Kuntakehityslautakunta, kokous 25.10.2023

Perustelut

Projektipäällikkö Petteri Puputti esittelee kokouksessa Focus-alueen ajankohtaisia projektikuulumisia, alueen yleissuunnittelun tämänhetkistä tilannetta ja suunnitteluprosessin tulevaa kulkua.

Focus-alueen yleissuunnittelulla tarkennetaan ja ajanmukaistetaan osayleiskaavassa tehtyjä suunnitteluratkaisuja, jotka käsittävät yksittäisiä asemakaava-alueita laajempia kokonaisuuksia. Suunnittelussa otetaan kantaa mm. Kehä IV:n liittymäjärjestelyihin ja rinnakkaiskadun linjaukseen, korttelikokoihin, kaupan ratkaisuun sekä voimalinjojen muutostarpeisiin. Yleissuunnittelussa pureudutaan myös alueen vaiheittaiseen toteutukseen. Yleissuunnitelma ei ole virallinen kaavataso, mutta se toimii laadittavien asemakaavojen selvitysaineistona.

Perustelut

Sijainti

Suunnittelualue sijoittuu Etelä-Tuusulaan Helsinki-Vantaan lentoaseman pohjoispuolelle, Tuusulanväylän (kt45) ja Myllykyläntien (mt 11463) väliin. Suunnittelualueen rajaus mukailee pääosin Focus-alueen osayleiskaavan mukaista rajausta. Suunnittelualueen pohjoisreuna rajautuu paikoin asutukseen ja Huhtariihen itäpuolella suunnittelualue yltää aina Maisalantielle asti. Etelärajana toimii Vantaan kaupunginraja. Alueen pinta-ala on noin 490 ha. Suunnittelualueen rajaus voi muuttua työn edetessä ja tavoitteiden tarkentuessa.

Tavoitteet ja lähtökohdat 

Tuusulan kuntastrategiassa yrittämisellä ja työpaikkojen luomisella on merkittävä rooli. Yhtenä keskeisenä tavoitteena on tarjota työpaikkatontteja erinomaisilla liikenneyhteyksillä. Focus-alue on yksi kunnan merkittävimmistä tulevista yritysalueista ja kaavoituksen kärkihankkeista.

Yleissuunnitelma on vapaamuotoinen suunnitelma, jolla ei ole maankäyttö ja rakennuslain (MRL) mukaisia oikeusvaikutuksia. Focus-alueen yleissuunnittelulla ajanmukaistetaan ja tarkennetaan aiemmin laaditussa Focus-alueen osayleiskaavassa tehtyjä ratkaisuja muun muassa vasta laaditussa mt 152 (Kehä IV) aluevaraussuunnitelmassa esitetyt liikenneratkaisut eroavat jonkin verran osayleiskaavan liikennealueiden tilavarauksista.

Suunnittelussa otetaan kantaa yksittäisiä asemakaava-alueita laajempiin kokonaisuuksiin kuten alueen poikki itä-länsisuunnassa kulkevan kehätien rinnakkaiskadun linjaukseen ja profiiliin sekä voimalinjojen muutostarpeisiin. Yleissuunnitelman yhtenä tavoitteena on varmistaa, että tähän mennessä laaditut ja tulevaisuudessa laadittavat suunnitelmat toimivat yhteen. Työllä pyritään myös herättämään keskustelua alueen kehittämisestä sekä asettamaan tavoitteita alueen jatkosuunnittelua varten.

