Perustelut
Arviointikertomus vuodelta 2017
Tarkastuslautakunta toteaa vuoden 2017 arviointikertomuksessaan seuraavat suositukset.
Sosiaalipalvelut
Tarkastuslautakunta suosittaa panostamaan tukiperheiden ja tukihenkilöiden saamiseen sosiaalihuollon asiakkuudessa oleville lapsille.
Kunnan Laura-rekrytointijärjestelmässä on jatkuva hakuilmoitus tukihenkilöistä sekä ennaltaehkäisevään työhön että lastensuojeluun. Tukiperheiden rekrytoinnista ja välityksestä vastaa Perhehoitoyksikkö Pihlaja. Talousarviossa 2018 sosiaalipalveluihin saatiin ammatillinen tukihenkilö ja resurssi kohdennetaan erityistä tukea tarvitseville lapsille ja nuorille. Perheille on tarjolla myös kevyempää tukea, kun Mannerheimin Lastensuojeluliiton (MLL) perhekummitoiminta käynnistyi Tuusulassa keväällä kummien koulutuksella. Tätä matalan kynnyksen tukea saa ilman sosiaalihuollon asiakkuutta.
Tarkastuslautakunta pitää positiivisena asiana sitä, että Tuusulassa on rohkeasti valtuustokauden aikana jatkettu ennaltaehkäiseviin palveluihin panostamista lastensuojelussa jalkautuvalla ja ennaltaehkäisevällä työotteella. Lapsiperheille kohdennettua kotiapua on syytä jatkaa matalan kynnyksen periaatteella jatkossakin.
Lapsiperheiden kotipalveluun on panostettu viime vuosina. Vuosina 2017 ja 2018 perustettiin lapsiperheiden kotipalveluun perhetyöntekijän vakanssi. Lapsiperheiden kotipalvelua voi saada ostopalvelun lisäksi kunnan omana toimintana sekä palvelusetelillä. Kotipalvelu tulee olemaan yksi tulevan perhekeskustoimintamallin matalan kynnyksen palveluista.
Tarkastuslautakunta pyytää kiinnittämään huomiota lapsiperheiden näkyvämpään tiedottamiseen matalan kynnyksen avun tarpeesta ja sen saavutettavuudesta.
Lapsiperheiden matalan kynnyksen palveluista tiedotetaan kunnan www-sivuilla ja kaikissa lapsiperheiden palvelupisteissä esimerkiksi neuvolat, varhaiskasvatus, koulu. Keski-Uudenmaan sotessa panostetaan yhteiseen kattavaan tiedottamiseen, kun palveluja yhdenmukaistetaan.
Ennaltaehkäisevää työskentelyä on syytä jatkaa yli toimialarajojen.
Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen jää kuntien tehtäväksi sote-uudistuksessa ja toimintojen rakentaminen yhteistyössä eri toimialojen kanssa varmistaa parhaan lopputuloksen. Keski-Uudenmaan sote-kuntayhtymän valmisteluissa kiinnitetään huomioita kuntiin jäävien palvelujen ja kuntayhtymän tuottamien sote-palvelujen yhteensovittamiseen.
Tarkastuslautakunta suosittelee, että lastensuojelussa tilastoidaan, kuinka moni lastensuojeluilmoitus on johtanut toimenpiteisiin ja/tai lastensuojelun asiakkuuteen.
Sosiaalipalveluissa tilastoidaan uudet alkavat lastensuojeluasiakkuudet. Nykyisestä asiakastietojärjestelmästä ei saada erikseen tilastotietoa, kuinka moni lastensuojeluilmoitus johti lastensuojeluasiakkuuden alkamiseen. Tämä edellyttää jokaisen yksittäisen ilmoituksen läpikäymistä ja vertailua asiakkuudessa oleviin. Kunnat raportoivat Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselle (THL) lastensuojelun valtakunnallisia vertailulukuja, jonka pohjalta asiakastietojärjestelmien tilastointia kehitetään.
Kaikkien osapuolten tietoutta lastensuojeluprosessista tulee pyrkiä aktiivisesti lisäämään, jotta suurin osa yhteydenotoista ei enää ilmene lastensuojeluilmoituksen muodossa.
Lasten ja perheiden kanssa työskenteleville järjestetään tarpeen mukaan koulutusta sosiaalihuoltolaista ja lastensuojelulaista. Sosiaalihuoltolaki antaa mahdollisuuden tehdä yhteydenoton sosiaalihuoltoon. Selvityksen yhteydessä voidaan selvittää lastensuojelun tarvetta, mikäli se nähdään tarpeelliseksi. Viranomaiskonsultaatiot ovat arkipäivää ja hyvin tiedossa lapsiperheiden palvelujen työntekijöillä. Tietoisuus velvollisuudesta ottaa yhteyttä sosiaalihuollon tai lastensuojelun työntekijöihin, kun huolta ilmenee, on selvästi viime vuosina lisääntynyt. Näin voidaan päästä työskentelemään perheen kanssa varhaisemmassa vaiheessa ja tarjota tukea ajoissa.
