Perustelut
Etelä-Suomen aluehallintovirasto on pyytänyt Nurmijärven kunnan ympäristönsuojelu- ja terveydensuojeluviranomaisen lausuntoa Louhintahiekka Oy:n Nurmijärven Nukarin kiviainesalueen maa-aines ja ympäristölupahakemuksesta (yhteiskäsittely) sekä vesilain lupahakemuksesta. Vesilain sekä yhteiskäsittelyssä olevat maa-aines- ja ympäristölupahakemukset ovat nähtävillä samanaikaisesti 20.3-26.4.2024 Etelä-Suomen aluehallintoviraston verkkosivuilla. Lausuntopyynnön diaarit ovat ESAVI/19530/2021 ja ESAVI/37113/2023. Asiaa koskevat kuulutukset ja lupahakemukset löytyvät osoitteesta https://ylupa.avi.fi/
Keski-Uudenmaan ympäristölautakunta on antanut Nukarin kiviainesaluetta koskevat lausunnot yhteiskäsittelyssä olevista maa-aines- ja ympäristölupahakemuksista 14.6.2022 § 64 Etelä-Suomen aluehallintovirastolle (ESAVI) ja ympäristövaikutuksien arviointiselostuksesta 9.2.2021 § 13 Uudenmaan ELY-keskukselle. Ennen ympäristö- ja maa-aineslupien ratkaisua ESAVI on vaatinut toiminnanharjoittajaa hakemaan vesilain mukaista lupaa vesilain (587/2011) luvun 3 pykälän 2 kohdan 9 perusteella luvanvaraiselle hankkeelle. Luvanvaraisuus perustuu riskeihin hankealueen ympäristön kiinteistöjen talousvesikaivojen veden laadulle ja antoisuudelle. Aikaisemmat lausunnot ovat oheismateriaalina lautakunnassa ja ne huomioidaan vireillä olevia lupahakemuksia käsiteltäessä. Hakija on muuttanut ja täydentänyt hakemuksiaan vuoden 2022 vireilläolokuulutuksen jälkeen, jolloin lupakäsittelijä on katsonut tarpeelliseksi kuuluttaa myös yhteiskäsittelyssä olevat lupahakemukset uudelleen. Keskeisimmät lupahakemuksia koskevat muutokset koskevat ottamisalueiden rajausta, louhintasyvyyttä ja toiminta-aikoja. Lisäksi mm. alueen pohjavesiolosuhteita ja toiminnan vaikutuksia alueen pohjavesiolosuhteisiin ja vedenottoon on selvitetty tarkemmin.
Hanketta koskevat tiedot
1. Maa-aines- ja ympäristölupahakemukset (yhteiskäsittely)
Lupahakemuksia koskeva toiminta sijaitsee Nurmijärven kunnassa Raalan kylässä kiinteistöillä 543-412-1-356 ja 543-412-1-874. Liitteenä on hankealueen sijaintikartta.
Nukarin kiviainesalueelle on vireillä yhteiskäsittelyssä (YSL 47 a) maa-aineslain (555/1981) mukainen maa-aineslupahakemus ja ympäristönsuojelulain (713/2014) mukainen ympäristölupahakemus Etelä-Suomen aluehallintovirastossa (diaarinumero ESAVI/19530/2021). Hankkeesta on toteutettu ympäristövaikutusten arviointimenettely (YVA). Toimintakokonaisuus, jolle yhteiskäsittelylupaa haetaan vastaa arviointiselostuksessa esitettyä vaihtoehtoa VE1.1. Haettava lupa poikkeaa vaihtoehdosta VE1.1 siltä osin, että hankkeeseen ei sisällytetä asfaltin vastaanottoa tai murskausta ja käsiteltävän betonijätteen määrä on vähennetty 10 000 tonniin vuodessa. Hankkeeseen liittyen haetaan myös Uudenmaan ELY-keskukselta ympäristönsuojelulain 49 §:n mukaista lupaa erityisesti suojeltavan lajin (kirjojokikorento) esiintymispaikan muuttamiskiellosta poikkeamiseen. Yhteiskäsittelylupahakemus koskee alueella tehtävää kiviaineksen louhimista ja murskaamista, maa-ainesten kierrätystä, varastointia ja loppusijoitusta sekä puu, tiili- ja betonijätteen käsittelyä ja varastointia. Hankealue koostuu kahdesta ottamisalueesta, joita myöhemmin käytetään ylijäämämaiden loppusijoittamiseen sekä tuki- ja vesienkäsittelyalueista.