Yleissuunnitelmalla on tarkoitus ottaa kantaa alueen kehittämisen kannalta keskeisimpiin teemoihin kuten:

• Maankäytön ja Kehä IV:n liikenneratkaisujen yhteensovittaminen
• Alueen sisäisen katuverkon suunnittelun periaatteet
  • Erityisesti Kehä IV:n suuntaisen rinnakkaiskadun linjaus ja profiili
• Korttelirakenne yleispiirteisine käyttötarkoituksineen ja rakennustehokkuuksineen
• Alueen tasauksen tarkentaminen ja massatasapainon laskenta
• Mahdolliset muutokset/tarkennukset osayleiskaavan mukaiseen kaupan ratkaisuun
• Voimalinjojen siirron keskeiset periaatteet
• Hulevesien johtamisen ja muun kunnallistekniikan järjestämisen yleissuunnittelu
• Kustannusarvion laatiminen

Yleissuunnitelma ei ole kaava eikä sillä ole oikeusvaikutuksia, eikä yleissuunnitelman hyväksymisestä voi valittaa. Yleissuunnitelma on nimensä mukaisesti luonteeltaan yleispiirteinen ja selvityksenomainen. Yleissuunnitteluvaiheen jälkeen suunnittelu tarkentuu asemakaavoittamalla. Yleissuunnitelmaa ei siten tule lukea yksityiskohdiltaan valmiina.

Vuorovaikutus
Vuorovaikutuksen tukemiseksi yleissuunnittelusta on laadittu osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS), joka on päätöksen liitteenä. Asukastilaisuus suunnitelmista järjestetään kesäkuussa. Siitä tiedotetaan erikseen kunnan nettisivuilla.

Suunnitelmaratkaisu 
Yleissuunnitelmaluonnokset koostuvat kahdesta vaihtoehtoisesta ratkaisumallista, joiden pohjalta laaditaan yleissuunnitelman ehdotus ja myöhemmin lopullinen suunnitelma. Vaihtoehtojen keskeisimmät erot kohdistuvat Myllykyläntien eritasoliittymän muotoon, kehätien rinnakkaiskadun ja Maisalantien yhteyden linjauksiin, voimalinjojen sijoittamiseen ja kaupan alueen sijaintiin.

Vaihtoehdossa 1 Kehä IV:n ja Myllykyläntien eritasoliittymän pohjoisempi silmukkaramppi sijoittuu Myllykyläntien länsipuolelle. Focus-alueen läpi kulkeva itä-länsisuuntainen kehätien rinnakkaiskatu toimii alueen pääkatuna ja se kulkee nykyisten voimalinjojen pohjoispuolelta. Uudet voimalinjat on sijoitettu yhteispylväisiin kadun pohjoisreunalle. Sammonmäessä raitiovaunun mahdollistava leveä katuyhteys Maisalantielle leikkaa työpaikka-alueen läpi jakaen korttelin. Suunnittelualueen pohjoisreunaa kiertää yhtenäinen suojaviheralue, jota käytetään hulevesien johtamiseen. Tuusulanväylän länsipuolelle, lentokenttäalueen ja moottoritien väliin on osoitettu kaupan reservin alue (KM/res), jota voidaan jatkaa etelään Vantaan puolelle ja joka voidaan tarvittaessa toteuttaa myös työpaikka-alueena, mikäli kaupan alue ei lähde toteutumaan. Sammonmäen alue koostuu kolmesta työpaikkatoimintojen (TP) aluekokonaisuudesta. Alueen keskiosaan on suunniteltu isohkoja, mahdollisimman yhtenäisiä teollisuuden ja logistiikan (T) korttelialueita.

Vaihtoehdossa 2 Kehä IV:n ja Myllykyläntien eritasoliittymän pohjoisempi silmukkaramppi sijoittuu Myllykyläntien itäpuolelle ja rampin pää kytkeytyy suoraan alueen läpi kulkevaan itä-länsisuuntaiseen kehätien rinnakkaiskatuun. Alueen pääkatuna toimiva rinnakkaiskatu kulkee nykyisten voimalinjojen eteläpuolelta ja uudet voimalinjat on sijoitettu erillispylväisiin kadun eteläreunalle. Sammonmäelle on osoitettu yksi yhtenäinen kaupan alue (KM), jolle voi sijoittua tilaa vaativaa erikoiskauppaa sekä sitä täydentävää päivittäistavarakauppaa. Raitiovaunun mahdollistava katuyhteys Maisalantielle kulkee nykyisen Lemmintien vierusta pitkin kiertäen kaupan alueen. Alueen keskiosiin on suunniteltu useita eri kokoisia teollisuuden ja logistiikan alueita (T). Pohjoisosan hulevesien johtamiseen käytettävä suojaviheralue kaartaa alueen keskiosissa voimakkaasti etelään kohti vesien purkupaikkaa.

