Perustelut
Tausta
Valtuusto hyväksyi 12.12.2022 Tuusulan kunnan kasvun ja talouden hallintaohjelman päivitetyin laskelmin ja linjauksin vuosille 2023 - 2032. Kasvun ja talouden hallintaohjelman tavoitteena on määrittää tiukka, mutta realistinen talouden suunnittelukehys kunnan kestävän kasvun turvaamiseksi.
Kunnan tulee varautua toimintaympäristössä tapahtuviin muutoksiin. Pitkän aikavälin talouden mallintamisella ja suunnittelulla voidaan arvioida kunnan toiminnan ja talouden pitkän aikavälin kestävyyttä. Mallinnuksen avulla voidaan myös tarkastella toimintatulojen ja -menojen sekä investointien ja rahoituksen vaikutuksia kunnan talouteen. Skenaariotarkastelun avulla pyritään hahmottamaan kunnan talouden herkkyyttä valituille muuttujille.
Tuusulan strategian toteuttamisen tulee tapahtua taloudellisesti kestävästi. Kunnan pitkän tähtäimen taloudenpidon keskeisenä tavoitteena on kunnan verotulopohjan vahvistaminen ja käyttötalouden tulojen kasvattaminen edistämällä asuin- ja työpaikkatonttien sekä vajaakäyttöisten tonttien myyntiä. Kasvavassa Tuusulassa niin asukkaat kuin yrityksetkin menestyvät ja voivat hyvin, samalla kunnan veropohja vahvistuu. Menokehitys pidetään tulojen kasvua hitaampana optimoimalla uudistettavaa palveluverkkoa, sopeuttamalla henkilöstömäärää ja -rakennetta kysynnän mukaiseksi sekä kehittämällä sujuvampia ja tehokkaampia palveluprosesseja kuntalaisille.
Kasvun ja talouden hallintaohjelmassa on arvioitu kunnan investointeja sekä investointien talousvaikutuksia. Kunnan palveluiden järjestämissuunnitelman mukaiset investoinnit kouluihin ja päiväkoteihin sekä uusien asuin- ja yritysalueiden infraan jatkuvat mittavina. Suunniteltujen investointien toteutuminen johtaa kunnan velkamäärän merkittävään kasvuun seuraavan muutaman vuoden aikana. Ohjelman avulla tavoitellaan kunnan tulorahoituksen vahvistamista, velkaantumisen hidastamista sekä myöhemmässä vaiheessa lainakannan vähentämistä palveluverkon uudistamisvaiheen jälkeen.
Kasvun ja talouden hallintaohjelman skenaariolaskelmat on päivitetty vuosille 2024 - 2033. Perusskenaarion lisäksi on rakennettu viisi vaihtoehtoista skenaariota kunnan talouden kehityksestä.
Keskeiset johtopäätökset
Tehdyn skenaariotarkastelun perusteella:
1. Kunnalla on hyvät edellytykset kehittää kunnan elinvoimaa ja vahvistaa veropohjaa edistämällä kuntastrategian mukaisesti asuin- ja työpaikkatonttien kaavoitusta, kunnallistekniikan rakentamista ja myyntiä sekä pitämällä huolta keskeisistä veto- ja pitovoimatekijöistä.
2. Kunta saavuttaa palveluverkon uudistamisella merkittäviä käyttötaloushyötyjä
3. Kunnan on tärkeätä vapauttaa pääomia ja saavuttaa käyttötaloussäästöjä luopumalla vajaakäyttöisistä kiinteistöistä mahdollisimman nopeasti.
4. Kunnan käyttötaloutta hallitaan mitoittamalla henkilöstön määrä palveluiden kysynnän mukaiselle tasolle sekä parantamalla jatkuvasti toiminnan tuottavuutta
5. Investointiohjelman myötä kasvava lainamäärä pystytään pitämään hallittavalla tasolla (enintään 350 M€) sekä kääntämään lainamäärä laskuun vuosina 2029 – 2030. Lainamäärän kasvun hidastaminen edellyttää, että kunta priorisoi kaikkein välttämättömimpien ja tuottavimpien investointien toteuttamista.
