Perustelut
Svengin yritysalueen asemakaava on edennyt ehdotusvaiheeseen. Kaava on nähtävillä (MRL 65 § ja MRA 27 §) 16.10.–14.11.2017 välisen ajan. Lausunnot pyydetään toimitettavan 14.11.2017 mennessä. Lausunnon antaa kuntakehityslautakunta (Hallintosääntö 4.9.2017. Toimivalta: Maankäyttö ja rakentaminen).
Kuntakehityslautakunta lausui Svengin asemakaavaluonnoksesta kokouksessaan 20.6.2017 § 102. Lausunnossa lautakunta huomautti, että kaavan vaikutuksia on vaikea arvioida selostuksen ja määräyksien vielä puuttuessa. Lausunnossa painotettiin, että liiketilan tulee olla vähäistä, jottei se aiheuta haittaa Kellokosken tai Järvenpään keskustan kaupalliselle toiminnalle. Lautakunta lausui myös, että Kellokosken osayleiskaavassa kuntarajalle osoitettu asuinalue ja sen liikenneyhteyksien järjestäminen tulee huomioida Svengin asemakaavassa ja että toimitila- ja teollisuusrakennusten korttelialueiden ja Kellokosken osayleiskaavassa osoitetun asuinalueen väliin tulee jättää riittävästi suojavyöhykettä viihtyisän asuinalueen turvaamiseksi. Lisäksi Kellokosken asuinalueelta tulisi osoittaa ulkoilureitti Svengin asemakaavan MU-alueelle.
Vastineessaan Järvenpään kaupunki toteaa mm. (Kaavaselostus liite 19 - 20), että Asemakaavan luonnosaineisto on ollut monelle taholle totuttua kevyempi, mutta kuitenkin riittävän suuntaa-antava. Osa tarpeellisesta selvitysaineistosta ei ole luonnosvaiheessa ollut vielä valmiina eivätkä esimerkiksi potentiaalisen ison toimijan tarpeet ole vielä olleet kaavoituksen tiedossa tarkemman kaavaratkaisun laatimiseksi. Kaava-aineisto kokonaisuudessaan tarkentuu oleellisesti suunnittelun edetessä kaavaehdotusvaiheeseen, sisältäen erityisesti toiminnan laadun ja kauppaa rajoittavat määräykset.
Svengin asemakaavassa säilytetään ajoyhteys nykyisille Tuusulan puolella sijaitseville kiinteistöille, joiden ajoyhteys kulkee Kittiläntien ja Sammalvaarantien kautta. Tarkempi liikennejärjestelyjen suunnittelu ja rakentaminen yhteistyössä Tuusulan kanssa koskien asuinaluevarausta katsotaan kuitenkin olevan ajankohtaisempaa myöhemmin, kun asuinalueen suunnittelu Tuusulan kunnassa aktivoituu. Asemakaavassa osoitetaan metsämäinen suojavyöhyke yritysalueen ja asutuksen välille sekä mahdollistetaan edellytykset ulkoilualueiden yhteiskäytölle.
Svengin asemakaavaehdotus
Asemakaavan perusrakenne koostuu Vähänummentien maantiealueesta liittymäjärjestelyineen, yritysalueelle pohjois-eteläsuuntaan suunnitellusta pääkokoojakadusta (Soolokatu, vuosikymmenien jälkeen Itäinen Radanvarsitie), tulevista teollisuus-, varasto- ja toimitilakorttelialueista, yritysalueen katuverkostosta sekä yritysalueen reunoille jäävistä virkistys- ja metsäalueista.
Asemakaava-alueen pinta-ala on 54,4582 ha. Asemakaavassa osoitetaan rakentamista toimitilarakennusten korttelialueille (KTY-5) yhteensä 48 817 kem2, josta 10 % saa olla pääkäyttötarkoitusta palvelevaa liike-, myymälä-, näyttely- tai ruokala- ja kahvilatilaa. Teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueilla (T-14) rakennusoikeus on 73 896 kem2, josta 5 % saa käyttää liike- ja myymälätiloja varten. Asemakaavan aluetehokkuudeksi tulee ea=0,23.
Asemakaavassa ei osoiteta varsinaista asumista kaava-alueelle. Jokaiselle KTY-5 ja T-14-korttelialueen tontille on kuitenkin sallittu yksi asunto, mikäli kiinteistönhuolto asumista edellyttää.
Työpaikkoja arvioidaan tulevan alueelle kokonaisuudessaan 550–900 kpl, riippuen alueelle sijoittuvien yritysten toiminnasta. Työpaikkoja syntynee alueelle monialaisesti; valtaosa työpaikoista löytynee kuitenkin toimisto-, tuotanto ja varastotoiminnan alalta.
Kaava-alueen itä- ja pohjoisosien maa- ja metsätalousalueet (MU-1 ja MY-1) toimivat suojavihervyöhykkeenä yritys- ja asuinalueiden välillä sekä mahdollistavat virkistysreittien ja hulevesialtaiden sijoittamisen. Kittiläntien ja Sammalvaarantien olotila säilytetään nykyisellään ajoyhteys-kaavamerkinnällä, joka sallii ajon niiden varressa olevien kiinteistöjen asiointiin. Ajoyhteyksiä ei kuitenkaan ole tarkoitus rakentaa päällystetyiksi kaduiksi toistaiseksi.