Kelan tiukentuneet perustoimeentulotuen myöntämisen kriteerit ja käsittelyn ruuhkautuminen alkuvuonna lisäsivät akuutin sosiaalityön sekä harkinnanvaraisen toimeentulotuen myöntämisen tarvetta. Harkinnanvaraista toimeentulotukea haettiin erityisesti vuokrarästeihin. Kunta on joutunut reagoimaan kiireellisesti, jotta ihmisten ja erityisesti perheiden viimesijainen turva toteutuu. Tarkastuslautakunta suosittaa, että muutos tapahtumaympäristössä sekä asiakasmäärien kasvu huomioidaan akuutin sosiaalityön resursoinnissa sekä henkilökuntamitoituksissa.
Aikuissosiaalityössä painopiste on palvelutarpeen arviointien tehokkaassa toteutuksessa sekä palvelusuunnitelmissa. Toimeentulotukityö on vähentynyt perustoimeentulotuen siirryttyä Kelalle 1.1.2017. Keski-Uudenmaan sote-kuntayhtymä vastaa 1.1.2019 alkaen henkilöstöresursseista ja arvioi niiden riittävyyttä ja kohdentamista.
Tarkastuslautakunta näkee tulevaisuuden kehittämiskohteena sen, että kuntayhteistyönä (KU-Sote) siirrytään ns. walk-in tyyppiseen toimintaan johon asiakas voi ongelma-päihteidenkäyttö tilanteessa hakeutua vuoronumerolla päivystyksellisesti päihdehoitajan arvioon.
Matala- toimintamallin käyttöönottoa valmistellaan Keski-Uudenmaan sote- kuntayhtymässä. Mallissa osa palveluajasta varataan walk-in tyyppiseen toimintaan. Palvelua voi tulevaisuudessa saada koko kuntayhtymän alueelta. Laajempi palvelujen saatavuus voidaan toteuttaa toimipisteiden erilaisilla aukioloajoilla.
Suositeltavaa olisi myös, että joinakin päivinä viikossa vastaanotolle voisi jalkautua aikuissosiaalityön sosiaalityöntekijä.
Matala- mallissa asiakkaalla on mahdollisuus saada samalla käynnillä sekä päihde- ja mielenterveyspalvelua että tarpeen mukaan aikuissosiaalityön palvelua. Tuusulassa käytännössä tätä toteutetaan sovituilla puhelinkonsultaatioilla terveys- ja sosiaalipalvelujen kesken.
Tarkastuslautakunta pitää ensiarvoisen tärkeänä luoda selkeä toimintamalli, jolloin asiakkaan ei tarvitse itse selvittää mihin hänen tulee hakeutua ja tieto olisi selkeästi saatavilla mm. kunnan internet sivustolla.
Matala -toimintamallin lähtökohtana on, että asiakas tulee aina oikeaan paikkaan ja oikean palvelun piiriin. Työntekijän tehtävänä on konsultoida tai kutsua paikalle muut tarvittavat asiantuntijat. Asiakkaan ”lähettämisestä” toiseen palveluun luovutaan.
Laitospaikkojen väheneminen mielenterveystyössä on yhteiskunnassamme nouseva trendi. Tarkastuslautakunta kehottaa jatkamaan tiivistä yhteistyötä erikoissairaanhoidon kanssa myös ennakoivasti. Myös koulutus- ja konsultaatiopalveluita psykiatrian suuntaan (mm. puhelin- ja paperikonsultaatiot) kannattaa käyttää tehostetusti jolloin esiintyviin ongelmiin voidaan puuttua nopeasti.
Laitoshoidon vähentämiseksi palvelujen painopistettä siirretään suunnitelmallisesti avopalveluihin ja kotona asumisen tukemiseen. Talousarviossa 2018 sosiaalipalveluihin saatiin yhden lähihoitajan lisäresurssi kotikuntoutukseen. Erikoissairaanhoito on tiiviisti mukana Keski-Uudenmaan kuntien kanssa päihde-mielenterveyspalvelujen palvelupolkujen kehittämisessä. Päällekkäiset palvelut puretaan ja näin vapautuvilla resursseilla saadaan laajempi palvelujen kattavuus. Työparityöskentelyä peruspalvelujen ja erikoissairaanhoidon kesken lisätään, myös konsultaatiot ovat käytössä.
