksityistie?
6. Millä logiikalla Tuusulan kunta käynnistää teiden haltuunoton ja rakentamisen rakennus- tai asemakaavan mukaiseksi? Kuntalaisia pitää kohdella tasapuolisesti.
7. Yksityistiellä on mahdollista rajoittaa liikennettä. Kuka tässä tapauksessa huolehtii painorajoituksesta? Tietä ei ole tehty 100 vuotta sitten kestämään raskasta rekka- tai kuorma-autoliikennettä.
8. Haluaako rakennusvalvonta ja Tuusulan kunta pilata Rantatien kulttuurimaiseman näkyvimmän alueen? MRL 139 § mukaisesti purkaminen ei saa merkitä rakennettuun ympäristöön sisältyvien perinne- kauneus- tai muiden arvojen hävittämistä eikä haitata kaavoituksen toteuttamista. Kaavamääräyksissä on todettu, että rakennukset pitää sijoittaa niin, että puustoa säilyy mahdollisimman paljon. Lain pykälää tai kaavamääräyksiä ei aiota noudattaa. Kymmenen vuotta sitten tehdyssä vanhojen kiinteistöjen kartoituksessa rakennuksia esitettiin suojeltavaksi.
9. Naapurikuulemiset ovat rakennusten lukumäärään liittyvän poikkeamisluvan ja nyt tämän purku- ja puiden kaatoluvan osalta hoidettu huonosti. Postitse lähetyt paperit voivat viipyä turhan pitkään, kuten tässä tapauksessa on käynyt.
Oikaisuvaatimukset ovat kokonaisuudessaan liitteenä.
Hakijan vastine oikaisuvaatimuksiin
Hakija on antanut vastineen oikaisuvaatimuksiin ja siinä todetaan muun muassa seuraavaa:
” Molemmista oikaisuvaatimuksista voi yleisesti todeta, että niissä ei ole esitetty mitään sellaista seikkaa, joka kuuluisi käsiteltäväksi purku- ja maisematyöluvan käsittelyn yhteyteen taikka jolla olisi vaikutusta päätöksen kannalta.
Kirjoitukset, jotka liittyvät yksityistien hoitamiseen, hoitosopimukseen kunnan kanssa, katualueen mahdolliseen lunastukseen ja/tai tiesuunnitelmaan, eivät kuulu käsiteltäväksi purku- ja maisematyöluvan käsittelyn yhteyteen. Monet kirjoitusten väitteet ovat perusteettomia ja perustelemattomia mielipiteitä.
Hakijan hanke ja rakennusvalvonnan purkamis- ja maisematyölupaa koskeva päätös ovat voimassa olevan asemakaavan, lainvoimaisen poikkeamispäätöksen sekä MRL:n mukaisia. Oikaisuvaatimuksissa ei ole esitetty mitään näkökohtaa, jonka perusteella lupaa ei tulisi myöntää.”
Hakijan vastine on kokonaisuudessaan liitteenä.
Asiaan liittyvä lainsäädäntö
MRL 127 §
Rakennuksen purkamislupa
Rakennusta tai sen osaa ei saa ilman lupaa purkaa asemakaava-alueella tai alueella, jolla on voimassa 53 §:ssä tarkoitettu rakennuskielto asemakaavan laatimiseksi. Lupa on myös tarpeen, jos yleiskaavassa niin määrätään.
Lupaa ei tarvita, jos voimassa oleva rakennuslupa, tämän lain mukainen katusuunnitelma, maantielain mukainen hyväksytty tiesuunnitelma tai ratalain mukainen hyväksytty ratasuunnitelma edellyttävät rakennuksen purkamista. Lupaa ei myöskään tarvita talousrakennuksen ja muun siihen verrattavan vähäisen rakennuksen purkamiseen, ellei rakennusta ole pidettävä historiallisesti merkittävänä tai rakennustaiteellisesti arvokkaana tai tällaisen kokonaisuuden osana.
MRL 139 §
Purkamisluvan edellytykset
Purkamisluvan myöntämisen edellytyksenä on, ettei purkaminen merkitse rakennettuun ympäristöön sisältyvien perinne-, kauneus- tai muiden arvojen hävittämistä eikä haittaa kaavoituksen toteuttamista.