Kunnan enimmäislainamääräksi oli määritelty vuosien 2019-2021 linjauksissa 320 milj. euroa ja vuoden 2022 linjauksissa 350 milj. euroa. Enimmäislainamäärää nostettiin voimakkaan inflaation myötä nousseiden investointikustannuksien sekä hyvän palkkakehityksen myötä vahvistuneen verotulopohjan vuoksi.
Skenaariotarkastelu
Kasvun ja talouden hallintaohjelmassa on tehty skenaariotarkastelua kunnan pitkän aikavälin talouden kehityksestä. Skenaarioiden rakentamisessa on keskitetty kunnan talouden kannalta keskeisten rakenteiden ja osa-alueiden talousvaikutusten arviointiin;
· merkittävien yritys- ja asuinalueiden vaatimiin investointeihin sekä tonttimaan myyntivoittojen ja sopimuskorvausten kehitykseen
· palveluverkon uudistamisen sekä vajaakäytössä olevien kiinteistöjen myyntien talousvaikutuksiin
· henkilöstömenojen kehitykseen
· toiminnan tuottavuuden parantamiseen
· infra- ja palveluverkkoinvestointeihin
· kunnan taloudellisen aseman ja velkaantumisen kehitykseen sekä investointien ja velkaantumisen käyttötalousvaikutuksiin.
Ohjelmassa on myös arvioitu kunnan verotulojen kehitystä; vuodet perustuvat 2024 - 2026 Kuntaliiton veroennustekehikkoon kuitenkin siten, että Kuntaliiton ennustetta on täsmennetty seuraavasti:
· Kunnallisveron arvioinnissa on käytetty Tuusulan oman väestöennusteen mukaisia väestön kasvuja.
· Yhteisöverosta on leikattu kertaluonteisesti vuoden 2024 osalta 2 milj. euroa epävarmojen talousnäkymien vuoksi.
· Kiinteistöveron kasvuna on käytetty vuonna 2024 ja 2025 2,0 %:n kasvua ja vuonna 2026 3,0 %:n kasvua tulevaan uudisrakentamiseen perustuen.
Vuodesta 2027 alkaen kunnallisverokertymän vuotuisena kasvuna on käytetty 2 %, kiinteistöverojen 3% ja yhteisöverojen 5 %.
Perusskenaarion mukaan kunnan käyttötalous pysyisi tarkastelujaksolla ylijäämäisenä. Kunnan tulorahoitus vahvistuu väestön sekä yritystoiminnan kasvun myötä. Menokasvua tasapainottavat erityisesti palveluverkon uudistamisella saavutettavat säästöt opetuksessa ja varhaiskasvatuksessa, kiinteistöjen ylläpidossa sekä väistötiloissa. Vajaakäyttöisten kiinteistöjen myynneillä kevennetään kunnan lainataakkaa ja vähennetään ylläpitokustannuksia. Henkilöstön määrää sopeutetaan oppilas- ja lapsimäärien ja ennusteiden kehityksen mukaisesti.
Perusskenaarion mukaiset investointitarpeet ovat huomattavan suuret, ja esitettyjen investointien toteutuminen johtaa kunnan velkamäärän merkittävään kasvuun. Kunnan velkamäärä nousisi perusskenaariossa enimmillään 348 milj. euroon vuonna 2029, jonka jälkeen velka kääntyisi lievään laskuun investointien vähentyessä. Kunnan velkamäärä olisi perusskenaarion mukaan vuonna 2033 noin 320 milj. euroa. Laskelmien ennustetarkkuus heikkenee ajan myötä, varsinkin 2020-luvun lopulta lähtien.
Talouden kehityksen ja riskien arvioinnin tueksi on laadittu vaihtoehtoskenaariot 1., 2., 3., 4. ja 5.