Kunnan toimialojen yhteiset toimenpiteet pitkäaikaistyöttömien aktivoinnissa yhdessä parantuneen työllisyyskehityksen kanssa heijastuivat positiivisena loppuvuodesta myös kunnan työmarkkinatukikustannuksiin. Tarkastuslautakunta pitää hyvänä, että kunta tukee työttömien työllistymistä mahdollisimman tehokkaasti.
Työllisyyden edistämiseksi, yhteistyötä jatketaan kunnan Elinkeinopalvelujen kanssa. Sosiaalipalvelujen vastuulla olevaa Kuntouttavaa työtoimintaa järjestetään työtoimintakeskuksella, ostopalveluna sekä yhteistyössä kunnan eri toimialojen työyksiköissä, esimerkiksi päiväkodit, koulut, tilakeskus.
Pakolaisilla voi olla erilaisia terveyteen tai mielenterveyteen liittyviä tai sosiaalisia tarpeita, joihin tulisi varautua myös budjeteissa sekä palvelurakenteessa.
Keski-Uudenmaan sote-kuntayhtymä linjaa jatkossa pakolaisten kotouttamiseen liittyvien erityisen tuen palvelujen järjestämisen. Pakolaisten vastaanotosta (määristä ja aikatauluista) päättää edelleen kunta, mutta kotouttamiseen liittyvät sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut ovat kuntayhtymän palveluja. Näiden palvelujen keskittäminen kuntayhtymässä vahvistaa osaamista ja lisää palvelujen saatavuutta. Erityisen suurista sosiaali- ja terveydenhuollon kustannuksista kunta voi saada hakemuksesta korvauksen valtiolta, mikä mahdollistaa lisäresurssien hankkimisen esimerkiksi ostopalvelujen käytön erityisosaamista vaativissa palveluissa.
Nuorisoaseman asiakasmäärää tulee jatkossakin seurata tiiviisti. Kasvavan tarpeen vuoksi asemalle on saatu täyttölupa määräaikaiselle sairaanhoitajalle. Tarkastuslautakunta pitää myönteisenä sitä, että suunnitelmissa on selkeyttää työntekijöiden toimenkuvia ja että aseman käytössä on yhtenä päivänä viikossa päihdepsykiatri.
Nuorisoaseman rooli keskeisenä nuorten matalan kynnyksen päihde- mielenterveyspalvelujen tarjoajana on tiedostettu myös Keski-Uudenmaan sote-kuntayhtymässä. Asiakasmääriä ja palvelutarvetta seurataan jatkuvasti.
Nuorisopsykiatrian alueellisten siirtojen seurannaisvaikutuksien hallinnan mahdollisuudet yhden kunnan näkökulmasta ovat rajalliset, siksi asiaan on paneuduttava yhteistyössä lähikuntien kanssa. Tarkastuslautakunta suosittaa kuntien välisen yhteistyön käynnistämistä ja lisäämistä nuorisopsykiatrian muutoksessa.
Tilanne on tiedostettu Keski-Uudenmaan kunnissa. Keväällä 2018 järjestettiin HYKS nuorisopsykiatrian kutsumana tapaaminen matalan kynnyksen nuorisopsykiatrian hoidosta vastaavien esimiesten kanssa. Yhteistä neuvottelua jatketaan syksyllä.
Kalliomaan sairaalakoulun osalta tarkastuslautakunta näkee toivottavana sairaalakoulun toiminnan säilymisen lasten mielenterveyspalveluiden turvaamiseksi. Tuusulassa on asiaan hyvät mahdollisuudet vaikuttaa sillä Tuusulan kasvatus- ja sivistystoimi johtaa valmistelua.
Tuusulan kasvatus- ja sivistystoimen johdolla valmistellaan erityisopetuksen ja erityistason oppilashuollon palvelujen rakenteita Keski-Uudenmaan soten alueella.
Vanhus- ja vammaispalvelut
Tarkastuslautakunta pitää tärkeänä sen lisäksi että nykyisten omaishoitajien tukemisesta ja jaksamisesta pidetään huolta ja myös vailla virallista omaishoitajan "statusta" olevia ohjataan entistä tiiviimmin avun ja ohjauksen piiriin. Useat omaishoitajat ja -hoidettavat ovat tässä palvelussa jo niin huonokuntoisia, että hakeutumista seuraavaan palvelumuotoon, ympärivuorokautiseen palveluasumiseen, tapahtuu. Vuonna 2017 palvelusta poistui enemmän asiakkaita kuin uusia tuli.
Yhteistyössä järjestöjen kanssa järjestetään omaishoitajille virkistystilaisuuksia, tietoa ja ohjausta sekä mahdollisuuksia vertaistukeen. Keski-Uudenmaan sote-kuntayhtymän kanssa on aloitettu yhteinen suunnittelu tuen järjestämiseksi ei-sopimuksenmukaisille omaishoitajille.