Maa-aineslupaa haetaan kalliokiviaineksen ottamiseen. Kiviaineksia otettaisiin kahdelta erilliseltä alueelta (ottamisaluealue A/Lumikallio ja ottamisalue alue B/Linnamäki)). Alueella A louhittavan alueen pinta-ala on 9,9 ha ja otettavan kiviaineksen määrä 917 000 k-m3. Alueella B louhinta-alueen pinta-ala on 4,3 ha ja alueelta otetaan yhteensä 340 000 k-m3 kiviaineksia. Kummallakin alueella alin louhintataso on +70 mpy (N2000). Louhinta aloitetaan alueelta A. Louhittavan kiviaineksen vuosittaiseksi määräksi arvioidaan enintään 200 000 k-m3. Vuosittainen murskattavan kiviaineksen määrä on enintään 530 000 tonnia. Louhintaa tehdään yhdellä osa-alueella kerrallaan. Toiminta aloitetaan alueen vesienkäsittelyjärjestelmän, varasto- ja toimintakentän sekä aluetta ympäröivän meluvallin rakentamisella. Tämän jälkeen kiviaineksen ottaminen alkaa Lumikallion alueelta, jonka jälkeen siirrytään Linnamäen alueelle ja kiviaineksen otto etenee ottamissuunnitelman mukaisesti. Louhinnan päätyttyä louhinta-alueita käytetään maankaatopaikkana. Maa-aineslain mukaista lupaa haetaan edelleen 20 vuodeksi.
Ympäristölupaa haetaan ottamistoimintaan liittyvälle kivenlouhinnalle ja -murskaukselle sekä muualta tuotavan ylijäämämaiden (pilaantumaton maa-aines, pilaantumaton jätteen sekainen maa-aines ja stabiloitu savi), betoni- ja tiilijätteen, puujätteen sekä risujen ja kantojen käsittelylle. Loppusijoitettavan maa-aineksen määrä on kokonaisuudessaan 1 894 000 m3 (alue A 1 308 000 m3 ja alue B 586 000 m3). Täyttötoiminnan päätyttyä täyttöalueet muotoillaan ympäröiviin maastomuotoihin sulautuviksi ja metsitetään. Alueella A täyttömäen lopullinen lakikorkeus on +89 mpy (N2000) ja alueella B +90 mpy (N2000).
Betoni- ja tiilijätettä on tarkoitus murskata ja murske toimittaa hyödynnettäväksi. Puujäte, risut ja kannot haketettaisiin ja toimitettaisiin energiana hyödynnettäväksi. Betoni- ja tiilijätettä otetaan vastaan enintään 18 000 tonnia ja käsitellään enintään 30 000 tonnia vuodessa. Kantoja ja risuja otetaan vastaan ja käsitellään enintään 3 000 tonnia vuodessa, ja samoin puujätettä enintään 3 000 tonnia vuodessa. Betoni- ja tiilijätettä, puujätettä sekä kantoja ja risuja käsitellään ottamisalueen väliin rakennettavalla murskepintaisella kentällä. Maankaatopaikalle sijoittamisen lisäksi muualta tuotuja ylijäämämaita on tarkoitus käyttää toiminta-alueen rakenteissa sekä käsitellä seulomalla, murskaamalla ja sekoittamalla sekä toimittaa sen jälkeen muualle hyödynnettäväksi. Ylijäämämaita otetaan vastaan enintään 320 000 tonnia (200 000 m3) vuodessa. Maa-ainesten loppusijoitus alkaa mahdollisimman pian ottamisalueille vapautuvaan tilaan. Ympäristönsuojelulain mukaista lupaa maankaatopaikkatoiminnalle ja muulle jätteenkäsittelytoiminnalle haetaan toistaiseksi voimassa olevana.