Asemakaavan toteutumisen myötä alueen maisemakuva muuttuu lähes kokonaan rakennetuksi. Maisemakuva muodostuu tulevaisuudessa pääosin laajoista katualueista ja mahdollisesti suuristakin yritys- ja teollisuusrakennuksista. Yritysrakennuksia voi rakentua useita kymmeniä.Yritysalue toteutuessaan saa aikaan huomattavia liikennemääriä, jotka lisäävät melua ja päästöjä. Kaavamääräysten mukaan toiminta yritysalueella ei kuitenkaan saa melun, ilman pilaantumisen tms. muodossa aiheuttaa kohtuutonta rasitusta alueen ympäristön asukkaille.
Muutokset luonnoksesta kaavaehdotukseen
Muutokset kaavakarttaan:
- Muutettu TY-korttelialueet T-14 ja KTY-5 korttelialueiksi.
- Halkiantien pohjoispuolella oleva M-alue muutettu VL-lähivirkistysalueeksi ja nimetty Iskupuistoksi.
- Muutettu LT Yleisen tien alue LT Maantien alueeksi.
- Laadittu pääkäyttötarkoitusten kaavamääräykset (T-14, KTY-5)
- KTY-korttelialueilla on rakennustehokkuutta laskettu e=0,6:sta e=0,5:een, vähennetty sallittua kerroskorkeutta II:een. Muutoksen arvioidaan ohjaavan rakentamista enemmän maan tasoon, parantavan tonttikysyntää ja tonttihinnoittelun mahdollisuuksia. KTY-korttelialueilta on myös poistettu ohjeellisia tonttijakoja sekä näistä johtuvia teknisiä kaavamerkintöjä.
- Vaihdettu Svengikadun ja Svengikujia päittäin, levennetty katualueet 16 metriin sekä lisätty katualueelta tilaa toiselle kääntöpaikalle.
- Laajennettu Pihtikallion MU-aluetta alueen pohjoisosiin ulkoilukäytön mahdollistamiseksi laajemmin. Lisätty ulkoilureittimerkintä Kittiläntieltä Pihtikallion ulkoilureittiin.
- VL-suojavyöhykettä on levennetty 24 metriin Kuhmontien kohdalla sekä lisätty 1440 kortteliin istutettava alueen osa 6 m. Katusuunnitelmaan on myös lisätty istutuksia asutuksen ja yritysalueen välille.
- Poistettu alikulku Itäiseltä Radanvarsitieltä.
- Poistettu Soolopolku taloudellisesti mahdottomana 1443 ja 1444 korttelialueiden välistä.
- Itäisen Radanvarsitien nimi muutettu Soolokaduksi.
- Lisätty puistomuuntamolle paikka Halkiantien varteen VL-alueelle.
- Lisätty liittymäkieltoja risteysalueilla yritysalueen katuverkostossa sekä laajennettu näkemäalueita.
- Lisätty kortteliin 1443 tarpeellinen tilavaraus maanalaiselle johdolle.
- Lisätty kortteliin 1439 huoltoaseman mahdollistava lh-kaavamerkintä.
- Ohjeellinen et-rakennusala korvattu ohjeellisella mva-rakennusalalla.
- Levennetty vähäisesti LT maantien aluetta Lieksantien risteysalueen länsipuolella.
Tuusulan kuntakehityslautakunnan lausunto Järvenpään Svengin yritysalueen asemakaavaehdotuksesta
Tuusulan kuntakehityslautakunta toistaa luonnoksesta lausumansa koskien Kellokosken osayleiskaavassa osoitetun asuinalueen ajoyhteyttä. Svengin alueella tulee varautua siihen, että kaavaehdotuksessa ajona osoitettu yhteys tulee jatkossa olemaan katu, jota pitkin asuinalueen liikenne ohjautuu etelään. Osoitettavan katualueen toteuttaminen ei ole kuitenkaan tarpeen ennen Tuusulan puolelle kaavoitettavia kortteleita.
Kittiläntieltä on osoitettu ulkoilureittimerkintä itäiselle Pihtikallion ulkoilualueelle kuntakehityslautakunnan lausunnon mukaisesti. Myös maa- ja metsätalousaluetta, jolla on erityistä ulkoilun ohjaamistarvetta (MU) on laajennettu. Kuntakehityslautakunta pitää näitä erittäin hyvinä lisäyksinä, jotka parantavat lähialueen asukkaiden ulkoilumahdollisuuksia.
Kaavassa on osoitettu suhteellisen runsaasti liiketilaa KTY ja TY-kortteleille. Liiketilan määrässä ja laadussa tulee ottaa huomioon Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavan suunnittelumääräykset. Liiketila ei saa vaarantaa Kellokosken keskustan kaupallista toimintaa.
Muutoin Tuusulan kuntakehityslautakunnalla ei ole huomautettavaa Svengin yritysalueen asemakaavaehdotuksesta.
Kaava-aineisto kokonaisuudessaan löytyy Järvenpään sivuilta osoitteesta: https://www.jarvenpaa.fi/--Svengin_yritysalue--/sivu.tmpl?sivu_id=9555.
Ehdotus
Esittelijä
-
Asko Honkanen, kuntasuunnittelupäällikkö, asko.honkanen@tuusula.fi
Kuntakehityslautakunta päättää antaa Järvenpään Svengin yritysalueen asemakaavaehdotuksesta yllä olevan lausunnon.