Säännöllisen kotihoidon asiakkuuksia on tarkistettu jatkuvasti. Uudet asiakkuudet eivät enää ala suoraan säännöllisinä, vaan ne aloitetaan arviointijaksolla, jonka kuluessa pyritään löytämään oikea palvelu ja sen intensiteetti sekä välttämään turhan raskaita palveluja. Tarkistusten yhteydessä on löytynyt myös joitakin ns. turhaan ”päälle jääneitä” palveluja. Tarkastuslautakunta pitää uutta käytäntöä hyvänä.
Kotihoidossa on nimetty kaksi sairaanhoitajaa asiakasvastaaviksi, joiden pääasiallisena tehtävänä on tehdä palvelutarpeenarviointeja uusille asiakkaille yhteistyössä vanhuspalvelujen sosiaaliohjaajien kanssa ja vastata olemassa olevien asiakkuuksien palvelusuunnitelmien päivitysten tekemisestä. Sekä asiakkuuksien hallinta että asiakastyön tekemisen järjestäminen edellyttää asiakkaiden ajantasaisia palvelusuunnitelmia.
Tarkastuslautakunta näkee kotihoidon asiakasreittien rationalisoinnin malliin sisältyvän myös riskejä mm. henkilökunnan jaksamiseen liittyen. Kotihoidon työn vaativuus ja kiireisyys näkyy valtakunnallisestikin monin tavoin. On tärkeää, että työtä pystytään tauottamaan sosiaalitiloissa.
Käyttöön otettu kotihoidon asiakasreittien rationalisointi ei tarkoita työntekijän näkökulmasta tahdin kiihtymistä, vaan turhan ajamisen välttämistä, kun asiakkaiden sijainnit reitillä määrittyvät loogisemmin ja suhteutuvat logistisesti oikein myös henkilökunnan taukojen kohdalla (ts. tauko alkaa taukopaikan lähellä olevan asiakkaan luota ja sen jälkeinen asiakas on myös lähellä).
Tarkastuslautakunta kehottaa vanhus- ja vammaispalveluita seuraamaan tiiviisti yöpartion kysyntää. Tällä hetkellä palvelua ostetaan muutamille henkilöille yksityiseltä palveluntuottajalta, mutta tilanne elää ja muutokseen pitää pystyä reagoimaan.
Tuusula on tehnyt Järvenpään kanssa yhteistyösopimuksen yöaikaisen kotihoidon työn tuottamisesta. Sopimus on laadittu siten, että se joustaa tarpeen mukaisesti.
Kunnalla ei ole poliittista linjausta siihen mikä osuus vanhusten tehostetun palveluasumisen pitkäaikaishoitopaikoista tuotetaan itse ja mikä ostetaan. Tarkastuslautakunta suosittelee, että linjaukset luodaan. Ikäihmisten osuus kuntalaisten keskuudessa on jatkuvasti nouseva.
Keski-Uudenmaan sote -kuntayhtymä linjaa palvelujen järjestäjänä ja 1.1.2019 alkaen myös tuottajana, mitä palveluja ostetaan ja mitä tuotetaan itse.
Tuusulan kunta on sitoutunut Rykmentinpuistoon rakentuvan elinkaariasumisen mallia tarjoavan Hyvinvointipalvelukeskuksen (HYPA) toiminnan käynnistymiseen. Osana tätä kunta on sitoutunut Hypaan sijoittuvan yksityisen vanhusten tehostetun palveluasumisen hoitopaikkojen ostamiseen. Kunta ostaa sopimuksen mukaan toimintayksikön käynnistyessä (arvio 2020-2022) aluksi 15 hoitopaikkaa ja toimintayksikkö on sopimuksen mukaan ensisijainen ostopalvelupaikka siihen saakka, kunnes 35 paikkaa on täytetty.
Tällä hetkellä voimassa on hankintasopimus Kuntahankintojen kilpailuttamien palveluntuottajien kanssa, jossa on meneillään 31.12.2021 päättyvä optiokausi. Jatkossa on selvitettävä, millaisia palvelupaikkoja Hypaan tulisi rakentaa. Vanhus- ja vammaispalvelujen näkökulmasta on tärkeää huomioida ikäihmisten tarpeet esimerkiksi asuntojen esteettömyydessä sekä erityisesti lisääntyvän asiakasryhmän, muistisairaiden, tarpeet.