Toiminta-ajoiksi on esitetty seuraavaa: kallion poraus ma–pe klo 7–21, louheen rikotus ma–pe klo 8–18, louheen ja betonin murskaus, puuaineksen haketus sekä maa-ainesten seulonta ma–pe klo 7–22, kuljetusliikenne ja kuormien lastaus ma–pe klo 6–22. Haketusta, seulontaa ja murskausta valmistelevia töitä on esitetty voitavan tehdä myös klo 6.30–7.00. Louhintaa, murskausta ja rikotusta tehtäisiin 1.9.–30.4. välisenä aikana. Alueelle liikennöidään pohjoisesta Raalantieltä (yhdystie 1321) hanketta varten rakennettavaa tieyhteyttä pitkin. Liikennemääräksi on arvioitu keskimäärin 60 raskaan ajoneuvon käyntiä työpäivässä.
Toiminnasta aiheutuu melua, pölyä ja tärinää sekä vaikutuksia pinta- ja pohjaveteen. Melua, pölyä ja tärinää on esitetty tarkkailtavan mittauksin. Pohjavettä tarkkaillaan viidestä (5) pohjavesiputkesta tai -kaivosta. Lisäksi vedentarkkailua tehdään neljästä lähimmästä talousvesikaivosta ja pintavesitarkkailua kahdesta tarkkailupisteestä.
Alueella muodostuvat hulevedet kootaan yhteen, käsitellään ja johdetaan Männistönojaan. Hulevedet sisältävät erityisesti kiintoainesta, orgaanista ainesta ja räjähdysaineista liukenevaa typpeä. Betonijätteen käsittely voi nostaa lisäksi huleveden pH-arvoa ja sulfaattipitoisuutta. Hulevedet on esitetty käsiteltävän kolmiosaisessa vesienkäsittelyjärjestelmässä (viivytysallas, biosuodatusalue ja kosteikko).
2. Vesilain mukainen lupahakemus
Toiminnalle haetaan erikseen vesilain (587/2011) luvun 3 pykälän 2 kohdan 9 perusteella lupaa johtuen hankkeen mahdollisista pohjavesivaikutuksista. Toiminta alentaa pohjaveden tasoa toiminta-alueella ja sen välittömässä läheisyydessä. Hakemuksessa esitetään hankkeen pohjavesivaikutusten arvioinnin ja vesilain mukaisen lupaharkinnan kannalta oleelliset ympäristöolosuhteet, hanketoiminnot ja niiden vaikutukset. Toiminnan seurauksena maaperän koostumus myös muuttuu hankealueella. Hankealueella maaperä on savea, kalliopaljastumaa ja moreenia. Louhosalueiden kallioperän laatua on tutkittu laajasta ja kallioperä on osoittautunut tutkimuksissa tiiviiksi, joten kalliosta louhokseen suotautuvan pohjaveden määrä on vähäinen. Vaikka alueella pohjavettä joudutaan alentamaan, louhinnalla ei katsota olevan vaikutusta alueen pohjaveden laatuun. Lisäksi maankaatopaikka- ja täyttötoiminnan aiheuttamat pohjavesivaikutukset ovat vähäisiä.
YVA- selostuksen mukaan Männistönoja ja Linnanoja voidaan luokitella puroiksi. Tehdyn virtavesi-inventoinnin perusteella niissä ei ole todettu erityisiä luontoarvoja. Männistönojassa että Linnanojassa esiintyy luontaisesti lisääntyvää taimenta. Taimen voi nousta erilaisten nousuesteiden vuoksi Männistönojassa korkeintaan salaojaputken alkuun asti, eli noin 840 metrin päähän hankealueesta. Männistönojan ja Linnanojan pohjaeläinlajisto on tavanomaista, eikä uhanalaisia tai suojeltuja lajeja kuten vuollejokisimpukkaa ole havaittu.