· Vaihtoehtoskenaariossa 1. arvioidaan kunnan käyttötalouden ja velkaantumisen kehitystä tilanteessa, jossa kunnan toimintamenojen kehitys olisi 1 %-yksikköä/vuosi nopeampaa Tässä skenaariossa kunnan velkamäärä päätyisi vuonna 2032 noin 342,4 milj. euroon.
· Vaihtoehtoskenaariossa 2. verotulot jäisivät kunnallisveron osalta 2 %-yksikköä perusuran alapuolelle vuonna 2024 ja 1 % vuonna 2025 sekä yhteisöveron osalta 15 % vuonna 2024 ja 10 %-yksikköä vuonna 2025 alle perusuran. Tässä vaihtoehdossa kunnan velan määrä nousisi alkuun hieman perusskenaariota nopeammin, päätyen vuonna 2033 noin 325,9 milj. euroon, 6,5 milj. euroa yli perusskenaarion.
· Vaihtoehtoskenaarion 3. lähtökohtana on, että kunnan investointimenot olisivat 30 milj. euroa suuremmat perusuraan nähden. Vaihtoehdon mukainen kunnan lainamäärä olisi vuonna 2033 noin 357,1 milj. euroa.
· Vaihtoehtoskenaariossa 4. kunnan verotulojen kasvu olisi vuodesta 2024 lähtien kaikissa verolajeissa 1 %-yksikköä/v perusuraa paremmalla tasolla. Tässä vaihtoehdossa lainamäärä sulaisi hieman perusuraa nopeammin, päätyen 306,1 milj. euroon vuonna 2033.
· Vaihtoehtoskenaariossa 5. kunnan maanmyyntitulot- ja voitot sekä kehitettävien kiinteistöjen myyntitulot ja voitot toteutuisivat 25 % perusskenaariota paremmin. Tässä vaihtoehdossa lainamäärä pienenisi huomattavasti perusuraa nopeammin, päätyen 266,7 milj. euroon vuonna 2033.
Linjaukset ja talouden tasapainotustoimenpiteet
Kunnan pitkäjänteisessä taloudenpidossa menestyminen edellyttää kunnalta vahvaa otetta strategian toteuttamisessa; jäntevää etenemistä yritys- ja asuinalueiden kaavoituksessa, elinvoiman kehittämisessä sekä maankäytössä, harkittuja investointeja infraan ja palveluverkkoon sekä toimenpiteitä, joilla saavutetaan uudistuvan palveluverkon mahdollistama säästöpotentiaali. Päämääränä on turvata kunnan kestävä kasvu ja hallita velan kasvua, välttää kunnan ajautuminen palveluiden karsimisella tapahtuvaan talouden tasapainottamiseen sekä ehkäistä tarvetta veroasteen kiristämiselle.
Kunnan tulee tulevien vuosien aikana jatkuvasti arvioida talouden kestokykyä ja lainamäärän kehitystä.
· Kunta keskittyy edistämään investointeja ja ratkaisuja, jotka lisäävät kunnan elinvoimaa, mutta samalla rasittavat mahdollisimman vähän kunnan käyttötaloutta ja tasetta, kuten
o Tiiviimmän yhdyskuntarakenteen edistäminen
o Kokonaisvaltainen viheralueiden ja leikkipaikkojen kehittäminen, kevyemmät toteutukset ja ratkaisut ylläpitoon
o Edullisemmat ratkaisut rakennusten ja alueiden ylläpidolle
o Haetaan mahdollisimman kustannustehokkaita ratkaisuja infra-rakentamisen toteuttamiseen
o Uudet ratkaisut yksityisten toimijoiden kanssa
o Digitalisaatio ja toimintojen sähköistäminen.
· Tarvittaessa investointeja lykätään, supistetaan tai jätetään kokonaan toteuttamatta
o Koulut ja päiväkodit toteutetaan, muiden osalta olla valmiita karsimaan.
Kasvun ja talouden hallintaohjelman mukaisen kestävän talouden toteuttamisen tueksi esitetään päätettäväksi seuraavia linjauksia, jotka ovat pääosin yhteneviä valtuuston 12.12.2022 hyväksymän päätöksen kanssa.