Tehostetun palveluasumisen lisätarvetta pyritään hillitsemään kehittämällä palvelujärjestelmää niin, että ympärivuorokautisen hoidon paikkatarve lisääntyisi mahdollisimman vähän. Tässä kehittämistyössä keskeisessä asemassa ovat mm. kaiken tyyppinen kotona asumista tukevien palvelujen kehittäminen, omaiset ja perhehoito. Näiden lisäksi tarkastuslautakunta suosittelee, että ikäihmisten ryhmäasumisen mahdollistamista kunnassa edistetään tavallisissa kunnan vuokra-asunnoissa.
Kotona asumisen palvelujen kehittäminen on keskiössä Keski-Uudenmaan sote –kuntayhtymässä. Tavallisiin asuntoihin sijoittuvat vanhukset ovat pääsääntöisesti niin hyväkuntoisia, ettei ryhmäasuminen sinällään tuo hyötyä kuin ainoastaan asiakkaille, joilla pääasiallinen tarve on saada seuraa ja voinnin vaihdellessa kevyttä tukea arkipäivään.Toimiakseen ryhmäasuminen edellyttää, että henkilöt voivat itse valita yhteisön, jossa haluavat asua. Tavallisen vuokra-asunnon voivat kuntalaiset vuokrata yhteissopimuksella. Kunnan on vaikeampi edellyttää ryhmäasumista, ellei ole kyse palveluasumisesta.
Tarkastuslautakunta suosittelee, että pilotissa ollut omatoimivalmennuksen työmuoto vakinaistetaan pysyväksi malliksi kunnassa / kuntayhtymässä laitoshoidon tarpeen myöhäistämiseksi ja näin kustannussäästöjen muodostumiseksi.
Omatoimivalmennus on hyväksytty valinnanvapauskokeilun henkilökohtaisen budjetoinnin piiriin keväällä 2018. Omatoimivalmennukseen liittyvien pilotointien tarkoituksena oli haarukoida palveluun sopivia asiakasryhmiä, joista saatiin muodostettua kyllin hyvä käsitys. Tämä tukee maakunnallisen ja alueellisen tehostetun kotikuntoutus –pilotin asiakasvalintaa.
Jos kustannukset edelleen ylittävät ARAn rajat, avustusvaraushanke ei etene. Kustannustehokkuuteen ja kilpailutukseen tulee panostaa.
Kehitysvammaisten ympärivuorokautisen palveluasumisyksikkö Neitoperhon valmistelussa huomioidaan ARA:n vaatimukset.
Terveyspalvelut
Kunnan on täytettävä lainmukaiset velvoitteet koskien terveyspalveluiden ajanvarausta sekä hoitoon pääsyä. Tuusulalaisten todellinen hoitoon pääsy ja tyytyväisyys hoitoon pääsyyn on luotettavasti mitattava ja pyrittävä ratkaisemaan ongelma esimerkiksi tarkistamalla henkilökunnan mitoitukset ja selvittämällä syyt ilmiön taustalla.
Tuusulan kunta ilmoittaa kunnan www.sivuilla ajanvarausvastaanottojen saatavuustiedot kuukusittain hoitoon pääsyn valtakunnallisella mittarilla T3, eli arviointihetkellä kolmannen vapaan ajan kiireettömään vastaanottoon. Vastaanottojen ja suun terveydenhuollon hoitoon pääsystä raportoidaan Terveyden ja hyvinvointilaitokselle (THL) kaksi kertaa vuodessa, lautakunnalle annetaan vastaava raportti ja jonotiedot osavuosikatsauksissa. Hoitoon pääsy kaikissa ajanvaraustoiminnassa täyttää lainmukaiset velvoitteet.
Terveyspalvelut on kesäkuusta 2017 alkaen kerännyt digitaalisesti välitöntä asiakaspalautetta vastaanottojen, suun terveydenhuollon ja neuvoloiden palveluyksiköistä. Palautetta on voinut kohdistaa toiminnan kiireellisyyden ja palvelua tuottavan ammattiryhmän mukaisesti. Suositteluindeksit raportoidaan osavuosikatsauksissa, lisäksi palautteet käsitellään työpaikkakokouksissa toiminnan kehittämiseksi. Neuvolat ja suun terveydenhuollon yksiköt osallistuvat lisäksi THL:n vuosittaiseen kansalliseen asiakaspalautekyselyihin ja tuloksia on hyödynnetty kehittämistoiminnassa.
Puhelinpalveluiden saatavuutta seurataan kuukausiraporttien avulla ja palvelun tehokkuudesta raportoidaan THL:lle. Puhelinjärjestelmäuudistuksen jälkeen yli 85 % puheluihin vastataan 5 minuutin sisään, mikä on THL:n edellyttämä taso. Yhteydenottoa on parantanut älyalgoritmiin perustuvan hoidon tarpeen arviointijärjestelmän käyttöönotto 4/2018 ja etälääkärivastaanottojen käynnistyminen. Takaisinsoittopalvelu on käytössä ja kaikkiin soittopyyntöihin vastataan saman päivän aikana.