Hankealue ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella. Pohjavesiolosuhteita ja vaikutuksia pohjaveteen ja sen käyttöön selvitettiin kaivokartoituksin ja vesimenokkikokein. Hankealueelle tai sen läheisyyteen tehtiin 8 tutkimusreikää Lumikallion alueelle ja 4 Linnamäen alueelle. Lisäksi 3 reikää tehtiin Päijännetunnelin ja Lumimäen väliselle kallioalueelle. Vesimenekkimittauksia tehtiin 8 reiässä ja kuvauksia 7 reiässä Lumikallion alueella sekä mittauksia 3 reiässä ja kuvauksia 3 reiässä Linnakallion alueella. Lisäksi Lumikallion ja Päijännetunnelin välisellä alueella tehtiin kolmesta tutkimusreiästä vesimenekkikokeet ja OBI-kuvaukset.
Selvitysten perusteella Lumikallion ja Linnamäen välissä on pohjoiseteläsuuntainen kallion rikkonaisuusvyöhyke. Lisäksi Lumikallion itäpuolella on mahdollisesti ruhje. Maatutkaluotauksessa ei ole havaittu muita selkeitä rikkonaisuusvyöhykkeitä, vain yksittäisiä rakoja. Pohjaveden suotautumisen vuoksi louhinta-aluetta on pienennetty Lumikallion itäosassa, jossa pohjaveden suotautuminen on runsaampaa. Muutoin Lumikallion ja Linnamäen louhinta-alueilla pohjaveden suotautuminen on vähäistä. Kiviaineksen ottaminen tasolle + 70 ja salaojakerroksen rakentaminen laskee pohjaveden tasolle + 70. Alueella tehtyjen pohjavesihavaintojen perusteella pohjaveden alentamistarve on tämän perusteella Lumikallion alueella 0–10 m. Linnamäen osalta louhinta-alueen alentamistarve on noin 0–13 m. Hankkeen seurauksena pohjaveden pinta asettuu ottamisalueilla pysyvästi ottamisalueiden pohjan tasolle + 70, myös alueiden täyttämisen jälkeen. Louhosten pohjalle rakennettavat salaojakerrokset ohjaavat täyttökerroksessa muodostuvan veden alueen ojastoon ja sen kautta hankealueen vesienkäsittelyjärjestelmään.
Toiminnasta tulevat pintavedet johdetaan 3-osaisen vedenkäsittelyjärjestelmän jälkeen Männistönojaan. Toiminnan suurimmat vaikutukset kohdistuvat Männistönojan alkuosaan, joka on kaivettu ja perattu noin 300 metrin pituinen oja. Alkuosa ojaa kulkee voimakkaasti ojitetussa metsässä, jossa ei ole havaittu lähteitä. Alkuosan jälkeen Männistönoja kulkee kaivettuna pelto-ojana ja paikoittain putkitettuna 1,1 kilometriä, ennen luonnollisen virtausuoman alkua. Männistönojaan pintavaluntana päätyvän veden määrä ja Männistönojan valuma-alue kasvavat noin 1,8 prosenttia toiminnan seurauksena. Toiminta ei kasvata merkittävästi maatalouden Männistönojaan aiheuttamaa typpikuormitusta ja betonin käsittelystä aiheutuvaa veden pH:n nousua toiminnanharjoittaja on varautunut tarvittaessa laskemaan hulevesien pH-pitoisuutta tasausaltaassa. Hakemuksissa esitetty puhdistusmenetelmä poistaa tehokkaasti toiminnasta tulevaa kiintoainetta. Hankkeella ei katsota olevan merkittäviä vaikutuksia Männistönojaan suotautuvan pohjaveden määrään.
Linnamäen pohjoispuolella virtaavan Linnanojan valuma-alueen koko pienentyy noin 9,2 ha ja pintavalunta pienenee noin 3,8 prosenttia. Linnanojan uomasta ei ole otettu maaperänäytteitä vedenläpäisevyysmäärityksiä varten. Laskennallisesti louhinnan pohjavesivaikutus on alivalumakautena keskimäärin 0,5 prosenttia virtaamaan. Louhinta- ja jätteiden käsittelytoiminnasta muodostuvia pinta- tai pohjavesiä ei johdeta Linnanojaan. Siten toiminnalla ei ole vaikutuksia Linnanojan veden laatuun muilta osin kuin vähäisen pohjavesien määrän vähenemisenä virtaamassa.