MRL 128.1 § kohta 1
Maisematyölupa
Maisemaa muuttavaa maanrakennustyötä, puiden kaatamista tai muuta näihin verrattavaa toimenpidettä ei saa suorittaa ilman lupaa (toimenpiderajoitus):
1) asemakaava-alueella;
MRL 140 §
Maisematyöluvan edellytykset
Alueella, jolla on voimassa asemakaava tai yleiskaava, maisematyölupa on myönnettävä, jollei toimenpide vaikeuta alueen käyttämistä kaavassa varattuun tarkoitukseen taikka turmele kaupunki- tai maisemakuvaa.
MRL 133.1 §
Kuuleminen ja lausunnot
Naapurilla tarkoitetaan viereisen tai vastapäätä olevan kiinteistön tai muun alueen omistajaa ja haltijaa.
MRA 65 §
Naapureiden kuuleminen
Kunnan rakennusvalvontaviranomaisen on antaessaan rakennuslupahakemuksesta maankäyttö- ja rakennuslain 133 §:n 1 momentissa tarkoitetun tiedon naapureille varattava heille vähintään 7 päivää huomautuksen tekemiseen. Jos kyse on hankkeesta, johon sovelletaan ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain mukaista ympäristövaikutusten arviointimenettelyä, rakennusvalvontaviranomaisen on kuitenkin varattava naapureille vähintään 14 päivää huomautuksen tekemiseen. Ilmoitus hakemuksesta saadaan toimittaa postitse kirjeellä.
MRL 192.2 ja 3 §
Valitusoikeus maisematyölupaa ja rakennuksen purkamislupaa koskevasta päätöksestä on:
1) sillä, jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa;
2) kunnan jäsenellä; sekä
3) kunnalla ja naapurikunnalla, jonka maankäytön suunnitteluun päätös vaikuttaa.
Valitusoikeus rakennuksen purkamista koskevasta päätöksestä on myös elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksella silloin, kun rakennus on valtakunnallisesti tai maakunnallisesti merkittävä. Jos rakennusluvan mukainen rakentaminen merkitsee purkamislupaa edellyttävän valtakunnallisesti tai maakunnallisesti merkittävän rakennuksen purkamista, valitusoikeus rakennusluvasta on myös elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksella.
MRL 60 §
Asemakaavan ajanmukaisuuden arviointi
Sellaisen asemakaavan alueella, joka on ollut voimassa yli 13 vuotta ja joka merkittävältä osalta on edelleen toteuttamatta, rakennuslupaa ei saa myöntää sellaisen uuden rakennuksen rakentamiseen, jolla on alueiden käytön tai ympäristökuvan kannalta olennaista merkitystä, ennen kuin kunta on arvioinut asemakaavan ajanmukaisuuden. Arviointi ei kuitenkaan ole tarpeen, jos kaavan ajanmukaisuus on arvioitu viimeksi kuluneiden viiden vuoden aikana. Asemakaavan ajanmukaisuuden arviointi voidaan samalla kertaa suorittaa alueella, joka muodostaa arvioinnin kannalta tarkoituksenmukaisen kokonaisuuden. Kunnan päätökseen, jolla asemakaavan on todettu olevan ajanmukainen, ei saa valittamalla hakea muutosta.
Edellä 2 momentissa säädettyä 13 vuoden määräaikaa voidaan erityisestä syystä asemakaavassa lyhentää tai pidentää. Määräaika ei kuitenkaan saa olla lyhyempi kuin viisi vuotta eikä pitempi kuin 20 vuotta
MRA 97 §
Päätöksen antaminen julkipanon jälkeen
Maankäyttö- ja rakennuslain 142 ja 198 §:n nojalla julkipanon jälkeen annettavan päätöksen antamisesta ilmoitetaan ennen sen antamispäivää päätöksen tehneen viranomaisen ilmoitustaululla. Ilmoituksessa on mainittava viranomainen, asian laatu ja päätöksen antamispäivä. Ilmoitus on pidettävä päätöksen tehneen viranomaisen ilmoitustaululla vähintään oikaisuvaatimuksen tai valituksen tekemiselle varatun ajan.