Kasvaviin terveyspalveluiden asiakasmääriin ei tule reagoida potilaan vastuuta ja omaehtoista hoitoa lisäämällä, vaan takaamalla riittävä ja lainmukainen palvelutaso, jota pitäisi myös valtuuston taholta valvoa ja mahdollistaa riittävän palvelutason toteutuminen ennen kuin potilasturvallisuus alkaa vaarantumaan. Terveyspalveluiden esittämät lisävakanssit tulee aktiivisesti huomioida ja seurata tilanteen kehittymistä.
Omaehtoisen hoidon lisääminen on valtakunnallinen perusteltu tavoite, jonka avulla potilaiden ymmärrys omasta terveydentilastaan ja siihen vaikuttamismahdollisuuksista paranee. Motivoitunut ja omahoidossaan aktiivinen potilasasiakas pystyy sitoutumaan yhdessä ammattihenkilön kanssa laadittuun terveys- ja hoito-suunnitelmaan tai kuntoutussuunnitelmaan, jotka linjaavat hoitotavoitteet ja hoitokeinot. Omaehtoisen hoidon tukena on hoitohenkilökunnan proaktiivinen työskentelytapa, jossa potilaaseen ollaan ennakoivasti yhteydessä ja seurataan terveydentilan muutoksia sen sijaan, että potilas odottaa ennalta sovittuja määräaikaiskontrollihetkiä. Asiakkaan palvelu ei siten perustu pelkästään ajanvarausvas-taanottotoimintaan vaan yksilöllisesti räätälöityihin palvelumuotoihin, joissa potilas otetaan aktiiviseksi toimijaksi ja oman hoitonsa asiantuntijaksi, silloin kun hän on siihen kykenevä.
Terveyspalvelujen sisällölliset palvelutasot määräytyvät valtakunnallisten käypähoitosuositusten ja palvelupakettien kautta. Sairaanhoitopiireittäin on esimerkiksi määritelty yhteiset lääkinnällisen kuntoutuksen palvelukriteerit ja jatkossa sekä Keski-Uudenmaan sote-kuntayhtymä että Uudenmaan maakunta tulevat määrittelemään yksityiskohtaisempia terveyspalvelujenkin palvelukriteerejä. Tuusulassa seurataan aktiivisesti potilas- asiakasturvallisuuden haittatapahtumia. Haittatapahtumailmoitukset eivät ole osoittaneet potilas- ja asiakasturvallisuuden vaarantuvan olemassa olevan palvelutason vuoksi.
Tulisi muodostaa kattava rakenteellinen sijaishenkilöstö ja siihen soveltuva ohjaamisjärjestelmä. Tämä tulisi huomioida myös KU-Sotea kehitettäessä.
Keski-Uudenmaan sote-kuntayhtymä linjaa sijaishenkilöstön järjestämistavan, joka tulee olemaan kuntayhtymän osaomistama Seure henkilöstöpalvelut. Tällöin sijaispalvelua voidaan ostaa inhouse-periaatteella. Sijaishenkilötoiminnan ohjauksessa on huomioitava, että sosiaali- ja terveyspalveluissa toimii monia eri alan ammattilaisia ja samalla ammattinimikkeellä toimivan henkilön työnkuva vaihtelee merkittävästi työyksiköittäin. Kovin kattavaa sijaishenkilöstörakennelmaa ei välttämättä ole mielekästä rakentaa omana toimintana.
Ku-Sote Kuntayhtymässä esimerkiksi kiirevastaanottoaikojen saatavuuden yhtenäistäminen voi edellyttää Tuusulan kiirevastaanoton aukiolon laajentamista, jolloin toimintaan on kohdennettava lisähenkilöstöä tai laadittava erillissopimuksia Tuusulan henkilöstön työskentelemisestä muiden kuntien toimipisteissä tai ohjauksen alaisuudessa.
Kuntayhtymä toimii koko alueensa sote-henkilöstön työnantajana ja määrittelee itsenäisesti palveluverkon toiminnasta ja resurssien kohdentumisesta toimipisteisiin.
Rekrytoinnin viiveet tulee pyrkiä minimoimaan ja tarjoamaan epävarmojen sijaisuuksien ja pätkätöiden sijaan vakituisia paikkoja, mitkä ovat houkuttelevampia koulutetuille ammattilaisille. Kuntalaisten palvelutarpeet tulee täyttää ja varmistaa että ostopalvelutoiminta ei osaltaan lisää kustannuksia.