Toiminnan vaikutukset lähialueen kaivoihin ja Päijännetunneliin sekä ympäristön rakennuksiin
Louhinnan tai maankaatopaikka- ja täyttötoimintojen ei ole arvioitu muuttavan merkittävästi alueen pohjavesiolosuhteita, eikä toiminnoilla ole arvioitu olevan vaikutusta talousvesikaivojen antoisuuteen tai veden laatuun. Lähimmät kaivot sijaitsevat 345 ja 395 metrin etäisyydellä Lumikallion louhinta-alueen (ottoalue A) itäpuolella. Kaivojen ja louhinta-alueen välissä on mahdollisesti pohjois-eteläsuuntainen kallion heikkousvyöhyke. Laskennalliset vaikutusvyöhykkeet ulottuvat Lumikallion ympäristössä korkeintaan 52 metrin päähän louhinta-alueesta, joten louhinnan vaikutukset eivät ulotu lähimpiin porakaivoihin, niiden veden antoisuuteen tai laatuun.
Linnamäen louhinta-alueesta (ottoalue B) lähimmät porakaivot ovat 319 metriä etelään ja 346 metriä länteen. Lähimmät rengaskaivot sijaitsevat 261 ja 349 metriä louhinta-alueesta länteen. Linnamäen lounaispuolella virtaa Linnanoja, jonka uoma virtaa louhinnan alimman tason korkeudella, ja katkaisee maa-pohjavesiyhteyden louhittavan kallion ja lähimmän (232 m) kaivon välillä. Louhinta-aluetta lähin energiakaivo sijaitsee alueesta 307 metriä etelään. Lähin talousvesikaivo sijaitsee n. 60 metrin päässä vesienkäsittelyalueelle varatusta toiminta-alueesta. Kalliopohjaveden alenemisvyöhyke ulottuu Linnamäen louhinta-alueelta enimmillään 22 metrin päähän louhinta-alueesta, joten louhinnalla ei voi olla vaikutuksia ympäristön energia- tai talousvesikaivoihin. Päijännetunneli sijaitsee yli 900 metrin päästä louhinta-alueen rajasta, joten louhinnan pohjavesivaikutukset eivät voi ulottua Päijännetunneliin.
Pohjavesiä ja talousvesikaivoja esitetään tarkkailtavaksi siten, että mahdolliset toiminnasta aiheutuvat vaikutukset voidaan todeta jo ennen talousvesikaivoissa havaittavia muutoksia. Mikäli lähikiinteistöjen kaivoissa havaitaan muutoksia, on hakija ensisijaisesti varautunut syventämään kaivoja tai tekemään uuden kaivon vanhan tilalle. Mikäli kaivojen veden laatua ja antoisuutta ei voida korjata on hakija valmis liittämään kiinteistöt vesijohtoverkostoon.
Tapio Strandberg oy:n lausunnossa ”Nukarin kiviainesalueen pinta- ja pohjavesivaikutuksista” on todettu, että moreenialueilla pohjaveden pinnankorkeuden lasku ei voi aiheuttaa rakennuksia vaurioittavia konsolidaatiopainumia. Lähin pehmeikölle sijoitettu rakennus sijaitsee noin 390 m etäisyydellä Linnamäen louhinta-alueesta länteen. Rakennuksien kohdalla maan pinnan taso on louhintatason alapuolella eli hieman yli 58 mpy. Siten louhinnan ulottaminen tasoon + 70 ja pohjaveden tason laskeminen tasolle + 70 ei aiheuta konsolidaatiopainumia tälle alueelle.