Päätöksen on oltava julkipanossa ilmoitettuna antamispäivänä asianosaisten saatavana.
MRL 187 §
Oikaisuvaatimus
Viranhaltijan päätökseen asiassa, joka kunnan rakennusvalvontaviranomaiselta tai muulta kunnan viranomaiselta on siirretty hänen ratkaistavakseen, ei saa hakea muutosta valittamalla. Päätökseen tyytymättömällä on oikeus saada asia asianomaisen viranomaisen käsiteltäväksi (oikaisuvaatimus). Oikeus vaatimuksen tekemiseen määräytyy samojen perusteiden mukaan kuin asianosaisen valitusoikeus.
Oikaisuvaatimus on tehtävä kirjallisesti viranhaltijalle 14 päivän kuluessa päätöksen antamisesta. Päätökseen on liitettävä ohjeet oikaisuvaatimuksen tekemisestä. Vaatimus on viipymättä otettava asianomaisen viranomaisen käsiteltäväksi.
MRL 134§
Luvan voimassaolo ja jatkaminen
Jollei rakennustyötä ole aloitettu kolmessa vuodessa tai saatettu loppuun viiden vuoden kuluessa, lupa on rauennut. Muuta toimenpidettä koskeva lupa tai viranomaishyväksyntä on rauennut, jollei toimenpidettä ole suoritettu kolmen vuoden kuluessa. Määräajat alkavat luvan tai hyväksynnän lainvoimaiseksi tulosta. Purkamisluvan voimassaoloaikaa laskettaessa ei oteta huomioon sitä aikaa, jolloin alueella on rakennussuojelulain 9 §:n mukainen toimenpidekielto.
HL 51 §
Kirjoitusvirheen korjaaminen
Viranomaisen on korjattava päätöksessään oleva ilmeinen kirjoitus- tai laskuvirhe taikka muu niihin verrattava selvä virhe.
Virhettä ei saa kuitenkaan korjata, jos korjaaminen johtaa asianosaiselle kohtuuttomaan tulokseen eikä virhe ole aiheutunut asianosaisen omasta menettelystä.
Asian ratkaisu ja perustelut
Kirjoitusvirheen korjaaminen:
Hallintolain 51 § mahdollistaa viranomaista korjaamaan ilmeinen kirjoitusvirhe. Asian valmistelun yhteydessä on ilmennyt kaksi kirjoitusvirhettä, jotka on syytä korjata.
Johtavan rakennustarkastajan lupapäätös on otsikoitu virheellisesti. Kyse ei ole kahden erillisen päätöksen ratkaisemisesta: purkamislupa ja maisematyölupa, vaan purkamisluvasta, jonka yhteydessä esitetään myös puiden kaataminen. Näin ollen päätöksen otsikko korjataan muotoon purkamislupa.
Johtavan rakennustarkastajan päätöksessä sivulla 5 on kirjoitusvirhe, mikä tämän asian käsittelyn yhteydessä on tarpeen korjata. Virhe on mahdollista korjata hallintolain 51 §:n perusteella (kirjoitusvirheen korjaaminen). Sana tuleminen korvataan sanalla tukeminen.