Rekrytoinnin viiveet minimoidaan pitkäjänteisellä toiminnan suunnittelulla ja varautumalla täyttölupien hakemiseen ennakoivasti. Hyväksi havaittu toimintatapa ei läheskään aina ole mahdollista työntekijöiden yllättävienkin elämänkäänteiden vuoksi. Suurin osa sijaisuuksista tarvitaan henkilöstön lomatoiveiden, opintovapaiden ja erilasten perhevapaiden ajaksi. Hyvin äkillisiin poissaoloihin ei välttämättä ole nopealla aikajänteellä saatavilla sijaisia ja yksittäisten ammattiryhmien osalta jopa vakituista henkilökuntaa ei ole saatavilla koulutusmäärien epäsuhdan vuoksi. Käytäntö on osoittanut, että vakituinen paikka ei välttämättä ole kaikille työnhakijoille houkuttelevampi vaihtoehto. On joukko työntekijöitä, jotka yksilöllisistä syistä hakevat ensisijaisesti osa- ja määräaikaisia tehtäviä.
Kuntayhtymässä henkilökunnan poissaolojen aiheuttamaa palvelutuotannon haavoittuvuutta voidaan vähentää esimerkiksi keskittämällä pieniä palvelukokonaisuuksia ja tarjoamalla kuntalaiselle vaihtoehtoisia asiointipisteitä tilanteissa, joissa oma toimipiste ei palvelua syystä tai toisesta pysty tuottamaan.
Tarkastuslautakunta pitää kehityksen kannalta myönteisenä, että ajanvarauksen toimintamalleihin on tehty konkreettisia kehitystoimia, palvelun laadun kannalta ajanvaraustoiminnalla on suuri merkitys.
Ajanvaraustoiminta on yksi monista terveyspalveluiden palvelumuodoista. Kunkin palvelun laatua ylläpidetään ja kehitetään. Palveluverkon painopisteet valitaan sen mukaisesti, miten palvelu tuottaa terveysvaikuttavuutta.
On erinomaista, että terveyspalveluihin on hankittu digitaalinen asiakaspalautejärjestelmä ja tulokset ovat olleet hyviä, tulokset tulee huomioida palvelun kehittämisessä.
Asiakaspalautejärjestelmän tuottamaa tietoa hyödynnetään aktiivisesti ja asiakaspalautekyselyjä kehitetään edelleen siten, että saatava palaute olisi entistä konkreettisemmin hyödynnettävissä.
Tuusulalaisten tyytyväisyys suun terveydenhuoltoon on suurta, ilmiöt ja toimintamallit onnistuneen palvelun taustalla tulee tunnistaa ja omaksua muihinkin yksiköihin. Perheiden terveyspalveluiden uusien toimintamallien kehittelyssä tulee seurata tarkasti ja huomioida asiakkaiden ja perheiden kokemus erilaisista käytännöistä. Sellaisia käytäntöjä, joihin perheet suhtautuvat vaihtelevasti, tulee tutkia ja kehittää lisää ennen laajempaa käyttöönottoa. Käytänteet eivät saa aiheuttaa kohtuutonta lisätyötä perheisiin.
Toimiala tähtää jatkuvaan toiminnan parantamiseen. Kokemuksia ja toimintamalleja analysoidaan johtoryhmissä ja tietoa käytetään muiden yksiköiden toiminnan kehittämisessä. Yksi merkittävistä toiminnan kehittämisen johtoajatuksista on asiakaslähtöisyys. Siten myös perheiden terveyspalveluiden kehittämisessä huomioidaan kokeiluista saatu palaute. Monet kokeiltavat uudet toimintamallit ovat osa maakuntauudistukseen liittyvää kehitystyötä.
Tuusulan henkilöstön työnteon organisoinnin ja työterveyspalveluiden tulee olla tarkoituksenmukaisia ja tukea työn suorittamista sekä kuntoutumista. Röntgenpalveluihin hakeutumista Helsinkiin, Nurmijärvelle tai Hyvinkäälle lähipalveluiden sijaan voidaan pitää epätarkoituksenmukaisena ja epäonnistumisena henkilöstön osalta. Henkilöstölle tulee taata heille parhaiten ja helpoiten sopivat työterveyspalvelut.
Tuusulan henkilöstön työterveyspalvelusopimuksista vastaa kunnan konsernipalvelut ja 1.1.2019 alkaen sosiaali- ja terveystoimialan henkilöstön osalta KU sote-kuntayhtymä. Tällä hetkellä kunta ostaa työterveyspalvelut Keski-Uudenmaan Työterveys Oy:ltä, joka on Tuusulan terveyspalveluista riippumaton palveluntuottaja. HUS Röntgen ei voi, ilman toimintasäädöstensä muutosta, myydä palvelujaan osakeyhtiöille. Tämän vuoksi Keski-Uudenmaan Työterveys ei ole voinut järjestää radiologisia palvelujaan Hyrylän näkökulmasta lähipalveluina.