Vaihtoehdossa 1 katujen kokonaiskustannuksiksi on arvioitu 26 milj. euroa sekä voimalinjojen siirtokustannuksiksi noin 2 milj. euroa.

Vaihtoehdossa 2 katujen kokonaiskustannuksiksi on arvioitu 24,5 milj. euroa sekä voimalinjojen siirtokustannuksiksi noin 2,8 milj. euroa.

Suunnittelukonsulttina työssä toimii Sweco Infra & Rail Oy. Yleissuunnittelun tueksi on laadittu katu- ja liikennesuunnitelma, joka on liitteenä. Lisäksi on laadittu kaksi erillisselvitystä: Focus-alueen kaupallinen ja toiminnallinen kehittäminen (Ramboll 2021) sekä vielä keskeneräinen Focus -alueen 110 kV voimajohtoreittien esiselvitys (Eltel Networks).

Perustelut

Projektipäällikkö Petteri Puputti esittelee kokouksessa Focus-alueen ajankohtaisia projektikuulumisia, alueen yleissuunnittelun tämänhetkistä tilannetta ja suunnitteluprosessin tulevaa kulkua.

Focus-alueen yleissuunnittelulla tarkennetaan ja ajanmukaistetaan osayleiskaavassa tehtyjä suunnitteluratkaisuja, jotka käsittävät yksittäisiä asemakaava-alueita laajempia kokonaisuuksia. Suunnittelussa otetaan kantaa mm. Kehä IV:n liittymäjärjestelyihin ja rinnakkaiskadun linjaukseen, korttelikokoihin, kaupan ratkaisuun sekä voimalinjojen muutostarpeisiin. Yleissuunnitelma ei ole virallinen kaavataso, mutta se toimii laadittavien asemakaavojen selvitysaineistona.

Yleissuunnitelman osallistumis- ja arviointisuunnitelma sekä muu valmisteluaineisto mukaan lukien kaksi vaihtoehtoista maankäyttöluonnosta olivat nähtävillä keväällä 26.5.–30.6.2022. Syksyn aikana on laadittu suunnitelmaa tarkentavaa yleissuunnitelman ehdotusta ja siihen liittyvää selvitysaineistoa. 

Perustelut

Suunnitelman aikaisempi käsittely ja vuorovaikutus

Kuntakehityslautakunta 18.5.2022 § 46 päätti asettaa Focus-alueen osallistumis- ja arviointisuunnitelman ja yleissuunnitelman valmisteluaineiston nähtäville 30 päivän ajaksi mielipiteiden ja lausuntojen esittämistä varten.

Suunnitelman luonnosaineisto oli julkisesti nähtävillä 26.5 — 30.6.2022 välisen ajan. Lisäksi alueen suunnittelusta järjestettiin asukastilaisuus tiistaina 7.6.2022 Ruotsinkylän koululla.

Määräajassa saapui 11 lausuntoa ja 6 mielipidettä.

Lausunnot koskivat pääasiassa luontoarvoja, pienvesiä, hulevesien järjestämistä ja pohjaveden suojelua. Lisäksi otettiin kantaa kaupan ratkaisuun, lentokenttäalueen maankäyttöön, muinaisjäännösinventoinnin laatimistarpeeseen, raskaan liikenteen taukopaikkaan, maanalaisiin ratahankkeisiin, louhintoihin ja alueen tasaukseen, ympäristön pilaantumiseen sekä erilaisiin ympäristöhaittoihin ja niiden hallintaan, liikenneratkaisujen järjestämiseen sekä niistä aiheutuvien meluhaittojen ehkäisyyn.