Asian ratkaisu perusteluineen:
Lupahakemus kohdistuu kiinteistöön 858-415*****. Lupaa on haettu vanhan navettarakennuksen, aitan ja savusaunan purkamiseksi sekä puiden kaatamiselle rakennusalalta ja sen välittömästä läheisyydestä lainvoimaisen poikkeamispäätöksen LP-858-2023-00905 mukaisen rakentamisen mahdollistamiseksi. Vanhojen rakennusten purkaminen on edellyttänyt MRL 127.2 §:n mukaisen purkamisluvan, koska rakennukset ovat kulttuurimaisema ja rakennuskanta inventoinnissa luokiteltu maisemaa täydentäviksi rakennuksiksi, joiden suojeluluokka on 2. Voimassa olevassa rakennuskaavassa kortteli on merkitty maatilojen talouskeskusten ja erillisten pientalojen korttelialueeksi. Kaavan mukaan rakennukset on sijoitettava siten, että olevia puita mahdollisimman paljon säilytetään. Uudisrakentamisen tulee sopeutua olemassa olevaan ympäristöön ja rakennuskantaan rakennusten massoittelun ja materiaalien suhteen. Hakija on todennut hakemuksessa, että kaadettavien puiden korvaamiseksi istutettava puusto ja muu kasvillisuus tullaan esittämään poikkeamispäätöksen ehdon "rakennuslupahakemuksen liitteenä tulee esittää pihasuunnitelma, jossa on huomioitu hankkeen soveltuminen kulttuurimaisemaan" mukaisesti. Rakennusten sijoittelu ei tule puiden kaatamisen arvioimisen kannalta merkittävästi muuttumaan. Tulevan uudisrakentamisen sallivassa lainvoimaisessa poikkeamispäätöksessä on perusteluissa todettu, että maataloustoiminnan loppumisen vuoksi ovat talousrakennukset jääneet käyttämättömiksi ja ylläpidon puutteessa menneet huonoon kuntoon. Tontilta purettavien rakennusten (ainakin aitan) hirsiä tullaan käyttämään autokatoksien seinärakenteina, jolloin osa olemassa olevista rakennusmateriaaleista säilyy alueella.
Oikaisuvaatimuksien tekijöillä on valitusoikeus joko MRL 192 §:n mukaisena rakennuspaikan naapurina (viereinen tai vastapäinen alue) tai sellaisen kiinteistön omistajalla ja haltijalla, jonka rakentamiseen tai muuhun käyttämiseen päätös voi olennaisesti vaikuttaa. Oikaisuvaatimukset ovat saapuneet määräajassa, joten ne tulee käsitellä.
Oikaisuvaatimuksen tekijät eivät ole vaatineet päätöksen hylkäämistä. Oikaisuvaatimuksissaan he ovat pääosin vaatineet purkuluvan lykkäämistä siihen saakka, että yksityistiestä on laadittu kirjallinen sopimus Kitteläntien hoitamisesta ja vastuista. He myös vaativat, että kunta lunastaa katualueen ja muuttaa sen rakennuskaavan mukaiseksi kaavakaduksi katusuunnitelmineen.
Oikaisuvaatimuksessa 2 on nostettu esille mahdollinen asemakaavamuutos katualueen toteuttamiseksi. Todettavaa on, että rakennuskaava on pääosin toteutunut, eikä sitä näin ollen voida pitää MRL 60 §:n mukaisesti vanhentuneena. Lupahakemus ei myöskään ole koskenut rakennusten rakentamista, vaan vanhojen rakennusten purkamista, jolloin MRL 60 §:n mukainen määräys ei tule sovellettavaksi. Maankäyttö, kaavoitus ja yhdyskuntatekniikka ovat antaneet yhteisen vastineen oikaisuvaatimuksiin, jossa todetaan seuraavaa: Asemakaavan mukainen maankäyttö on niin vähäistä, ettei se edellytä Kitteläntien rakentamista kaduksi, vaan nykyinen yksityistieverkosto on riittävä. Asemakaava on edelleen ajanmukainen eikä sen uudistaminen ole tarpeen. Yksityistienpidon (jossa kunta suorittaa kunnossapitoa) näkökulmasta oleellisin seikka on tien rakenteen säilyminen navetan purkamisesta huolimatta. Luvanhakija on esittänyt ottavansa tien huomioon asianmukaisesti rakennusten purkamisen yhteydessä.
Hakija on molempiin oikaisuvaatimuksiin antamassaan vastineessa viitannut purkamisluvan edellytyksiin ja todennut usean oikaisuvaatimuksissa esille nostettujen asioiden olevan epärelevantteja purkamisluvan myöntämisen kannalta.