Oppilasmäärien kasvuun tulee varautua kouluterveyden- ja suunterveydenhuollon palveluiden järjestämisessä.
Oppilasmäärien kasvuun varaudutaan muun muassa siirtämällä henkilökuntaa neuvolapalveluista kouluterveydenhuoltoon. Neuvolapalvelujen käyttäjämäärä vähenee alentuneen syntyvyyden vuoksi.
Omana ja ostoina tuotettavaan lääkinnälliseen kuntoutuksen ja kotiin vietävän tuen tarpeen kasvuun täytyy varautua.
Tarpeen kasvu on tiedossa ja huomioitu talousarviovalmistelussa.
Sairaalapalvelut
Tarkastuslautakunta suosittaa, että yhtenäistä potilastieto- ja asiakasmakujärjestelmää ja kustannustehokkuutta tulisi arvioida ja kehittää.
Kuntayhtymätoiminnan valmisteluvaiheessa on perustettu ICT palveluryhmä, joka selvittää alueellisten järjestelmien yhdenmukaistamisen mahdollisuuksia. Kuntayhtymä tulee linjaamaan käytänteet. Tuusula on sitoutunut Apotti potilas- ja asiakasjärjestelmän käyttöönottoon lokakuussa 2020.
Kuten pilottiraportissa (kotisairaalapilotti) tuli esille, tulisi tulevaisuudessa kiinnittää huomioita perusmiehityksen resurssointiin ja lääkäriresurssin ja varahenkilöstön saatavuuteen.
Kuntayhtymä kehittää alueellista kotisairaalatoimintaa yhtenä yksikkönä, jolloin palveluun kohdennettu nykyresurssiakin voidaan hyödyntää laajemmin koko alueen palvelutuotantoon.
Myös oikeanlaisen koordinaation ja logistiikan ennalta suunnittelu on tuottavuuden kannalta tärkeää.
Kuntayhtymä kehittää alueellisen kotisairaalatoiminnan keskitettyä koordinointia ja palveluohjausta.
Kotisairaalan kustannuksia suhteessa osastohoitoon tulisi myös arvioida kustannustehokkuuden kannalta.
Sekä kotisairaalan että osastohoidon toiminnan indikaattoreiksi on valittu kustannustehokkuus.
Kiljavan sairaala
Tarkastuslautakunta suosittaa lisäämään painopistettä ja tehostusta Kiljavan sairaalaan käyttöön.
Kiljavan sairaalan käyttöastetta seurataan ja sopivia kuntoutettavia ohjataan laitoskuntoutukseen sekä Hyvinkään sairaalasta että kunnan omista palveluista. Vuoden 2018 alkupuolella Kiljavan sairaalan käyttöaste on ollut palvelusopimusta suurempi.
Tarkastuslautakunta suosittaa huomiomaan omaishoitajien tarpeet ja hyvinvoinnin.
Terveyspalvelut on luonut toimivan omaishoitajien terveystarkastuksen ja kuntoutuksen prosessin. Omaishoitajan sairastumisen hoitosuunnitelmien yhteydessä otetaan huomioon omaishoitajan erityistarpeet ja terveyspalvelut tekee aktiivisesti yhteistyötä vanhus- ja sosiaalipalvelujen kanssa.
Tarkastuslautakunta suosittaa huomiointia intervalli hoitopaikkojen saatavuuteen ja myös omaishoitajan kuntoutukseen tulisi päästä kohtuullisessa ajassa.
Intervallihoitomuodon kehittämisestä vastaa vanhuspalvelut. Kiljavan sairaala tarjoaa intervallihoitopaikkoja ennen kaikkea omaishoitajakuntoutujien puolisoille. Toimintatapaa ei koko palveluketjun näkökulmasta ole syytä laajentaa.
Kuntayhtymän linjauksen mukaisesti omaishoitajien kuntoutukseen tullaan jatkossa ohjaamaan asiakkaita koko kuntayhtymän alueelta. Lisääntyvä omaiskuntoutettavien määrä mahdollistaa kuntoutusjakosjen tiheämmän toteuttamisen, jolloin odotusajat kuntoutukseen lyhenevät.
Tarkastuslautakunta pitää positiivisena, että lääkärit ja kuntoutuksen ammattihenkilöt esittävät aktiivisesti potilaitaan laitoskuntoutukseen.
Valittua linjaa jatketaan ja laitoskuntoutukseen sopivia kuntoutettavia etsitään aktiivisesti myös muiden palvelujen asiakkaiden parista.