Mielipiteet koskivat lähes yksinomaan liikennettä ja siitä aiheutuvia ongelmia. Lisäksi esiin nostettiin asuntojen jääminen tiealueelle, maisemavaikutukset, suoja-alueiden riittävyys ja lentokonemelun huomioon ottaminen suunnittelussa.

Lausunnot, mielipiteet ja vastineet niihin ovat suunnitteluaineiston liitteenä.

Suunnitelmaehdotus ja oleellisimmat muutokset luonnosvaiheeseen nähden

Yleissuunnitelma-aineistoa on päivitetty luonnosvaiheesta saadun palautteen sekä laadittujen selvitysten perusteella. Suunnitelmaratkaisu yhdistelee ja tarkentaa aiemmin esitettyjä vaihtoehtoja (Ve1 ja Ve2).

Focus-alueen länsi- ja keskiosissa katuverkko sekä Kehä IV:n liikennejärjestelyt ovat pääosin luonnosvaihtoehdon 1. mukaiset, kun suunnittelualueen itäosassa Maisalantielle johtava uusi katuyhteys (K2) on luonnosvaihtoehdon 2. mukainen. Kehä IV:n tiealueeseen on tehty muutamia laajennuksia. Finavian eritasoliittymässä tiealuetta on avarrettu, jotta se huomioisi paremmin alueen korkeuserot ramppien luiskauksissa sekä eritasoliittymään johtavan kadun (K3) tilavarauksen. Tuusulanväylän eritasoliittymän tilavaraukseen on sisällytetty Focus-alueen osayleiskaavan yhteydessä laaditun aiemman aluevaraussuunnitelman mukainen ramppivaraus risteyksen luoteisosassa. Katuyhteydet joiden tarve on tunnistettu suunnittelun yhteydessä ja joita ei tässä vaiheessa ole voinut suunnitella yksityiskohtaisemmin ovat osoitettu yhteystarvemerkinnöillä.

Ehdotuksen näkyvimmät muutokset koskevat kaupan alueiden rakennetta. Focus-alueen osayleiskaavassa esitetyn kaupan ratkaisun todetaan olevan alueiden sijoittumisen osalta ilmeisen vanhentuneeksi (MRL 42 § 4 mom.). Osayleiskaavassa esitetyt kaupan laadulliset ja määrälliset rajaukset ovat kuitenkin edelleen ajanmukaisia. Päivitetyssä suunnitelmassa osayleiskaavan mukainen vähittäiskaupan suuryksikkö (100 000 k-m²) jakautuu kolmeen osa-alueeseen (KM, KMTP, TP) ja kaupan painopistettä siirretään etelään. Kehätien pohjoispuolelle tulee kaupan ja toimitilojen sekoittunut alue (KMTP) jonka kaupan mitoitus on enintään 40 000 k-m² sekä sitä ympäröivät työpaikka-alueet (TP), joihin voi sijoittaa myös vähäisesti kauppaa/liiketiloja (yht. 10 000 k-m² kauppaa). Pääasiallinen kaupan alue (KM) sijoittuu mt 152 tielinjauksen eteläpuolelle, Tuusulanväylän ja lentoliikenteen alueen väliin Vantaan rajalle. Alueen kaupan mitoitus on enintään 50 000 k-m² keskusta-alueiden ulkopuolelle soveltuvaa seudullista tilaa vaativaa erikoistavarakauppaa. Tämä alue tulee toteutukseen vasta pohjoispuoleisten alueiden jälkeen.

