Valmistelija
Mia Järvinen, kunnanpuutarhuri, mia.jarvinen@tuusula.fi
Perustelut
Metsänhoitoyhdistys Uusimaa on laatinut Tuusulan kunnan omistamiin talousmetsiin metsäsuunnitelman loppuvuoden 2022 ja vuoden 2023 aikana. Metsäsuunnitelma on metsänomistajan lähtökohdista laadittu metsäomaisuuden hoito- ja käyttösuunnitelma, jota toteutetaan vuosittain vahvistettavilla hakkuusuunnitelmilla. Metsäsuunnitelmaan sisältyy selvitys metsien puuvaroista ja tilasta, luontoarvoista, käyttömahdollisuuksista sekä metsien hoitotarpeista.
Metsäsuunnitelma noudattaa "Viher- ja virkistysverkoston kehittäminen 2021" -selvityksen kohdan 3.3.3 Tuusulan kunnan metsien hoidon ja käytön periaatteita: "Tuusulan kunta on päättänyt mm. kuntalaispalautteiden perusteella välttää avohakkuita kunnan omistamissa metsissä. Uudistushakkuut toteutetaan siemenpuuhakkuina ja pienaukkohakkuina. Pienaukkohakkuu on eri-ikäisrakenteisen metsän hakkuutapa, jossa metsään hakataan pieniä luontaisesti taimettuvia aukkoja. Siemenpuuhakkuu on männyn ja rauduskoivun luontaiseen uudistumiseen tähtäävä uudistamishakkuutapa. Metsikkökuviolle jätetään puita, joiden siemenistä uuden metsän on tarkoitus syntyä luontaisesti. Tuusulassa siemenpuukuvioille jätetään suosituksia runsaammin siemen- ja maisemapuita."
Metsäsuunnitelman maastotyöt on suoritettu loppuvuodesta 2022 ja vuoden 2023 aikana. Suunnitelma kattaa vuodet 2023-2033 ja sen yhteispinta-ala on 937,6 hehtaaria. Kokonaispinta-alasta 92 % on kangasmetsää ja 7 % suota ja prosentti kitu- tai joutomaata.
Metsämaan kehitysluokat jakautuvat pääosin varttuneisiin kasvatusmetsiköihin (36,1 %), nuoriin kasvatusmetsiköihin (20,5 %) sekä uudistuskypsiin metsiköihin (19,2 %). Yli 1,3 metristä taimikkoa ja nuorta kasvatusmetsikköä on suuri osa metsämaan kehitysluokista ja tästä syystä tulevaisuudessa odotettavissa on myös jonkin verran investointeja (taimikonhoito & nuoren metsän hoito). Taimikoiden ja nuorten kasvatusmetsien hoito on tärkeää, jotta metsien kasvukyky ja elinvoimaisuus säilyvät. Näin varmistetaan myös pidemmän ajan metsänhoidon tuotot. Myös varttuneiden kasvatusmetsiköiden ja uudistuskypsän metsikön osuus on verrattain suuri ja näin ollen metsistä on saatavilla myös tarvittaessa hakkuutuloja tulevaisuudessa.
Pinta-ala kehitysluokittain
Tuusulan kunnan metsät ovat tällä hetkellä nuorehkoja, mutta seuraavan 20 vuoden aikana ne varttuvat ja merkittävä osa siirtyy vartuneempien metsien luokkaan. Metsät kehittyvät seuraavien vuosikymmenien aikana niin, että metsät ja puusto varttuvat. Tulevaisuudessa varttuneita kasvatusmetsiä on tällöin suurin osa alasta. Samalla myös uudistuskypsän metsäalan määrä nousee, kun niitä hoidetaan talousmetsille tyypillisesti, kuitenkin myös eri-ikäisrakenteisia kohteita tuottaen. Kasvun ja hiilensidonnan ylläpitämiseksi metsiä uudistetaan ja kierto jatkuu.
Talousmetsien keskeiset tunnusluvut
Puuston tilavuus nykyhetkellä on 125 747 m3 (134 m3/ha). Etelä-Suomen puuston keskitilavuus metsämaalla on viimeisimmän valtakunnan metsien inventoinnin mukaan ollut 148 m3/ha ja Uudellamaalla 168 m3/ha.
Puuston tilavuus kymmenen vuoden kuluttua vuonna 2033 on 149 165 m3 (159 m3/ha). Puuston tilavuus on kasvusuunnassa. Tukkipuuprosentti näyttäisi kasvavan tasaisesti, mutta kuitupuurosentti eksponentiaalisesti niin, että vuosien 2033 ja 2043 välillä kasvu on suurempi kuin 2023 ja 2033 välillä.
Puuston kasvu on tällä hetkellä nousujohteinen, mutta näyttäisi tasoittuvan kymmenenvuotiskauden jälkeen. Keskikasvu on nykyhetkellä 6 m3/ha ja nousee 7 m3/ha kymmenenvuotiskauden jälkeen. Puuston arvo nykyhetkellä on noin 4,7 milj. euroa. Puusto arvokasvu vuodessa on 271 741 €/vuosi, joka tarkoittaa keskimäärin 8 % arvokasvua vuosittain.
Suunnitellut toimenpide-ehdotukset
Ehdotettujen hakkuiden mukainen kertymä vuonna 2023: 9 250 m3
Ehdotettujen hakkuiden mukainen kertymä vuosina 2024-2028: 15 959 m3
Ehdotettujen hakkuiden mukainen kertymä vuosina 2029-2033: 6 044 m3
Puuston ikä- ja kehitysluokkarakenne mahdollistaa paljon kasvatushakkuukertymää, joka koostuu seuraavan vuosikymmenen aikana pääosin ensi- ja myöhemmistä harvennuksista. Nämä ovat toimenpiteitä, joilla metsämaisema pysyy, mutta puuston elinvoimaa ja arvokasvua kehitetään taloudellisempaan suuntaan.