Ehdotus
Esittelijä
-
Marjo Alho, ympäristövalvontapäällikkö, marjo.alho@tuusula.fi
Keski-Uudenmaan ympäristölautakunta päättää
- antaa Louhintahiekka Oy:n yhteiskäsittelyssä olevista maa-aineslupa- ja ympäristölupahakemuksista sekä vesilain mukaisesta lupahakemuksesta Etelä-Suomen aluehallintovirastolle seuraavan lausunnon:
Keski-Uudenmaan ympäristölautakunnan lausunto
Alkuperäisiin lupahakemuksiin verrattuna haettava ottomäärä vähenee lähes 2 miljoonaa kiintokuutiota (n. 3,25 miljoonasta kiintokuutiosta n. 1,25 miljoonaan kiintokuutioon), kun kaivualueet pienenevät ja alin ottotaso nousee +70m mpy (N 2000). Tämä pienentää mahdollisia kalliokiven ottamisen aikaisia vaikutuksia huomattavasti. Pohjaveden pysyvä aleneminen ottamistoiminnan seurauksena sekä erilaiset maankaatopaikka- ja kierrätystoiminnot aiheuttavat merkittäviä ympäristövaikutuksia naapureiden ollessa lähellä toiminta-aluetta. Keski-uudenmaan ympäristölautakunta pyytää huomioiman aikaiset antamansa lausunnot 14.6.2022 § 64 Etelä-Suomen aluehallintovirastolle (ESAVI) ja 9.2.2021 § 13 Uudenmaan ELY-keskukselle. Lisäksi lautakunta toteaa, että hakemuksissa on edelleen puutteita ja ristiriitaisuuksia alueelle vastaanotettavan betonin määrässä, melumallinnuksessa ja vesien käsittelyssä.
Pohjaveden pinnan pysyvä aleneminen ottamisalueen ympäristössä voi vaikuttaa ympäristön kaivoihin ja niiden veden antoisuuteen tai laatuun. Siten vesitarkkailu tulee tehdä asiantuntijan laatiman suunnitelman mukaisesti. Mikäli ottamis- ja jätteiden käsittelytoiminnasta aiheutuu ympäristön kiinteistöjen talousvesikaivoille tai vedenhankintaan ongelmia, on toiminnan harjoittajan ryhdyttävä suunnitelmassa esitettyihin toimiin viipymättä.
Pohjavesinäytteenottoa on tarkoitus tehdä kaksi kertaa vuodessa. Pohjavesiputkista on tarkoitus analysoida vain raskasmetallit, pH ja sähkönjohtavuus. Analyyseihin olisi hyvä lisätä myös happipitoisuus, nitraatti ja ammonium. Kiviainesten ottamisalueella käytettävistä räjähdysaineista liukenee ympäristöön typpiyhdisteitä.
Yhteiskäsittelylupahakemuksessa tulee selkeästi esittää betonin ja tiilen yhteiskäsittelyn lisäksi eri jätejakeiden yksittäismäärät, koska betonin käsittely maankaatopaikalla nostaa pintaveden pH:ta merkittävästi. Maa-ainesten ottoalueiden ja maankaatopaikkojen valvonnassa on havaittu, että betonin käsittely lisää veden pH-arvoa reilusti yli 10. Hulevesien pH:n lasku on hidasta ilman vedenkäsittelyä lähtevästä vedestä. Laskeutusallas ei riittävästi muuta veden pH:ta pitkälläkään viipymällä. Toiminta-alueelta lähtevän veden laatua tulee pystyä tarkkailemaan ennen sen käsittelyä puhdistustehon toteamiseksi.
Vaikka louhintaa tehdään osa-alueilla A ja B eri aikaan, niin kaatopaikkatoimintaa tehdään yhtä aikaa kallion irrottamisen kanssa. Melumallinnuksen mukaan murskaustoiminta on suurin yksittäinen melulähde. Mikäli kaatopaikka-alueella ja louhinta-alueella on yhtäaikaisesti murskausta, tulee niiden yhteinen melutaso ja maksimimelutasot lisätä mallinnuksiin.
Alueen vesienkäsittelyjärjestelmän hoito- ja huoltotoimet sekä niiden aikataulu on syytä kirjata suunnitelmaan. Kosteikon osalta jäävät epäselviksi eri alueiden tarkemmat syvyydet sekä pohjan laatu. Jotta kosteikko toimisi hyvin, on tärkeää, että sinne muodostuu riittävä kasvillisuus. Kasvittuminen tulisi valmistaa esim. tukikylvöillä ennen vedenpinnan nostoa.