Valmistelijan vastine
Oikaisuvaatimuksissa on esitetty erilaisia kysymyksiä, joihin halutaan vastauksia. Näiden osalta valmistelija on kuullut muun muassa kunnan yhdyskuntatekniikkaa. Saatujen selvitysten perusteella valmistelija antaa seuraavan vastineen oikaisuvaatimuksessa esitettyihin asioihin:
Oikaisuvaatimus 1:
1. Pyydetään rakennusvalvontajaostolta selvitystä, minkälainen mahdollisuus oikaisuvaatimuksen jättäjällä on vaikuttaa kyseiseen asiaan, kun oikaisuvaatimus on jätettävä 16,4,2024 mennessä ja päätös on lainvoimainen 17.4.2024.
- Mikäli oikaisuvaatimus jätetään määräajassa, kuten on tapahtunut, ei lupa saa lainvoimaa ennen kuin oikaisua koskeva käsittelypäätös saa lainvoiman.
2. Halutaan varata oikeus ottaa kantaa Kitteläntien käyttökunnossa pysymiseen, kun on ensin saatu tutustuttua luvan hakijan lupahakemukseen liittämään selvitykseen yksityistien tukemiseksi.
- Lupaan liittyvät dokumentit ovat lähtökohtaisesti julkisia, joten tämä selvitys voidaan toimittaa oikaisuvaatimuksen tehneelle tiedoksi.
3. Ennen purkutyön aloittamista tulee laatia kirjallinen, väliaikainen tiesopimus, jossa määritellään Kitteläntien hoito ja vastuut siihen saakka, kunnes päivitetty rakennuskaava tiejärjestelyineen on laadittu ja rakennuskaava-alueella sijaitseva Kitteläntie on saatu kunnan hoitoon. Tiesuunnitelma tulee alueelle laatia ennen rakennuslupien myöntämistä.
- Tämä on tienkäyttäjien vastuulla eli kunta ei ole vetovastuullinen asiassa. Kaavoitus, yhdyskuntatekniikka sekä maankäyttö ovat vastineessaan todenneet, että asemakaavan mukainen maankäyttö on niin vähäistä, ettei se edellytä Kitteläntien rakentamista kaduksi, vaan nykyinen yksityistieverkosto on riittävä. Asemakaava on edelleen ajanmukainen, eikä sen uudistaminen ole tarpeen. Yksityistienpidon (jossa kunta suorittaa kunnossapitoa) näkökulmasta oleellisin seikka on tien rakenteen säilyminen navetan purkamisesta huolimatta. Luvanhakija on esittänyt ottavansa tien huomioon asianmukaisesti rakennusten purkamisen yhteydessä.
Oikaisuvaatimus 2:
1. Kitteläntiestä pitää tehdä tieosakkaiden kanssa välittömästi kirjallinen sopimus, josta selviää tiealueen sijainti, tien leveys yms- vireillä olevissa lupa-asioissa pitää huomioida kaavatien leveys ja varoalueet nyt (katusuunnitelma) eikä myöntää lupia huomioimatta tätä asiaa. Mahdollisesti myös tietoimitus on pidettävä.
- Tämä on tienkäyttäjien vastuulla eli kunta ei ole vetovastuullinen asiassa.
2. Korjaako ja maksaako kunta aiheutuneet vahingot, jos hakija ei tähän pysty. Kitteläntie on kunnan hoidossa oleva yksityistie.
- Kitteläntie on otettu sopimuksen perusteella kunnan kunnossapidon piiriin. Lähtökohtana on kuitenkin, että se, joka aiheuttaa vahingot, myös korjaa, tai ainakin on korjaustoimenpiteiden maksajana. Periaate on sama kuin asemakaavakadulla tai ELY:n maantiellä.
3. Kaavoituksen pitää tehdä tarpeelliset kaavamuutokset, jotta Kitteläntie voidaan lunastaa kunnan kaavatieksi. Kitteläntiestä pitää tehdä katusuunnitelma, kaavan mukainen ja levyinen tie.
- Kaavoitus on todennut vastineessaan, että asemakaava on pääosin toteutunut, eikä näin ollen alueen asemakaavanmukaisuuden arviointi MRL 60 §:n mukaisesti ole tarpeen.