Uudistushakkuita on suunniteltu tehtävän myös siemen- ja suojuspuuhakkuin, jolloin vältetään puhtaita avohakkuualoja.
Toimenpide-ehdotusten vaikutusten arviointi
Kehitysluokkajakauman rakenteesta johtuen, hakkuuehdotuksissa korostuvat pääosin ensiharvennus- ja harvennushakkuut. Kiireelliset hakkuut painottuvat myös ensiharvennuksiin (35,3 ha) ja harvennushakkuihin (68,7 ha). Kiireellisistä hakkuista saatavat tulot ovat yhteensä 331 291 €. Hakkuuehdotusten rakenne on varsin samankaltainen vuosille 2024-2028. Ensiharvennukset (61,1 ha) ja harvennukset (102,9 ha) korostuvat voimakkaasti.
Niin ikään kehitysluokkajakauman rakenteesta johtuen, ehdotetuissa hoitotoimenpiteissä korostuvat hakkuita edeltävät toimenpiteet, kuten ennakkoraivaus. Toimenpide-ehdotuksissa korostuvat myös taimikoiden hoito; taimikon varhaisperkaus ja taimikonharvennus.
Kiireelliset hoitotoimenpiteet ovat pinta-alaltaan yhteensä 118,8 ha ja niiden kustannusarvio on 58 879 €. Ehdotetut metsänhoitotyöt vuosille 2024-2028 ovat yhteensä 292,7 ha ja niiden kustannusarvio on 140 411 €.
Johtopäätökset
Tuusulan kunnan metsien hiilivarasto kasvaa ja metsät toimivat hiilinieluna nykyhetkellä ja pidemmän aikavälin metsäsuunnitelman mukaisissa metsänhoitotoimissa. Tuusulan talousmetsien puuston kasvu on kiihtymässä ja pysyy korkealla tasolla seuraavat 20 vuotta. Puuston keski-ikä nousee ja puusto kehittyy varttuneemmaksi.
Tuusulan talousmetsien puulajivalikoima sisältää melko tasaisesti mäntyä, koivua ja kuusta, jotka ovat taloudellisen hyödyntämisen puulajit. Muiden lehtipuiden osuutta voi edesauttaa jättämällä niitä tietoisesti kaikissa metsänhoitotoimissa.
Hakkuilla ja metsänhoitotoimilla puusto pidetään elinvoimaisena ja kasvavana. Taimikoiden hoito ja ensiharvennukset ovat tärkeitä kasvun varmistajia, jotka samalla mahdollistavat tulevaisuuden puuston arvokasvun ja metsän tuotot. Taimikonhoitotyöt on kustannustehokkainta tehdä ajallaan, koska niiden hinta myöhästyessä vain kasvaa. Suunnitelman hakkuuehdotuksissa tasaikäisten metsin harvennushakkuut on suunniteltu normaaleiksi, metsänhoidon suositusten mukaisiksi. Puuston saavuttaessa uudistuskypsyyden on käsittelytoimiksi ehdotettu peitteisyyden säilyttäviä siemen- ja suojuspuuhakkuita sekä jatkuvan kasvatuksen pienaukko- ja poimintahakkuita. Näillä säilytetään maisemaa metsäisenä ja peitteisempänä kuin avohakkuin.
Etelä-Suomen ikääntyvillä kuusikoilla on suuri riski saada kirjanpainaja- tai muita hyönteistuhoja. Siksi mahdollisten hyönteistuhojen seurantaa ja silmälläpitoa on tehostettava puustojen vanhetessa etenkin kuusivaltaisissa metsissä.
Tuusulan talousmetsien metsäsuunnitelmassa on usealla kuviolla toimenpide-ehdotuksena kuusen luontaiseen uudistumiseen tähtäävä suojuspuuhakkuu. On mietittävä etukäteen ratkaisut, jos suojuspuuhakkuun yhteydessä havaitaan paljon juurikääpäsienen tarttumia kuusia, sillä luontainen uudistaminen johtaa nopeasti uuteen juurikääpätartuntaan. Tällöin on käytettävä rauduskoivua vaihtoehtoisena puulajina uudistamisessa.
Metsälakikohteita suunnittelualueella on kolme. Nämä ovat pienvesikohteita, puroja ja lampi. Myös muita luontoarvoja, esimerkiksi kallioita mainittu kuviokohtaisissa erityspiirteissä. Metsäsuunnitelma kuvaa toimenpide-ehdotusten rinnalla myös mm. maisemaa ja monimuotoisuusarvoja. Kuviokohtaisissa tiedoissa on kerrottu esimerkiksi kosteusolosuhteista ja kuviolla olevasta lahopuustosta.
Metsäsuunnitelma on lisätty digitaalisessa muodossa Tuusulan karttapalveluun (kartta.tuusula.fi), Viherpalveluiden aineistoihin nimellä Tuusulan talousmetsäsuunnitelma 2023-2033. Vuosittain tekniselle lautakunnalle ja kunnanhallitukselle tuodaan päätettäväksi vuosittaiset metsänhoidon toimenpiteet ja niistä muodostuvat puukaupat. Metsänhoidon toimenpiteille ja puukaupoille pyydetään viranomaislausunnot ympäristökeskukselta, maankäytöstä, kaavoituksesta, rakennusvalvonnasta sekä vapaa-aikapalveluista.