Lentoaseman/lentoliikenteen alueen maankäyttöä ei pystytä tällä hetkellä suunnittelemaan yksityiskohtaisemmin, joten luonnosvaiheessa LL-log merkinnällä osoitettu ohjeellinen teollisuuden ja logistiikan alue on korvattu ehdotuksessa ”Selvitysalue” -merkinnällä. Alueen maankäyttö suunnitellaan myöhempänä ajankohtana.

Alueen tasaussuunnitelmaan ja massatasapainolaskelmaa on tarkistettu. Voimalinjan reittisuunnitelmaa on päivitetty istumaan maankäytön ja kunnallistekniikan viimeisimpiin suunnitelmiin. Lisäksi on alustavasti tutkittu KM-alueen läpi leikkaavan voimalinjan linjan siirtoa Tuusulanväylän viereen. Ratkaisun toteutuskelpoisuus vaatii vielä yksityiskohtaisempaa suunnittelua ja neuvotteluja voimalinjan omistajan kanssa.

Focus-alueesta on laadittu ehdotusvaiheessa vesihuollon ja hulevesien hallinnan yleissuunnitelma. Vesi- ja jätevesiverkostolle sekä hulevesien johtamiselle suunniteltiin pääreitit ja mitoitus sekä laadittiin kustannusarvio. Putkilinjat kulkevat pääasiassa katuverkon linjauksia pitkin. Hulevesien käsittelyn kokonaisratkaisu perustuu sekä alueelliseen että tonttikohtaiseen viivytykseen ja laadulliseen hallintaan. Lisäksi hulevesien hallinnan yleissuunnitelmassa on asetettu määrällisiä ja laadullisia tavoitteita vesijohtamiselle ja käsittelylle. Alueelliset hulevesireitit ja viivytysaltaat sijoittuvat suojaviheralueille (EV). Alueiden rajaukseen on tehty joitakin tarkennuksia luonnosvaiheen jälkeen. Huhtarinpuron luonnontilaisesta osasta suurin osa on jätetty rakentamisen ulkopuolelle. Luonnontilainen osuus sijoittuu alueen pääkadun (K1) pohjoispuolelle. Sen sijaan Huhtarinnoron säilyttäminen luonnontilaisena ei ole mahdollista, sillä mt 152 linjaus katkaisee noron uoman ja noro jää myös osittain maa-aineksen ottotason ja korttelin tasauksen yläpuolelle. Suunnittelualueen pohjoisosassa sijaitseva Kratinkallionsuo on rajattu lähes kokonaan rakentamisen ulkopuolelle ja suon läpi aiemmin mietitty hulevesien pääuoma on ohjattu uudelle reitille.

Pohjavesialueiden rajaukset on tarkistettu. Yleissuunnitelmakartalla esitetään vain pohjavesialueen raja sekä vedenottamon lähisuoja-alueen raja kartan luettavuuden vuoksi. Kuninkaanlähteen vedenottamo on lisätty kartalle ET-alueena ja samoin Lemmintien varren pummppaamo. 

Yleissuunnitelman liiteaineistoa on päivitetty. Teknisten selvitysten lisäksi uutena liitteenä on mm. Focus-alueen luontoselvityksistä laadittu koontiraportti. Havainnollistamisen tueksi alueen maankäytöstä on laadittu 3D-malli, jota voidaan päivittää suunnittelun edetessä.

Yleissuunnitelman vaikutukset ja kustannukset  

Yleissuunnitelma antaa suuntaa jatkossa tarkemmille asemakaavatasoisille suunnitelmille, viheralue-, liikenne- ja katusuunnitelmille, joiden yhteydessä tehdään tarvittavat selvitykset ja riittävät vaikutusten arvioinnit. 

Katuverkon suunnittelussa katujen kokonaiskustannukseksi on arvioitu noin 25,1 M€.  Kustannusarvioon liittyy epävarmuustekijöitä, eikä siinä ole huomioitu koko Focus-alueen katuverkon kustannuksia, koska joiltain osin suunnitteluratkaisut ovat vielä avoinna (yhteystarpeena merkitys kadut). Myöskään Kehä IV:n rakentamiskustannuksia tai maanteiden perusparannuskustannuksia ei ole huomioitu.