4. Halutaan saada nähtäväksi selvitys yksityistien tukemiseksi purkutyössä.
- Lupaan liittyvät dokumentit ovat lähtökohtaisesti julkisia, joten tämä selvitys voidaan toimittaa oikaisuvaatimuksen tehneille tahoille tiedoksi.
5. Onko missään vaiheessa tuotu Kitteläntien tienvarren kiinteistöille tiedoksi, että tie on järjestäytymätön yksityistie?
- Asiasta ei ole tiedotettu, koska kiinteistöt omistavat tieyhteyden, eikä kunta. Mikäli alueella käynnistyy katualueiden haltuunotto tai lunastus, tulee kunta tällöin asiasta tiedottamaan. Todennäköistä on, että kunta on asukkaita jollakin tavalla tiedottanut asiasta, kun kunnossapidosta on tehty päätös.
6. Millä logiikalla Tuusulan kunta käynnistää teiden haltuunoton ja rakentamisen rakennus- tai asemakaavan mukaiseksi? Kuntalaisia pitää kohdella tasapuolisesti.
- Silloin kun kadun/tien liikennemäärä tai kadun merkitys liikenneyhteyksille tai maankäytön muutos väylän varressa muuttuu niin merkittävästi, että alueen ottaminen kaduksi on perusteltua. Usein tämä tapahtuu jonkin kaavamuutoksen myötä. Oikaisuvaatimuksessa esille nostettujen Ukko-Pekan tien ja Päällystökouluntien alueiden asemakaavat on uusittu 2004 ja 2007. Tässä kaavamuutoksen yhteydessä kadut on rakennettu asemakaavan mukaisesti.
7. Yksityistiellä on mahdollista rajoittaa liikennettä. Kuka tässä tapauksessa huolehtii painorajoituksesta? Tietä ei ole tehty 100 vuotta sitten kestämään raskasta rekka- tai kuorma-autoliikennettä.
- Tästä huolehtii tiehoitokunta, jos sellainen on olemassa, tai yksityistien käyttäjät (osakkaat) sekä kunta yhteistuumin. Jos tien kantokyky on tiedossa, voi painorajoitus-merkin asettaa tien alkuun. Tässä tapauksessa liikennemerkit todennäköisesti asettaa kunta, kun se vastaa tien kunnossapidosta.
8. Haluaako rakennusvalvonta ja Tuusulan kunta pilata Rantatien kulttuurimaiseman näkyvimmän alueen? MRL 139 § mukaisesti purkaminen ei saa merkitä rakennettuun ympäristöön sisältyvien perinne- kauneus- tai muiden arvojen hävittämistä eikä haitata kaavoituksen toteuttamista. Kaavamääräyksissä on todettu, että rakennukset pitää sijoittaa niin, että puustoa säilyy mahdollisimman paljon. Lain pykälää tai kaavamääräyksiä ei aiota noudattaa. Kymmenen vuotta sitten tehdyssä vanhojen kiinteistöjen kartoituksessa rakennuksia esitettiin suojeltavaksi.
- Hakemus ja päätös on koskenut vain rakennusten purkamista, ei uusien rakennusten rakentamista. Purkamisen perusteena on kaavoituspäällikön myöntämä poikkeamispäätös (LP-858-2023-00905). MRL 139 §:n mukaan purkamisluvan edellytyksenä on, ettei purkaminen merkitse rakennettuun ympäristöön sisältyvien perinne-, kauneus- tai muiden arvojen hävittämiseen eikä haittaa kaavoituksen toteutumista. Purkamislupahakemuksen valmistelun yhteydessä on pyydetty alueellisen vastuumuseon lausunto purkamisaikomuksesta. Vastuumuseo on todennut lausunnossaan, että suhteuttaen luvan toimenpiteitä rakennusten kuntoon ja kulttuuriympäristön reunaehtoihin, ei heillä ole purkulupaan huomauttamista. Lupahakemuksessa tulee hakijan selvittää myös purkamistyön järjestäminen ja rakennusjätteen käsittely. Purkamishakemuksen yhteydessä on tutkittu nämä MRL 139 §:n mukaiset myöntämisedellytykset.