Yritysalueet
Kunta edistää ensisijaisesti ja kiireellisinä etenkin Focuksen ja Kehä IV kaavoittamista, rakentamisen suunnittelua sekä muita yritystonttien myyntiä ja tulevaa rakentamista edistäviä toimenpiteitä.
Tonttien myynnissä painotetaan työllisyys- ja talousvaikutuksia sekä toimijoiden kykyä työpaikkatonttien rakentamiseen Tuusulan kunnan tavoittelemalla aikataululla.
Linjaus: Focuksen tontit saadaan myyntiin vuosina 2027-2031. Yritystonttien myyntitulot 2024 - 2033, yhteensä vähintään 77 milj. euroa.
Asuinalueet
Kunta edistää Hyrylän, Jokelan ja Kellokosken keskustojen kehittämistä sekä etenkin palveluverkon kohteiden lähellä sijaisevien asuinalueiden kaavoitusta, suunnittelua, asuntotonttien myyntiä ja tulevaa rakentamista.
Asuinalueet profiloidaan siten, että tukevat kunnan ja alueiden pitovoiman ja vetovoiman vahvistamista, asuntopoliittinen ohjelma sekä talousvaikutukset huomioon ottaen.
Suunnittelun tavoitteena ovat monimuotoinen asuminen, hyvät lähipalvelut, yhdyskuntarakenteen tiivistäminen sekä joukkoliikenteen parempi saavutettavuus ja liikkumisen mahdollisuuksien monipuolinen hyödyntäminen.
Linjaus: asuintonttien myyntitulot 2024 - 2033 yhteensä 100 milj. euroa.
Palveluverkon kehittäminen
Optimoidaan kunnan palveluverkon kokonaisuus, palveluverkkosuunnitelman mukaisesti.
Linjaus: jatketaan palveluverkkosuunnitelman toteuttamista siten, että Etelä-Tuusulan uuden varhaiskasvatus- ja kouluverkon (Martta Wendelinin päiväkoti sekä Tuusulanjärven, Riihikallion, Rykmentinpuiston ja Lahelan kampukset) käytön, ylläpidon ja väistötilojen säästöt nousevat vaiheittain vuoden 2025 0,8 milj. eurosta noin 4,7 milj. euroon/v. vuodesta 2030 lähtien.
Vajaakäyttöisten kiinteistöjen kehittäminen ja myynti
Luovutaan vajaakäyttöisistä kiinteistöistä mahdollisimman nopeasti. Linjaus; jatketaan valtuuston 12.12.2022 hyväksymän päätöksen mukaisesti vajaakäyttöisten kiinteistöjen kehittämis- ja realisointisuunnitelman edistämistä ja toimeenpanoa. Vuosien 2024-2033 myyntitulot yhteensä noin 19 milj. euroa.
Toiminnan tuottavuuden parantaminen
Kunnan palveluita sujuvoitetaan, tehostetaan ja digitalisoidaan. Tuotteiden, palveluiden ja prosessien tuottavuutta tarkastellaan ja parannetaan jatkuvasti.
Linjaus; toiminnan tuottavuuden parantamisen myötä tavoiteltu tuottavuushyöty on vuosina 2025-2033 välillä 0,1 - 0,3 milj. euroa/vuosi.
Henkilöstö
Kunta seuraa erityisesti lasten ja oppilaiden määrän kehitystä sekä muita palveluiden kysynnän muutoksia.
Linjaus: Kunta reagoi kysynnän muutoksiin ja sopeuttaa henkilöstön määrää ja rakennetta palveluiden kysynnän mukaan. Suunnittelun lähtökohtana on suhteuttaa henkilöstömenojen kasvu lapsimäärän kehitykseen. Palkkojen nousuna on käytetty 2 % /v.
Talouden linjaukset
Kunnan lainakannan tavoitetaso 2024 – 2032 alle 350 milj. euroa ja 2033 alle 300 milj. euroa.
Kunnan vuosikatteen tavoitetaso vuosina 2024- 2033 on keskimäärin 40 milj. euroa/vuosi.