Vesihuollon ja hulevesien hallinnan rakentamisen kustannusarvio noin 4,4 M€. Vesihuoltosuunnitelman kustannusarvio ei kata kuin Kehä IV:n pohjoispuoleiset alueet.

Voimalinjojen siirron alustava kustannusarvio on noin 2-3 M€.

Perustelut

Tuusulan kunnanhallitus on 24.4.2023 § 147 päättänyt asettaa Focus-alueen yleissuunnitelman ehdotuksen nähtäville 30 vuorokauden ajaksi lausuntojen ja muistutusten esittämistä varten. Aineisto on nähtävillä 11.5.–12.6.2023 välisenä aikana.

Yleissuunnittelulla ajanmukaistetaan ja tarkennetaan aiemmin laaditussa Focus-alueen osayleiskaavassa tehtyjä ratkaisuja. Suunnittelussa otetaan kantaa mm. Kehä IV:n liittymäjärjestelyihin ja sen itä-länsisuuntaisen rinnakkaiskadun linjaukseen, korttelikokoihin, kaupan ratkaisuun sekä voimalinjojen muutostarpeisiin. Yleissuunnitelma ei ole virallinen kaavataso, eikä sillä ole oikeusvaikutuksia, mutta se toimii laadittavien asemakaavojen selvitysaineistona. Yleissuunnitelma-aineisto oli edellisen kerran nähtävillä luonnosvaiheessa keväällä 2022, jolloin suunnitelmista oli mahdollista antaa palautetta. Suunnitelman ehdotukseen on tehty muutoksia saadun palautteen perusteella.

Focus-alueen yleissuunnitelma, hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen lautakunnan lausunto

Alueen suunnittelussa tulee varmistaa suojaviheralueiden toimivuus melun, pölyn tai visuaalisen häiriön leviämisen ehkäisemisessä. Suunnittelussa tulee huomioida lähialueen maaseutumaisuus ja luonnonläheisyys. Suunnittelualueen laajempia ekologisia yhteyksiä esimerkiksi ympäröiviin metsiin tulee parantaa ja eheyttää. Hyvinvoinnin näkökulmasta huomiota on kiinnitettävä lähiseutujen asutukseen, metsien virkistyskäyttöön sekä eläin- ja kasvikunnan elinympäristöjen säilyttämiseen. Yleissuunnitelmaluonnoksessa merkittäväksi tavoitteeksi mainittu ”kaupunkirakenne ja -maisema muodostavat kauniin ja toimivan elinympäristön, jossa rakentaminen ja viheralueet ovat tasapainossa” on suunnittelun edetessä muistettava. Muun muassa biodiversiteetin säilyttäminen ja tukeminen, luontoa kunnioittavat hulevesiratkaisut sekä mahdollisten meluvallien metsittäminen tai niityttäminen ovat tärkeitä monimuotoista hyvinvointia edistäviä ratkaisuja.

Sekä alueen liikenteen ensimmäisen vaiheen toteuttamisessa että myöhemmässäkin suunnittelussa on huolehdittava siitä, että Maisalantiestä ja Myllykyläntiestä ei muodostu Focus-alueelle oikoreittiä. Yleissuunnitelmassa on huomioitu kevyen liikenteen väylien rakentaminen. Reitit tulisi erottaa muusta tiestöstä meluestein, esimerkiksi puustolla ja pensailla, kuitenkin niin, että näkyvyys ei vaarannu. Riista- ja pieneläinten kulkureittirakenteiden rakentamista Kehä IV:n yli- tai alikuluksi on selvitettävä. Kulkureittiratkaisut parantavat osaltaan liikenneturvallisuutta, keventävät tien estevaikutusta sekä vähentävät eläinten liikennekuolleisuutta.