9. Naapurikuulemiset on rakennusten lukumäärään liittyvän poikkeamisluvan ja nyt tämän purku- ja puiden kaatoluvan osalta hoidettu huonosti. Postitse lähetyt paperit voivat viipyä turhan pitkään, kuten tässä tapauksessa on käynyt.
- Hakija on liittänyt purkamishakemukseen osan naapureiden kuulemisista ja pyytänyt kuntaa kuulemaan osan rajanaapureista. Rakennusvalvonta on kuulemisen osalta noudattanut MRA 65 §:n menettelyä. Postin kulkemiseen ei rakennusvalvonta voi vaikuttaa. Mikäli kuuleminen saavuttaa naapurin määräajan jälkeen, voi asianosainen tällöin olla yhteydessä rakennusvalvontaan, jolloin huomautuksen antamiseen voidaan antaa lisäaikaa. Usein ratkaisun tekeminen ei ole mahdollista heti kuulemismääräajan umpeuduttua, vaan jälkikäteen jätetty huomautus voidaan ottaa huomioon valmistelussa.
Yhteenveto valmistelijan vastineesta:
Oikaisuvaatimuksen alainen päätös koski rakennusten purkamista. Luvan myöntämisedellytykset tutkitaan MRL 139 §:n perusteella. Hakija on purkamislupahakemukseen liittänyt Insinööritoimisto Pohjatekniikka Oy;n laatiman työohjeen purku- ja maaurakoitsijalle. Tämän työohjeen liitteenä on myös viitteellinen leikkauspiirustus. Työohje ottaa kantaa yksityistien tukemiseen siten, että tien käyttö on jatkossakin mahdollista. Lupapäätöksen mukaisesti hakijan tulee myös hyväksyttää työmaasuunnitelma ennen aloitusilmoitusta, jolloin voidaan varmistua yksityistien käytettävyydestä sekä turvallisuudesta purkamistoimenpiteen aikana.
Lupahakemuksen käsittelyn yhteydessä on nostettu esille asemakaavan ajantasaisuus. Voimassa oleva kaava on vuonna 1982 lääninhallituksen hyväksymä Tuomalan rakennuskaava (nro 87). Ajantasaisuuden arviointi tehdään MRL 60 §:n perusteella ja arviointi koskee nimenomaan rakennusluvan hakemista, mistä tässä asiassa ei ole ollut kyse. Kiinteistö, johon purkamislupapäätös kohdistuu, sijoittuu alueelle, joka on pääosin toteutunut. Rakennuskaavassa Kitteläntie on osoitettu kaduksi. Katualue ei ole kunnan hallinnassa tai omistuksessa, eikä sitä ole otettu kadunpitopäätöksellä kaduksi. Saadun maankäytön, yhdyskuntatekniikan ja kaavoituksen yhteisvastineen mukaan rakennuskaavan mukainen maankäyttö on niin vähäistä, ettei se edellytä Kitteläntien rakentamista kaduksi, vaan nykyinen yksityistieverkosto on riittävä.
Kadun kunnossapito on saatujen tietojen mukaan kunnalla. Kirjallista sopimusta tästä ei ole kunnalta löytynyt. Huomattavaa on, että mikäli yksityistie otettaisiin kadunpitopäätöksellä kaduksi, tulisi katualue todennäköisesti nykyisestä asemakaavan varauksesta levenemään. Kitteläntien varrella olevien kiinteistöjen piha-alueet sijoittuvat ilmakuvien perustella jo nyt rakennuskaavan mukaiselle katualueelle. Mikäli katu rakennettaisiin, tulisi kiinteistöjen osalta kaikki katualueilla olevat kasvillisuus ja rakennelmat poistettaviksi.
Yksityistiehen liittyvät sopimukset ja niiden koordinointi eivät ole purkamisluvan myöntämisedellytyksiin liittyvä asia, eikä rakennusvalvonta ota siihen tässä vaiheessa kantaa
Esittelijän kanta on, ettei oikaisuvaatimuksessa ole esitetty sellaisia seikkoja, joiden perusteella purkamislupapäätös tulisi hylätä. Johtavan rakennustarkastajan purkamislupapäätös tulisi pysyttää voimassa.